Raportti: Nuorten asumismieltymykset. Kysely RuutiExpossa 2016

Transkriptio

1 Raportti: Nuorten asumismieltymykset Kysely RuutiExpossa 2016

2 Johdanto Oman muotoinen koti keräsi RuutiExpossa tietoa nuorten asumismieltymyksistä kyselylomakkeen avulla. Erityisesti oltiin kiinnostuneita alaikäisten näkemyksistä, koska niitä ei juuri kartoiteta. Ensisijaisena tavoitteena oli tiedonkeruu, mutta koska tapahtumassa ei kuitenkaan ole mahdollista saada täysin kattavaa aineistoa, oli toisena tärkeänä tavoitteena nuorten herättely ajattelemaan myös asumiseen liittyviä asioita, vaikka ne tuntuisivatkin vielä kaukaisilta. Koska RuutiExpon tarkoitus on olla nuorille innostava ja hauska päivä, jonka aikana he ehtivät tutustua moneen eri toimijaan, on kyselylomake laadittu tätä silmällä pitäen. Se on nopeasti vastattavissa ja perustuu suurelta osin kuvamateriaaliin. Aineisto Lomake sisälsi taustatietokysymyksinä vastaajan iän, nykyisen postinumeron ja asumismuodon (omakotitalo, paritalo, rivitalo, kerrostalo). Toisena kysymyksenä esitettiin kahdeksan kuvaa Helsingin eri alueilta: Kalastama, Kumpula, Vallila, Taka-Töölö, Kallahti, Merihaka, Myllypuro, Maunula (kts. liite 1), joista oli valittava itseään eniten miellyttävä kuva. Kuvista ei kerrottu niiden sijaintia tai muitakaan tietoja ja ne oli pyritty valitsemaan siten, että ne edustaisivat eri aikakausia ja erilaisia kaupunkiympäristöjä. Seuraavassa osiossa oli valittavana samat kuvat, mutta tällä kertaa niiden yhteyteen oli merkitty alueen keskimääräinen hintataso perustuen myytyjen asuntojen neliöhintoihin, kuvissa näkyvien talojen rakennusvuodet sekä etäisyys linnuntietä Helsingin päärautatieasemalle (kts. liite 2). Näistäkin kuvista piti valita yksi. Molemmissa kuvaosioissa kuvien järjestys vaihteli satunnaisesti. Samalla vastaajalla kuvien järjestys oli siis eri molempien kysymysten kohdalla. Kuvat olivat myös eri järjestyksessä eri vastaajille. Näiden kahden kysymyksen voidaan ajatella perustuvan paljastettujen preferenssien menetelmään. Kuvavalintojen perusteella voidaan päätellä erinäisiä asioita vastaajien mieltymyksistä, vaikkeivät he ole eritelleet millä perusteella kuvat valitsivat. Kolmas kysymys perustuikin lausuttujen preferenssien menetelmään. Kyseessä oli monivalintakysymys, jossa piti valita listatuista asumiseen liittyvistä asioista kolme itselleen tärkeintä. Lomake oli mahdollista täyttää suomen lisäksi ruotsiksi tai englanniksi, mutta kaikki vastaajat käyttivät suomenkielistä lomaketta. Vastaajia oli yhteensä 44. Vastaajien ikien keskiarvo oli 15,75 ja mediaani 15,5 vuotta. Vastaajien ikää ei etukäteen seulottu eikä vastauksista myöskään poistettu täysi-ikäisiä vastaajia. Nuorimmat vastaajat olivat 12-vuotiaita. Keskiarvon ja mediaanin valossa tarkasteltuna aineiston voidaan kuitenkin sanoa kuvaavan haluttua kohderyhmää suhteellisen hyvin. 41:ltä vastaajista saatiin myös

