NRO Perämeren Kalauutiset. Perämeren rannikon kalatalousryhmä POHJARYSÄ TESTISSÄ TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SIIKA TAKAISIN RUOKAPÖYTIIN
|
|
- Topi Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Perämeren rannikon kalatalousryhmä NRO Perämeren Kalauutiset POHJARYSÄ TESTISSÄ TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SIIKA TAKAISIN RUOKAPÖYTIIN
2 PÄÄKIRJOITUS 2 TERVEISIÄ LUMIJOELTA PÄÄKIRJOITUS: Seppo Pietilä, kalatalousryhmän puheenjohtaja Perämeren rannikon kalatalousohjelman toteuttamiseksi Nouseva Rannikkoseutu ry:n yhteyteen on perustettu kalatalousryhmä. Kalatalousryhmän tehtävänä on käsitellä kaikki Perämeren rannikon kalatalousohjelmasta rahoitusta hakevat hankehakemukset ja antaa niistä lausunnot Kainuun ELY-keskukselle. Kalastajat, niin ammattikuin vapaa-ajankalastajatkin, ovat kalastusta harjoittaessaan sään armoilla. Voimakkaasti kasvavat hylje- ja hallikannat ruokailevat samoilla apajilla ja tuhoavat pyydyksiä. Kalastusalukset vaativat jatkuvaa kunnossapitoa ja näin syövät tuottoja, polttoaineen hinnat ovat jatkuvassa nousussa mutta vastaavasti tuotteen, kalan, hinnat eivät korjaudu samassa tahdissa. Saako kalastaja sijoittamalleen pääomalle riittävän katteen? Saako kalastaja leivän omaan ja perheensä suuhun? Pystyykö kalastaja kouluttamaan lapsensa paremman toimeentulon ammattiin? Kalastajillekin on tärkeää verkostoituminen. Helpottaa huomattavasti työtä, kun rannassa on alkutuottajan saavuttua vesiltä mahdollisuus luovuttaa saalis jatkokäsittelyä varten muille toimijoille. Kalastajalla itsellään, alkutuottajalla, on kyllin töitä kalastusvälineiden ja kaluston huollossa ja kunnossapidossa. Sataman, eli alkutuottajan tukikohdan, varustelu ja laitteet olisi saatava pysymään kunnossa ja huollettuina muiden kuin kalastajan toimesta. Näihin laitteisiin kuuluu myös satamassa olevat huoltotilat ja kalahallit. Minulla on omakohtaisia kokemuksia hyvin toimivasta yhteistyöstä satamalaitteiden, kalahallin ja sen laitteiden ajan tasalla pitämisestä muuttuvien hygieniamääräysten aikana. Lumijoen Varjakkaan on rakennettu kalahalli v silloisen TVH:n toimesta. Hygieniamääräysten muuttuessa hallin käytössä tuli vastaan kaksi vaihtoehtoa; ovet kiinni ja käyttö loppuu tai halli saatetaan uusien määräysten mukaiseen kuntoon. Lumijoen kunnalla oli kiinnostusta ja halua lähteä pitämään hallia edelleen kalastajien tarpeita vastaavana. Vuonna 2009 halliin tehtiin rakenteellisia muutoksia, jolloin hallille saatiin elintarvikehuoneiston vaatimat rakenteet. Työt kunta teki omana työnä, kalastajat tekivät talkoita ulkopuolen kunnostus ja maalaustyössä. Samaan aikaan kalastajille järjestettiin hygieniaosaamiskoulutusta, jotta he saavat käyttää hallia. Sataman huoltolaiturin kunnostus tehtiin v ulkopuolisen urakoitsijan toimesta, viimeistely jäi v keväälle. Laiturin rahoituskanavien yhteydessä haettiin myös rahoitus ahvenen perkaavan halkaisukoneen hankintaa varten ja saatiin kone hankittua kalastajien työtaakkaa helpottamaan. Kaikkia näitä satamassa ja hallissa tehtyjä töitä on, kustannusarvioltaan yhteensä eur, tukenut EKTR ja kansallinen rahoitus % kohteesta riippuen. Ilman ulkopuolista rahoitusta pienellä kunnalla ei olisi ollut mahdollisuutta tehdä näin merkittäviä kunnostuksia. Kalan käytön tunnetuksi tekemiseksi ja samalla kunnan imagon nostamiseksi kalastajat ja yhteistyökumppanit ovat järjestäneet Ahvenmarkkinat vuosittain syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Teemana on ollut kala ja turvallisuus. Kalaa on tarjottu kokin toimesta erilaisina versioina yleisön maistettavaksi, opetettu perkaamaan ja fileroimaan kalaa. Turvallisuuden esilletuomiseksi on paikalle kutsuttu poliisin pelastuslaitoksen, meripelastajien ym turvallisuuden toimijoiden henkilöstöä esittelemään kalustoa ja toimintaa. PERÄMEREN KALAUUTISET Perämeren rannikon kalatalousryhmän tiedotuslehti Päätoimittaja: Risto Tolonen risto.tolonen@nousevarannikkoseutu.fi Toimittaja: Saara Kärki Toimituksen osoite: Ruukinkuja 2, Ruukki puh Ulkoasu ja taitto: Harri Kontio Kannen kuva: Harri Kontio Painopaikka: Erweko Oy Oulu 2013
