PEIKON RUNKOJÄRJESTELMÄ

Transkriptio

1 Teräsrakenne

2 PEIKON RUNKOJÄRJESTELMÄ Peikon runkojärjestelmä koostuu Deltapalkeista, liittopilareista sekä muista rakennuksen teräsrakenteista. Joustava ja räätälöity runkojärjestelmä sopii erityisesti monikerroksisiin rakennuksiin ja mahdollistaa hoikan ja tilaa säästävän rakenneratkaisun, jonka vuoksi se on erittäin kustannustehokas. Yksi toimittaja koko runkojärjestelmälle Nopea ja helppo asennus Vakioidut liitosdetaljit Rungon teräsrakenteilla on CE-merkintä standardin EN mukaisesti Palonkesto aina paloluokkaan R180 asti Holiday Club Saimaa, Imatra Agora Center, Jyväskylä Peikko Group Concrete Connections since 1965

3 Teräsrakenne Pääkirjoitus 2 Teräs ja mies palkittuina Foorumi 3 Laatumaine haastaa rakentamisen kaikki toimijat Artikkelit 4 Fazer rakennutti Suomen makeimman 8 Teräsrakenne-päivässä onnistumisen juhlaa ja teräksistä tietoa 13 Tampere aikoo pysyä vetovoimaykkösenä 16 Ratina päivittyy nykyaikaan 20 Myllysaaresta tulee Ranta-Tampella 22 Tuotantotilaa Tampereen keskustan kupeelle 26 Tutkija hillitsisi toimitilakiinteistöjen purkuintoa 28 Rakenteiden optimoinnista entistä helpompaa 30 Teräksistä älykkyyttä työturvallisuuteen 32 Seppä takoo hyvinvointia Jyväskylässä 35 Tärkeintä hyvä ratkaisu asiakkaan tarpeisiin Projektit 38 Burj Al Arab Terrace, Dubai 42 Finavian koekäyttöpaikka, Vantaa 46 Karhumäen ylikulkukäytävä, Vantaa 48 Laitilan monitoimihalli Ajankohtaista 50 Forssa-Hikiä voimalinja Viimeinen sana 51 Kustannussäästöjä kehitystyötä hyödyntämällä s. 16 s. 32 s. 38 Kansi: Fazer Experience -vierailu- ja kokouskeskus, Vantaa, kuva: Mika Huisman Julkaisija ja kustantaja Teräsrakenneyhdistys ry Unioninkatu 14 PL 381, Helsinki puh (vaihde) fax Toimitus Päätoimittaja Janne Tähtikunnas Teräsrakenneyhdistys ry Projektitoimitus, ulkoasu Pekka Vuola puh info@pekkavuoladesign.fi Artikkelitoimitus Arto Rautio Johanna Paasikangas-Tella LFC Group puh info@lfc.fi Toimitusaineisto Teräsrakenneyhdistys ry info@terasrakenneyhdistys.fi Lehden tilaukset Teräsrakenneyhdistys ry puh info@terasrakenneyhdistys.fi irtonumero 15,00 1/1 vsk 49 4 numeroa/vuosi Ilmoitukset Teräsrakenneyhdistys ry puh info@terasrakenneyhdistys.fi Kirjapaino Forssa Print, Forssa 2016 Lehden painos kpl Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN vuosikerta 1

4 Pääkirjoitus Teräs ja mies palkittuina Viralliseksi teräsmieheksi tituleerattu Jouko Kouhi sai äskettäin palkinnon elämäntyöstään eurooppalaisen teräsrakentamisen hyväksi. Perustelut olivat yksityiskohtaiset ja kestävät vertailun kansainvälisestikin keneen tahansa toimijaan. Vaatimaton juhlakalu totesi kiitospuheessaan seuraavaa: Älä kysy mitä kansakunta voi tehdä hyväksesi, vaan mitä sinä voit tehdä kansakuntasi hyväksi. JFK:n alkuperäistä tekstiä lainaten. Voidaan hyvällä syyllä todeta Joukon hoitaneen osuutensa. Vaatimattomasta ja faktoista pitävästä Joukosta ei juuri kauemmaksi voi siirtyä kuin keskusteluun materiaalien paremmuudesta. Hiukan vaimentunut keskustelu tuntuu kiihtyvän pienen hengähdystauon jälkeen. Minusta on hyvä, että aiheesta puhutaan, kunhan pitäydytään faktoissa. Ei ole yhdellekään materiaalille tai asiantuntijalle pahitteeksi kerrata materiaalien parhaimpia puolia ja ominaisuuksia. Toki teräsmiehenä täytyy luonnollisesti ensin todeta, että talon voi tehdä teräksestä, mutta ei ilman terästä. Rehellisyyden nimissä pitää kuitenkin tunnustaa, ettei puhtaasti yhteen materiaaliin luottavasta rakennuksesta tulisi kovinkaan käyttäjäystävällinen. Tuoreessa teräsrakennepalkinnon voittajassa Fazer Experience -keskuksessa voidaan sama huomio todentaa varsin hyvin. Teräksen ominaisuuksia hyödyntämällä on luotu rakennus, joka on ilo silmälle ja varsinkin käyttäjälle. Pinnoissa on luonnollisesti hyödynnetty muidenkin materiaalien parhaimpia puolia. Kotimaista osaamista suunnittelusta toteutukseen. Myös viime vuonna Teräsrakennepalkintogaalassa kunniamaininnan saanut Rovaniemen Railo sai ansaitsemansa huomion tämän vuoden Arkkitehtuuri Finlandian voittajana. Voisi äkkiseltään kuvitella, ettei arvokkaaseen kaavaan ja tiukkaan tilaan tehtävä monitoimirakennus anna suunnittelijoiden luovuudelle kovinkaan paljon mahdollisuuksia. Toteutus oli kuitenkin kaikkea muuta. Harvinaisen onnistunut kokonaisuus, joka miellyttää aisteja ja käyttäjiä. Jälleen kerran osoitus mihin ammattilainen parhaimmillaan pystyy. Henkilökohtaisesti rakennuksesta mieleeni tulee välittömästi katsomoon muodostuva tunturimaisema. Suunnittelussa on otettu pienimmätkin yksityiskohdat huomioon. Ansaittu palkinto Aaro Artolle ja APRT Arkkitehdeille. Rakentamisen suhdanteista on puhuttu paljon myös Teräsrakennelehden pääkirjoituksessakin. Viime aikoina on onneksi ollut positiivista puhuttavaa. Pidetään huoli parhaamme mukaan, että tilanne jatkuu samanlaisena. Huolimatta kohonneista toimitusmääristä epäterveeltä toiminnalta ei ole vältytty. Varsinkin sandwich-paneelien markkinoista käydään kovaa taistoa. Teräsrakennelehden tietojen mukaan kauppaa käydään jo alle laadukkaiden materiaalien kustannuksien. Hinnoista toki sovitaan aina ostajan ja myyjän välillä. Hyvä niin. Ostajien kannattaa kuitenkin olla selvillä tuotteille asetettavista vaatimuksista ja tarpeellisista ominaisuuksista. Helpoiten tämä onnistuu pyytämällä nähtäväkseen TRY:n sertifikaatti. Kaikki TRY:n hyväksymät tuotteet ovat asianmukaisesti testattu ja asiantuntijoiden todentamia. Samalla myös varmistaa, ettei tuotteen hyväksymisessä tule ongelmia rakennusvalvonnan kanssa. Laaduttoman tuotteen ostajalle tulee yllätyksiä hyvinkin nopeasti ja rakennuksen ostaja ottaa yhteyttä todennäköisesti ennemmin kuin myöhemmin. Lyhytnäköinen vaatimuksien sivuuttaminen kostautuu 10 vuoden aikajänteellä. TRY järjestää tilauksesta kursseja teräsrakenteiden ostajille, jotka haluavat varmistaa olevansa ajan tasalla ja suojata oman yrityksensä yllätyksiltä. Onhan teidän yrityksenne osto ajan tasalla? Janne Tähtikunnas päätoimittaja Pidän niin suunnittelutoimistojen kuin koko rakentamisalan näkökulmasta tämän hetken suurimpana haasteena rakentamisen laatumainetta. Alan pitää pelata samassa joukkueessa rakennusten elinkaarilaadun nostamiseksi huipputasolle, arvioi suunnittelu- ja konsulttitoimistojen SKOL:n hallituksen puheenjohtaja Markku Moilanen. Kiinteistö- ja rakennusalan järjestöt RT, RTT, RAKLI, RALA, ATL ja SKOL tekevät nyt yhteistyötä nimenomaan rakennuksen elinkaarilaadun parantamiseksi. Markku Moilanen muistuttaa, että yhteinen tahtotila siirtyy käytäntöön vain, jos kaikki ovat samassa joukkueessa ja pelaavat saman pelisuunnitelman mukaisesti. - Hankkeissa pitää hakea avoimella dialogilla hyvää lopputulosta. Kun vuorovaikutuksen ilmapiiri on siihen kannustava, nousevat mm. laadun kannalta olennaiset asiat riittävän ajoissa esille. Toki pitää muistaa myös ylläpidon merkitys laadun säilymiselle. Siksi me Rambollilla olemme kehittäneet mm. Terve talo konseptia, joka yhdistää hyvät rakennusvaiheen ratkaisut ja ylläpidon mm. kosteus- ja homeongelmien ehkäisijöinä, siviilissä Ramboll-konsernin Pohjoismaiden toiminnoista vastaava Moilanen esittelee. Moilanen korostaa, että ongelmat selätetään aidosti yhteisellä toiminnalla. Laadukas rakentaminen edellyttää, että konkreettista työtä tekevien ihmisten asenteet muuttuvat ja sen myötä alan käyttäytyminen ja toimintakulttuuri. Hyvistä esimerkeistä pitää osata ottaa mallia ja epäonnistumisista oppia. - Laatutyö on kestävyyslaji, jossa menee ikävä kyllä aikaa. Kaikkien rakennushankkeiden osapuolten pitäisi muistaa, että teemme tiloja myös lapsillemme ja lapsenlapsillemme, sekä miettiä, miten koko joukkue toimisi parhaiten. Ammattiylpeys omasta työstä on myös tärkeää. Kun on itsellä tahto tehdä erinomaista ja tahto muutokseen koko toimialalla, se vaikuttaa muihinkin. Moilanen vakuuttaa. Digitalisaatiosta nähty vasta aavistus Vaikka rakentamisessa tehdään jo suunnittelua ja yhä enemmän työmaatoteutustakin BIMiä ja mallintamista pitkälle hyödyntäen, on digitalisaatio Markku Moilasen mielestä tulevaisuudessa yksi rakentamisen iso muutosajuri. - Digitalisaatio tulee muuttamaan rakentamista kokonaisuutena varmasti. Yksi muu- 2

