Taantuma jatkuu Suomessa LähiTapiola laskee vuoden 2013 kasvuennusteen -0,5 prosenttiin LEHDISTÖTIEDOTE

Transkriptio

1 LÄHITAPIOLAN SUHDANNEKATSAUS 1/2013: Taantuma jatkuu Suomessa LähiTapiola laskee vuoden 2013 kasvuennusteen -0,5 prosenttiin LEHDISTÖTIEDOTE , julkaisuvapaa kello 9.00 LähiTapiola ennustaa Suomen talouskasvun supistuvan tänä vuonna, joskin maltillisen kasvun odotetaan alkavan loppuvuonna. LähiTapiola laskee Suomen vuoden 2013 bruttokansantuotteen kasvuennusteen -0,5 prosenttiin (0,0 % joulukuun 2012 ennusteessa). Vaarana on myös työttömyyden kasvu. LähiTapiola ennakoi yhä, että työttömyys nousee tänä vuonna 8,5 prosenttiin ja ensi vuonna aina 9 prosenttiin. Finanssikriisin jälkeinen tasopudotus Suomen teollisuustuotannossa on jäänyt pitkäaikaiseksi ongelmaksi. Teollisuustuotannon volyymi on edelleen lähes viidenneksen edellisen huipputason alapuolella. Suomen bruttokansantuote ei ole kasvanut vuoden 2012 toisen neljänneksen jälkeen. Kirittävää on valtavasti, sillä tälle vuodelle kokonaistuotannon lähtötaso oli noin 1,7 prosenttia alhaisempi kuin vuodelle Ennusteemme mukainen kasvuvauh (-0,5 %) vuodelle 2013 perustuu näkemykseen, että kokonaistuotanto supistuu lievästi vielä kuluvan vuoden toisella neljänneksellä, suhdannepohja ohitetaan kesällä ja maltillinen kasvu käynnistyy loppuvuodesta. Ennusteeseemme liittyy silti riskejä, koska euroalueen kasvunäkymä on hyvin epävarma ja elpymisen odotetaan Euroopassa käynnistyvän toden teolla vasta ensi vuonna, sanoo pääekonomisti ja LähiTapiola Varainhoidon apulaisjohtaja Jari Järvinen. Vuonna 2014 LähiTapiola ennakoi kasvun kiihtyvän 1,5 prosenttiin nettoviennin ja investointikysynnän voimistumisen avittamana. Jos Etelä-Euroopan tilanne vakautuu odotettua nopeammin ja Euroopan rahaliitto kokonaisuudessaan palaa kasvu-uralle jo vuoden 2013 aikana, Suomellakin on mahdollisuuksia yltää yli kahden prosentin talouskasvuun vuonna Tuottavuuden ja työikäisten määrän lasku suuri haaste Suomen taloudelle Finanssikriisin jälkeen tuottavuuskehitys on ollut erittäin heikkoa. Jotta talouden kasvu-ura yltäisi edes 1,0 1,5 prosen in, tuo avuuden pitäisi selväs parantua. Keskeisin selitys kansantalouden keskimääräiselle tuo avuuden laskulle on se, e ä työpaikkoja on hävinnyt etenkin korkean tuottavuuden teollisilta toimialoilta, kun taas uusia työpaikkoja on syntynyt muun muassa sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Toinen selitys liittyy työntekijäkohtaisten työtuntien vähenemiseen. Tämä selittynee osaltaan lomautuksilla, joiden avulla yritykset ovat sopeutuneet vaikeaan suhdannetilanteeseen. Tuottavuuden lasku on kuitenkin suuri haaste. Jatkossa Suomen bruttokansantuotteen kasvu on täysin tuottavuuden kasvun varassa, sillä väestön ikääntymisen vuoksi työikäisten määrä supistuu keskimäärin noin 0,6 prosenttia vuodessa. Työllisyysasteen pitäisi nousta vastaavana aikana yli 4 prosenttiyksikköä, jotta väestömuutosten negatiivinen kasvuvaikutus voitaisiin välttää. Kilpailukykyä rasittaa myös se, että inflaatio on Suomessa pysytellyt vuoden 2010 jälkeen sitkeästi euroalueen keskiarvon yläpuolella. Suomessa ko kutoisten veroratkaisujen seurauksena inflaa o pysyy tänäkin vuonna euroalueen keskiarvon yläpuolella. Emme näe toistaiseksi syytä muuttaa joulukuista inflaatioennustettamme (2013: 2,4%; 2014: 2,0%), Järvinen sanoo.