3 ESITTELY 3 Perämeren kalastus on ollut monien muutosten kohteena. Kalastuksen kannattavuutta ovat heikentäneet erityisesti kalastuksen säätely ja hylkeiden määrän voimakas kasvu. Tämä on vähentänyt kalastajien määrää. Nykyisellään alueen kalastajarekisterissä on noin 400 kalastajaa, joista noin neljännes kalastaa ammattimaisesti. Perämeren rannikon kalatalousohjelma on yksi seitsemästä paikallisesta kalatalouden kehittämiseen suunnatusta rahoitusohjelmasta Suomessa. Alueeseen kuuluu Perämeren rannikko Kokkolasta Tornioon sekä Pyhäjärvi. Hankkeisiin on varattu euroa vuosittain. Tavoitteena on aktivoida alueellisia ja paikallisia kalatalousyhteisöjä sekä kalastajia etsimään uusia mahdollisuuksia ja tapoja ammattikalastuksen kehittämiseksi. Ohjelman ja hankkeiden toteuttaminen Kalatalousryhmät Suomessa ovat toimineet vuodesta 2009 ensimmäisenä koko EU:n alueella. Toteutuneita kehittämishankkeita ovat olleet mm. kalasatamien kunnostukset, satamien koneet ja laitteet, kokeilut hylkeenkestävillä rysillä. Meneillään on uusien pohjarysämallien kalastukset Kokkolassa, Hailuodossa, Simossa ja Kuivaniemellä. Kalastajien omat hankkeet ovat liittyneet esim. kalanjalostukseen, pyydyksiin, koneisiin ja laitteisiin. Perämeren rannikon kalatalousryhmä Kalatalousryhmään kuuluu 13 kalatalouden asiantuntijaa koko alueelta. Kalastajia ja kalataloushankkeista kiinnostuneita varten on palkattu aktivaattori, jonka tehtävänä on auttaa hankehakemusten suunnittelussa ja hankeasiakirjojen laadinnassa. Valmiit hankepaperit toimitetaan Kainuun ELY-keskukseen ja kalatalousryhmä antaa niistä lausunnon ELY-keskuksen rahoituspäätöstä varten. Kalatieto talteen Kalastajat ovat ikääntyneet, useat lopettaneet tai lopettamassa. Suuri vaara on, että kalatieto ja kokemus ei välity tuleville kalastajasukupolville. Vanha kalatiedon kerääminen on kalatalousryhmän yksi keskeisin asia nykyisen ohjelmakauden lopulla. Mikäli hallussasi on vanhaa kalastukseen liittyvää tietoa, kuvia, pyyntipaikkakarttoja, yleensäkin kalastukseen liittyvää vanhaa tietoa, niin ota yhteyttä kalatalousaktivaattoriin tai kalatalousryhmän jäseniin. Kerätään ja taltioidaan kalatiedot talteen myös tulevia kalastajia varten. sisältö 2 Pääkirjoitus 3 Kalatalousryhmän esittely 4 Kalasataman kunnostus 5 Pohjarysä testissä 6 Verkonpauloituskone 7 Siika takaisin ruokapöytiin 8 Tulevaisuuden näkymiä 10 Aktivaattori 11 Uusi ohjelmakausi 12 Kartta
4 HANKKEET 4 VARJAKAN JA KARSIKON SATAMAT KÄVIVÄT LÄPI KUNNOSTUKSEN KUVAT: Harri Kontio Varjakan ja Karsikon satamissa kalastajilla on hyvät oltavat, sillä ne ovat käyneet läpi tehokkaat kunnostukset. Lumijoen Varjakan satamassa sijaitseva kalahalli seisoo jykevästi paikallaan, vaikka ympärillä pyryttää eikä eteensä meinaa nähdä. Rantaviivaa ei meinaa paljain silmin erottaa. Siitä huolimatta Hannu Kukkohovi on lähtenyt kokemaan verkkoja ja palaa saaliin kanssa halliin. Jostain syystä navigaattorissa oli kilometrit muuttuneet maileiksi. Tuohon lumisateeseen lisättynä siellä olisi saattanut olla melko hukassa, Kukkohovi toteaa. Tosin piinkova kalastaja ei hevillä harhaudu ja nyt hän päästelee norsseja verkosta kalahallin perkaushuoneessa. Kun Varjakan satamaa kunnostettiin, varsinaiset muutokset teki kunta. Kalastajat ovat olleet niihin erittäin tyytyväisiä. Sataman maa-alueen omistaa osakaskunta ja Lumijoen kunta omistaa hallin. Sen sijaan vieressä seisovan kuuluisan Hailuoto-laivan omistaa Varjakan kyläyhdistys. Lumijoen kunta suhtautuu myötämielisesti kalastajiin. Onhan se kunnostanut kalahallin lisäksi satama-aluetta. Elintarvikehuoneistoksi vuonna 1986 rakennettu halli muutettiin neljä vuotta sitten. Kesällä 2012 korjattiin purkulaituri, joka oli kärsinyt routavaurioista niin, ettei siitä ollut enää hoitamaan tehtäväänsä. Aikaisemmin kalahallissa oli kaikki samassa tilassa. Nyt varasto on erikseen kuten myös fileerausja perkaustilat. Lisäksi on kylmiö, josta saa myös jäähilettä. Kalastajille on pakollinen hygieniaosaamiskoulutus, jotta he pystyvät toimimaan uudella kalahallilla. Viime vuonna Lumijoen kalaseura hankki myös ahvenenhalkaisukoneen, joka on kerännyt kalastajien joukossa kiitosta nopeutensa ja näppäryytensä ansiosta. Ahven on alueella pidetty kala ja varsinkin valmiiksi fileroituna myös kokkaajien päivittäisessä käytössä suosittu. Karsikosta kalaa ja kalastusmatkailua Simon Karsikon satama on käynyt läpi samankaltaisia muutoksia kuin Varjakka. Terveysviranomainen olisi sulkenut sataman, ellei siellä olisi tehty hygieniamääräyksiä täyttäviä muutoksia. Kaikki lähti liikkeelle LVI- ja sähkösuunnitelmista. Rahoituksen saimme hoidettua 90 prosenttisesti kansallisesti ja 10 tuli kunnalta. Lisäksi tässä oli mukana talkootyötä, kalastaja Timo Matinlassi kertoo. Samoin kuin Varjakassa olivat