5 Foorumi Laatumaine haastaa rakentamisen kaikki toimijat 1. tos on, että tietomallin täytyy olla koko rakennuksen elinkaaren ajan hyödynnettävissä. Toinen on IOT eli Internet of Things. Rakennukset ovat jo nyt mm. talotekniikan ansiosta aikamoisia koneita. IOT:n myötä anturit ja muut informaatiovälineet mahdollistavat tämän koneen entistä tehokkaamman käytön asiakkaan tarpeita palvellen. Jatkossa saadaan yhä enemmän tietoa sekä rakennusten että infran käytöstä ja käyttäjistä sekä optimoidaan toiminnot käyttäjille ja tuotetaan siten lisäarvoa heille, Moilanen tiivistää. Yhtenä isona asiana Markku Moilanen nostaa esille rakentamisen prosessit, jotka ovat vielä digitalisoituneet vähän. - Odotan, että esimerkiksi teräsrakenteissa digitalisaatio tulee suunnittelun, konepajavalmistuksen ja asennuksen lisäksi osaksi koko rakenteen elinkaarta sekä elinkaaren päättymisen jälkeen vielä uudelleenkäytön ja kierrätyksen avuksi. Kun vaikka meillä Rambollilla suunnitellaan teräsrakenteita, pitäisi tämän tiedon olla hyödynnettävissä periaatteessa ikuisesti, Moilanen toivoo. Parhaimmillaan tämä voisi merkitä esimerkiksi sitä, että paikassa X tarpeettomaksi jääneen teräshallin rakenteilla voitaisiin tehdä 2/3 paikkaan Y tehtävän uuden hallin teräsrakenteista rakennesuunnittelijan tietokannasta löytyvän tiedon ansiosta. Kierrätetty rakennehan on arvokkaampaa kuin romuteräs ja valmiiden rakenteiden uudelleenkäyttö on kestävän kehityksen kannalta järkevämpää kuin tehdä uudet samanlaiset rakenteet kierrätysteräksestä tai neitseellisestä teräksestä. - Rakennesuunnittelija voi tiedon keskiössä optimoida rakennusprosessia ja sen tehokkuutta. Toki se samalla edellyttää laajaa ymmärrystä koko prosessista. Tällaista työtä tehdään jo nyt rakennuspaikkojen osalta. Näin kannattaisi ehdottomasti tehdä myös itse rakenteiden kanssa, Markku Moilanen korostaa. - Me Rambollissa teemme parhaillaan Espoon kaupungin tilojen digitalisoimista. Vaihe yksi on tietää, millaista tilaa on olemassa. Sen jälkeen voidaan alkaa katsoa, miten tiloja voi hyödyntää esimerkiksi lähiön eri elinkaaren vaiheissa. Toimistopuolellahan näin jo tehdään ja julkinen puoli tulee toivon mukaan pian perässä. Ei kannata rakentaa julkisiakaan tiloja johonkin käyttöön, vaan tehdä tiloja, joita voi käyttää kulloisenkin asukasjakauman mukaan järkevimmällä tavalla. Tarvitaan erilaisia tekijöitä Digitalisaatio on suuri mahdollisuus, mutta sen läpimurtoon liittyy Moilasen mielessä pari huoltakin. - Ensiksi rakentamisen toimialalle pitää saada väkeä, jolla on erinomainen tekninen ja erinomainen ICT-osaaminen. Jotta ala kiinnostaa, pitää sen maine saada ylös. Lisäksi tarvitaan loistavaa peruskoulutusta ja sen päälle tulevaa jatkokoulutusta. Onneksi maan hallitus näyttää perääntyvän koulutusleikkauksistaan, Moilanen huokaisee. - Tarvitsemme vientituloja ja osaaminen on niiden saamisessa keskeinen tekijä. Osaamisemme ei saa olla vain tuotantopuolella, vaan sitä täytyy olla myös asiakaspuolella eli asiakasyhtiöissä ja julkisissa organisaatioissa olevilla ostajilla. Vain osaavat ostajat pystyvät vaatimaan elinkaarilaadukkaita ratkaisuja, joista uskon riittävän ainesta myös vientiin. Kun työuralla on erityisiä töitä, joihin pääsystä kilpaillaan yritysten sisälläkin, syntyy osaltaan sitä alussa kuuluttamaani ammattiylpeyttä. Ja toki jaksetaan sitten ne arkisemmatkin projektit, joita jokaisella väistämättä on joskus. - Näemme jatkossa suunnittelutoimistoissa ja muiden alan yritysten palveluksessa yhä enemmän ihmisiä, jotka tuovat perinteisen rakentamiseen liittyvän suunnittelun rinnalle uudenlaista osaamista ja näkemystä hankkeisiin vaikkapa softan puolelta. Tätä kautta voi syntyä myös start uppeja kehittämään uusia palveluita, Moilanen linjaa. - Tärkeintä kuitenkin on, että peruskouluissa ja lukioissa opiskellaan riittävästi matematiikkaa ja fysiikkaa, että alalle yleensä voi hakeutua. Sitten täytyy huolehtia, että alalle tärkeiden osa-alueiden AMK- ja yliopistokoulutus on riittävän kovatasoista ja käytännön rakentamista palvelevaa. Tutkimus on toki tärkeää, mutta aina pitää muistaa rakennusalan tarvitsevan myös käytännön työntekijöitä sekä ammattikoulu-, AMK- että yliopistotasolta. ARa Kuva 1: Teräsrakenteita valmistavien ja asentavien yritysten taholta kritisoidaan välillä suunnittelutoimistojen tekemiä teräsrakenteita siitä, että rakenteiden kilojen optimoinnissa unohtuu valmistuksen ja asennuksen optimointi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton puheenjohtaja Markku Moilanen on teräsmiesten kanssa samaa mieltä, että rakenteiden suunnittelussa olisi parasta, jos voitaisiin suunnittelijan ja toteuttajan vuorovaikutuksessa hakea yhdessä toimivimmat ratkaisut. Valokuva: Ramboll 3

6 Tampere aikoo pysyä vetovoimaykkösenä Rohkea kaupunki investoi ja rakentaa tulevaisuutta, tiivistää Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Monet nyt käynnissä tai alkamassa olevat isot rakennushankkeet liittyvät Tampereen Viiden tähden keskusta kehittämisohjelmaan, jonka avulla Tampere aikoo pitää paikkansa Suomen vetovoimaisimman kaupunkiseudun keskustana. - Tampere on ollut viimeiset 10 vuotta vetovoimatutkimusten ykkönen Suomessa, mikä näkyy tasaisena seutukunnan kasvuna. Odotamme Tampereen seutukunnalle uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä. Seutukunnalle muuttaa vuosittain keskimäärin 4000 uutta asukasta, mistä Tampereen osuus on henkeä, pormestari Anna- Kaisa Ikonen kertoo. - Viiden tähden keskusta kehittämisohjelma vuosille , uusi raitiotie, juuri valmistunut rantatunneli sekä Viinikanlahden ja Raholan jätevedenpuhdistamojen siirto keskustan kupeelta Pyhäjärven rannasta Sulkavuoreen ovat keinojamme pitää kaupunki myös tulevaisuudessa paikkana, johon muutetaan mielellään. Kun kehitämme keskustaa ja joukkoliikennettä sekä liitämme mm. Särkänniemen lähialueineen nykyistä selvästi enemmän osaksi keskustaa, säilytämme nyky-tampereen hyvät puolet ja vastaamme kasvun paineisiin, Ikonen kuvaa kehitysajatuksia. - Keskussairaala-alueen käynnissä olevat rakennustyöt ja jätevedenpuhdistamojen siirto eivät liity suoraan kehittämisohjelmaamme, mutta tukevat sitä. Jätevesien käsittelyn siirrossa uuteen laitokseen on tietysti ensisijaisesti lähdetty ympäristölähtökohdista, mutta samalla saamme mahdollisuuden kehittää keskustan lähellä olevia ranta-alueita. Rantatunnelin teko avasi mahdollisuuden tehdä Näsijärven rantaan uusi kävelyetäisyydellä keskustasta oleva Ranta- Tampellan alue, Ikonen jatkaa. - Olemme tehneet alueen kahdeksan kunnan voimin MAL-kokonaisuuden suunnittelua ja valtion kanssa on menossa kolmas MAL-sopimus. Joukkoliikennevyöhykkeiden ja kaupunkiseudun eteenpäinvienti tapahtuu vahvassa ja tiiviissä yhteistyössä eikä toinen toisiaan kyräillen. Yhteinen seutuhallitus ja kuntien johtajien säännölliset yhteispalaverit ovat minusta hyvin myönteisiä kokemuksia, Ikonen kehuu seutuyhteistyötä. - Rakennamme nyt kuntarajat ylittäviä asuinalueita ja palvelukonsepteja sekä Kangasalan kuntarajan kahta puolen että Pyhäjärven rannalle Pirkkalan kanssa. Nokian ja Ylöjärven kanssa kehitämme mm. clean techiin painottuvaa Kolmenkulman teollisuusaluetta, Anna-Kaisa Ikonen esittelee yhteistyön konkreettisia kohteita. Muutettiin ajatusmaailma järveltä järvelle Anna-Kaisa Ikosen mukaan yksi Tampereen kehittämisen ns. grande idèe on ajatella keskustaa alueena järveltä järvelle. Tamperehan on kannaksella Näsijärven ja Pyhäjärven välissä. Yksi tärkeä etappi pohdinnassa on Asemakeskuksen sekä Kannen ja Areenan tekeminen nykyisen VR:n aseman ympärille. Kannen ja Areenan toteutuminen Studio Daniel Libeskindin hahmottelemien ajatusten pohjalta alkaa nyt näyttää varmalta. - Meillä on keskustan tiimoilla yhdeksisen kilometriä rantaa. Mietimme myös, miten käyttää sitä. Rantatunneli mahdollistaa Ranta-Tampellan rakentamisen ja Särkänniemen kytkemisen keskustaan. Kun raitiotie menee keskustasta harjun vieressä Pispalan ja Näsijärven välissä Lielahteen ja aikanaan Ylöjärvelle asti, myös sinne päin tulee nopean joukkoliikenneyhteyden päähän uutta asutusta sekä virkistys- ja uimaranta-alueita ja kulttuuri- ja toimitilarakentamista, Ikonen iloitsee. - Keskustasta viitisen kilometriä on Lielahtea ennen Metsä Boardin entinen teollisuusalue, jonne voi tulla jopa tamperelaisen kodit. Tämä Hiedanranta on tarkoitus tehdä älykkään kaupunkirakenteen konkreettiseksi pilottialueeksi, hän täydentää. - Pyhäjärven puolella taas on jo tehty uutta Ratinan kohdalle. Sinne kohoaa parhaillaan Ratinan kauppakeskus. Keskustan laajeneminen jatkuu siellä mm. Eteläpuiston ja Nalkalanrannan suunnassa edellä jo mainitun Viinikanlahden ohella. Vähän etäämpänä on siis tulossa käyttöön mm. Raholan ranta-alue. Kiskot vievät keskustaan Tampereen raitiotien rakentaminen jäi aikoinaan ensimmäisen maailmansodan jalkoihin. Nyt tehdyillä päätöksillä hanke lopultakin toteutuu vuonna 2021, jolloin liikenne alkaa Tampereen Hervannasta ja Taysista tulevilta haaroilta keskustan kautta Lielahteen. Aikaa 1. Kuva 1: Tampereen ja Tampereen seutukunnan kehittyminen tuo paljon töitä niin suunnittelijoille kuin rakentajillekin lähivuosikymmeninä, uskoo Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Viiden tähden keskusta ja raitiotie tukevat jo valmiiksi vetovoimaisimmaksi koetun kaupungin kasvuennusteita. Valokuva: Tampereen kaupunki/ Kimmo Torkkeli, Studio Torkkeli 13