2 Euroalueella odotettavissa kasvua loppuvuonna avuksi tarvitaan uskottavaa politiikkaa Maailmantalouden kasvu hidastui alkuvuonna euroalueen johdolla. OECD:n teollisuusmaiden ennakoiva suhdanneosoitin ennustaa talouskasvun kiihtyvän uudelleen loppuvuonna, mutta merkittävimmät riskit liittyvät muun muassa euroalueen velkakriisin uuteen kärjistymiseen ja Kiinan talouden todelliseen tilaan. LähiTapiolan Kiinan taloutta kuvaava suhdanneosoitin on trendinomaisesti heikentynyt vuoden 2010 alusta lukien. Rahapolitiikalla ei voida ratkaista talouden rakenteellisia ongelmia. Niinpä teollisuusmaiden kasvunäkymät säilyvät lähivuosina heikkoina ja työttömyys korkealla, Järvinen sanoo. Väestön ikääntyminen laskee kasvuodotuksia samaan aikaan, kun velkojen takaisinmaksu ja valtiontalouksien tasapainottaminen leikkaavat kysyntää. Suhdannekyselyt ennakoivat euroalueen taantuman jatkuvan vielä kuluvan vuoden. Kuluttajien ja yritysten luottamus on laskenut, ja luottamus poliittista päätöksentekoa kohtaan on rapautunut. EKP:n toimenpiteet ovat vahvistaneet luo amusta, mu a ilman usko avia polii sia päätöksiä velkakriisi leimahtaa uudelleen liekkeihin. Toisaalta, oma euroalueen teollista tuotantoa ennustava indikaattorimme ennakoi toimeliaisuuden vauhdittuvan uudelleen loppuvuonna. Myös rahoitus- ja hyödykemarkkinamuuttujat osoittavat lupaavia merkkejä. Pörssikurssit ennakoivat suhdanteiden vahvistumista ja vuosituotot ovat nousussa, mikä kertoo positiivisesta odotusilmapiiristä. Omaisuusluokkien tuottoero ennakoi myös suhdanteiden vahvistumista. Ero kääntyi keväällä jälleen osakkeiden hyväksi, mikä kertoo tunnelmien vahvistumisesta. Myös korkojen tuottokäyrän jyrkkeneminen ennakoi kasvun kiihtymistä teollisuusmaissa. Realismi palannut asuntomarkkinoille Heikko luottamus talouteen näkyy asuntokaupassa, ja kappalemääräisesti asuntokaupat ovat pirteän alkuvuoden jälkeen lähteneet laskuun. Toisaalta lasku johtuu osaltaan maaliskuun alusta voimaan tulleesta varainsiirtoveron muutoksesta, mikä kiritti erityisesti uudisasuntokauppaa alkuvuonna. Pankkien kiristyneet luotonantoehdot ovat vaikeuttaneet tarvittavan lainamäärän saantia. Asunnon saa silti edelleen kaupaksi, jos myyjien ja ostajien hintaodotukset ovat realistiset. Nykyisessä markkina lanteessa on hyvätkin puolensa. Tuntuu e ä realismi on palannut asuntomarkkinoille, sillä asuntoa vaihdetaan enemmän tarpeen määrittämänä, asuntolaina mitoitetaan paremmin maksukyvyn mukaan ja asunnonoston riskejä arvioidaan realistisemmin kuin aikaisemmin, toteaa salkunhoitaja Ilmo Jäntti LähiTapiola Kiinteistövarainhoidosta. Todennäköisesti asuntojen hinnat eivät merkittävästi nouse lähiaikoina, mutta hintojen tilapäinen heilahtelu on mahdollista. Sen sijaan vuokrat nousevat edelleen. Korkea vuokrataso lisää vaihtuvuu a ja kannustaa lopulta omistusasumiseen erityises matalien korkojen aikana. Jollain alueilla vuokrapyynnöt ovat jo ylittämässä maksukyvyn rajoja, Jäntti sanoo. LISÄTIEDOT: Jari Järvinen Ilmo Jäntti pääekonomisti, apulaisjohtaja salkunhoitaja LähiTapiola Varainhoito LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@lahitapiola.fi

3 LIITE: SUHDANNEKATSAUKSEN TAULUKOT Taulukko 1: Kansainvälisen talouden ennusteet: BKT:n määrän muutos, % LähiTapiola IMF USA 1,9 (1,9) 2,1(2,1) 1,9 (2,1) 3,0 (2,9) Euroalue -0,7 (0,0) 0,0 (0,5) -0,3 (0,2) 1,1 (1,2) Japani 1,3 (1,0) 1,3 (1,2) 1,6 (1,2) 1,4 (1,1) Maailma 3,0 (3,5) 3,5 (3,5) 3,3 (3,6) 4,0 (4,1) Lähteet: LähiTapiola Varainhoito ja IMF (huhtikuu 2013). (Suluissa joulukuun 2012 suhdanne-ennusteen luvut) Taulukko 2: Suomen talouden ennusteet BKT, määrän muutos, % -0,5 (0,0) 1,5 Yksityinen kulutus 0,5 (0,5) 1,0 Vienti 1,0 (1,5) 5,0 Tuonti 0,5 (0,5) 4,0 Investoinnit -4,0 (-2,5) 3,5 (4,0) Työttömyysaste, % 8,5 (8,5) 9,0 Inflaatio, % 2,4 (2,4) 2,0 Lähde: LähiTapiola-ryhmä Ennustetta on nostettu tai laskettu edelliseen katsaukseen verrattuna. (Suluissa joulukuun 2012 suhdanne-ennusteen luvut)

