ALENTUNEESTI TOIMINTAKYKYISEN TÄYSI-IKÄISEN TIETOJEN LUOVUTUKSESTA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA

Transkriptio

1 ALENTUNEESTI TOIMINTAKYKYISEN TÄYSI-IKÄISEN TIETOJEN LUOVUTUKSESTA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA Työkokous muistisairaiden oikeuksista POSKE / SenioriKaste Lakiasiainpäällikkö, VT Keijo Mattila Lapin aluehallintovirasto 1

2 Suomen perustuslaki ( 731/1999): 1.2 Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. 22 Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. 2

3 Suomen perustuslaki ( 731/1999): 7.1 : Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen : Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa, eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti. 7.3 : Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla. 3

4 Suomen perustuslaki ( 731/1999): 10.1 : Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. 6 : Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto : Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon : Oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. 4

5 PERUSOIKEUKSIEN RAJOITUSEDELLYTYKSET 1. LAILLA SÄÄTÄMISEN VAATIMUS 2. TÄSMÄLLISYYS- JA TARKKARAJAISUUSVAATIMUS 3. RAJOITUSPERUSTEIDEN HYVÄKSYTTÄVYYSVAATIMUS 4. YDINALUEEN KOSKEMATTOMUUDEN VAATIMUS 5. SUHTEELLISUUSVAATIMUS 6. OIKEUSTURVAVAATIMUS 7. IHMISOIKEUSVELVOITTEIDEN NOUDATTAMISEN VAATIMUS 5

6 LÄHTÖKOHTANA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS Itsemääräämisoikeus on useista eri perusoikeuksista johdettava eräänlainen metaperusoikeus. Itsemääräämisoikeuden kaksi puolta: kompetenssi ja immuniteetti Itsemääräämisoikeus on johtava periaate sosiaali- ja terveydenhuollossa (PotL 5 ja 6 ; AsiakasL 8 ). Myös toimintakyvyltään rajoittuneen aikuisen itsemääräämisoikeutta kunnioitettava mahdollisimman pitkälle. Oikeus päättää hoidosta säilyy niin kauan kuin säilyy kyky ymmärtää toimenpiteen merkitys. 6

7 YKSILÖN VAPAUS JA OIKEUS PÄÄTTÄÄ OMISTA ASIOISTAAN (ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS = kompetenssi ja immuniteetti) MOLEMMAT TURVATTAVA MAHD. TÄYSI- MÄÄRÄISESTI TASAPAINO; (Harkitut eli positiiviset riskit ja tuettu päätöksenteko) YKSILÖN SUOJA OMAA TOIMINTAKYVYN RAJOITTUNEISUUTTA JA VÄÄRINKÄYTÖKSIÄ VASTAAN

8 Sovellettavaa lainsäädäntöä Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999). On tietojen ja asiakirjojen julkisuutta ja salassapitoa koskeva yleislaki. Henkilötietolaki (523/1999). On tietosuojaa ja henkilötietojen käsittelyä koskeva yleislaki. Hallintolaki (434/2003) on viranomaisen hallintomenettelyä koskeva yleislaki. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). On terveydenja sairaanhoitoon sovellettava yleislaki. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). On sosiaalihuoltoon sovellettava yleislaki. Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007). On asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskeva laki. Laki holhoustoimesta (442/1999). On edunvalvontaa sääntelevä laki. Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007). 8

9 JOKU TOIMII PUOLESTAMME Täysi-ikäiselle henkilölle voidaan määrätä edunvalvoja, lisäksi voidaan henkilön omaa toimintakelpoisuutta rajoittaa tai ääritilanteessa myös henkilö julistaa vajaavaltaiseksi. Täysi-ikäisen henkilön edunvalvojan tehtäviin kuuluvat yleensä omaisuuden ja taloudellisten asioiden hoitaminen (tai osa niistä). Täysi-ikäisen edunvalvojalle voidaan määrätä tehtäväksi myös henkilöä koskevien asioiden hoitaminen, mutta vain jos päämies itse ei kykene henkilöä koskevia asioita ymmärtämään. Täysi-ikäinen henkilö voi antaa myös edunvalvontavaltuutuksen tulevan mahdollisen toimintakyvyttömyyden varalta haluamalleen henkilölle ja haluamiinsa asioihin.

10 JOKU TOIMII PUOLESTAMME Henkilöä koskevien asioiden osalta ei ketään voida julistaa vajaavaltaiseksi, vaan jokainen täysi-ikäinen henkilö päättää itse henkilöään koskevista asioista, jos pystyy ymmärtämään asian merkityksen. Vaikka edunvalvojalla olisikin määrätty kelpoisuus päättää henkilöä koskevista asioista, ei edunvalvoja voi päätösvaltaansa käyttää, jos päämies päätöksentekohetkellä ymmärtää asian merkityksen. Toisin sanoen edunvalvojan päätösvalta henkilöä koskevissa asioissa on aina toissijainen. Korostetusti henkilökohtaisista asioista ei koskaan voi edunvalvoja päättää, tällaisia ovat esim. isyyden tunnustaminen, testamentin tekeminen, suostumus avioliittoon, suostumus tahdosta riippumattomaan hoitoon