7 myöten reitistöä on tarkoitus jatkaa Ylöjärven, Pirkkalan ja Kangasalan puolelle. Nokia kuuluu myös raideliikenteen piiriin, mutta siellä kulkeminen perustuu lähijuniin. - Perusidea on yhdistää suuret työpaikka-alueet, oppilaitokset, Tays, asioimisalueet sekä merkittävät asuntoalueet toisiinsa kiskoyhteydellä. Toki joukkoliikenteen rinnalla tulee olemaan myös autojen ja polkupyörien pysäköintilaitoksia, Anna-Kaisa Ikonen tiivistää. - Rautatieaseman ympäristö uudistuu, kun rautatie katetaan ja sen päälle tulee mm. monitoimiareena, hotelli ja asuntoja. Linjaautoasema siirtyy sinne tulevaan matkakeskukseen ja näin rautatieaseman seutu tulee olemaan jatkossa raitiotie-, juna- ja linjaautoliikenteen solmukohta, josta on hyvät yhteydet myös Pirkkalan lentoasemalle, Ikonen kuvaa. - Keskustavisiossamme Hämeenkatu tulee säilymään keskustan ytimenä jatkossakin. Ajatus on, että ydinkeskustassa on uuden Ratinan ja Koskikeskuksen muodostaman kaupallisen keskittymän sekä muiden kauppakeskusten ja tavaratalojen rinnalla runsas ja monipuolinen kivijalkaliikkeiden, -ravintoloiden ja kahviloiden valikoima, Ikonen linjaa. - Keskustan uudet ja vanhat kaupan tilat saavat aivan uusia asiakkaita siis mm. 2,3 kilometrin rantatunnelin myötä asumiselle vapautuvasta Ranta-Tampellasta. Tämä allianssimallilla tehtävä Suomen pisin maantietunneli muuten valmistui etuajassa ja niin, että kulut ovat pysyneet kurissa. Rantatunnelihankkeesta onkin tullut meille poikkeuksellisen hyvä kokemus, hän iloitsee. - Keskustan päivittäis- ja erikoiskaupalle ja palveluille saadaan uutta ostovoimaa myös Amurin ja Tampellan lisärakentamisesta. Pyhäjärven rannoille tulee siis uutta mm. jätevedenpuhdistamolta vapautuvaan Viinikanlahteen. Näsijärven puolelta keskustaan kytkeytyy kehittämisen myötä myös Särkänniemi lähialueineen, hän kertaa - Keskustan ohella esimerkiksi raitiovaunureitin toiseksi pääksi alussa tulevan Lielahden asema vahvistuu ja sinne tullee myös uusia toimitilahankkeita ja palveluita. Muutenkin keskustan ulkopuolella on tilaa alueellisille keskuksille. Uskon, että julkisia ja yksityisiä terveys-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluita sekä päivittäistavarakaupan yksikköjä on kaikkialla asutuksen seassa. Erikoiskauppa keskittynee keskustaan, Ikonen jatkaa. Monipuolinen työpaikkavalikoima Tampereen elinkeinopolitiikassa on Anna- Kaisa Ikosen mukaan käytetty hyväksi mm. luovaa tuhoa. Isot murrokset on pyritty kääntämään voitoksi. Viimeksi on markkinoitu tehokkaasti Nokian ja Microsoftin toimintojen alasajon vapauttamia osaajia erinomaisena voimavarana. - Olemmekin saaneet uusia yrityksiä, jotka ovat palkanneet heitä. Tämä osaajajoukko on tärkeässä roolissa myös älykkään kaupungin suunnittelussa ja rakentamisessa. Alueellamme on useita eri tavalla painottuneita innovaatioympäristöjä. Niitä ovat esimerkiksi Kampusareena teknillisen yliopiston alueella, Kaupin lääketieteen keskittymä Taysin ympärillä ja Ylen lähelle kehittynyt Tohlopin mediakeskus, hän kertoo. - Tietotyön ja palveluiden lisäksi pidämme ovemme auki myös valmistavalle teollisuudelle ja sen tilantarpeille. Uskon tässä maailmassa Suomessa ja Tampereella olevan tilaa ainakin älykkääseen toimintaan ja uuteen teknologiaan liittyvälle valmistamiselle. Haluamme ehdottomasti, että kaupungissa on töitä erityyppisille osaajille, Ikonen korostaa. - Teollinen historiamme on olennainen osa kaupunkiympäristöä ja pidän suurena etuna, että keskustan vanhat teollisuusalueet ja aikanaan todellisen purku-uhan alla ollut raatihuone ovat säilyneet. Ne luovat omaa myönteistä mielikuvaansa ja tukevat kasvutavoitteitamme, hän myhäilee tyytyväisenä. -ARa 15

8 Artikkelit 1. Ratina päivittyy nykyaikaan Tammerkosken Pyhäjärven puoleinen suu on ollut vähän syrjässä Tampereen keskustasta. Linja-autoaseman ja Tammerkosken välissä on ollut Ratinan stadion ja puistoalueita. Nyt alue muuttuu vahvasti osana Viiden tähden keskustan kehittämisohjelmaa. Rakenteilla olevan Ratinan kauppakeskus ja siihen liittyvät linja-autoaseman luona olevat suojellut rakennukset tuovat alueen osaksi keskustan liike- ja palvelualuetta. Uusi keskus tukeutuu vahvasti Tampereen kasvuun. - On kieltämättä harvinaista, että Tampereen kokoisen kaupungin keskustaan voi rakentaa koko kaupungin suurimman kauppakeskuksen uudishankkeena. Uusi Ratinan kauppakeskus, josta uudisosasta käytetään nimeä Valo-Ratina, on noin 1,5 kertaa isompi kuin läheinen Koskikeskus. Ratinaan tulee olemaan loistavat liikenneyhteydet sekä kevyen liikenteen väyliä että joukkoliikennettä tai yksityisautoja käyttäen. Laukontorin suunnastakin pääsee kosken yli hyvin muutama vuosi sitten tehtyä kevyen liikenteen siltaa pitkin, toteaa hanketta kehittävän ja sen omistavan Sponda Oyj:n projektipäällikkö Rauno Kulmala. - Keskukseen tulee 1200 omaa pysäköintipaikkaa, joihin katuverkostosta menevien kulkuyhteyksien teko kuuluu osaltaan työmaahamme. Kaikkien alikulkureittien ja autohallien kanssa työn alla on neliön tilat, Kulmala esittelee. Sponda voitti vuonna 2005 tontista järjestetyn tontinluovutuskilpailun. Kun markkinaoikeus antoi kilpailusta päätöksensä 2008, pääsi Spondan kiinteistökehitysyksikkö kehittämään yhdessä suunnittelukumppaniensa kanssa tonttia hankkeeksi. Talouden nitkahduksen takia vuokralaisia ei kuitenkaan saatu heti sidotuksi ja rakentamisen aloitus viipyi. Kun investointipäätös voitiin tehdä vuonna 2015, alkoi myös rakentaminen maansiirtotöillä. - Tämä on puhtaan kaupallinen 243 miljoonan euron hanke, jossa tontin osuus yksin on 20,3 miljoonaa. Tullinkulman Työterveys Oy, joka tarjoaa palveluja sekä Tampereen kaupungille että kaupungissa toimiville yrityksille, on Ratinan neliön vuokrattavissa tiloissa ainoa julkiseksi miellettävä palvelu. Keskus painottuu vahvasti erikoiskauppaan ja erilaisiin mm. ravintola-, viihtymis-, vapaa-ajan ja hyvinvointipalveluihin. Päivittäistavarakaupan ankkureina toimivat Lidl ja K-Supermarket, Kulmala kuvaa konseptia. - Hankkeen toteutus on mennyt pääpiirteissään kilpailuvaiheen ehdotuksen pohjalta, mutta keskuksen sisällä on tietysti muutettu suunnitelmia kysynnän ja tarpeen mukaan hyvässä yhteistyössä kaupungin kanssa, Kulmala kuvaa ajatuksen kehittymistä. 2. Kuva 1: Uusi Ratina Ratinanaukion suunnasta nähtynä. Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy on suunnitellut uudisosan. Vanhat funkistalot, jotka ovat aukion oikeassa reunassa, uusitaan tai korjataan Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy:n suunnitelmien pohjalta Kuva 2: Uuden Ratinan kauppakeskuksen runkoa A- Insinöörit Suunnittelu Oy:n mallintamana. Sijoittajavetoisia rakennusratkaisuja Rakennushankkeena Ratina vedetään läpi Spondan ja rakennuttajakonsulttina ja valvojana toimivan A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:n yhteistyönä. Arkkitehtisuunnittelijana toimii Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, jossa pääsuunnittelijana toimii Jussi Murole, ja rakennesuunnittelijana A-Insinöörit Suunnittelu Oy, jossa vastaavat rakennesuunnittelijat ovat Timo Leppänen ja Olavi Haarala. Urakoinnissa Sponda valitsi toimintamalliksi jaetut urakat, jossa pääurakoitsijatehtävät sekä betonityöt, elementtiasennukset ja muut rakennetekniset työt tekee Työyhteenliittymä Hyrkkönen-Alanen-Lamminsivu. - Työyhteenliittymässä työnjako on selkeä. Alasen Rakennus Oy tekee paikallavalutyöt. Lamminsivu Oy:n vastuulla ovat työmaan betoni- ja teräselementtien asennus. Lamminsivu Oy toimittaa myös kaikki työmaalla tarvittavat nosturit, kurottajat ja henkilönostimet. Rakennusliike Aki Hyrkkönen Oy hoitaa pääurakoitsijatehtävät ja tekee ne rakennustekniset työt, joita Alanen tai me emme tee, tiivistää urakoinnin idean elementtiasennuspäällikkö Kari Lamminsivu Lamminsivu Oy:stä. Ratinassa on teräsliittorakenne, jossa Sponda on tilannut liittopilarit ja Deltapalkit suoraan Peikko Finlandilta. Sponda hankki rakennukseen rungon, hissit ja liukuportaat ensin, jolloin saatiin eri toimittajien mitoitukset A-Insinöörit Suunnittelun jatkosuunnittelun pohjaksi. Kun hankinto- 16

