Minnesanteckningar från samrådsmötet finskt förvaltningsområde

Transkriptio

1 1(14) KS nr Kommunstyrelsens förvaltning Kommunstyrelsens kansli Caroline Uttergård, Administratör Minnesanteckningar från samrådsmötet finskt förvaltningsområde Mötets öppnande Projektledare för finskt förvaltningsområde hälsar samtliga deltagare och tjänstemän välkomna till årets andra finsk-svenska samrådsmöte. Mötesdeltagarna ombeds hålla sina inlägg korta och koncisa. 2. Mötesordförande och sekreterare Mötesordförande Agneta Hägglund och sekreterare Caroline Uttergård presenteras. 3. Anmälan av övriga frågor Inga övriga frågor anmäls. 4. Godkännande av föregående mötesanteckningar Inga synpunkter framkommer kring föregående mötesanteckningar. Föregående mötesanteckningar godkänns och läggs till handlingarna. 5. Tredje sverigefinska kandidaten till ungdomsrådet Tredje sverigefinska kandidaten till ungdomsrådet presenterar sig. Hon vill dock för tillfället inte bli invald i ungdomsrådet, utan önskar bekanta sig med och informera sig om ungdomsrådets arbetssätt innan hon bestämmer sig. 6. Rapporter Deltagarna har i samband med samrådshandlingarna tagit del av rapporter från projektledare för finskt förvaltningsområde. Rapporterna godkänns och läggs till handlingarna. 7.Information om vänortsarrangemang för ungdomar i Ingå, Finland Kulturstrateg på Håbo kommun presenterar sig och informerar om Håbo kommuns vänortsarbete. Håbo kommun ingår i ett vänortssamarbete med tre

2 2(14) andra kommuner; Ingå i Finland, Fredensborg i Danmark och Nittedal i Norge. Under hösten 2012 besökte Håbo kommuns kommunalråd och kulturstrateg Nittedal där de fyra vänorterna undertecknade ett vänortsavtal. I vänortsarbetet ingår att kommunerna gör ett antal aktiviteter tillsammans, bland annat kulturutbyte och ungdomsutbyte. Innevarande år står Finland värd för en ungdomscamp den 6-8 september Ungdomscampen riktar sig till ungdomar i åldern år. Deltagarna träffar ungdomar från andra nordiska länder och Håbo kommun står för kostnaden (dock inte fickpengar). Tanken med ungdomscampen är att stimulera engagemang och deltagande. Ungdomscamper har tidigare varit mycket populära och kulturstrategen uppmanar mötesdeltagarna att sprida informationen i sina nätverk. Kulturstrategen informerar om att det är högt tryck från ungdomsrådet att vilja åka med på ungdomscampen. Ingå är en skärgårdskommun utanför Helsingfors. Campen kommer att fokusera på aktiviteter och utomhusaktiviteter. Exempel på aktiviteter är: - Rally med en finsk mästare - Ridning - Segling - Dans - Rapp Sista dag för anmälan är den 1 juni 2013 (felaktigt datum i programmet). År 2014 står Håbo kommun värd för ett vänortsarrangemang. Detta arrangemang kommer att ske i samband med utdelning av Jan Fridegårds pris på Biskops-Arnö den juni Fråga uppkommer om resan kommer att ske med flyg eller båt. Kulturstrategen meddelar att avresa kommer att ske med båt, troligtvis samma dag som avresan är planerad. Kulturstrategen informerar om att även äldre personer är välkomna att följa med som ledare på campen (Håbo kommun bekostar resan). Kulturstrategen tackar mötesdeltagarna och hälsar deltagarna varmt välkomna att ta kontakt med kulturstrategen vid frågor. 8. Finsk förskola Anställd på Mansängens förskola informerar om att Håbo kommun har beslutat att Mansängens förskola ska ta emot finskspråkiga barn. Hittills står ett finskspråkigt barn i kö till Mansängens förskola. Diskussion har förts med projektledaren för finskt förvaltningsområde angående annonsering om