kaikki tilat Karsikossa aiemmin samassa. Nyt omat alueensa löytyvät nykysäännösten mukaisesti niin perkaukselle, fileeraukselle, kylmiölle kuin varastolle. Kalastajat ovat olleet lopputulokseen tyytyväisiä ja loppujen lopuksi pidettävänä on entistä pienempi tila. Matinlassi perkaa ja myy saalistaan Karsikon kalasatamassa. Lisäksi miehen ja kumppaneidensa yritys, Simon Kalastusmatka Oy, tarjoaa kalastusmatkailupalveluja. Karsikosta matkailija pääsee tutustumaan Perämeren pitkät perinteet omaavaan ammattikalastukseen. Luvassa on myös varmasti maistuva lohi- tai siikasoppa Halttarin saaren perinnemaisemissa. RAHOITUSTA HAETTAVISSA: Satamien kunnostussuunnitelmiin Tilojen korjaamisiin hygieniasäännösten mukaisiksi Laitureiden kunnostuksiin Laitteiden ja koneiden hankintoihin, esim. ahvenenhalkaisukone Hankkeisiin, jotka sisältävät hygieniakoulutuksia
5 POHJARYSÄ KOKEILUT: Flexi-rysät ja ahvenen pöhnäpyynti Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto Maiva-rysät Osuuskunta Team Kala Pikkupohjarysä kalastaja Mikko Viitanen HANKKEET 5 UUSI POHJARYSÄ PÄÄSI TESTIIN LOHTAJALLA KUVAT: Tapio Kangas Ahventa on rysän etuosassa, potkuissa, mutta kala ei ui rysään saaliiksi. Siinä on yksi syy pyydyshankkeeseen, jossa kokeillaan uusia pohjarysiä. Harri Lahti on yksi kalastajista, joka pääsi mukaan pohjarysäkokeiluun viime kesänä. Syksyisin verkkopyynti on lähes mahdotonta hyljeongelman vuoksi ja kokeilulla pyritään hakemaan korvaavaa kalastusmuotoa muun muassa pikkusiian mätipyyntiin. Onhan se aina mielenkiintoista nähdä miten uudet laitteet toimivat. Tämä on ollut ihan hyvä prototyyppi. Ehkä kalapesä voisi olla vielä hiukan pienempi, lisäksi vanteiden rakenne voisi olla vähän jämäkämpi, jolloin se helpottaisi kokemista, Lahti tuumaa. Ensikokemus pohjarysästä on osoittanut, että varsinkin pikkusiika ja ahven uivat siihen hyvin. Tosin Lahden mukaan se on hänen omalle alueelleen liian tiheä. Hän kaavailee, että tekisi perään pakoikkunan, jotta pienemmät siiat pääsisivät pois. Lisäksi uusi rysä mahdollistaa pohjakalojen pyynnin myös rajoitusaikoina. Poistokalastukseen tämä sopisi loistavasti. Särki menee tähän hyvin. Kevätpyynnille tämä ei vielä ehtinyt, joten vasta ensi kesänä näkee paremmin mihin siitä on, Lahti toteaa. Toisin kuin perinteisiä rysiä, pohjarysiä on helpompi käyttää yksin. Ne eivät myöskään likaannu yhtä helposti. Tavoitteena on saada niillä enemmän paikallista siikaa ja välttää liian pieniä vaellussiikoja. Lohi ja taimen ovat pintakaloja, joten ne eivät mene helposti pohjarysään. Valitettavasti tämä malli joka nyt on käytössä ei ainakaan vielä ratkaise hyljeongelmaa. Lahti on päätoiminen kalastaja, joka kesäisin myös toimittaa kaloja myytäväksi Kokkolan torille. Lisäksi mies tekee pyydyksiä ja fileeraa kalaa. Pääasiassa hän pyytää siikaa, mutta myös silakkaa, muikkua ja ahventa. Kalastuskausi keskittyy avovesiaikaan huhti-toukokuusta jäiden tuloon saakka. Kesäisin yöt kuluvat merellä, joten torille en itse ehdi kuin joskus lauantaisin. Muuten siellä on yleensä vaimo. Kokkolassa ei ole tällä hetkellä kalakauppaa, joten kuluttajat ovat oppineet tulemaan minun luokseni. Kyllä sen kaiken minkä kesäisin pyytää saa myös menemään, Lahti kertoo. Työn vapaus on etuoikeus Torimyyntiä Lahdet ovat tehneet kymmenen vuotta. Sitä ennen kala myytiin tukkuihin ja kauppoihin. Kesäinen torimyynti on varhaista toimintaa, sillä sinne lähdetään jo seitsemän kahdeksan aikaan. Isommista siioista on kilpailu ja päivän myynti loppuu usein jo puolenpäivän aikaan. Kesän lisäksi kalamarkkinoita harjoitetaan syksyisin, jolloin Lahti kiertää kalamarkkinoita. Lahti tulee kalastajien suvusta, sillä hänen äitinsä isä oli kalastaja ja löytyy kalastajia myös äidinäidin puolelta. Lahti laittoi oman veneen heti kun hän pääsi täysi-ikäiseksi. Työssä tarvittava sitkeys tulee hällä siis jo lähes verenperintönä. Parasta kai tässä työssä on vapaus ja se ettei ole sidottu. Paitsi toki torimyyntiin nykyään. Ei sitä varmaan enää edes osaisi enää sitoutua. On hienoa, että saa tehdä töitä ulkona ja olla luonnossa. Lahti kertoo ettei tilipussi kartu jos merelle ei lähde. Aiemmin hän kuvailee rassaantuneensa tuulista, mutta on nyt oppinut suhtautumaan niihin niiden vaatimalla tyyneydellä. Sen sijaan päänvaivaa aiheuttavat jatkuvasti lisääntyvä byrokratia, kuten hygienia-, alusja pyyntirajoitussäädökset. Myös rehevöitymis- ja erityisesti hyljeongelma vaikeuttavat ammatinharjoittamista.