3 postinumerotieto. Näistä vastaajista 29 oli helsinkiläisiä. Talotyypin mukaan vastaajat jakautuivat kuvaajan 1 mukaisesti. Koska kerrostaloasujia on huomattavasti enemmän kuin muita, on analyysissa tarkasteltu omakoti-, pari- ja rivitaloasujia yhtenä pientaloasujat-ryhmänä verrattaessa kerrostaloissa asuviin. Lomaketta täyttäville nuorille pyrittiin antamaan mahdollisimman vähän ohjeita, jotta vastaukset olisivat intuitiivisia ja kuvaisivat siten parhaiten nuorten omia ajatuksia aiheesta. Kuvaaja 1. Vastaajien jakautuminen nykyisen asunnon talotyypin perusteella. Tulokset Ensimmäisestä kuvasarjasta (kuvaaja 2) kaksi eniten valittua kuvaa olivat Myllypurosta (14) ja Kallahdesta (10). Kuvat Maunulasta ja Merihaasta eivät saaneet yhtään ääntä. Loppujen kesken (Kalasatama, Taka- Töölö, Vallila, Kumpula) valinnat jakautuivat suhteellisen tasaisesti. Kallahti ja Myllypuro olivat kaksi eniten valittua sekä pientaloasujien että kerrostaloasujien kohdalla. Pientaloasujista yksikään ei valinnut Taka- Töölöä, kun taas kerrostaloasujista sen valitsi neljä vastaajaa. Pääasiallisesti voidaan kuitenkin todeta, että asumismuodon mukaan jaoteltuna vastaajien preferenssien välille ei muodostunut suurta eroa.

4 Kuvaaja 2. Nuorten valintojen jakautuminen ensimmäisen kuvasarjan kohdalla. Toisen kuvakysymyksen (kuvaaja 3) kohdalla lomake oli jostain syystä antanut kahden vastaajan valita kaksi kuvaa. Nämä vastaajat ja heidän molemmat vastauksensa päätettiin kuitenkin pitää mukana analyysissa, koska sen vääristävä vaikutus on niin pieni. Tästä johtuen vastausten kokonaismäärä on kuitenkin kysymyksessä yksi 44 ja kysymyksessä kaksi 46. Toisesta kuvasarjasta, jossa mukana oli aluetta koskevaa taustatietoa, selkeästi eniten valittiin kuvaa Myllypurosta, jonka valitsi peräti 20 vastaajaa. Toiseksi suosituin valinta oli Kalasatama (7), joka jäi kuitenkin kauas Myllypurosta. Merihaka ei edelleenkään tullut valituksi, kun taas Maunula sai tällä kertaa viisi ääntä. Suurin pudotus tapahtui Kumpulan kohdalla, jonka äänet laskivat edellisen kohdan seitsemästä yhteen. Eniten valittu kuva oli jälleen sama sekä pientalo- että kerrostaloasujilla. Äänet olivat kuitenkin kerrostaloasujilla jakaantuneempia: he valitsivat seitsemää eri kuvaa kun taas pientaloasujat vain neljää. Maunula, Kumpula ja Taka-Töölö saivat ääniä vain kerrostaloissa asuvilta. Vastaajaryhmät erosivatkin enemmän toisistaan toisen kuvasarjan kohdalla. Nuorista 20 valitsi molemmista kuvasarjoista saman kuvan.

5 Kuvaaja 3. Nuorten valintojen jakautuminen toisen kuvasarjan kohdalla. Monivalintakysymyksessä (kuvaaja 4) neljä eniten valittua ominaisuutta olivat hyvät liikenneyhteydet (23), asunnon kunto (18), ystävät asuvat lähellä (16) ja oma tila (15). Kolme vähiten tärkeäksi koettua asiaa olivat arkkitehtuuri (3), omistusasunto (2) ja oma piha (3). Pehmeämpiä arvoja edustavista ominaisuuksista ainoastaan ystävät asuvat lähellä oli nuorten selkeästi arvostama ominaisuus; yhteisöllisyys (4) ja mukavat naapurit (8) eivät keränneet läheskään yhtä paljon ääniä. Pääpiirteissään vastaajaryhmien välillä ei ollut suuria eroja. Kuitenkin vain kerrostaloasujat valitsivat arkkitehtuurin, omistusasunnon ja oman pihan. Myös Ystävät asuvat lähellä oli vahvemmin edustettuna kerrostaloasujien ryhmässä. Luonnonläheisyyden koki hyvin tärkeäksi pientaloasujista vain yksi, kun taas kerrostaloasujista parveke oli vain yhden haave.