3 3(14) mottagande av finskspråkiga barn på Mansängens förskola. Antalet barn på Mansängens förskola minskar till hösten och förskolan har kapacitet att ta emot fler finskspråkiga barn. Om antalet finskspråkiga barn understiger sju personer skulle man istället kunna ha finska gruppsamlingar omkring två gånger i veckan. Anställd på Mansängens förskola hoppas att Håbo kommun informerar om möjligheterna för finskspråkiga barn. Projektledare för finskt förvaltningsområde meddelar att svar har inväntats från Mansängens förskola angående hur bland annat struktureringen ser ut. För projektledare för finskt förvaltningsområde går det bra att annonsera. 9. Information om bostadsanpassning Teknisk handläggare på fastighetsavdelningen, miljö- och teknikförvaltningen, presenterar sig. Exempel på bostadsanpassning är tröskelutjämning, stödhandtag, ramp till entré/uteplats, hiss och köksanpassning. Tekniska handläggaren visar bilder på anpassningar som har gjorts för: - Entré - Ramp - Kök (före och efter anpassning) - Lång ramp - Uteplats - Stoltrapphiss - Plattformshissar - Spisvakt - Duschkabin (med stödhandtag) - Tröskelutjämning Boverket ger ut en lag om bostadsanpassning. Boverkets uppdrag är att göra tillsyn och ta fram riktlinjer. För att få bostadsanpassning fyller man i en ansökan om kommunalt bidrag för den person som har en funktionsnedsättning. Tanken är att man ska kunna leva ett självständigt liv i sin bostad. Bidraget omfattar alla typer av funktionsnedsättningar. Läkare (eller liknande) måste intyga funktionsnedsättningen. Bidrag ges inte vid byggtekniska brister. Vid flytt till ny bostad bör man tänka på att få så bra bostad som möjligt så att man slipper kostnadskrävande åtgärder.

4 4(14) Vid behov av bostadsanpassning fyller man i en ansökan och vad åtgärderna är för. Kontaktperson måste anges och ansökan måste undertecknas. Vid bedömning tittar man på den sökandes diagnos, sociala situation och möjligheterna att använda hemmet. Ett enkelt sätt är att kontakta en arbetsterapeut på rehab som gör hembesök. Arbetsterapeuten skriver sedan ett intyg som skickas in i samband med ansökan. Arbetsterapeuten hjälper även sökande att fylla i ansökan. Handläggaren måste kunna förstå intyget, vad det handlar om och varför anpassning är nödvändigt. Sedan tas en funktionell lösning fram. Teknisk handläggare på fastighetsavdelningen tar sedan ett beslut. Beslutet är ett myndighetsbeslut som vid avslag kan överklagas inom 3 veckor. Överklagan ska vara skriftlig och ange vad den sökande är missnöjd med och vad den sökande önskar. Beroende på ärende varierar handläggningstiden mellan omkring 2-3 veckor och upp till flera månader. För att underlätta för personer med funktionsnedsättning är det viktigt att anhöriga ger sitt stöd. Vid behov av hjälp finns teknisk handläggare på fastighetsavdelningen att kontakta. 10. Riksdagsledamot Pyry Niemi berättar om riksdagsarbetet kring nationella minoriteter Riksdagsledamot Pyry Niemi informerar om riksdagsarbetet kring nationella minoriteter med fokus på finsktalande. Hösten 2010 skrev Pyry Niemi en motion som berörde förvaltningsområdet. Regeringen har kommit fram till att bra form. Omkring miljoner kronor ges till förvaltningsområdet. Detta innebär goda förutsättningar för fler kommuner och landsting att söka bidrag från staten för fler förvaltningsområden. Önskan finns om en nationell policy som innefattar alla kommuner och landsting. Detta skulle innebära lika rättigheter för alla som berörs. Det viktigaste är lika möjlighet att söka till förvaltningsområden. En positiv effekt är språkets och kulturens bevarande och service till dem som behöver vård eller utbildning på sitt eget språk. Detta är en viktig rättighetsreform. Andelen finskspråkiga elever sjunker och alla välkomnas att arbeta för att motverka den negativa utvecklingen. Att främja vardagsfinskan i hemmet och genom kulturaktiviteter på biblioteket är viktigt redan i tidig ålder.