6 HANKKEET 6 VERKONPAULOITUSKONEEN HANKINTAHINTA ON NOIN Ammattikalastaja voi saada siihen tukea 40% Yleishyödylliselle yhteisölle tuki on jopa 90% VERKONPAULOITUSKONE ON VARMA JA NOPEA KUVAT: Harri Kontio Verkonpauloituskone tuo helpotusta käsillä tekemiseen. Sen valtteja ovat nopeus ja yksinkertaisuus. Ainoa haittapuoli on ronski ääni. Siinä se seisoo. Siikajokisen kotitalon eteisessä. Ikkunasta aukeaa näkymä talviseen pihapiiriin ja auringonsäteet leikkivät hangella. Mikäpä tässä on istua ja pauloittaa verkkoa. Varsinkaan kun sitä ei tarvitse tehdä käsin, vaan näppärästi ja nopeasti verkonpauloituskoneella. Tuore teollisuuskone on tullut Marko Tanskaselle kolmen vuoden aikana tutuksi, eikä hän enää osaisi edes kuvitella olevansa ilman sitä. Niin näppärä ja nopea se on. Tämän ehdottomia parhaita puolia on nopeus. Lisäksi hartiat säästyvät. Olen ollut myös tyytyväinen siihen miten hyvin solmut pitävät, Tanskanen toteaa. Koneella ommellessa alapaula syntyy puolesta tunnista tuntiin kun siihen käsin tehden sai käyttää tuntikausia. Laite on täysin digitaalinen ja sen pohjana on kone, jolla on tehty esimerkiksi vyönsolkia. Kyseessä on melkoinen jytky, joka painaa noin 80 kiloa. Ensimmäisen kerran Tanskanen kävi tutustumassa koneeseen Kivikankaalla ja siellä päätös omasta hankinnasta syntyi. Vaikka ääntä laitteesta lähtee huomattavasti enemmän kuin käsillätehden, kätevyys ja nopeus peittoaa äänihaitat. Kone haettiin Pyhärannasta Rauman ja Turun välistä. Sen jälkeen kun kone on tullut taloon, kaikki verkot ovat tehty sillä. Se sopii erinomaisesti pitkien verkkojen tekoon, jotka ovat kalastaessa helpompia. Lisäksi sillä voi tehdä erikoisverkkoja joita toisinaan sattuu tarvitsemaan. Hylkeet ovat haaste verkoille Aika koneella kulkee nopeasti, sillä Tanskasella on käytössään myös kuulosuojaimet joissa on radio. Niinpä koneen ryske ei pääse vaivaamaan liikaa. Enitenhän me tarvitsemme pikkusiika- ja ahvenverkkoja. Muu aika menee rysäpyynnin parissa. On se vaan niin paljon hitaampaa käsin tehden ja keppien kanssa värkätessä. Hiukan helpompi tällä on ommella putkipaulaa kuin korkki, mutta kummatkin onnistuu. Siikajoella kun ollaan nousee Tanskasen veneeseen eniten siikaa, taimenta ja lohta. Nykyään näillä vesillä alkaa olla myös ahventa. Tavallisten, valmiiden verkkojen kestokykyä Tanskanen kuvailee pyykkinaruksi, jotka eivät kestä painepesuria. Koneen käyttö ei vaatinut paljon opettelua. Koneessa voidaan säätää tikkien määrää, ompeleen nopeutta ja syvyyttä. Hylkeiden tulon jälkeen samoilla verkoilla voi pyytää kahdesta kolmeen vuoteen jos sitäkään. Liina ei maksa kuin kolmanneksen ja pauloja voi käyttää uudestaan. Eivät ne käytännössä mene miksikään kun ostaa kunnollisia alunperinkin, Tanskanen toteaa.
7 SIIKA 7 SIIKA TAKAISIN RUOKAPÖYTIIN KUVAT: Harri Kontio Herkullinen ja terveellinen siika on herättänyt vahvoja tunteita. Siika on jäänyt ajoittain myyjän tiskiin eikä päätynyt kuluttajan ruokapöytään. Siian myyntiboikotti on vaikuttanut alentavasti kaiken kokoisen siian myyntiin. Se heikentää yleensäkin kalan kysyntää, hintaa ja arvostusta kalaa myyvissä liikkeissä, vaikka kala ja erityisesti siika on yksi parhaita ruokavarojamme. Siiasta voi valmistaa kätevästi monenlaista kalaruokaa ja sen etu onkin valmistuksen helppous. Tällä hetkellä lähiruokaa suositaan ja sitä jos jotakin on myös siika. Siksi sen käyttöä tulisi ennemminkin edistää, ei suinkaan estää tai vaikeuttaa. Kyllä siialla on iso merkitys kalastajille koko Perämeren alueella. Karisiikaa saadaan aina, talvisinkin. Vaellussiika on enempi sesonki luotoinen kala, mutta kyllä sitäkin tulee saaliiksi läpi vuoden. Turhan myyntiboikotin takia kalan hinta ja pyyntikustannukset oli viime vuonna aivan väärässä suhteessa, kertoo kalastaja Markku Tönkyrä Hailuodosta. Tönkyrä toivoo oikeaa tietoa niin päättäjille kuin kalan käyttäjille. Mies tietää mistä puhuu, sillä hän on kalastanut ammatikseen lähes neljäkymmentä vuotta kesästä talveen. Alueellamme istutetaan vuosittain kalastajien ja kalayhteisöjen toimesta miljoonia siian poikasia kalastusta varten. Nyt tuntuu kurjalta, kun kalaa ei saisi kalastaa. Tilanne on sama, jos maanviljelijä ei saisi korjata satoa. Siinähän vain hylkeet nauraa viiksiinsä. Hylkeet ovat vaellussiialle paljon suurempi uhka kuin kalastajat, Tönkyrä toteaa. Kalastajien toiveissa on, että siikaboikotin sijaan ryhdytään ajamaan kalastuksen ja etenkin kuluttajien etua. Lähiruuan statusta nauttivaa siika voi ja pitää saada ruokapöytiin tulevaisuudessakin. Uudet silmäharvuusmääräykset vesittyivät Valtakunnallisen siika-työryhmän esityksen mukaisesti maa- ja metsätalousministeriö päätti verkkojen silmäharvuuksista. Siinä Perämerelle määrätään vähintään 43 millin silmäharvuus, paitsi Perämeren pohjoisosiin karisiian kalastukseen mm, etelämpänä solmuväli on karisiialle mm. Merenkurkussa kuitenkin sallitaan 40 mm silmäharvuus ja myös yleisvesialueilla. Tämä koetaan vääräksi päätökseksi muita merialueita kohtaan. Keskenkasvuisen kalan pyytäminen on aina suurta luonnonvarojen tuhlausta. Siksi alueen kalastajat toivovat, että siian silmäharvuuksista olisi saatu vihdoin ratkaisu, joka mahdollistaa järkevän kalakantojen hyödyntämisen. Siian boikotin aiheutti WWF, jonka vuoksi kalastajan saama hinta romahti kalan koosta ja alueesta riippuen jopa puoleen. Luonnollisesti saman toistumista ei toivo kukaan merestä elantonsa saava. Se oli erittäin vahingollinen muutenkin vaikeassa tilanteessa eläville kalastajille. Puhumattakaan siitä, että se oli vahingollinen myös siialle, lähiruualle sekä kalan käytölle. Kyllä tähän työhön täytyy tuntea intohimoa. Jos kymmenestä aamusta edes kahtena keljuttaa, niin se on liikaa, Tönkyrä toteaa.