9 ja pohjustettiin hyvin, päästiin töihin heti investointipäätöksen jälkeen. Maanrakennusurakan voitti Fin-Seula, mutta sen teki Kreate, kun Fin-Seula Oy, Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy ja Kesälahden Maansiirto Oy yhdistyivät Kreateksi siinä välissä. - Peikko oli teräsrungossa niin ylivoimainen tuote, että toimittajan valinta oli helppo, perustelee Rauno Kulmala terästoimittajan valintaa. Sponda ei lähtenyt siis urakointiin, jossa jokin isoista rakennusliikkeistä olisi vetänyt hanketta projektinjohtourakoitsijana. Yhdessä A-Insinöörit Rakennuttamisen kanssa hanke jaettiin sopivan tuntuisiin hankintapaketteihin, joista on kaikista saatu kiinteä hinta. - Kun tulemme hankkeeseen pitkäaikaiseksi sijoittajaomistajaksi, halusimme pitää suunnittelun ja rakentamisen ratkaisut vahvasti omista kokemuksistamme ja elinkaarikustannusten optimoinnista lähtevinä. Kilpailutus oli positiivinen kokemus, kun hankintapaketit mahdollistivat myös pienempien paikallisten toimijoiden osallistumisen hankkeeseen, Rauno Kulmala toteaa. Runkovalinta selkisi varhain Rakennuspaikkana Ratina on logistisesti haasteellinen, kun vieressä on toimiva linja-autoasema ja kaupungin kaksi keskeistä katua eli Tampereen valtatie ja Hatanpään valtatie risteävät tontin kulmalla. Osa kellaritiloista on Vuolteenkadun alla, minkä vuoksi siellä on järeitä jälkijännitettyjä betonirakenteita. Myös ajorampit Tampereen valtatieltä ja maanalainen kiertoliittymä sekä kevyen liikenteen tunneli Ratinan stadionille kuuluvat Spondan rakennuttamiin betonia paljon kuluttaneisiin rakenteisiin. Soraharjulle rakennettava kauppakeskus on maanvarainen. Kun osa rakenteista on vedenpinnan alapuolella, alueella on pitänyt myös pumpata vettä ja injektoida maa-ainesta. - Päätös tehdä teräsliittorakenne tuli varsin aikaisin. Rakennus liittyy Suvantokadulle, Vuolteenkadulle sekä Olympiatorille ja maanalaiset tilat ja räystäskorkeudet oli rajattu. Kun halusimme mahdollisimman pitkät jännevälit, tuli 8,1 X 16,2 runko sieltä. Tuo moduulijako taas toi runkotyön lähtökohdaksi teräspilarit, teräspalkit ja ontelolaatat. Tätä ei edes kilpailutettu muulla kuin teräsvaihtoehdolla, Rauno Kulmala sanoo. - Keskuksessa on kaksi kerrosta P-tilaa ja kolme kerrosta liiketiloja. Lisäksi Ratinan stadionin puolella on kaksi lisäkerrosta työterveyslaitosta varten sekä ns. periskooppi, joka nousee 42 metrisenä maamerkkinä muun rakenteen yläpuolelle. Tähän pohjaalaltaan 300 neliön rakenteeseen tulee ylös ravintola, josta näkee hyvin mm. stadionin ja Pyhäjärven suuntaan, Kulmala kertoo. - Periskoopissa on myös betoninen kuilu/ porrashuone hisseineen ja teräsliittorakenne, Kari Lamminsivu täydentää. - Kohteeseen tulee noin 1500 Deltapalkkia, joiden yhteismitta on kymmenisen kilometriä, sekä 1500 tonnia teräspilareita, jotka toimitetaan pääosin kahden kerroksen korkuisina, ja muita teräsrakenteita. Periskoopin rakenteet kuuluvat vähäisenä osana toimi Kuva 3: Etualalla Ranta-Ratina eli entinen Autotuonnin talo ja sen vieressä vasemmalla Ranta-Ratinaan liittyvä uudisrakenne. Ranta-Ratina uudistetaan tekemällä sen suojeltujen julkisivujen sisäpuolelle uusi teräsliittorunko. Kuvassa oikealla näkyy Vuolteenkadun alle tehtävien kellaritilojen teräsrakenteita. Taustalla näkyy Funkis-Ratina eli entinen Vuoltsu Ranta-Ratinan ja Tornihotellin välissä. Kuva 4: Spondan Rauno Kulmala (vas.), Lamminsivu Oy:n Kari Lamminsivu sekä Peikon Tomi Tuukkanen ja Jarno Backman myhäilevät tyytyväisenä Ratinan kauppakeskuksen työmaan etenemistä. Kuvat 5 ja 6: Peikon teräsliittopilarit, Deltapalkit ja ontelolaatat mahdollistavat kauppakeskuksen avoimet ja muuntojoustavat tilat. Muuntojoustavuutta on lisätty mm. suurentamalla teräsrakenteiden ainevahvuuksia. 17

10 tusta näihin lukuihin, tiivistää Peikko Finlandin projektipäällikkö Jarno Backman. - Ontelolaattojen pituus on pääosin noin 15,5 metriä. Sisätilassa päädyimme projektin edetessä kaksikäytäväratkaisuun ja niiden väliin jäävään keskialueeseen, jossa on myös vuokrattavaa tilaa. Käytävätilojen päälle tehdään lasikattoa, Kulmala jatkaa. - Käytännössä meiltä on tullut työmaalle viikoittain useita kuormia. Lastin purkuun on voitu käyttää sovittuina aikoina linja-autoaseman ja kauppakeskuksen välissä olevaa Suvantokatua, joka on nyt suljettu liikenteeltä. Runkoasennukset valmistuvat maaliskuussa 2017, lisää Peikko Finlandin liiketoimintapäällikkö Tomi Tuukkanen. - Lisäksi tavaraa on tuotu Vuolteenkadun puolen kellarin kautta, kun se valmistui. Kellari helpotti logistiikkaa etenkin pienemmän tavaran kanssa kyllä mukavasti, Rauno Kulmala jatkaa. - Kaikkiaan työmaalle tulee usein kymmeniä kuormia päivässä. Runkoasennuksessa torninosturi on ollut päätyökalu, lisänä on sitten hyödynnetty autonostureita ja holveilla pienempää kalustoa, Kari Lamminsivu sanoo. - A-Insinöörit Suunnittelu Oy on vastannut niin rakennesuunnittelusta kuin konepajatyön 3D-suunnittelusta Teklalla. Me olemme vain liittäneet Deltapalkit suunnitelmiin. A-Insinöörit on sitten vienyt detaljimme asennuskuviin. Rakenteet ja liitosmaailma on pysynyt kilpailutuksen jälkeen samana eli valmistus on voinut edetä suunnitellusti. Tämä on hyvä, kun kapasiteetti on ollut hyvin varattuna miellyttävän kiireisen vuotemme ansiosta, Tomi Tuukkanen toteaa. - Myös asennustyö on sujunut hyvin. Edellytyksenä on ollut, että toimitukset on tehty hyvin mittatarkasti. Teimme aikataulut lohkoittain etukäteen ja sen pohjalta on voitu pääosin edetä, Kari Lamminsivu täydentää. - Olen ollut tyytyväinen hankkeen tekijöihin ja toimittajiin ja työmaan etenemiseen. Suunniteltu avaus keväällä 2018 ennen kesän turistikauden alkua toteutuu hyvin, vaikkei tässäkään ole täysin ilman yllätyksiä selvitty, Spondan Kulmala myhäilee. Joustavuutta toimintaan 6. Rakennuksen sisällä tilan käyttöä rajoittavat pilarien ohella vain porrashuoneet ja hissitornit, jotka on tehty liikkuvalla muotilla ja joihin runko jäykistetään. Vinositeitä on käytetty vähän ja vain P-hallissa ja pelastustiellä. Deltapalkkien ansiosta kerroskorkeudet voi hyödyntää hyvin mm. talotekniikan vetoihin. - Rungossa pilariliitoksiin ei haluta momenttia. Vaakakuormat menevät kaikki porras- ja hissitorneihin, jolloin liiketilojen metallirunkoisia kevytväliseiniä ja keskuskäytävien teräkseen tukeutuvia lasiseiniä voi siirrellä helposti tarpeen mukaan, Kari Lamminsivu toteaa. - Rakenne on palkkien osalta ainevahvuuksiltaan tavallista talonrakentamista järeämpää, mikä on huomattu myös meillä valmistuksessa normaaleista hankkeistamme poikkeavana asiana. Suuremmilla ainevahvuuksilla on haluttu lisätä muuntojoustavuutta. Meillä tämä on tähän asti suurin yksittäinen toimituksemme. Niinpä lähdimmekin tähän nöyrällä ja oppimishaluisella mielellä, Peikon Tuukkanen kertoo. - Sinänsä itse rakenne on hyvin tuttu ja koeteltu ratkaisu, mutta toimituksena siis iso. Meillä on ollut tässä kiinni liki tuplamiehitys keskimääräisiin kohteisiin verrattuna. Hanke on edennyt hyvässä yhteistyössä eri osapuolten kanssa, kuten laadukkaassa hankkeessa kuuluukin. Projektinjohto, suunnittelu ja laadunvarmistus on vedetty Lahdessa, toimitukset ovat tulleet eri tehtailtamme ja osin verkostostammekin, Backman täydentää. Sopeutuu perinteiseen maisemaan - Julkisivun suunnittelu määräytyi kaavasta. Siksi siellä on lasiseinäosuuksien ohella ulkokuorena paikalla muurattua ja osin myös rapattua tiiliseinää, jonka takana on lämmöneriste ja betonisia sisäkuorielementtejä. Punainen tiilijulkisivu sopeutuu Tammerkosken teolliseen ympäristöön, vaalea rapattu pinta viereisiin suojeltuihin funkistaloihin, joita myös korjaamme nyt kaupalliseen käyttöön, Kulmala jatkaa. A-Insinöörit Suunnittelun Timo Leppänen kertoo kauppakeskuksen sokkelien olevan maan pintatasolla pääosin luonnonkivellä verhoiltuja. Sokkelissa on kuorielementit, lämmöneriste ja maankostea betoni, jonka päällä on luonnonkiveä. Tämän takia tiiliverhous ei voi lähteä sokkelin päältä, vaan se on ripustettu runkoon kiinni. Lisäksi julkisivuverhoukset joudutaan tekemään ripustamalla myös aukkojen yläpuolelle. Julkisivutyössä tarvittavat kiinnikkeet toimittaa Anstar Oy. AR-ripustusjärjestelmää käytetään paikalla muuratun julkisivun kannattamisessa. Kierreliitoksin kiinniteltävällä järjestelmällä ripustetaan työmaalla muurattava tiiliseinä rakennuksen rungosta. Anstar Oy sopinut kaupan, jonka toimitukset ovat vasta alkuvaiheessaan, Rakennusliike Aki Hyrkkösen kanssa. - Valtaosa kohteen muuratusta julkisivusta ripustetaan järjestelmällämme. Koska tilaaja oli ajoissa liikkeellä, ehdittiin rakennuksen runkoon lisätä tarvittavat valuosat muurauskannakkeita varten. Tämä nopeuttaa merkittävästi asentamista työmaalla, kertoo Anstarin suunnittelupäällikkö Hannu Lumiaho tyytyväisenä. Itse työn toteutusrytmi määräytyy rakenteen laajuudesta. Valo-Ratinassa työtä tehdään eteenpäin kerros kerrallaan, että kolmivuotinen projekti etenee sujuvasti. Talotekniikan työt ja muut sivu-urakat on alistettu pääurakoitsijalle, joka rytmittää eri työvaiheet toisiinsa. Funkis-Ratina ja Ranta-Ratina ovat Spondan omistukseensa hankkimat kaksi suojelukohdetta Valo-Ratinan vieressä linjaautoaseman ja Koskikeskuksen välissä. Ne liittyvät aikanaan osaksi Ratinan kauppakeskuskokonaisuutta. Entisen Autotuonnin kiinteistöön tehtävään Ranta-Ratinaan tulee uusi teräsliittorunko eli siitä säilytetään sellaisenaan vain rakennuksen vaippa. Lisäksi Ranta-Ratinaan liittyy teräksinen uudisosa. Entiseen Vuoltsun kiinteistöön tehtävä Funkis-Ratina yritetään korjata nykyrakenteita hyödyntäen. Suojelutalojen ja uuden Ratinan väliin jää Ratinan aukio, josta tulee kauppakeskuksen pääsisäänkäynti. Funkistalojen osalta arkkitehtisuunnittelusta on vastannut ArkkitehtitoimistoTuomo Siitonen. - Alueen ostovoima kasvaa neljän prosentin vuosivauhtia ja asukasmäärä kasvaa myös keskustassa osana keskustan kehittämisohjelmaa. Monitoimiareena, jonne Suomen toinen kasino päätettiin sijoittaa, ja jätevedenpuhdistamojen siirto Pyhäjärven rannasta toisaalle tuovat myös osaltaan lisää ostovoimaa alueelle. Kun keskus on vielä erittäin muuntojoustava, uskomme tähän investointiin pitkällä aikavälillä todella paljon. Olennaista vain on, että keskuksen vuokralaismix pidetään kysyntää vastaavana ja ovet ovat auki erilaisille toimijoille, Rauno Kulmala arvioi. ARa Kuva 7: Uuden Ratinan kauppakeskuksen runkoa A- Insinöörit Suunnittelu Oy:n mallintamana. Valokuvat: Arto Rautio, arkkitehtikuvat: Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, kuvat rakennesuunnittelijan mallista: A-Insinöörit Suunnittelu Oy 18