5 5(14) Incident har uppkommit där vissa barn nekats finskundervisning i skolan. Pyry Niemi och ytterligare en person har skrivit en motion om detta. Konstateras att om man är i en kommun tillhörande finskt förvaltningsområde så ska man inte nekas detta. Utbildningsinsatser behövs för finskspråkig personal inom utbildning och vård. Socialdemokraterna kommer att arbeta aktivt med detta eftersom behoven är stora. Det ser ut som om regeringen delar denna uppfattning och det är möjligt att överenskommelse nås. Pyry Niemi informerar om att olika studiebesök görs för att få kunskap. Fokus ligger på att finna rätt personal, lokaler och personer som drivs av att bevara finska språket. Arbetet går framåt. Kommuner måste ge så mycket stöd som möjligt så att människor bevarar finska språket. Fråga uppkommer om hur mycket Håbo kommun får från staten innevarande år. Projektledare för finskt förvaltningsområde meddelar att Håbo kommun tilldelas kronor från staten år Projektledare för finskt förvaltningsområde meddelar att de pengar som finns kvar av bidragen för åren 2010 och 2011 används som buffert vid olika arrangemang. Ordföranden meddelar att Håbo kommun kommer att rekrytera en finsktalande person till kommunens kontaktcenter som kommer att öppna. Pyry Niemi välkomnar till besök på Riksdagen. 11. Ansökan om bidrag för Håbo festdag En ansökan om bidrag för Håbo festdag har inkommit från Bålsta Finska Förening. Föreningen har ansökt om 7848 kronor. Projektledare för finskt förvaltningsområde frågar mötesdeltagarna om samrådet ställer sig positivt till Bålsta Finska Förenings ansökan om 7848 kronor. Förslaget finner samrådets gillande. 12.Utvärdering av finskspråkiga webbsidor Projektledare för finskt förvaltningsområde informerar om utvärdering av finskspråkiga webbsidor. Anvisningar om de finskspråkiga webbsidorna skickades ut i samband med samrådshandling/kallelse till dagens möte. Projektledare för finskt förvaltningsområde ställer frågan om hur deltagarna tycker att webbsidorna fungerar. Svar framkommer om att sidan fungerar bra och att personen hittar det som personen söker. I ett annat svar framkommer att personen inte har så mycket kännedom men att sidorna fungerar bra.

6 6(14) Projektledare för finskt förvaltningsområde går igenom innehållet i webbsidorna; - Skola - Vård/omsorg/hjälp - Service utan behovsprövning Bibliotekschef önskar komplettera det finska utbudet. 13. Utvärdering av kulturprojekt Projektledare för finskt förvaltningsområde informerar om Digidel, sagostunder och läsecirklar. Digidel Deltagarna fick information om Digidel i samband med samrådshandlingarna. Det är inte budgeterat för Digidel hösten Det kan dock bli möjligt om bland annat vikariekostnader för nybörjarkursen i finska för svenskspråkig personal kan förhandlas ned, så att medel kan omfördelas till Digidel. Sagostunder Sista sagostunden för terminen äger rum den 25 maj Ansvarig person för sagostunderna meddelar att deltagandet i sagostunderna har varit svagt. Anledningen till detta är oklart men det skulle kunna bero på tidpunkten för sagostunderna som hålls förmiddagar på lördagar. Bibliotekschefen föreslår att klockan på lördagar skulle kunna vara en bra tid för sagostunderna. Läsecirklar Fyra samlingar för läsecirklar har ägt rum under våren Läsecirklarna har varit bra. Projektledare för finskt förvaltningsområde ställer frågan om man bör ha något liknande Ett friskare Sverige-veckan. Mötesdeltagarna uppmanas att fundera till nästa möte. 14. Håbo biblioteks finskspråkiga initiativ för hösten Bibliotekschefen informerar om att det har varit relativt få barn på sagostunderna. Bibliotekschefen föreslår att även de som inte talar finska bjuds in till sagostunderna för att öppna intresse för språket. Förslaget är att integrera finska ord under sagostunden. Det är ett framgångsrikt koncept på annat håll. Diskussion förs kring sagoväskan. Projektledare för finskt förvaltningsområde informerar om att det har budgeterats för 6000 kronor för 2 dagars föreställning. Mötesdeltagarna tycker att det är en bra idé.

7 7(14) Fråga framkommer om tidningar på finska för ungdomar. 15.Övriga frågor Självständighetsdagen Projektledare för finskt förvaltningsområde informerar om självständighetsdagen den 6 december kronor är reserverade för självständighetsdagen. Mötesdeltagarna uppmanas att fram till nästa möte att fundera på vad de önskar att denna dag ska bestå av. Karaokemaskin 3000 kronor är reserverade för hyra av karaokemaskin. Projektledare för finskt förvaltningsområde uppmanar mötesdeltagarna att till nästa möte fundera och komma med förslag på i vilka sammanhang pengarna ska användas till. Förslag om att bjuda in överförmyndare vid nästa samrådsmöte Projektledare för finskt förvaltningsområde föreslår att överförmyndaren på socialförvaltningen bjuds in till nästa samrådsmöte för att informera om arbetet som gode man. Mötesdeltagarna ställer sig positiva till förslaget. Fråga framkommer om det inom ramen för finskt förvaltningsområde finns möjlighet att få fram en körledare (om intresse finns). Projektledare för finskt förvaltningsområde får i uppdrag till nästa möte att undersöka möjligheten med en körledare. 16. Möten hösten 2013 Ordföranden föreslår följande möten för hösten 2013: - Onsdagen den 25 september klockan i Övergranssalen - Onsdagen den 27 november klockan i Övergranssalen Förslag till datum fastställs. 17. Mötet avslutas Mötet avslutas klockan