8 TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ 8 MONET HAASTEET HUOLETTAVAT KALASTAJAA KUVAT: Harri Kontio Kalastajilla on edessään haasteelliset ajat kun hyljemäärät kasvavat ja ilmasto muuttuu. Valitettavasti siihen ei ole olemassa nopeaa ratkaisua. Mikko Viitanen näkee kalastajien tulevaisuuden haasteellisena. Hyljeongelma ei laannu ja muuttuva ilmasto tuo omat vaikeutensa kalastajien arkeen. Myrskyt ovat lisääntyneet ja avovesikala-aika on lyhentynyt. Kymmenen vuotta sitten pystyi melkein päivälleen sanomaan milloin voi laskea rysän. Nyt eteläiset tuulet ovat lisääntyneet, joten enää ei ole kuulaita pohjoistuulia samalla tavalla, Viitanen pohtii. Viitasen keittiöstä tuulia on hyvä tarkastella, sillä meri avautuu suoraan takapihalta. Veneellä pääsee poukamaan, jossa seisoo venevarasto. Tai seisoo ja seisoo, tällä hetkellä se ennemminkin nojaa toiselle sivulle, sillä myrsky runnoi varaston toissakesänä. Nyt se odottaa purkua ja uuden, ehomman rakentamista. Sitä joutuu hirviästi tekemään töitä, että saa sen kalakilon pois merestä. Myös pyydykset likaantuvat varmasti. Niiden puhtaanapidossa on helpottanut pesulautta, jonka avulla rysät pystyy pesemään merellä tyynellä ilmalla, joita nykyään on harvemmin ja harvemmin. Viitanen pelkää, että tulevaisuudessa ammattilaisuuden korvaa jonkinlainen intohimoinen pakkomielleharrastus jotta kalastuksesta tulisi kannattavaa. Viitanen kehuu tukia ja käytännön kehittämishankkeita hyväksi toimiksi, sillä ilman niitä tuskin kukaan kalastaja tulisi toimeen. Omat vaikeutensa tuo varmasti myös Pyhäjoelle kaavailtu ydinvoimala. Viitaseltakin menee sen myötä kolme rysäpaikkaa. Lauhdevedet lasketaan meressä matalaan kohtaan, joten rehevöittyminen on väistämättä edessä. Sen myötä voi olettaa särkikalojen lisääntyvän.
9 TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ 9 Nouseva Rannikkoseutu ry palkitsi vuoden 2013 kalatoimijaksi raahelaisen ammattikalastaja Mikko Viitasen Mikolla on ollut useita kehittämishankkeita ja yksi niistä on ollut rysänpesulautta. Tämän Mikon keksinnön myötä kalastaja on voinut pestä rysät suoraan merellä eikä niitä ei ole tarvinnut kuljettaa välillä maihin pestäväksi, minkä ansiosta kalastaja on saanut lisää pyyntiaikaa. Mikolla on ollut myös pikkupohjarysähanke ja hän on toiminut aktiivisesti muissakin pyydyskehityshankkeissa sekä norppahankkeessa. Näiden lisäksi virtaa on vielä riittänyt siihen, että Mikko on ollut kouluttajakalastajana muille kalastajille. Perinnekalastuskokeilu kiinnostaa Viitanen kalasti jo silloin kun rysät vietiin tuttuihin paikkoihin kuten Jahween. Nykyään suunnistaminen tapahtuu nimien sijaan koordinaattien mukaan. Elektroniikasta on tullut oleellinen osa arkipäivää. Viitanen haaveilee perinnekalastukskokeilusta, jossa pyrittäisiin kalastamaan entisaikaisin menetelmin. Vanhat perinteet on saanut heittää ajat sitten hukkaan. Kyllä se on pakko käyttää dyneemaa. Olisi kuitenkin mielenkiintoista testata vieläkö sitä perinnerysällä saisi jotain. Näkisi samalla onko kalojen käytös muuttunut vuodessa? Vaikka kalastajan työ on raskasta ja haasteellista, on siinä se toinen puoli, joka saa palaamaan merelle kerta toisensa jälkeen. Se on elämäntapa, sitä on pakko päästä. Se on minulla verissä. Kun elämäntilanne on tämä, että pystyy kalastamaan niin totta helvetissä sitä kalastaa. Tietenkin se vaatii perheeltä paljon, sillä tässä ei ole työaikaa, Viitanen toteaa. Ikänsä merellä kulkeneena Viitanen on nähnyt miten vesilläliikkujien määrä on vähentynyt. Paitsi hylkeiden, joiden kanta vain kasvaa. Ongelmaan olisi pitänyt puuttua jo paljon aiemmin. Nyt hylkeet eivät enää jää merelle asti, vaan ne tulevat koko ajan lähemmäksi. Kuljin aikoinaan isäni mukana, enkä muista, että silloin olisi koskaan näkynyt hylkeitä rysällä. Nyt niitä voi seurata kiikareilla rannasta. Norpalle pitäisi antaa samat jäältäpyyntimahdollisuudet kuin hallille. Eihän sekään ole oikein, että tuommoinen hylje joka kuuluu ulkomerelle, tulee melkein kasitiellä vastaan, Viitanen lohkaisee.
10 HENKILÖ 10 AKTIVAATTORI AJAA KALASTAJIEN ASIAA Riston resepti ÄLÄ SYÖ YLI 10KG LOHTA PÄIVÄSSÄ, SE VOI OLLA VAARALLISTA Kalatalousaktivaattori Risto Tolonen on tehnyt kala-alan töitä koko ikänsä muun muassa metsähallituksella, Simon kalakoululla ja Iissä siikahoitotöitä. Viime vuoden ajan mies on tullut tutuksi Perämeren rannikon kalatalousryhmän toiminnassa. Täytyy sanoa, että kalatalous on tullut tässä itselle tutuksi ja omaksi asiaksi. On kova halu kehittää kalataloutta laaja-alaisesti, Tolonen kertoo. Kalastus on miehellä verissä, sillä hänen lapsuudenkodissaan harjoitettiin rysä- ja jokikalastusta. Tällä hetkellä Tolosen työhön kuuluu laidasta laitaan ammattimaisen kalastuksen kehittäminen. Valitettavasti kaikkea sitä mitä itse haluaisi ja pitäisi kehittää, ei pääse toteuttamaan. Säädökset ovat tiukat sen suhteen mitä voidaan tukea ja on harmi, ettei voida tukea mitä tulisi kehittää. Esimerkiksi kalastusmatkailuun nykyiset säädökset antavat vähän mahdollisuuksia, vaikka sitä osa kalastajista haluaisi ja voisi kehittää. EU on kuitenkin taustalla ja siellä ollaan huolissaan liikakalastuksesta. Meillä tämä voi olla kyseessä vain lohen avomerikalastuksesssa. Muilta osin meidän pitäisi sen sijaan lisätä ja tehostaa kalastusta. Tolonen haluaa, että ammattimaisen kalastuksen tulevaisuuden näkymät pystyttäisiin turvaamaan hylkeistä ja muista ongelmista huolimatta. Erityisen tärkeänä mies pitää sitä lähiruuan ja kalan saannin turvaamiseksi ja vaatimukset kalankäytön boikotoinnista saavat miehen verenpaineen nousemaan. Tolonen on työssään todennut, että kalastajien ääni ei helposti kuulu suojeluvaatimusten takaa. Se vaikeuttaa myös kalastajan ammattimahdollisuuden turvaamista. Kalastajien asema suhteessa hylkeisiin pitää saada turvattua. Pitää saada myös ylläpidettyä rannikkokalastus järkevänä saaliinottotapana. Siinä on kuitenkin hyvin pienet pyyntikustannukset verrattuna avomerikalastukseen. Rannikkokalastukselle pitää antaa se arvo mikä sillä on ollut iät ajat, paitsi viimeiset vuotta. Kala tulee lähelle rantaa, pyyntikustannukset ovat pienet. Tolonen haluaa painottaa sitä miten ison työn kalastajat ja kalastajainseurat tekevät kalanhoidossa. Tämä on jäänyt esimerkiksi siikaboikotin varjoon, vaikka se on hyvin laajamittaista ja kattaa koko Perämeren rannikon. Juuri kalanhoito turvaa kalastuksen edellytykset. Jokemme ovat kuitenkin sellaisessa kunnossa, että paljon puhuttu suojelu ja luonnontuotanto toisivat vain tuhoa kalastukselle ja kalakannoille. Koska Tolosen päivät kuluvat kala-aiheiden parissa, sen harrastaminen on jäänyt viime vuosina vähemmälle. Sen sijaan ruokapöytään kala ui. Parhaimman makuelämyksen Tolosen mielestä saa taimenesta ja siiasta.