11 Kauppakeskuksen teräsrungon rakennejärjestelmä Varsinaisen kauppakeskuksen päärunko on sivusiirtymättömäksi jäykistetty pilari-palkkirunko jossa hissi- ja porrastornit toimivat pääasiallisina jäykistävinä rakenteina. Normaaliin tapaan välipohjat on raudoitettu toimimaan levyrakenteena. Pilarivälissä olevaa ristikkorakennetta on käytetty osana päärungon jäykistystä parissa kohtaa ja vain alimmissa kerroksissa. Rakennuksen palonkesto on alimman kerroksen osalta R120, muuten R60. Vaadittava palonkesto on saavutettu käyttämällä sekä pilarien että palkiston osalta teräs-betoni liittorakennetta. Pilarien koko ja seinämäpaksuus, betoniraudoitus sekä betonin lujuusluokka vaihtelevat eri kuormitustasojen mukaan, kuitenkin siten että järkevä systemaattisuus säilyy. Pilarit ovat pääosin monikerrospilareita, joihin palkit liittyvät nivelellisesti. Pilarien liittovaikutusta on käytetty hyödyksi sekä käyttölämpötilassa että palotilassa. Tämän projektin suunnittelun yhteydessä kehitettiin erittäin raskaalle kuormitukselle suunniteltu pilari-palkki piilokonsoliliitos, joka välittää tukireaktion luotettavasti pilarien raudoitetulle betoniytimelle myös palotilanteessa. Välipohjien rakenne on ontelolaatta ja 60 mm paksu rakenteellinen pintabetoni sekä sen päälle suunniteltu varaus pintamateri- 7. aalille, jonka paksuus vaihtelee kerroksittain eli kunkin kerroksen pääasiallisen ajatellun käyttötarkoituksen mukaan. Pintabetoni on tarvittu rakenteellisena osana laattarakennetta pitkien jännevälien ja suurten kuormitusten takia. Ns. periskoopin alueella on osittain käytetty paksumpaa rakenteellista molemmista pinnoista raudoitettua pintalaattaa, jotta tasossa ulokkeena toimivat välipohjat on saatu toimimaan levyrakenteena ja kiinnitettyä kahteen sen takaosassa oleviin jäykistävänä rakenteena toimivaan hissi-/porrastorniin. Vesikatolla olevat gallerian lasikatot ovat teräsrunkoisia siten, että vesikaton kantaviin kotelopalkkeihin on integroitu mahdollisuus ripustusjärjestelmälle ja piiloon meneville sähköasennuksille. Lisäksi vesikaton keskialueella on teräsrakenteinen pilaripalkkirunkoinen ilmastointikonehuone, jonka jäykistys on hoidettu ulokkeena toimivien päärungon pilarien avulla. Timo Leppänen A-Insinöörit Suunnittelu Oy Rakennuttaminen Rakennesuunnittelu Infrasuunnittelu kallio- ja ympäristösuunnittelu NYT MYÖS AKUSTIIKKA- SUUNNITTELU TuoTTeeT A-Palkki Kiinnityslevyt Pultit ja kengät Konsolit ja kannakkeet Liikuntasaumat Ristikkoliitokset Ansaat Raudoitusjatkokset Nostojärjestelmät Parvekeliitokset SMART STeeL. 19

12 Artikkelit tekee Destian Länsi-Suomen tulosyksikkö, Destia Rail vastaa ratatöistä, teräsporapaalut hankki ja asensi Destia Engineering, joka on uusi pohja- insinöörirakentamisen yksikkömme, ja suunnittelupalvelumme vastaa työaikaisten suunnitelmien laadinnasta. Lisäksi hallinnoimme ja varastoimme Liikenneviraston omistamia teräksisiä varasiltamateriaaleja. Merkittävistä työvaiheista vain raudoitustyöt on ostettu, Topi Tapanainen esittelee. Juna määrää työtahtia 1. Vilkkaan rautatien alla, vieressä ja päällä työskentely on vaativaa ja tarkkaan säänneltyä. Työmaan läpi kulkee kolme kiskoparia. Rata-alueella voi tehdä useita työvaiheita vain viikonloppuja ja viikonloppujen yöaikoja hyödyntäen. - Työssä lähtökohtana on, että junat kulkevat aikataulujensa mukaan ja me joustamme. Kun virtalangoissa ovat jännitteet päällä, ei tiettyä tarvittavaa kalustoa voi käyttää. Henkilöstöltä työskentely rata-alueella vaatii ratatöihin hankittua pätevyyttä, Topi Tapanainen kertoo. Käytännössä työtä on tehty niin, että isot SSAB:lta hankitut teräsporapaalut on porattu ensin raideliikenteen keskellä. Itse silta tehdään kokonaan rata-alueen vieressä ja työnnetään kahdessa lohkossa paalujen päälle. Kummankin lohkon siirron takia joudutaan osassa kiskoja pitämään tunnin liiken- Myllysaaresta tulee Ranta-Tampella Tampereella valtatietä 12 menevän liikenteen vieminen Rantatunneliin Näsijärven rannassa ja Tammerkosken suussa on yksi osa kaupungin Viiden tähden keskustan kehittämisohjelmaa. Tunnelin ansiosta ammoinen Myllysaari ja sen ympäriltä Näsijärvestä vallatut alueet muuttuvat uudeksi 3500 asukkaan Ranta-Tampellaksi. Parhaillaan rakennettava Myllysaaren alikulkusilta on uuden kaupunginosan portti ja yhdistää alueen osaksi Tampereen keskustaa. 2. Myllysaaren alikulkusilta tarvitaan alittamaan Tampereelta kohti Poria ja Pohjanmaata menevä rautatie. Sen paikalla on ollut kapea alikulkuväylä, jonka tilalle nyt tehdään uusi. Uudessa alikulussa on erilliset kevyen liikenteen väylät reunoilla ja keskellä reilut tilat ajoneuvoliikenteelle. Junaliikenne siirretään uudelle sillalle ennalta tarkkaan mietityssä järjestyksessä ennen alikulun rakentamista. Silta ja alikulku ovat uuden alueen ensimmäinen näkyvä rakennusurakka vesistötäyttöjen jälkeen. - Myllysaaren alikulku on toinen keskustasta radan alitse Ranta-Tampellaan vievistä ajoväylistä. Sitä kautta kaupungin perinteiseen keskustaan on noin 1,5 kilometrin matka. Uuteen Ratinan kauppakeskukseen eli liki Pyhäjärven rantaan täältä on noin 2,5 kilometriä, alueen sijaintia hahmottaa alikulkusiltaa Tampereen kaupungille urakoivan Destian työpäällikkö Topi Tapanainen. Alikulkusilta on yksi niistä infrainvestoinneista, joihin Tampereen kaupunki käyttää vuonna 2016 yhteensä 109 miljoonaa euroa. Tuosta reilun sadan miljoonan potista uusiin katualueisiin menee reilut 13 miljoonaa ja uusiin siltoihin ja erikoisrakenteisiin vajaat 7 miljoonaa. Myllysaaren siltaa luonnehditaan Tampereen kaupungilla merkittäväksi projektiksi sekä taloudellisena satsauksena että uuden asuinalueen kehityksen käynnistäjänä. - Tästä työmaasta tuli Destialle merkittävä eri osaamisalueidemme referenssi. Sillan Kuva 1: Destian väki teki lokakuun lopulla siltakannen valumuottia. Tämä Valumallinpolun kupeella tehtävä kansilohko on kolmasosa 41 metriä pitkästä ja 20 metriä leveästä kansikokonaisuudesta. Kuva 2: Destian Topi Tapanainen seisoo tässä rautatien ja Näsijärven rannan välissä oman työmaansa toisella reunalla. Uusi Ranta-Tampella ei turhaa kanna nimessään etuliitettä ranta, kuten taustalla näkyvästä maantien alikulusta välkkyvä Näsijärven vesi osoittaa. Nyt tehtävän Myllysaaren alikulun kohdalla on ollut samanlainen alikulkusilta. 20

13 nekatko. Kun silta on paikallaan, kaivetaan alle aukot asuntoalueen liikennettä varten. Osa porapaaluista jää betonilla mantteloituina näkyviin, selvimmin liikenteen kaistojen väliin. - Työvaiheita on toki paljon enemmän. Aloitimme penkkojen valmistelulla. Penkat toimivat siltalohkojen ja osin paalutuskoneiden alustoina. Paalutusta varten täytyi purkaa pois muutama ratapalkki ja asentaa sitten takaisin, kun paalut oli porattu kallioon. Paalut on raudoitettu ja valettu täyteen betonia, Tapanainen toteaa. Aikataulullisesti työmaa on ollut myös haasteellinen ja voi olla, että se suljetaan talven takia, sillä rata-alueen isoja töitä ei mielellään tehdä talvioloissa. Tärkeimpänä syynä on kuuden metrin syvyydestä löytynyt teräsbetonikanaali, joka tuli tekijöille täytenä yllätyksenä. Kanaalista löytyi mm. vanhoja kaukolämpöputkia. Se piti purkaa ja purkua varten täytyi tehdä ylimääräisiä teräksisiä tukiseiniä sekä teräksisiä apusiltoja. Kaikkiaan terästukiseinää on tehty noin sata metriä. Lisäksi yllätyksiä liittyi myös kalliopintaan, joka oli osin odotettua ylempänä. Alkujaan kalliopintaa ei pitänyt joutua käsittelemään ennen alikulun kaivamista. Tämä kaikki sekä myös alueelta löytyneet maahan kaivetut ratapölkyt yms. roska viivästyttivät paalutusta ja muuta työtä niin, että työaikataulua joudutaan harkitsemaan uudelleen varsinkin talven tulon takia. - Tässä ongelma on, että kaikki tämä ja häiriötön junaliikenne on aikataulullisesti hyvin vaikea sovittaa toisiinsa. Jossakin muussa ympäristössä lisätöistä olisi selvitty alun perin ajatellun aikataulun puitteissa, Topi Tapanainen summaa. - Teräsporapaalut olivat ainoa järkevä vaihtoehto tässä. Niiden avulla saadaan siltakannelle haluttu kanto kalliosta. Paaluja asennettiin kaikkiaan 15. Niistä kymmenen on halkaisijaltaan 610 mm ja loput ovat 800 mm putkia. Syvimmät on porattu 22 metriin, mutta keskimäärin poraussyvyys on ollut 16 metriä. Tulevan sillan kannesta 1/3 tehdään keskustan puolella rataa ja 2/3 Näsijärven puolella. Lohkot siirretään tunkkaamalla teräskiskoja pitkin kohdalleen ja lasketaan sitten paalujen päälle, kun paalun päät on katkottu oikeaan mittaan, laakerit asennettu niiden päihin ja alusta on siivottu. Siltakanteeseen, jonka pituus on 41 ja leveys 20 metriä, menee terästä kiloa ja betonia 750 kuutiota, Tapanainen kertoo. - Vanha silta puretaan tietysti uuden alta pois osana uuden alikulun tekemistä. Vanha alikulku on ollut työmaan käytössä mm. siltamuotteja tehtäessä, jolloin on voitu liikkua hyvin radan alitse, hän lisää. Kiskot vievät paikalleen Alikulkusilta ja tunneli on kilpailutettu tilaajan suunnitelmilla kokonaisurakkana, jonka Destia siis voitti. Kun uusi alikulku vie kaupunginosaan, jota ollaan vasta alkamassa rakentaa, eivät yllätykset ja aikataulujen venyminen niiden takia ole erityinen haitta. - Itse sillan siirto tapahtuu siirtoratoja pitkin, jotka on jo tehty kansimuottien alle. Kun siirto alkaa, tehdään siirtorataa lisää niin pitkään, että kannen lohkot ovat kohdallaan. Siirtoradat ovat teräspalkkeja, joiden päällä kansi lepää. Siirtorata on tehty sorapohjalle niin, että soran päällä on louhetta ja louheen päällä puupeti ja sitten teräspalkisto siirtoa varten. Alla on 200 mm HEB-palkkeja pituussuuntaan ja sitten on poikittain 300 mm HEB-palkkeja ja sitten on vielä 400 mm HEA-palkit siirtosuuntaan. Ylimmässä palkissa on liukupinta ja vaseliinia, jonka avulla sillan alarakenteen U-palkit liukuvat, Topi Tapanainen kuvaa siltakannen siirtorakenteita. - Kun silta on paikallaan, kaivetaan tunneli suunniteltuun syvyyteen ja luiskataan. Pohjalle tehdään putkitusta ja tiealueet päällysteineen. Destia tekee alituksen sovittuun tasoon asti eli alikulku ei ole täysin valmis, kun lähdemme. Esimerkiksi katuvalaistukseen liittyvät asiat eivät kuulu urakkaamme, Tapanainen kertoo rajapinnoista. ARa Kuva 3: Kuvassa on yksi sillan kannen tueksi asennettu teräksinen porapaalu. Kuva 4: Siirtoradan rakenteet ovat yksi osa kansimuotin tekemistä. Siirtoradassa käytetään HEB- ja HEA-teräspalkkeja. Kuva 5: Nämä ovat siltakannen reunojen suojateräksiä, jotka asennetaan valuvaiheessa paikalleen. Kuva 6: Lähikuva siirtorakenteista. Siltakannen alapinnassa on U-profiileja, jotka liukuvat siirtoradan HEA-palkkien päällä palkkiin kiinnitetyn liukupinnan ja liukupinnan ja U-profiilin välissä olevan vaseliinin avulla. Itse siirto tapahtuu tunkkaamalla. Valokuvat: Arto Rautio 21