8 8(14) Muistiinpanot suomen kielen hallintoalueen neuvottelukunnan kokouksesta Kokous avataan Suomen kielen hallintoalueen projektipäällikkö toivottaa kaikki osanottajat ja virkamiehet tervetulleiksi vuoden toiseen suomalaiseen neuvottelukunnan kokoukseen. Osanottajia pyydetään pitämään puheenvuoronsa lyhyinä ja nasevina. 2. Kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri Kokouksen puheenjohtaja Agneta Hägglund ja sihteeri Caroline Uttergård esitellään. 3. Muiden kysymysten ottaminen esityslistalle Muita kysymyksiä ei esitetä esityslistalle mukaan otettaviksi. 4. Edellisen kokouksen muistiinpanojen hyväksyminen Edellisen kokouksen muistiinpanoista ei tule huomautuksia. Täten ne hyväksytään ja merkitään tiedoksi. 5. Kolmas ruotsinsuomalainen ehdokas nuorten neuvostoon Kolmas ruotsinsuomalainen ehdokas nuorten neuvostoon esittäytyy. Hän ei kuitenkaan tällä hetkellä halua tulla valituksi nuorten neuvostoon, vaan haluaa ensin tutustua ja paneutua neuvoston työmenetelmiin. 6. Raportit Kokouksen asiakirjoihin liittyvät projektipäällikön laatimat raportit, joihin kokouksen osallistujat ovat paneutuneet. Raportit hyväksytään ja merkitään tiedoksi. 7.Tiedotusta ystäväkuntatapahtumasta nuorille Inkoossa, Suomessa Håbon kunnan kulttuuristrategi esittäytyy ja tiedottaa Håbon kunnan ystäväkuntatyöstä. Håbon kunta osallistuu ystäväkuntayhteistyöhön kolmen muun kunnan kanssa: Inkoo, Suomi, Fredensborg, Tanska ja Nittedal, Norja, kuuluvat yhteistyöpiiriin. Håbon kunnan kunnanneuvos ja kulttuuristrategi vierailivat syksyllä 2012 Nittedalissa, missä neljä ystäväkuntaa allekirjoittivat ystäväkuntasopimuk-

9 9(14) sen. Yhteistyöhön kuuluu yhteisten tapahtumien järjestäminen, muun muassa kulttuurivaihto ja nuorten vierailu ystäväkunnissa. Tänä vuonna Suomi järjestää nuorisoleirin syyskuuta Nuorisoleiri on tarkoitettu vuotiaille nuorille. Osallistujat tapaavat nuoria muista pohjoismaista ja Håbon kunta maksaa kulut (taskuraha ei sisälly). Nuorisoleirin tavoitteena on nuorten kiinnostuksen ja osallistumisen elvyttäminen. Nuorisoleirit ovat ennestään hyvin suosittuja ja kulttuuristrategi kehottaa kokouksen osallistujia viemään tietoa leiristä eteenpäin. Kulttuuristrategi tiedottaa, että nuorten neuvoston jäsenet ovat jo ilmoittaneet olevansa hyvin kiinnostuneita lähtemään mukaan leirille. Inkoo on saaristokunta Helsingin ulkopuolella. Leirillä tarjotaan eri puuhaa ja ulkoilutoimintaa. Esimerkkejä toiminnasta: - Ralliajoa suomalaisen mestarin kanssa - Ratsastamista - Purjehtimista - Tanssia - Räppäämistä Viimeinen ilmoittautumispäivä on 1. kesäkuuta 2013 (ohjelmassa on väärä päivämäärä). Vuonna 2014 on Håbon kunnan vuoro järjestää ystäväkuntatapahtuman. Tämä toteutuu Jan Fridegård palkinnon jakamisen yhteydessä Biskops- Arnössä kesäkuuta Eräs kysymys koskee, matkustetaanko Inkoohon lentokoneella tai laivalla. Kulttuuristrategi vastaa, että matkaan lähdetään laivalla. Hän tiedottaa myös, että vanhemmat henkilöt ovat myös tervetulleita lähtemään mukaan vetäjiksi leirille (Håbon kunta maksaa kustannukset). Kulttuuristrategi kiittää kokouksen osallistujia ja pyytää ottamaan häneen yhteyttä, mikäli kysyttävää on. 8. Suomenkielinen esikoulu Mansängenin esikoulun työntekijä tiedottaa, että Håbon kunta on päättänyt, että Mansängenin esikoulu ottaa vastaan suomenkielisiä lapsia. Tähän asti yksi suomenkielinen lapsi jonottaa Mansängenin esikouluun. Suomen kielen hallintoalueen projektipäällikön kanssa on keskusteltu mainontatarpeesta mitä tulee suomenkielisten lasten vastaanottamiseen Mansängenin esikouluun. Mansängenin esikoululaisten määrä vähenee syksyyn mennessä, ja esikoulu pystyy täten ottamaan vastaan lisää suomenkielisiä lapsia. Jos suomenkielisten lasten määrä jää alle seitsemän, niin sen sijaan voitaisiin järjestää suomalaisia ryhmäkokoontumisia pari kertaa viikossa. Man-