11 UUSIOHJELMAKAUSI 11 UUSI OHJELMAKAUSI RIIPPUU MONESTA TEKIJÄSTÄ Perämeren kalatalousryhmän toiminta siirtyy uudella toimintakaudella Jomma ry:n alaisuuteen. Ohjelmaluonnos on nähtävillä Jomman sivuilla. Luonnosta voi kommentoida ja sitä työstetään kuluvan vuoden aikana. Lisätietoja antaa Piia Karttunen: V uosien ohjelmakausi on tekeillä. Mitään varmaa ei asiasta vielä ole, mutta suuria linjoja voi jo hahmotella. Tulevan ohjelmakauden sisältö on valmistelun alla. Oikarisen mukaan toiminnan muotoon voi tulla pieniä muutoksia. Siihenkin voi tulla vaihteluita, että mihin ja missä suhteessa eri toimenpiteisiin panostetaan rahallisesti. Kalatalouden kokonaisrahoitus on oikeastaan ylipäätään kiinni Suomen osuudesta kokonaisrahoituksesta, mistä ei ole vielä tarkkaa tietoa. Oletettavaa kuitenkin on, että alueellinen toiminta jatkuu myös tulevalla ohjelmakaudella, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Oikarinen. Iso muutos tulevalla ohjelmakaudella tulee olemaan nykyisen hyljesietopalkkiojärjestelmän päättyminen. Missään tapauksessa järjestelmä ei tule jatkumaan samassa muodossa, sillä se on alunperinkin ollut väliaikainen rat- kaisu. Sen sijaan muissa isoissa asioissa kovin suuria muutoksia tuskin tulee. Kalastuksen infran ylläpito on tärkeä asia, kuten myös kehityshankkeet. Itse katson tätä Perämeren näkökulmasta ja näen tärkeimpänä yksittäisenä asiana, että olemassa olevasta kalasatamaverkosta pidetään huolta. Lisäksi resursseja pitää edelleen kohdentaa hylkeiden aiheuttamien vahinkojen vähentämiseen. Siinä asiassa mm. pyydyskehityksellä on iso merkitys. Kansallisen ohjelman valmistelun työryhmällä on työ vielä kesken ja meneillään on iso työsarka ennen kuin ohjelma on valmis. Yksityiskohdat ovat vielä levällään, mutta päälinjat alkavat olla aika hyvin hahmoteltuna. Oikarinen saa paljon toiveita kentältä, mutta koska kyseessä on EU:n rahoitusinstrumentti on toiveiden toteuttaminen rajoitettua. Kyllähän se kalastajalle, joka katsoo tilannetta veneestään käsin on vaikea ymmärtää ja itseäkin se turhauttaa, että merkittäviä tukimuotoja on rajattu kokonaan ulos rahoituksen piiristä. Mutta tämähän koskee kaikkea EU-rahoitusta, rahoituksen käyttömahdollisuudet ovat aina tarkkaan rajattuja ja siihen pitää vain sopeutua, Oikarinen sanoo. Tulevan ohjelmakauden rahoitusmallit selviävät varmaankin aika pitkälle loppuvuoden aikana, tässä vaiheessa on turha alkaa arvailemaan mitään, Oikarinen toteaa.
12 Perämeren rannikon kalatalousryhmä Tornio Kemi Simo Kuivaniemi Ii Hailuoto Oulu pj Seppo Pietilä, Lumijoki, varapj Timo Matinlassi, Kemi, Jyrki Oikarinen, Raahe, Lauri Halonen, Oulu, Siikajoki Raahe Oulunsalo Lumijoki Eero Nalkki, Oulunsalo, Kaisa-Leena Korhonen, Kalajoki, Annikki Dunder, Tornio, Jaakko Haaraoja, Pyhäjärvi, Harri Lahti, Kokkola, Juha Tilus, Himanka, Eero Väätäjä, Kuivaniemi, Soila Haapsaari, Siikajoki, Kalajoki Himanka Pyhäjoki Kokkola Pyhäjärvi Nouseva Rannikkoseutu ry PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSRYHMÄ
Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä
Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,
LisätiedotMillä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot
LisätiedotLOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry
LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana
LisätiedotKALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ
KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden
LisätiedotVastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen
Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt Amorella 6.2.2019 Jarno Aaltonen Vuodet 2007-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä.
LisätiedotVastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen
Vastarannan kiiski Contrarian Helsinki 6.4.2018 Jarno Aaltonen Vuodet 2009-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä. Enemmän harrastus kuin ammatti. Halu kehittyä kova.