11 Edustusvaltaa henkilöä koskevien asioiden hoitamista koskevan määräyksen nojalla ei kuitenkaan ole asiassa josta on toisin säädetty. Esim. PotL 6 :ssä on toisin säädetty. Käytännössä siis vaikka edunvalvojalla olisi määräys hoitaa henkilöä koskevia asioita, ei hänellä ole sillä perusteella potilaan hoidosta päättämisen osalta enempiä oikeuksia kuin mitä PotL 6 :n mukaan laillisella edustajalla on. HolTL:n mukainen edustusvalta on siis vain yleistoimivaltaa, joka syrjäytyy, jos on toisin säädetty. Myös vain omaisuutta ja taloudellisia asioita hoitamaan määrätyn täysiikäisen henkilön edunvalvojan tulee lain mukaan huolehtia siitä, että päämiehelle järjestetään sellainen hoito, huolenpito ja kuntoutus, jota on päämiehen huollon tarpeen ja olojen kannalta sekä päämiehen toivomukset huomioon ottaen pidettävä asianmukaisena (HolTL 42 ). Kysymys on siis velvollisuudesta huolehtia huollon tarpeen tyydyttämisestä esim. panemalla vireille sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvan toimenpiteet. Tämä lainkohta ei kuitenkaan perusta edunvalvojalle kelpoisuutta (päätösvaltaa), vaan tarvitaan päämiehen suostumus/myötävaikutus asiaan. Jos päämies ei ymmärrä asiaa, eikä suostumusta siten voida saada, on haettava oikeudelta määräys edunvalvojalle päättää henkilöä koskevista asioista, jotta asia voidaan hoitaa.

12 Edunvalvojan hankkiminen Jos potilas tai asiakas tarvitsee edunvalvojaa jonkin asian tai asioiden hoitoon, voi kuka tahansa lain mukaan tehdä maistraatille ilmoituksen edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä salassapitovelvollisuutensa estämättä (HolTL 91 ). Sosiaalihuollon puolella asiakaslain 9.2 :ssä täysiikäisen ilmeisen edunvalvonnan tarpeesta on säädetty sosiaalihuollon viranomaiselle ilmoittamisvelvollisuus.

13 MIHIN TIETOJEN ANTAMINEN VOI PERUSTUA? Aina kun harkitaan salassa pidettävien tietojen (mm. potilas- tai asiakastietojen) luovuttamista, tulee luovutuksen peruste tiedostaa ja aina varmistua siitä, että tietojen luovutukselle on asianmukainen peruste. Yleisesti sanottuna luovuttaminen voi perustua 1) joko henkilön itsensä tai tämän laillisen edustajan (kirjalliseen) suostumukseen, tai 2) lain säännökseen.

14 TIETOJEN LUOVUTTAMINEN POTILASLAIN ERITYISSÄÄNNÖSTEN MUKAAN PotL 9.1 : Potilaan laillisella edustajalla tai lähiomaisella tai muulla läheisellä on 6 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa oikeus saada kuulemista ja suostumuksen antamista varten tarpeelliset tiedot potilaan terveydentilasta. PotL 6 :n 2 ja 3 momentissa säädetään toimintakyvyttömän täysi-ikäisen potilaan tärkeästä hoitopäätöksestä.

15 TIETOJEN LUOVUTTAMINEN POTILASLAIN ERITYISSÄÄNNÖSTEN MUKAAN PotL 13.3 :n 4 kohta: saadaan antaa tajuttomuuden tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi hoidettavana olevan potilaan lähiomaiselle tai muulle hänen läheiselleen tieto potilaan henkilöstä ja hänen terveydentilastaan, jollei ole syytä olettaa, että potilas kieltäisi näin menettelemästä. PotL 13.3 :n 5 kohdassa on säännös kuolleen henkilön elinaikana annettua hoitoa koskevien tietojen luovuttamisesta.

16 TIETOJEN LUOVUTTAMINEN SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAIN ERITYISSÄÄNNÖSTEN MUKAAN AsiakasL 9.1 : toimintakyvyttömän asiakkaan tahdon selvittäminen yhteistyössä hänen laillisen edustajansa taikka omaisensa tai muun läheisen henkilön kanssa. Em. säännöksen perusteella ei synny tietojensaantioikeutta sosiaalihuollon asiakasasiakirjoihin. Asiakkaan tahtoa ja mielipidettä selvitettäessä on kuitenkin tarvittavissa määrin luovutettava myös asiakasta koskevia huoltoon tai hoitoon oleellisesti vaikuttavia tietoja, mikäli näiden tietojen luovuttaminen on välttämätöntä asiakkaan tahdon tai sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi taikka sosiaalihuollon toimenpiteen toteuttamiseksi. Tästä on säännös AsiakasL 17.4 :ssä, jonka mukaan tietojen luovutusta AsiakasL 9.1 :ssä mainituille tahoille on arvioitava.