14 Artikkelit 1. Tuotantotilaa Tampereen keskustan kupeelle Tampereen kaupungissa on tilaa myös tuotantotoiminnalle. Tästä hyvä esimerkki on Sarankulmaan muutaman minuutin ajomatkan päähän Ratinasta nouseva Koja-Yhtiöiden uusi puhallitehdas. Uusi noin 6000 hyötyneliön halli ja sen yhteydessä olevat 1700 neliön varastokatokset tehdään tietysti teräksestä Ilmanvaihto- ja jäähdytyslaitteita valmistaville Koja-Yhtiöille rakennetaan Tampereen Sarankulmaan uusi puhallintehdas ja varastokatoksia toiminnan tarpeista lähtien Arkera Oy Arkkitehtuuritoimiston toimiessa arkkitehti- ja Ismo Blomqvistin pääsuunnittelijana. Kohteen rakennesuunnittelusta vastaa Sweco Rakennetekniikka Oy:n projektipalveluiden osastopäällikkö Juha Kukkonen. Kukkonen kertoo tilaajan päättäneen jo ennen rakennesuunnittelun alkamista, että tuotantohalli ja katokset tehdään teräksestä. Kohteen kokonaisvaltaiseksi rakennesuunnittelijaksi Sweco tuli rakennuttajakonsultti A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:n järjestämän kilpailun voittajana aika lailla hankkeen alkumetreillä. - Meille tässä on ollut myönteistä, että teemme kokonaisuuden. Voimme talon sisällä käydä eri rakenteiden yhteensovitukset läpi ja siten luoda asiakkaalle heidän toiveitaan ja tarpeitaan ajatellen hyvät ratkaisut. Teräsrakenteiden osalta olemme siis tehneet koko rakenteen suunnittelun aina liitosdetaljiikkaa ja konepajakuvia myöten. Pääurakoitsijaksi valittu Rakennusliike V.Mättölä Oy on siis kilpailuttanut teräsrungon tekemillämme kuvilla, Kukkonen toteaa. - Kohteen rakennesuunnittelussa merkittävä huomioitava asia on ollut, että hallissa on viisi nosturirataa poikittain ja lisäksi yksi niiden kanssa risteävä pitkittäissuuntainen pukkinosturirata. Nosturit, joiden kapasiteetti vaihtelee viidestä 40 tonniin, toimittaa Konecranes, jolta on tietysti saatu tarvittavat tiedot rakenteen suunnittelua varten. Tuo suurin eli 40 tonnin kapasiteetti saadaan kahdella 20 tonnin nosturilla, Kukkonen kertoo. - Nosturit näkyvät rakenteessa siten, että niitä varten on asennettu lisäpilareita rakenteen keskelle ja rakenne on selvästi järeämpää kuin esimerkiksi vastaavankokoisessa varastohallissa tai monissa tuotantohalleissakin. Julkisivulinjassa pilarijako on täytynyt sovittaa toiminnan tarpeiden eikä pelti-villa-pelti elementtien optimaalisen asennuksen mukaan. Oviaukot on samaten sijoitettu toiminnan lähtökohdista, mikä on vaatinut jonkin verran lisätukirakenteita. Kun pilarit ovat 15 metriä korkeita, on myös tuulikuormien takia jouduttu laittamaan perushallia enemmän tukirakenteita julkisivulinjalle, Juha Kukkonen toteaa. Käytännössä käyttötarkoitus näkyy siinä, 22

15 että kunkin poikittaisen pilarilinjan molemmissa reunoissa on aina ratapalkki nosturia varten. Pukkinosturia varten on keskellä pitkittäin yksi ratalinja ylhäällä ja toinen lattiatasossa. Nosturipalkkien suunnittelu kuului Swecon toimeksiantoon ja siten myös Teräselementti Oy:n voittamaan teräsrakenneurakkaan. Pilarit ja ristikot tekevät toimivan tilan Rakenne perustuu pilareihin, ristikoihin ja kantavaan profiilipeltiin. Seinät tehdään pelti-villa-pelti elementeistä ja kattoon tulee pellin päälle lämpöeriste ja vedeneriste. Rakenne on jaettu kahteen osaan. Sekundääriristikot ovat jänneväleiltään 32 metriä ja keskellä olevat primääriristikot 15 22,5 metriä. Katto, jonka reunassa on 15 metrin pilarien päässä oleviin 1,5 metrin jatkoksiin tukeutuvat julkisivuelementit, kaataa reunoihin ja keskelle. Suunnittelussa on pyritty ratkaisuun, jossa valmistuksessa ja asennuksessa olisi mahdollisimman vähän eri elementtejä ja katon muoto hallitaan hyvin. Sisällä tilaa rajaavat lähinnä pilarit ja kooltaan 20X20 metriä oleva pääosin betonista tehty kaksikerroksinen sosiaalitila-toimistorakenne, jonka päällä on vielä IV-konehuone. Rakennuksen tekniikka viedään ristikoiden sisällä. - Rakennuksen kehäjako vaihtelee viidestä 5,6 metriin. Ristikot ovat korkeimmalta kohdaltaan 2,8 metriä korkeita. Hallin vapaa korkeus on siis reilut 12 metriä. Nosturiratapalkit asennettiin noin 10 metriin. Korkea rakenne on jäykistetty vinositeillä kaikilta sivuilta. Jäykistys tehtiin molempiin suuntiin myös kattotasolla. Tämä kaikki vähentää pilareille tulevaa tuulikuormaa, Kukkonen sanoo. Kuva 1: Teräselementti toimittaa teräsrakenteet Koja-Yhtiöiden uuteen tuotantorakennukseen. Asennus oli lokakuun lopulla vielä sangen alkuvaiheessa. Nosturiratojen poikkisuuntaisesti kulkevat ratapalkit näkyvät jonkin verran ristikoiden alapuolella. Nosturiratojen takia on asennettu poikittaissuuntaisesti ylimääräisiä välipilareita, joita ei olisi tarvittu, jos olisi tehty vastaavankokoinen varastohalli. Kuva 2: Sarankulmaan nouseva Koja-Yhtiöiden halli näyttää rakennesuunnittelijan silmissä tällaiselta. Kuva 3: Osastopäällikkö Juha Kukkonen on vastannut Kojan tuotantohallin rakennesuunnittelusta. Kukkosen ei tarvinnut miettiä materiaalivaihtoehtoja, sillä tilaaja oli jo ennen hankkeen suunnittelua valinnut teräksen runkomateriaaliksi. Kuva 4: Tuotepäällikkö Jarkko Mantila terästukkuri BE Groupista toivoo, että teräsrakenteiden suunnittelussa perehdytään materiaalien saatavuuteen yleisesti, ja että projekteissa tehtäisiin ratkaisut riittävän ajoissa, ettei hankkeen aikataulu vaarannu materiaalien saatavuusongelmien takia. Kuva 5: Teräselementin Aki Tainio (vas.), BE Groupin Olli Alapiha (kesk.) ja Teräselementin Arto Ollikainen ovat tehneet yhteistyötä Rakennusliike V.Mättölän Teräselementiltä tilaaman Kojan tuotantorakennuksen teräsrungon tiimoilta. BE Group on ollut yksi terästoimittajista. Kuva 6: Tässä tehdään BE Groupin teräspalvelukeskuksessa levyn optimaalisen leikkaamisen suunnitelmaa yhdistämällä eri asiakkaiden tilauksia yhdelle levylle. Tämä vähentää hukkaa merkittävästi Katoksista suurin on pilari-ristikko -rakenne ja pienemmät pilari-palkki rakenteisia. Niissä on peltikatto ja peltiverhousta, hän täydentää. Rakennuksen anturat on voitu tehdä maanvaraisina. Kukkonen luonnehtii perustamisoloja tavanomaisiksi. Lattia on suunniteltu tehtäväksi kuituvahvistetusta betonista, mutta asiaa ei ollut lopullisesti päätetty haastattelua tehtäessä. Rakennus viitenä lohkona Teräselementti Oy vastaa siis Koja-Yhtiöiden tuotantohallin teräsrakenteiden valmistuksesta ja asennuksesta sekä kantavan profiilipellin toimituksesta ja asennuksesta. Kokonaisuuteen menee noin 750 tonnia erilaisia teräsrakenteita ja työ toteutetaan viiteen lohkoon jaettuna. Julkisivut ovat pääurakoitsijan eli Rakennusliike V.Mättölän vastuulla. Teräselementillä koko toimituksesta vastaavana projektipäällikkönä toimii Arto Ollikainen ja työmaasta vastaavana asennustyönjohtajana Aki Tainio. Asennustyössä on edetty kahden runkotyömiehen, kahden ratapalkkimiehen ja kahden kattopeltiasentajan voimin. Asennuksessa apuna on 80 tonnin autonosturi ja pienempää henkilönostinkalustoa Halli on siis kaksilaivainen ja sen koko on noin 65 X 100 metriä. Ristikot ovat harjamallisia eli niissä on kaato sekä keskelle että reunoihin. Näin rakennus on kaksiharjainen. Teräsmäärältään halli on noin kolme kertaa samankokoista varastohallia isompi. Ratapalkit tuovat oman lisänsä teräskiloihin, mutta ainevahvuuksia ja kokoja on kasvatettu myös kuormakestävyyden lisäämiseksi, tiivistää Arto Ollikainen. Pilarit on valmistettu ilman jatkoja. Asennus on tehty käytännössä asentamalla ensin primääriristikot kiinni pilareihin ja pulttaamalla sitten niihin kiinni kummatkin sekundaariristikot kaksiosaisina. Sekundääriristikon harjan kohdalla on siis pulttiliitos. Pilarilinjoja on pituussuunnassa kolme. Lisäksi on poikittaissuuntaan välipilareita nosturiratojen tukemiseksi, Arto Ollikainen kuvaa rungon etenemistä. - Kaikkiaan nostureita varten on kaksi pilarilinjaa kapeamman sivun päissä ja neljä sen keskellä. Ratakiskot ovat siis pilareiden molemmilla puolin, jolloin saadaan tehdyksi viisi eri nosturirataa poikittain, Aki Tainio lisää. - Kojan teräsrungon ja teräsrakenteiden valmistus nosturipalkkeineen, joita on noin 850 metriä, on hankkeena Teräselementin tuotantoon erittäin hyvin sopiva, muistuttaa Teräselementin tuotantopäällikkö Mikko Hautamäki. Hankinta tärkeä osa toimitusta - Pääsimme onneksi käymään kohtuullisessa ajassa teräshankintoja läpi tukkureiden kanssa. Hankinnat on jaettu tässä useammalle toimittajalle. Pääosa tuli suoraan tehdastoimituksina, Arto Ollikainen toteaa. - Projektin materiaalihankinnat tehtiin eri toimittajilta lopulta kuitenkin suhteellisen lyhyellä toimitusajalla. Materiaalit pyrittiin hankkimaan määrämittaisina ja 23