10 10(14) sängenin esikoulun työntekijä toivoo, että Håbon kunta tiedottaa mahdollisuuksista vastaanottaa suomenkielisiä lapsia. Suomen kielen hallintoalueen projektipäällikkö tiedottaa, että vastausta on odoteltu Mansängenin esikoulusta mitä tulee toiminnan järjestämismahdollisuuksiin. Hänen mielestä mainonta täten voidaan aloittaa. 9. Tiedotusta asunnon sopeuttamisesta Kiinteistöosaston tekninen käsittelijä, ympäristö- ja tekniikkahallinto, esittäytyy. Esimerkkejä asunnon sopeuttamisesta ovat kynnyksen poistaminen, tukikahvat, ulkotilan/sisäänkäynnin ajoluiska ja keittiön sopeuttaminen. Tekninen käsittelijä näyttää kuvia eri sopeuttamisratkaisuista koskien: - Sisäänkäyntiä - Ajoluiskaa - Keittiötä (ennen sopeuttamista ja sen jälkeen) - Pitkää ajoluiskaa - Ulko-oleskelutilaa - Tuolihissiä - Lavahissiä - Hellavahtia - Suihkutilaa (jossa on tukikahva) - Kynnyksen poistamista Boverket on julkaissut asunnon sopeuttamista koskevan lainsäädännön. Boverketillä on tehtävänä sopeuttamista koskeva valvonta ja suuntaviivojen esille saaminen. Anoessa asunnon sopeuttamista on täytettävä anomus kunnallisesta avustuksesta koskien sitä henkilöä, jolla on toimintaeste. Tavoitteena on, että henkilö pystyisi elämään itsenäistä elämää asunnossaan. Avustusta voi saada kaikentyyppisiin toimintaesteisiin. Lääkärin (tai vastaavan) on laadittava toimintaesteestä todistus. Avustusta ei myönnetä jos toimintaesteen taustana on rakennustekniset puutteet. Muuttaessa uuteen asuntoon tavoitteena tulee olla mahdollisimman parhaan uuden asunnon saaminen, jotta vältyttäisiin kalliilta toimenpiteiltä. Tarvittaessa asunnon sopeuttamista täytetään lomake ja mainitaan, mitä toimintaesteitä anotut toimenpiteet asunnossa koskevat. Yhteyshenkilö on myös mainittava ja anomus tulee allekirjoittaa. Harkitessa virkailija tutkii anojan diagnoosia, sosiaalista tilannetta ja mahdollisuuksia käyttää kotia hyväkseen.