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotSiika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama
LisätiedotUnelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen
LisätiedotSärkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund
Särkikalaseminaari 4.5.2012 Klaus Berglund Kuvat: Klaus Berglund 3.5.2012 It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is the most adaptable
LisätiedotLohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja
Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä
LisätiedotMitä jäi rysään? loppuraportti 2008 2015
Mitä jäi rysään? Perämeren rannikon kalatalousryhmä loppuraportti 2008 2015 Mitä jäi rysään? Perämeren rannikon kalatalousryhmä loppuraportti 2008 2015 Nouseva Rannikkoseutu Toimitus: Nouseva Rannikkoseutu
LisätiedotNorpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama
Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Ensimmäinen hanke Norpalle turvallisten pyydysten kehittämishanke 2010-2014 Euroopan Meri- ja Kalatalousrahasto. Hallinnointi Itä-Suomen
LisätiedotSuomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari
Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat
LisätiedotMetsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen
Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään
LisätiedotMitä Itämeren hylkeet syövät?
Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotPerämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL
Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotKalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry
Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina Kalajoki 20.11.2017 Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Tässä esityksessä esittelen: Perämeren vaellussiikakantojen hoito
LisätiedotTuotteistamisen tuskaa ja onnistumisen iloa Kehittämispäällikkö Marko Jori
Tuotteistamisen tuskaa ja onnistumisen iloa 13.12.2017 Kehittämispäällikkö Marko Jori Vähempiarvoisten kalojen tuotteistamisen tuskaa Kuka tai mikä määrittää kalojen vähempiarvoisuuden? 2 Tuotteistus alkoi
LisätiedotAmmattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan. Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009
Visiosta työntekoon Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009 kalastuksen päämäärä tulevaisuuden tekniikka elinkeinon olemassaolo 1. Järkevä, luonteva sekä
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotLapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
LisätiedotJudinsalon osakaskunta, istutukset 2013
aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen
LisätiedotSelkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko
Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä Petri Rannikko KALATALOUDEN TOMINTARYHMÄ - MMM hyväksynyt rahoitettavaksi 9 ryhmää - EU:n laajuista, viime ohjelmakaudella yli 300 ryhmää 21 maassa,
LisätiedotNäsijärven siikaselvitys v. 2010
2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää
LisätiedotPyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti
Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti 1 Esityksen sisältö Haastatellut järvet, esittely Järvien kalastusinfra ja menetelmät Nykyiset saaliit
LisätiedotPerämeren rannikon kalatalousryhmä. NRO 2-2014 Perämeren Kalauutiset POHJARYSÄ TESTISSÄ MATKAILUSTA NOSTETTA KARISIIKA PERÄMEREN ERIKOISHERKKU
Perämeren rannikon kalatalousryhmä NRO 2-2014 Perämeren Kalauutiset POHJARYSÄ TESTISSÄ MATKAILUSTA NOSTETTA KARISIIKA PERÄMEREN ERIKOISHERKKU PÄÄKIRJOITUS 2 KESTÄVÄÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN & KOTIMAISEN
LisätiedotLähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy
Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.
LisätiedotKomission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta. Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio
Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio 14092011 Perämeren kalatalousyhteisöjen Liitto Kalatalouden neuvontajärjestö, jonka toimialue
LisätiedotPerämeren rannikon kalatalousohjelma 2008-2013
Perämeren rannikon kalatalousohjelma 2008-2013 Tornio Kemi Simo Kuivaniemi Ii Oulu Siikajoki Raahe Lumijoki Pyhäjoki Kalajoki Himanka Kokkola Nouseva Rannikkoseutu ry Pyhäjärvi Nouseva rannikkoseutu ry
LisätiedotSaimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010
Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan
LisätiedotPERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSSTRATEGIA 2014-2020
PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSSTRATEGIA 2014-2020 Oulun Seudun Leader Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto ry Perämeren rannikon kalatalousryhmä Luonnos 10.6.2014 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 TOIMINTA-ALUE
LisätiedotSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa
LisätiedotVaellus- ja karisiika
Vaellus- ja karisiika P erämerellä esiintyy kaksi eri siikamuotoa, virtavesiin kudulle nouseva vaellussiika sekä paikallisempia kantoja muodostava merikutuinen siika eli karisiika. Siikamuodot eroavat
LisätiedotHyödynnetään järvikalaa monipuolisesti Kehittämispäällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti
Hyödynnetään järvikalaa monipuolisesti 7.2.2018 Kehittämispäällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti Säkylän Pyhäjärvi (Pöytyä, Eura, Säkylä) Pinta-ala 154 km² keskisyvyys 5,4 metriä, suurin syvyys 26,2
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotPuulan kalastustiedustelu 2015
26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,
LisätiedotVAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA
VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA Merikirjo Oy Risto Liedes Kalatalousasiantuntija 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta. 3 2 Vaelluskalojen
LisätiedotKuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä
Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
LisätiedotHoitokalastusten särkisaaliit kalamassaksi?
Markku Ahonen hankekoordinaattori Lapin kalatalouden toimintaryhmä Hoitokalastusten särkisaaliit kalamassaksi? Hanke on osittain Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukema KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT
LisätiedotKalasta tietoa -visa Tehtävät
Kalasta tietoa -visa Tehtävät 1. Mikä kala? Yhdistä viivalla kalan nimi ja kalan kuvan SÄRKI VINKKI Ahvenella on raitoja Hauella on laikkuja AHVEN HAUKI 2. Kalan evät Yhdistä viivalla evä kalan kuvaan
Lisätiedotsaalisvahingot vuonna 2013
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2013 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotKotitarvekalastajan puheenvuoro
Kotitarvekalastajan puheenvuoro Markku Ahonen kotipaikka Ivalo 1985 alk. FM 1984, FL 1991 (Inarijärven nieriän ja harmaanieriän istutustulokset) tutkijana, kalataloussuunnittelijana, hankekoordinaattorina
LisätiedotTyösuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE
TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotOULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN
OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite
LisätiedotLuonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ
UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen
LisätiedotPERÄMEREN RANNIKON KALASATAMAT NYKYTILA - KEHITTÄMISTARPEET
PERÄMEREN RANNIKON KALASATAMAT NYKYTILA - KEHITTÄMISTARPEET Nouseva Rannikkoseutu ry Nouseva Rannikkoseutu ry Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto ry 2010 PERÄMEREN RANNIKON KALASATAMAT NYKYTILA - KEHITTÄMISTARPEET
LisätiedotAVOMAANKURKUN KASVATUS
AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun
LisätiedotLuonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita
LisätiedotValtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)
Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-
LisätiedotSIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?
SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa
LisätiedotOma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?
Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi
LisätiedotEuroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille Varsinais-Suomen ELY-keskus Ville Turta 7.2.2017 1 Ajankohtaista Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta 2014-2020 (EMKR) Tukea myönnetään kalastajalle,
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotOHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE
OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa
Lisätiedot1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit
OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä
LisätiedotPerämeren rannikon kalatalousstrategia 2015-2020. Oulun Seudun Leader
Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2015-2020 Oulun Seudun Leader Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2015-2020 Oulun Seudun Leader Sisällön tuottaminen: Taitto: Kuvat: Painatus: Oulun Seudun Leader
LisätiedotKokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
LisätiedotJalostajan näkökulma koulutustarpeisiin & kokemuksia oppisopimusmallista. Kalatukku E. Eriksson Oy Mika Jääskeläinen
Jalostajan näkökulma koulutustarpeisiin & kokemuksia oppisopimusmallista Kalatukku E. Eriksson Oy Mika Jääskeläinen Taustaa Kalatukku E. Eriksson on helsinkiläinen yritys, joka perustettu vuonna 1880 Liikevaihto
LisätiedotMiten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?
Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne
LisätiedotPerämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
LisätiedotVaelluskalojen kestävä kalastus
Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien
LisätiedotHE 179/2016 Kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttaminen
HE 179/2016 Kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttaminen Eduskuntakäsittely Maa- ja metsätalousvaliokunta 27.10.2016 Risto Lampinen / Harri Kukka Maa- ja metsätalousministeriö / Luonnonvaraosasto
LisätiedotOn rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi
On rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Pienimuotoiset vesistönkunnostushankkeet Leader-tuen avulla Yleishyödyllinen kehittämishanke, tuki 80 % - Hankkeessa suunnitellaan vesistönkunnostustoimia
LisätiedotMerikarvialaisen ammattikalastuksen arvonnousu sata vuotta sitten. Juhani Mellanoura
Merikarvialaisen ammattikalastuksen arvonnousu sata vuotta sitten Juhani Mellanoura 5Nature Merikarvialuontotapahtuma ja messut 23.- 24.4.2016 Nousun edellytykset Ajoverkkopyynnin maamme oloissa varhainen
LisätiedotItä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä Kiehtovat kalavedet
Itä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä 2008-2013 Kiehtovat kalavedet 2014 2020 SISÄLTÖ KALATALOUDEN KEHITTÄMISTYÖKALUT ALUEEN ESITTELY KEHITTÄMISSTRATEGIA 2014-2020
LisätiedotParikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI
HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Muikulle tilaa Pyhäjärveen - hanke Hankkeen numero: 7264 Toteuttaja yhteystietoineen: Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue, Arvo Soikkeli, Melkoniementie 1453,
LisätiedotKalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)
LisätiedotKansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho
Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.
LisätiedotRaportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:
Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden
LisätiedotHän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
LisätiedotKokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät
Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Hannu Harjunpää & Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15.3. 2012 Nakkila Värimerkintä Kehitetty USA:ssa 1959, Suomessa ensimmäiset kokeilut
Lisätiedot- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella
Maa- ja metsätalousministeriö 12.9.2016 Luonnonvaraosasto Luonnos lohiasetukseksi - tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Luonnos on tehty lohi-
LisätiedotPerämeren rannikon kalatalousstrategia 2014-2020
Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2014-2020 Elinkeinokalatalouden paikallinen kehittäminen Perämeren rannikolla Jokivarsien Moderni Maaseutuyhdistys Jomma ry Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto
LisätiedotNostetta järvikalasta Särkikalat Itä-Suomen kalastuksessa Pekka Sahama ja Eetu Karhunen
Nostetta järvikalasta Särkikalat Itä-Suomen kalastuksessa Pekka Sahama ja Eetu Karhunen 3.6.2019 Suomen kalatalousryhmät 9 kpl Euroopan meri- ja kalatalousrahaston paikallinen kehittäminen ITÄ-SUOMEN KALATALOSRYHMÄ
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotLOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA
LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA Esiselvitys Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö Lapin liitto
LisätiedotKalastuslain kokonaisuudistus
Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastusneuvos Eija Kirjavainen MMM, kala- ja riistaosasto HANKKEEN TAUSTA Kalastuslain kokonaisuudistus on Matti Vanhasen IIhallituksen ohjelmassa Hallitusohjelma: Käynnistetään
LisätiedotKäyttö- ja hoitosuunnitelmat. Kaupallinen kalastus
Käyttö- ja hoitosuunnitelmat Kaupallinen kalastus Malin Lönnroth KKL Turku 31.10.2018 Sisältö Kaupallinen kalastus käyttö- ja hoitosuunnitelmissa Lain asettamat vaatimukset Sijainninohjaus Soveltuvat pyydykset
LisätiedotKalastusalueen vedet
Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi
LisätiedotKALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN
KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004
LisätiedotKaija Jokinen - Kaupantäti
Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee
LisätiedotVoidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely
LisätiedotRiittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet
LisätiedotSunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat
Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (6) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2012 1 (6) 1294 V Sj / Valtuutettu Emma Karin aloite äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen kutuvaelluksen turvaamisesta HEL 2012-008632 T 00 00 03 Päätös Käsittely päätti
LisätiedotSAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA
Illalla pääni kun tyynyyn pistin väsyneet kädet rinnalle ristin pyysin Herralta isolta ett suojelisi myrskytuulen vihoilta samalla vielä, aivan kuin salaa pyysin ett saisin sopivasti kalaa ei niin paljon
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotMITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA
MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA Paijan Tilateurastamo, Henna ja Juha Paija 31.3.2014 Paijan Tilateurastamo 887-1, Urjala - Perustettu 1995 (sukupolvenvaihdos 2009) - Työllistää yrittäjäperheen
LisätiedotTiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa.
Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille 16.-20.10.2016 Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa. osallistujat: Timo Väänänen, Porokylän Leipomo Oy Ari Kukkonen, Porokylän
LisätiedotMerimetsojen vaikutukset loma-asutukseen
Merimetsojen vaikutukset loma-asutukseen Kuka minä olen: Reijo Holmi, syntynyt Merikarvialla 1950 ja asun siellä myös vakituisesti Olen rakentanut kesämökin saareen vuonna 1978 n. 800 m:n päähän merimetsoista
Lisätiedot