6 Kuvaaja 4. Nuorten ensisijaisiksi valitsemien ominaisuuksien jakautuminen.

7 Analyysi Koska otos on pieni eikä sen alueelliseen kattavuuteen tai muihinkaan attribuutteihin ole voitu vaikuttaa täysin, ei sitä voida pitää aihetta luotettavasti kuvaavana. Aineistossa on esimerkiksi selkeä epäsuhta kerrostaloasujien ja muiden talotyyppien asukkaiden välillä. Toisaalta saatu jakauma kerrostaloasujiin ja muihin on lähes verrannollinen Helsingin rakennuskantaan: vuoden 2011 tiedon mukaan Helsingin asunnoista peräti 86 % oli kerrostaloissa (Helsingin seudun asuntoraportti 2012), kun taas tämän kyselyn vastaajista 68 % asui kerrostalossa. Asumispreferenssien vertaaminen eri talotyypeissä asuvien välillä olisi kuitenkin vaatinut tasaisemman otoksen. Vastaajien nykyiseen asuinalueeseen perustuvaa vertailua ei ole mielekästä tehdä Helsingin sisäisesti, koska postinumeroissa ei ollut tarpeeksi hajontaa. Mitään selkeää eroa valinnoissa ei muodostunut myöskään helsinkiläisten ja muualta tulleiden välille. Aineistosta voidaan kuitenkin vetää alustavia johtopäätöksiä siitä suunnasta mihin nuorten ajatukset mahdollisesti sijoittuvat. Nuorten valitsemissa kuvissa ei tapahtunut erityisen suuria muutoksia verrattaessa kuvasarjoja toisiinsa. Myllypuro oli selkeä suosikki molemmissa tapauksissa ja toisaalta Merihaka ei tullut kertaakaan valituksi. Vertailtaessa ensimmäisessä vaiheessa suosituimpia kuvia on selkeää, että kuvat, joissa on näkyvissä eniten luontoa tai pientaloja olivat suosituimpia. Selvää oli myös se, että nuoret valitsivat kuvia, joissa talot olivat uusimpia. Etäisyys keskustasta ei ollut kovin merkittävä aspekti nuorille vastausten perusteella. Merihaka (jota ei valittu kertaakaan) oli vaihtoehdoista päärautatieasemaa lähimpänä, eikä toiseksi lähin Taka- Töölökään kerännyt juuri ääniä. Seuraavaksi tarkastellaan taulukkoon 1 kerättyjä tietoja rivi riviltä. Tulokset on taulukoitu siten, että sarakkeissa on kuvattujen alueiden nimet, ensimmäinen kuvasarja ja toinen kuvasarja. Riveillä on kuvattu valittujen ominaisuuksien kolmen kärki jokaisen alueen kohdalla, paitsi jos aineistosta erottuu selkeästi vain yksi tai kaksi ominaisuutta. Taulukossa ei ole esitetty Merihakaa, koska kukaan vastaajista ei valinnut sitä esittäviä kuvia. Kallahti oli vielä ensimmäisen kuvasarjan toiseksi suosituin kuva Myllypuron jälkeen. Näissä kahdessa kuvassa oli eniten viheraluetta, joten sen voidaan ajatella vaikuttaneen niiden suosioon ainakin ensimmäisessä vaiheessa. Kallahtea ja Myllypuroa ensimmäisessä vaiheessa valinneiden preferensseissä onkin korostunut oma tila. Toisessa valinnassa Kallahti putoaa vasta kolmannelle tilalle, joka voi johtua alueen korkeahkosta hintatasosta sekä kaukaisesta sijainnista suhteessa keskustaan. Toisaalta Kallahden toisessa kohdassa valinneet ovat korostaneet hyvin voimakkaasti hyviä liikenneyhteyksiä. Myös Myllypuron, joka siis oli selkeästi suosituin valinta, toisesta kuvasarjasta valinneet ovat olleet hyvien liikenneyhteyksien