17 LAILLISESTA EDUSTAJASTA Täysi-ikäisen laillinen edustaja voi olla hänen (kirjallisesti) valtuuttamansa asiamies, tai sitten laillisesti määrätty edunvalvoja tai edunvalvontavaltuutettu. Edunvalvoja ja valtuutettu on päämiehensä laillinen edustaja tehtäviinsä kuuluvissa asioissa, ja vain niissä. Kun kyse henkilöä koskevasta asiasta, edellyttää edunvalvojan päätösvalta siis aina sitä, että tuomioistuin on määrännyt edunvalvojalle tehtäväksi ko. henkilöä koskevan asian, ja sitä, että päämies itse ei kykene ko. asiaa ymmärtämään. Siis jos henkilö itse ymmärtää ko. henkilöä koskevan asian, päättää hän siitä aina itse. Sama periaate myös edunvalvontavaltuutuksessa. Edunvalvojan ja edunvalvontavaltuutetun oikeus saada tietoja riippuu siitä, onko hänellä edellä selostetun mukaisesti päätösvalta ko. asiaan (HolTL 89.1 ja EdVL 45.2 ). Tätäkin tietojensaantioikeutta voivat rajoittaa vielä sosiaali- ja terveydenhuollon säännökset erityislakina. Eli jos laillisen edustajan tiedonsaantioikeudesta on erityisesti muutoin säädetty, voi edunvalvojan HolTL:iin ja EdVL:iin perustuva tietojensaantioikeus väistyä, ja asia ratkaistaan tällöin ko. erityissäännöksen mukaan (esim. AsiakasL 9.1 ja 17.4 sekä PotL 9.1 ).

18 LAILLISESTA EDUSTAJASTA Sekä asiakaslaissa (11 ) että potilaslaissa (5 ) ovat (hieman eri sääntelytekniikalla) viittaukset asianosaisjulkisuutta, oikeutta saada itseään koskevat tiedot sekä oikeutta tarkistaa itseään koskevat rekisteritiedot koskeviin julkisuuslain ja henkilötietolain säännöksiin. Näiden osalta laillinen edustaja voi toimia asiakkaan tai potilaan puolesta tehtäviinsä kuuluvissa asioissa. (Pelkkä) HolTL 42 :n mukainen huolenpitovelvollisuus ei siis perusta edunvalvojalle päätösvaltaa (kelpoisuutta), vaan sen mukaiset toimet edellyttävät päämiehen suostumuksen; edunvalvoja ei ole laillinen edustaja tältä osin, koska asia ei kuulu edunvalvojan päätösvaltaan. Näin ollen edunvalvojan tietojen saantikin voi näissä tilanteissa voi perustua vain päämiehen suostumukseen.

19 MERKINNÄT TIETOJEN LUOVUTTAMISESTA AsiakasL 28 :ssä ja PotL 13.6 :ssä on säännökset tietojen antamisen/luovuttamisen ja perusteiden merkinnästä asiakirjaan/potilasasiakirjoihin. Uudessa sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaissa on 10 :ssä velvoite tehdä merkinnät tietojen luovuttamisesta. Merkintöjen tekemisellä on kontrollitehtävä ja oikeusturvatehtävä.

20 Asiakastietojen sähköisestä käsittelystä Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 13 voimassa olevassa muodossaan: 13 ( /1227) Potilaan laillinen edustaja Jos potilaalla ei ole edellytyksiä arvioida 10 :n 1 momentissa tarkoitetun suostumuksen merkitystä, terveyden- ja sairaanhoidon kannalta välttämättömiä tietoja saa luovuttaa hänen laillisen edustajansa antaman suostumuksen perusteella. Potilaan laillisella edustajalla on oikeus salassapitovelvollisuuden estämättä saada suostumuksen antamista ja toteuttamista varten välttämättömät potilasta koskevat tiedot. Muutoin suostumuksen antamisessa on noudatettava mitä 11 :ssä säädetään potilaan antamasta suostumuksesta.

21 Asiakastietojen sähköisestä käsittelystä Lainmuutoksen 1227/2010 perusteluissa (HE) todetaan, että Laillinen edustaja voi antaa suostumuksen, Laillinen edustaja ei voi kieltää potilastietojen luovutusta, Laillinen edustaja ei voi peruuttaa potilaan itsensä aiemmin antamaa suostumusta. Lisäksi THL:n ohjeessa todetaan, että laillinen edustaja voi peruuttaa potilaan aiemmin tekemän kiellon, jos voidaan selvittää kiellon poiston vastaavan potilaan tahtoa.

22 POTILASLAIN 6 :N MUUTOSTARPEET Nykyinen potilaslain 6 on sekava ja monitulkintainen. Esim. 3 momentissa suostumuksenantajia ei ole asetettu mihinkään etusijajärjestykseen. Olisi pyrittävä parantamaan potilaan itsemääräämisoikeuden toteutumista: hoitotahdon ensisijaisuus potilaan nimeämä henkilö jos henkilöä koskeviin asioihin määrätty edunvalvoja, tämä syrjäyttäisi muut tahot