16 mahdollisimman esikäsiteltyinä. Palkkirainat esimerkiksi hankittiin muotoon leikattuina. Määrämittaisilla ja optimoiduilla materiaalivalinnoilla vähennetään hukkaa ja saadaan säästöjä hankkeeseen. BE Group toimitti palkkimateriaalia ja poikkileikattuja palkkirainoja konepajavalmistukseen. Ne saatiin konepajalle suunnitellusti aikataulupaineista huolimatta. Yhteistyö BE Groupin kanssa on toiminut hyvin. BE Groupin palvelu on ollut asiakaslähtöistä ja nopeaa, kiittää Mikko Hautamäki, joka on tilannut konepajalle varusteluosia. - On ehdottoman tärkeää projektille, että konepaja saa tarvitsemansa osat ajoissa. Tämän kokoluokan työssä esivalmistetut osat ovat myös elintärkeä osa. Ilman niitä tulisi monenlaista lisätyötä. Tässä koimme viisaaksi jakaa hankinnat useammalle toimittajalle, Ollikainen lisää. BE Groupin Tampereen alueen myyntipäällikkö Olli Alapiha on vastannut Kojaprojektin toimituksesta. BE Groupin toimitukset olivat tähän hankkeeseen yhteensä noin 270 tonnia. - Oma hankintamme on tietysti tukenut minua suoraan tehtaalta asiakkaalle toimitetuissa määrämittaisissa palkeissa. Meillä on teräspalvelukeskus ja esikäsittelyä Turussa, Lahdessa ja Lapualla. Projektista riippuen tuotteita tulee tilaajalle joko yhdeltä tai useammalta paikkakunnalta, Alapiha kertoo. - Pitkien tuotteiden varasto ja esikäsittelypalvelut meillä ovat Turussa ja ruostumattomat tuotteet tulevat aina Lahdesta. Levyjen esikäsittelyä tehdään kaikilla kolmella paikkakunnalla. Kun olemme hankkeessa mukana, voimme vähentää hukkaa merkittävästikin, kun työstövaiheessa voimme yhdistää usean tilaajan toimituksia samaan aihiolevyyn tai palkkiin. Esikäsittelypalveluilla pystymme auttamaan asiakkaita heidän oman tuotantokapasiteettinsä hallinnassa eli se työ on poissa konepajalta, mikä tehdään meillä jo ennen toimitusta, Olli Alapiha toteaa. - Esikäsittelypalvelu onkin merkittävä etu tämän kokoluokan työssä, Arto Ollikainen vahvistaa. BE Groupilta hankitut teräkset on käytetty pilareihin, ratapalkkeihin, varastokatoksiin sekä muutamaan IV-konehuoneeseen menneeseen WQ-palkkiin. Joukkueena voittoon Terästukkuri BE Groupissa alueelliset myyntikonttorit tukeutuvat yhtiön hankintahenkilöstöön ja tuotekohtaisiin vastuuhenkilöihin. Tuotepäällikkö Jarkko Mantila vastaa yhtiössä pitkistä teräksistä, putkista ja koneenrakennusteräksistä. - Haemme myyntikonttoreissa aktiivisesti tietoa käynnistyvistä hankkeista koko ajan, ja olemme yhteydessä valmistajiin. Toki meille tulee koko ajan myös tarjouskyselyitä, mutta mitä aiemmin saamme tietoa mahdollisesta hankkeesta sitä paremmin voimme tietysti palvella. Tehtailla saatetaan esimerkiksi valssata jotakin tuotetta vain tietyin välein, jolloin on hyvä päästä kiinni toimituksiin niin, että valmistus ei jumiudu materiaalin puutteeseen, Jarkko Mantila kuvaa tukkurin toimintaa Tietysti lähtökohtana ovat asiakkaan omat valmiudet tuotteiden esikäsittelyyn. Sen pohjalta katsomme, miten tarjoamme esimerkiksi esikäsittelyjä. Jos olemme riittävän ajoissa mukana, annamme myös tarvittaessa palautetta suunnitelluista rakenteista. Voimme esimerkiksi ehdottaa jonkin putken, jonka saatavuus on hyvin vaikeaa, vaihtamista. Vaikka tuote on tuoteluetteloissa, sen saatavuus ei silti ole välttämättä hyvä. Joskus tarvittavia tuotteita joudutaan jahtaamaan pitkin Eurooppaa, Mantila kuvaa palvelua. - Hankkeet, joissa suunnittelun valmistuminen menee hyvin lähelle ajateltua toimitusta, aikataulussa pysyminen voi olla vaikeaa esimerkiksi sen takia, ettei tarvittaville terästuotteille enää ehdi saada tehdastoimitusta valmistukseen vaatimaan aikaan mennessä. Tämä riski on olemassa myös, jos konepajakuviin tulee viime hetken muutoksia. Siksi olisi kaikille parasta, jos ennakkokyselyvaiheessa olisi niin paljon tietoa, että voisimme varata tuotantokapasiteettia tehtailta ja esikäsittelykapasiteettia omista teräspalvelukeskuksistamme riittävän ajoissa, Mantila suosittelee. - Suunnittelussa kannattaisi siis myös miettiä materiaalin hankittavuutta ja kysellä terästukkurilta asiasta. Jos rakenteessa on kovin paljon erilaisia osia tai harvoin käytettäviä tuotteita, voi materiaalin saatavuudessa olla ongelmia, Mantila muistuttaa. - Meidänkin mielestämme olisi hyvä, että rakennesuunnittelijat kiinnitettäisiin jo aikaisessa vaiheessa hanketta, ja että perusvalinnat lyötäisiin kiinni kohtuullisen aikaisin. Kun terästoimittajat ja tukkuri tekevät sitten vielä tiivistä yhteistyötä vuorovaikutuksessa suunnittelun kanssa, saadaan sekä merkittäviä kustannusetuja niin materiaalihankinnoissa, valmistuksessa kuin asennuksessakin että pysytään varmasti halutussa aikataulussa. Rakentaminen on joukkuelaji, jossa jokaisella on oma tärkeä roolinsa siinä viestissä, jolla edetään lähdöstä maaliin voittajina, Mantila summaa. - Olemme laskeneet, että me pystymme vähentämään teräshukkaa jopa pro- 24

17 senttia. Tässä emme tarkoita pelkästään materiaalihukkaa, joka tietysti vähenee, kun yhdistämme vaikkapa levynleikkaukseen usean asiakkaan tilaukset optimoiden siten levyn käytön. Hukkaan pitää mielestämme laskea myös työajan hukka esimerkiksi siitä, että konepajalla haetaan varastosta tietty levy, josta sitten leikataan osa projektin tarpeisiin, ja loppupala viedään takaisin varastoon odottamaan seuraavaa sopivaa projektia. Ihmistyöhän tässä toiminnassa kuitenkin on kalleinta. Lisäksi sekin on hukkaa meistä, että konepajan rahaa seisoo omassa varastossa, Jarkko Mantila sanoo. - Kokonaisuuden optimointi on sekä suunnittelun, materiaalihankintojen, valmistuksen että asennuksen kannalta järkevämpää kuin detaljien optimointi. Tämä tuo lisää etuja, kun kapasiteetti niin konepajoilla kuin työmaillakin on täydessä käytössä koko ajan. Siinä optimointityössä meilläkin on paljon annettavaa, Mantila tähdentää vielä. Hyvä pohjatyö kannattaa - Kun pohjatyöt on tehty hyvin tarjousvaiheessa, lähtee iso pyörä pyörimään vauhdilla, kun kauppa syntyy. BE Groupilla on valmiina tiedot toimituksia varten ja tukkuri huolehtii materiaalinhallinnasta sovitussa aikataulussa. Konepajalle tulevat tarvittavat tuote-eräkuormat sovitussa aikataulussa ja niin valmistus kuin asennuskin rullaavat vauhdilla, Jarkko Mantila korostaa. - Esimerkiksi tuossa Koja-projektissa on toimitettu pääosin tehdaseriä. Etuna on, että hukkaa ei synny juuri ollenkaan, Mantila lisää. - Yksi osa palvelua on tietysti oman toiminnan kehittäminen. Tämän takia olemme lisänneet teräspalkkien varastovalikoimaamme 15 metrin palkit, jotka ovat hallirakenteissa yleisiä, tähän asti toimittamiemme kuuden ja 12 metrien palkkien rinnalle. Näin konepajalla tehtävien jatkojen tarve vähenee. Tämäkin tuo säästöä, kun EN1090 on tuonut hitsaukseen omat vaatimuksensa tarkastusten osalta, Jarkko Mantila mainostaa. - Ei projekteissa tarvitse pelätä erikoisempiakaan tuotteita, kunhan tukkurilla on riittävästi aikaa hankkia niitä. Kun saadaan erikoistuote-eriä tehdastoimituksina, ei hukkaa tule. Toki aina kannattaa kysyä, voisiko tämän rakenteen tehdä varastotavarasta, koska se on kuitenkin yleensä edullisinta. Erikoiskokoisen palkin tai vähemmän käytetyn levypaksuuden voi kuitenkin usein korvata vähän isommalla vakiokoolla ja siten sekä helpottaa aikataulupaineita että säästääkin kuluissa, Mantila korostaa. - Miettisin myös sitä, kannattaako materiaalitoimituksia jakaa usealle eri toimittajalle. Meillähän on One Stop Partner ajattelu omassa palvelussamme eli pystymme kyllä toimittamaan kaiken tarvittavan. Asiakkaan riski ei mielestäni vähene sillä, että toimituksia jaetaan, kun ne tehdaserät pitää kuitenkin hankkia tietyistä samoista tehtaista. Mutta siitä olisi mielestäni etua, että materiaalihallinta ja tukkuostot olisi keskitetty yhdelle tukkurille, Mantila vinkkaa konepajoille. - BE Groupilla on siis kolme teräspalvelukeskusta. Putkipalkit ja avopalkit tulevat aina Turusta ja alumiinituotteet ja ruostumaton teräs Lahdesta. Lahdessa työstetään myös paljon ohutlevytuotteita. Levyjen esikäsittelyä tehdään Lahdessa, Lapualla ja Turussa. Yleensä toimitukset jaetaan eri yksikköjemme kesken sen mukaan, mikä on BE Groupille optimaalisinta, Mantila kuvaa toimintaa. - Teräspalvelukeskuksissa on mahdollista esikäsitellä tuotteita monipuolisesti. Rakentamista palvelevat muun muassa putkitavaran sahaus, sinkous ja suojamaalaus sekä levytavaran laser-, vesi-, plasma- ja polttoleikkaus, koneistus ja särmäys. Näin toimitukset voidaan tehdä kuhunkin projektiin siihen räätälöidysti, Mantila kehaisee. ARa Kuvat 7 ja 8: Kuva on BE Groupin Lahden teräspalvelukeskuksen hallista, jossa tehdään levyjen leikkausta asiakkaille meneviin toimituksiin. Valokuvat: 1,4-8 Arto Rautio, 2 Sweco Rakennetekniikka Oy, 3 LFC Group/Sanna Liimatainen Rakennetekniikan, talotekniikan, rakennuttamisen, korjausrakentamisen ja akustiikan suunnittelu- ja konsultointipalvelut valtakunnallisesti koko Suomessa. Olemme yksi maan suurimmista rakennesuunnittelutoimistoista: Yli 170 rakennesuunnittelijaa 9 paikkakunnalla Yli toteutettua kohdetta 30 vuodessa Erityisaloja mm. korkeiden rakennusten suunnittelu ja rakennesuunnittelun ulkopuolinen tarkastus 25