8 kannalla, vaikka Myllypuro on kohteista toiseksi kauimpana keskustasta. Tästä voidaan toisaalta ajatella, että nuorille keskusta ei välttämättä ole tärkeä paikka, vaan heidän matkansa suuntautuvat jonnekin muualle. 1. kuvasarja 2. kuvasarja Kallahti Myllypuro Kumpula Vallila Hyvät liikenneyhteydet, luonnonläheisyys, oma tila Asunnon kunto, oma tila, hyvät liikenneyhteydet Hyvät liikenneyhteydet, luonnonläheisyys Hyvät liikenneyhteydet, ystävät asuvat lähellä Hyvät liikenneyhteydet Hyvät liikenneyhteydet, oma tila Vain yksi vastaaja Vastaukset jakautuneet tasan eri vaihtoehtojen välille Maunula Ei valintoja Asunnon kunto Kalasatama Oma tila, asunnon kunto, hyvät liikenneyhteydet Hyvät liikenneyhteydet, mukavat naapurit, oma tila Taka-Töölö Ystävät asuvat lähellä, alueen maine, mukavat naapurit Ystävät asuvat lähellä, asunnon kunto, hyvät näköalat Taulukko 1. Kuvakysymysten valinnat taulukoituna monivalintakysymysten eniten valittujen ominaisuuksien kanssa. Myllypuron asemaa suosikkina taustatietojen valossa tukee luultavasti se, että se on kohdealueista selkeästi halvin. Myllypuro-kuvaa valittiin kuitenkin eniten myös ensimmäisestä sarjasta, joten sen suosion täytyy perustua muuhunkin kuin hintaan. Selkeimpänä erona muihin kuviin on metsäisyys ja eristyneisyys muista alueista. Se on myös kuvista lähimpänä perinteistä pientaloaluetta, vaikka tiiviisti rakennettu onkin. Kumpula oli pelkän kuvan perusteella peräti kolmanneksi suosituin. Sen valinneet olivat korostaneet hyviä liikenneyhteyksiä ja luonnonläheisyyttä, joka täsmää kohteen kanssa suhteellisen hyvin. Toisessa valinnassa

9 vastaajia oli enää yksi, joten voidaan ajatella, että joko alueen korkea hintataso tai talojen iäkkyys on ollut karkottava tekijä. Vallilaa ei kummassakaan kuvasarjassa noussut nuorten suosioon. Sen valinneiden preferenssit olivat myös hyvin jakautuneet, joten erityisiä johtopäätöksiä on vaikea vetää. Maunulaa ei valittu ensimmäisessä sarjassa lainkaan. Toisessa sarjassa se sai viisi valintaa, joten voidaan ajatella, että ainakin hinnalla on ollut vaikutusta, koska Maunula oli esitellyistä alueista toiseksi halvin. Maunulan valinneille asunnon kunto on ollut tärkeää, joka on sinänsä mielenkiintoista, koska kuvassa ollut talo on 60-luvulta, joka tarkoittaa usein huomattavaa saneeraustarvetta. Kalasatama oli valintana jotakuinkin yhtä suosittu molemmissa kuvasarjoissa. Hyvät liikenneyhteydet oli arvotettu korkealle sekä niiden vastaajien osalta, jotka valitsivat Kalasataman ilman taustatietoja että niiden, joiden valintaan tiedot vaikuttivat. Kalasataman toisena valinneiden kohdalla korostui myös mukavat naapurit samoin kuin seuraavana taulukossa olevan Taka-Töölön ensimmäisessä vaiheessa valinneiden tapauksessa. Töölön kohdalla ystävät asuvat lähellä oli myös yksi kolmesta eniten valitusta ominaisuudesta. Johtopäätökset Aineiston perusteella voidaan sanoa, että nuorten valinnat olivat jonkin verran ristiriitaisia. Nuoret valitsivat kuvia, joiden ominaisuudet eivät aina vastanneet niitä ominaisuuksia, jotka he monivalintakysymyksessä valitsivat. Esimerkiksi luonnonläheisyys, oma tila ja oma piha eivät tulleet valituiksi tärkeinä pidettyinä ominaisuuksina, mutta silti kuvat, joissa oli paljon vihreää, tilaa ja pientaloja, olivat suosituimpia. Nuoret siis tuntuvat arvostavan lähiömaista ympäristöä, mutta eivät ehkä tiedosta sitä täysin. Toisaalta vastaajat ovat suurelta osin alaikäisiä ja todennäköisesti ainakin lähes kaikki asuvat vielä huoltajien luona. Siksi oman tilan ja hyvien liikenneyhteyksien (tässä tapauksessa niiden voidaan ajatella tarkoittavan joukkoliikenneyhteyksiä) korostaminen on luonnollista ilman, että niitä edes tietoisesti mielletään asumismieltymyksiksi tai tietynlaiseen asuinympäristöön liittyviksi. Samalla tavalla alueen palvelutarjonta voi olla nuoren näkökulmasta vaikea miellettävä, kun omaa taloutta ei vielä ole ja huoltajat vastaavat hankinnoista. Tämän ikäryhmän asumiseen liittyviä arvostuksia kartoitettaessa onkin selkeitä haasteita.