4 LÄHITAPIOLAN SUHDANNEKATSAUS II/2013 ENNUSTE VUOSILLE (julkaisuvapaa kello 9.00) KANSAINVÄLINEN TALOUS: Maailmantalouden kasvu hidastui alkuvuonna, mutta teollisuusmaiden ennakoivat suhdanneosoittimet viittaavat kasvun vauhdittuvan uudelleen loppuvuonna. Teollisuusmaiden samanaikainen säästöpolitiikka uhkaa kuitenkin lykätä elpymistä. Kehittyvien markkinoiden talouskehitys on viimeisen parin vuoden ajan jäänyt odotuksia heikommaksi. Vuosien kasvuennusteisiin tehdyt muutokset ovat edelleen olleet voittopuolisesti negatiivisia. Afrikassa ja Lähi-idässä näkymä kuitenkin paranee ja kasvuennusteita on jopa nostettu. BRIC-maista Brasilian talouskasvu on loivasti kiihtymässä, mutta Intiassa ja varsinkin venäjällä kasvun hidastuva trendi toistaiseksi jatkuu. Kiinan kasvu on vakiintumassa 7,5 8,0 %:n tuntumaan. Yhdysvalloissa uutisvirta on ollut keväällä odotettua heikompaa ja finanssipolitiikan kiristyminen uhkaa hidastaa kasvua. Euroalueen velkakriisin uusi kärjistyminen voi romahduttaa luottamuksen ja pitää euroalueen taantumassa odotettua pidempään. Japanissa hallitus ja keskuspankki ovat aloittaneet voimakkaan elvytyksen, jonka toivotaan päättävän talouden pitkään jatkuneen hintojen laskukierteen ja kääntävän talouden uudelle kasvu-uralle. FED jatkaa nollakoron politiikkaa ja määrällistä elvytystä odotettua pidempään. Elvyttävällä rahapolitiikalla FED pyrkii torjumaan deflaatioriskiä. Resurssien (työvoima ja kapasiteetti) vajaakäyttö sekä yksityisen ja julkisen sektorin velkojen takaisinmaksu ovat deflatorisia tekijöitä. Määrällinen elvytys näkyy käytännössä finanssi-inflaatiota rahoitusmarkkinoilla. Japanin hallitus ja keskuspankki ovat käynnistäneet massiivisen elvytysoperaation, jolla pyritään kääntämään deflaatio inflaatioksi, positiivinen reaalikorko negatiiviseksi ja talouden pysähtyneisyys kasvuksi. Tätä on yritetty myös aikaisemmin, mutta huonolla menestyksellä. Deflaatio on syvällä talouden rakenteissa eikä rakenteellisten ongelmien korjaaminen onnistu pelkästään rahapolitiikan avulla, vaan rakenteellisia uudistuksia (kasvupolitiikka) tarvitaan. EKP laskee ohjauskoron lähelle nollaa. Inflaatio- ja rahamäärätavoitteet on työnnetty taka-alalle ja politiikan painopiste on systeemiriskien hallinta. EKP joutuu lopulta kasvattamaan ongelmamaiden valtionlainaostoja merkittävästi nykytasolta ja on siten merkittävä osa velkakriisin ratkaisua. EKP joutuu myös harkitsemaan negatiivisen talletuskoron käyttöönottoa. Tämä auttaa, mikäli luottokanavan toimimattomuuden syyt ovat tarjontapuolella, mutta mikäli ongelma on luotonkysynnässä, toimenpide on tehoton. Euron pidemmän aikavälin heikkeneminen päävaluuttojaan vastaan jatkuu. Euro on yliarvostettu dollaria, puntaa ja jeniä vastaan ja kilpailukyvyn palauttaminen edellyttää aliarvostettua valuuttakurssia ja/tai sisäistä devalvaatiota. Öljyn hinta on lähellä vuodentakaisia tasoja ja kansainvälisen talouden kasvun hidastuminen tuo raakaaineiden hintoihin laskupaineita. Pitkällä aikavälillä öljyn hintaan kohdistuu nousupaineita kehittyvien talouksien kysynnän ja rajallisen jalostuskapasiteetin vuoksi. Liuskeöljyn käyttöönotto hillitsee nousupaineita. Japanin aggressiivinen rahapolitiikka on johtanut jenin heikkenemiseen, mikä kasvattaa täysimittaisen valuuttasodan riskiä. Muut maat eivät tule hyväksymään sitä, että Japani varastaa markkinaosuuksia muilta. Vastatoimia on odotettavissa entistä tiukemman politiikan (esim. kaupan esteet) ja kevyemmän rahapolitiikan muodossa. Vastine voi tulla myös kilpailijoiden kasvun odotettua voimakkaammasta hidastumisesta.