18 Artikkelit Tutkija hillitsisi toimitilakiinteistöjen purkuintoa Tampereen teknillisessä yliopistossa tohtoriksi lokakuussa väitellyt arkkitehti Satu Huuhka pohtisi nykyistä enemmän, kannattaako keskivanhoja luvun toimitilakiinteistöjä purkaa nykytahdilla. Kestävän kehityksen näkökulmasta vuotta vanhan toimitilakiinteistön purkaminen on Huuhkan mielestä huono asia, kun ottaa huomioon rakentamisen kuluttamien luonnonvarojen määrän. Huuhka toivoo, että etsittäisin nykyistä useammin keinoja kehittää ja laajentaa epäkuranteiksi muuttuneita kiinteistöjä Ehkä tuntuu yllättävältä, että tsrpeettomien kiinteistöjen ongelma on suurin kasvukeskuksissa kuten Helsinki ja Tampere. Syy on yksinkertainen eli pienellä paikkakunnalla epäkuranttien kiinteistöjen suurikaan prosenttiosuus ei yllä absoluuttisena kiinteistöjen määränä lähellekään isojen paikkakuntien lukuja, Satu Huuhka kertoo tuloksista, joita hän sai vuosien aikana puretuista rakennuksista. - Leimallista on, että purkutalot olivat usein toimitilakiinteistöjä ja iältään usein vain vuotta vanhoja. Asuinkerrostaloja ei keskuksissa juuri purettu. Jos purkutalo oli ollut asuinkäytössä, se oli liki aina omakotitalo. Jos puretun tilalle tuli uusi rakennus, tontin tehokkuus eli kerrosalan määrä nousi 85 prosentissa hankkeista. Tontilla siis nähdään olevan arvoa, mutta ei itse rakennuksella, Huuhka tietää. Satu Huuhkan mukaan rakennus näyttää muuttuvan epäkurantiksi sijainnin, tilaratkaisujen ja esteettisten syiden takia. Kun toisaalla tehdään koko ajan uusia toimistoja liikekiinteistöjä, herkkyys purkaa näyttää olevan monessa kohteessa suurempaa kuin halu yrittää kehittää lukujen kiinteistöjä paremmin nykykäyttäjiä tyydyttäviksi. - Kävin vuoteen 2014 asti läpi, onko purkutonteille jo noussut jotakin uutta. Keskuksissakin yli puolet tonteista oli vielä rakentamatta syystä tai toisesta. Usein toimitilatontille näytään haettavan käyttötarkoituksen muutos ennen rakentamista eli toimitilat korvautuvat asuintalolla. Sen sijaan asuintalot korvautuvat liki aina toisella. Kokonaistarkastelu tuo erilaista tulosta Huuhka on tehnyt opiskelujen jälkeen töitä arkkitehtitoimistossa ja kaavoituksen kanssa ennen siirtymistään tutkimuksen pariin. Hän on paneutunut vuosien mittaan mm. kestävän kehityksen kysymyksiin eli resurssien käytön, energiankulutuksen, ilmastonmuutoksen ja ympäristönsuojelun asioihin. Kaiken tämän pohjalta Satu Huuhka harkitsisikin nykyistä enemmän purkutöihin lähtemistä. - Toimistotaloissa on usein paljon tilaa. Pohtisin ensin käyttötarkoituksen muutosta esimerkiksi asunnoiksi ja mahdollisesti vaikka teräsrakenteita hyödyntäen lisäkerroksia tai muuten lisärakentamista ja sitä kautta tontin käyttötehokkuuden kasvattamista. Sitäkin miettisin, miten paljon kannattaa kaavoittaa lisää esimerkiksi toimistotontteja, kun vanhaa toimistotilaa on näin paljon tyhjänä. Vaikka tehdään uusi liki nollaenergiatalo, ei päästä kokonaisympäristötarkastelussa plussan puolelle purkamalla sen takia toisaalla talo, joka on vasta korkeintaan keskiiässä, Huuhka linjaa. - Myös kaupunkikehitystä yleisemmin miettiessä kannattaa pohtia, kuinka hyväksi on siirtää esimerkiksi aluekeskusten kaupalliset palvelut hyperkeskuksiin. Eli onko järkeä viedä alueelta kaupalliset palvelut ja korvata ne sitten asunnoilla, Huuhka lisää. Huuhka kertoo, että hänellä oli väitöskirjassaan kaksi pääviestiä. - Ensiksi kaavoittajien ja päätöksentekijöiden pitäisi olla nykyistä paremmin tietoisia, millainen tilavaranto kaupungissa ja sen osa-alueilla on. Toiseksi mielestäni pitäisi selvittää nykyistä reilusti enemmän, voiko yhdelle omistajalle ja käyttäjäryhmälle epäkurantiksi muuttunutta kiinteistökantaa saada muutetuksi jollekin toiselle omistajalle ja käyttäjäryhmälle kurantiksi. Pitäisi selvittää, halutaanko purkua toiminnallisista tai teknisistä syistä vai tontin arvon takia. Jos kyse on tontin arvosta, olisi selvitettävä kuten edellä jo sanoin, voisiko purun sijaan lisärakentamisella ja korjaamalla lisätä tontin tehokkuutta. - Ulkomaisten tutkimusten mukaan purkua ei yleensä tehdä teknisten syiden eli rakennuksen kunnon takia. Arvelen, että Suomessa tilanne on sama. Kyse on enemmän lyhytjänteisyydestä. Esimerkiksi 1980-luvun ajattelutavalla tehdyt tilat eivät kelpaa enää tämän päivän tilankäyttö- ja tehokkuusvaatimuksille ja ongelmaa ratkotaan sitten purkamalla. Unohdetaan, että voisi myös tehdä kuten tässä Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustalossa. Tämähän on 1970-luvun rakennus, joka on korjattu mm. väliseiniä purkamalla ja välipohjaa puhkomalla nykyaikaiseksi läpinäkyväksi avotilaksi. Lisäksi 26

19 tänne on mahtunut hyvin nykyaikainen talotekniikka, Huuhka heittää esimerkin vaihtoehdoista. Pehmeät keinot vaativat erilaiset materiaalit Satu Huuhka hyppää pois väitöskirjatyöstään, kun alamme keskustella, miten purkamiselle voisi löytää vaihtoehtoja. - Purkua pehmeämmät keinot tehostaa tontin käyttöä vaativat ainakin kevyiden materiaalien eli lähinnä teräksen ja puun käyttöä. Rakenteet eivät usein kestä esimerkiksi betonisten lisäkerrosten kuormaa. Jos muutetaan sisäpuolisia tiloja, joudutaan helposti puuttumaan kantaviin rakenteisiin. Silloin taas teräsrakenteet tulevat helposti ainoaksi mahdollisuudeksi toteuttaa hanke pienien dimensioiden ansiosta. Etenkin uuden tekniikan tuonti sisätiloihin vaatii miettimistä, mutta onnistui siis ainakin Rakennustalossamme hienosti. - Ehkä näissä muutos- ja lisärakennustöissä pelätään eniten kustannuksia eikä ole riittävästi tietoa hyvistä esimerkeistä. Osaavia tekijöitä uskon löytyvän kyllä. Arvattavasti kaupunkien ja kuntien tulisi olla näissä asioissa aktiivisia ja vaatia vaihtoehtoja purkamiselle, että asiaan paneuduttaisiin kunnolla. Toki samalla myös pitäisi luoda mahdollisuudet toteuttaa hanke taloudellisesti kannattavasti. Eihän epäkurantti kohde siitä varmaan juuri paremmaksi muutu, jos houkuttavuutta ei saa lisätä merkittävästi niin esteettisesti kuin toiminnallisestikin, Huuhka arvioi. 2. Kuva 1: Tekniikan tohtori Satu Huuhka työskentelee Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustalossa. Siellä on tehty hänen peräänkuuluttamansa uudistustyö, jossa 1970-luvun talo on muutettu nykyaikaan sopivaksi avoimeksi ja läpinäkyväksi tilaksi. Tämä arkkitehtiosastolla kerroksesta toiseen menevä porras on lisätty puhkaisemalla kerrosten välipohja. Kuvat 2-4: Tikkurilassa on menossa useita työmaita, joissa vanhaa rakennuskantaa on korvattu tai korvataan uusilla asuinrakennuksilla, joiden kerrosneliömäärä on selvästi purettuja rakennuksia suurempi. Lokakuussa purettiin mm. vanhaa matalahkoa toimistotaloa sekä rakennusta, jossa oli katutason liiketilojen päällä asuntoja kahdessa kerroksessa. Toisaalla purkutalojen tilalle nousi 8-9 kerroksisia asuintaloja. Valokuvat: Arto Rautio - Tänä päivänä LEED ja BREEAM ovat kovassa huudossa. Toivoisin kiinteistönomistajien ja käyttäjien miettivän sitäkin, onko ympäristömaineelle parempaa hankkia pisteitä muuttamalla teknisesti vielä täysin kunnollinen rakennus kurantiksi kuin panostaa uuden rakennuksen ympäristöpisteisiin kestävän kehityksen kannalta kalliilla tavalla, Huuhka heittää pallon kentälle. - Eli jos asiakkaat alkaisivat faktisesti ajatella laajemmin kuin sertifikaattien kautta, voisi tulla enemmän ajattelua, jonka mukaan on ekologisempaa käyttää vanhaa kuin uutta. Nyt rakennuksen ikää aletaan arvostaa vasta sadan vuoden tiimoilla. Jos vanhaa uusitaan paljon vain purkamalla, ei suomalaisen rakentamisen hiilijalanjälki kyllä vähene. Uusia rakennuksia tulee vain noin prosentti vuodessa koko kannasta. Niitä tekemällä menee satoja vuosia päästä hiilijalanjäljen vähentämistavoitteisiin. - Pitäisi myös aina selvittää, voisiko rakennuksen tai sen osat hyödyntää toisaalla, jos rakennuksen elinkaari sijaintipaikallaan on loppu. Esimerkiksi teräshallithan voi vallan hyvin siirtää sellaisenaan käyttöön toisaalle. Samaan päästään mm. tilaelementeillä. Uutta tehtäessä mahdollisimman suuri muuntojoustavuus on tietenkin yksi avainasia, jolla vähennetään tätä riskiä rakennuksen riskiä muuttua epäkurantiksi, Satu Huuhka. ARa Teräsprofiiliovet ja ikkunat Alumiiniset profiiliovet ja ikkunat Teräspaneliovet PAN Autotallin- varaston- ja hallinovet Osastoivat palo-ovet DALOC Turvaovet CE-merkittyjä 3. Vaasa Norrvägen Petalax Eteläsuomi Ritvalankuja 4 E Helsinki Lars GSM Tom GSM DOORS KbLARS JOKELAKy lars.jokela@kbjokela.com 27