10 Kuva 1. Teatteriryhmä Gran Biancan jäseniä vastaamassa Oman muotoisen kodin kyselyyn RuutiExpossa. Toinen ristiriita muodostui asumiskustannusten kohdalla. Asumiskustannukset valittiin vain 11 kertaa monivalintakysymyksessä. Silti, kun tarkastellaan kuvavalintoja, on selvää, että hintatasolla oli vaikutusta. Tästä kertoo Myllypuron kohdalla valintojen lisääntyminen kysymysten välillä ja Maunulan kohdalla valintojen nousu nollasta viiteen. Samalla Vallilan ja Taka-Töölön suosio laski. Voidaan siis sanoa, että nuoret tulevat paljastaneeksi sen, että hinnalla on heille merkitystä, vaikka he eivät sitä ehkä halua myöntää. Toisaalta tarjotuista taustatiedoista (keskimääräinen neliöhinta, kuvissa näkyvien rakennusten rakennusvuodet, etäisyys linnuntietä Helsingin päärautatieasemalle) hinta saattaa olla helpoimmin vertailtavissa nopeasti. Nuorilla ei myöskään välttämättä ole näkemystä siitä, miltä eri vuosikymmenien talot näyttävät tai mistä he tässä mielessä pitävät, koska ovat saattaneet asua samalla alueella koko elämänsä. Yhteisöllisyys ja siihen liittyvät muut tarjotut ominaisuudet, mukavat naapurit ja ystävät asuvat lähellä, eivät tulleet valituiksi montaa kertaa. Nuoret korostivat kovempia arvoja, kuten asunnon kuntoa, jonka kanssa menee hyvin yhteen se, että uusimmat kohteet olivat kuvista suosituimpia. Kiinnostavaa oli, että

11 yhteisöllisyyteen liittyviä ominaisuuksia olivat valinneet enimmäkseen ne, jotka pitivät kaupunkimaisista kuvista. Nuorille pientaloasuminen ei ehkä yhdistykään yhteisöllisyyteen yhtä vahvasti kuin mahdollisesti vanhempien mielissä, vaan nuorten helsinkiläisten asenteissa näkyy kaupunkilaisuus ja sen tuoma yhteisöllisyys. Aineisto kuitenkin viittaa siihen, että nuoret eivät yleisesti arvota yhteisöllisyyttä kovin korkealle. Naapurisuhteiden korostuminen on toisaalta luonnollisempaa aikuisille etenkin siinä tapauksessa, että kyseessä on omistusasunto. Yleisesti voidaan todeta, että ensivaikutelma vaikutti nuorten valintoihin voimakkaasti. Se, että 44 vastaajasta 20 valitsi saman kuvan molemmista sarjoista viittaa siihen, että joko annetut taustatiedot olivat nuorille hankalasti hahmotettavia tai niihin ei juurikaan jaksettu tutustua. Jotta nuorilta saisikin tätä luotettavampaa tietoa esiin, olisi tilanteen oltava rauhallisempi kuin RuutiExpossa on mahdollista luoda. Voidaan myös pohtia, olisiko tulosten kannalta parempi ohjata ja neuvoa nuoria enemmän heidän vastatessaan kysymyksiin. Joka tapauksessa tämän kartoituksen perusteella voidaan todeta, että keskimäärin vuotiaiden nuorten asumiseen liittyvät ajatukset eivät kaikilta osin ole kovinkaan jäsentyneitä. Voidaankin pohtia, olisiko näistä asioista hyvä olla enemmän opetusta ja tiedotusta nuorille, etteivät he ensimmäistä omaa kotiaan etsiessään joudu asumiseen liittyvien valintojen eteen ensimmäisen kerran.

12 Liite 1. Ensimmäinen kuvasarja (ilman taustatietoja) Kysymyksenasettelu: Mikä kuvista miellyttää sinua eniten? Kalasatama Kumpula Maunula