5 Pahimmillaan valuuttasota voi johtaa protektionismin kasvuun, jonka seurauksena maailmantalouden kasvu hidastuu, inflaatio kiihtyy, varallisuusarvot laskevat ja kaikkien hyvinvointi laskee. Kilpailullisten devalvaatioiden tie ei ole lopulta kenenkään etu. Talouden syklit ovat lyhentyneet ja talouden perustekijöiden vaihtelu on lisääntynyt. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että uuteen taantumaan ajaudutaan korkean työttömyyden oloissa. Tämä asettaa talouspolitiikalle uudenlaisia haasteita, koska elvytysvara on rajallinen ja toimenpiteiden ajoittaminen on entistä vaikeampaa talouspolitiikan viipeiden vuoksi. Teollisuusmaiden vaihtotaseiden tasapainottuminen edellyttää jatkossa kysynnän voimakasta siirtymistä kehittyvien talouksien kotimarkkinoille. Kehittyvien talouksien rooli maailmantalouden kasvun lähteenä korostuu entisestään. Teollisuusmaiden näkymät ovat myös pidemmällä aikavälillä haasteelliset. Näkymiä heikentävät ylivelkaantuminen, velkojen takaisinmaksu, velkojen uudelleenjärjestely, ongelmamaiden deflaatio ja väestön ikääntyminen. Kansainvälisen talouden merkittävimmät riskit liittyvät tällä hetkellä Euroopan velkakriisin uuteen kärjistymiseen, valuuttasotaan, Kiinan talouden todelliseen näkymään ja geopoliittisiin jännitteisiin. SUOMEN TALOUS: Vaikka maailmantalouden näkymä onkin hiljalleen vakautumassa, euroalueen ongelmat pitävät Suomen bkt-kehityksen lähikuukausina vielä heikkona. Euroalueen taantuman pitkittymisen vuoksi olemme laskeneet vuoden 2013 kasvuennustettamme puolella prosenttiyksiköllä -0,5 prosenttiin. Edelliseen ennusteeseemme (0,0 %) yltäminen edellyttäisi keskimäärin yli kahden prosentin annualisoitua kasvua vuoden toiselta neljännekseltä alkaen, mikä vaikuttaa tällä hetkellä hyvin epätodennäköiseltä. Ennusteeseemme liittyy edelleen alasuuntaisia riskejä, koska euroalueen kasvunäkymä on epävarma ja elpymisen odotetaan Euroopassa käynnistyvän vasta Toisaalta mikäli Etelä-Euroopan tilanne vakautuu odotettua nopeammin ja rahaliitto kokonaisuudessaan palaa kasvu-uralle jo vuoden 2013 sisällä, Suomellakin on mahdollisuuksia yltää yli kahden prosentin talouskasvuun vuonna Suomen työttömyysaste kääntyi kesällä 2012 hienoiseen nousuun. Työttömyyden nousu on kuitenkin ollut hyvin maltillista erittäin heikkoon BKT-kehitykseen nähden. Tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen merkitsee lyhyellä aikavälillä työttömyydelle nousupaineita. Edellisen suhdannekatsauksen mukaisesti ennakoimme työttömyysasteen nousevan vuonna ,5 prosenttiin ja vuonna 2014 aina noin 9 prosentin tasolle asti. Toteutunut kehitys on toistaiseksi ollut odotuksiamme myönteisempää, joten voimme toivoa ennusteemme osoittautuvan jonkin verran liian pessimistiseksi. Suomen talouden suurimat riskit tulevat edelleen valtaosin maan rajojen ulkopuolelta. Riskit välittyvät meille viennin, rahoitus- ja hyödykemarkkinoiden sekä luottamusindikaattoreiden heikkenemisen kautta. Seuraava suhdannekatsaus julkistetaan joulukuussa 2013.