11 11(14) Yksinkertainen tapa on ottaa yhteyttä kuntoutusosastolla työskentelevään työterapeuttiin joka käy kotikäynnillä. Työterapeutti laatii todistuksen, joka tulee lähettää anomuksen kanssa. Työterapeutti voi myös auttaa anomuksen laatimisessa. Käsittelijän on ymmärrettävä todistuksen sisältö, mitä todistus koskee ja miksi sopeutus olisi tarpeen. Sen jälkeen laaditaan toimintaa koskeva ratkaisu. Kiinteistöosaston tekninen käsittelijä tekee päätöksen. Päätös on virkapäätös, josta voi valittaa kolmen viikon sisällä. Valituksen on oltava kirjallinen ja siinä on mainittava, minkä seikan suhteen anoja on tyytymätön ja mitä toimenpiteitä anoja tahtoo toteutetuiksi. Käsittelyaika vaihtelee 2-3 viikon ja useamman kuukauden välillä, riippuen asian laadusta. Jotta toimintarajoitettujen henkilöiden tilanne helpottuisi, on tärkeää, että omaiset antavat tukensa. Tarvittaessa voi ottaa yhteyttä kiinteistöosaston tekniseen käsittelijään. 10. Kansanedustaja Pyry Niemi kertoo kansallisia vähemmistöjä koskevasta eduskunnan työstä Kansanedustaja Pyry Niemi tiedottaa eduskunnan työstä, joka kohdistuu kansallisiin vähemmistöihin ja suomenkielisiin. Syksyllä 2010 Pyry Niemi laati hallintoaluetta koskevan aloitteen. Hallitus on päässyt hyvään työmuotoon. Noin miljoonaa kruunua suodaan vuosittain hallintoalueille. Tämä luo hyvät mahdollisuudet kunnille ja maakäräjille anoa avustusta valtiolta uusia hallintoalueita varten. On ilmaistu toivomusta, että tulisi säätää kansalliset suuntaviivat jotka koskisivat kaikkia kuntia ja maakäräjiä. Tämä merkitsisi, että kaikilla asianosaisilla olisi samat oikeudet. Tärkein asia on, että kaikilla on samat edellytykset anoa hallintoalueen jäsenyyttä. Positiivinen seuraus on kielen ja kulttuurin suojeleminen ja palvelumahdollisuudet niille, jotka tarvitsevat hoivaa tai koulutusta omalla kielellään. Tämä on tärkeä oikeusuudistus. Suomenkielisten oppilaiden määrä on laskuun päin ja kaikkien työpanos on tarpeen, jotta negatiivinen kehitys pysäytettäisiin. Arkisuomen suosiminen kotioloissa ja kirjastojen kulttuurisatsaukset ovat tärkeitä toimenpiteitä, jo varhaisiästä lähtien. On ollut joitakin tapauksia, jolloin lapsia on kielletty opiskelemasta suomea koulussa. Pyry Niemi ja hänen valtiopäiväkolleega ovat laatineet aloitteen tästä. Olisi luontevaa, että jos kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen, niin lapselta ei tulisi suomen kielen opiskelu kieltää.

12 12(14) Koulutustukitoimia tarvitaan suomenkieliselle henkilöstölle koulun ja hoidon aloilla. Sosiaalidemokraatit aikovat tehdä työtä aktiivisesti tämän edestä, koska tarpeet ovat suuret. Näyttää siltä, että hallitus on samaa mieltä, ja että olisi mahdollista päästä yhteisymmärrykseen. Pyry Niemi tiedottaa, että opintomatkoja on tehty eri paikkoihin, jotta saataisiin tietoa asian laidasta. Tärkein asia on että löytyy sopiva henkilöstö, sopivat tilat ja oikeat henkilöt, joita suomen kielen säilyttäminen kiinnostaa. Työ edistyy. Kuntien on annettava mahdollisimman paljon tukea suomen kielen säilyttämistyön edistämiseksi. Kokoukseen osallistuja kysyy, kuinka paljon avustusta Håbon kunta saa valtiolta tänä vuonna. Suomen kielen hallintoalueen projektipäällikkö vastaa, että Håbon kunta saa kruunua valtiolta vuonna Hän tiedottaa myös, että vuosilta 2010 ja 2011 jäljellä olevia rahoja käytetään puskurirahoina eri toimintoihin. Puheenjohtaja ilmoittaa, että Håbon kunta aikoo palkata suomenkielisen henkilön kunnan yhteyskeskukseen, joka avataan piakkoin. Pyry Niemi toivottaa neuvottelukunnan kokouksen osallistujat tervetulleeksi vierailulle valtiopäiville. 11. Håbon juhlapäivää koskeva anomus Bålstan suomalainen yhdistys on jättänyt kunnalle Håbon juhlapäivää koskevan anomuksen. Anomus koskee 7848 kruunun suuruista summaa. Suomen kielen hallintoalueen projektipäällikkö tiedustelee, suhtautuuko neuvottelukunta myöntävästi Bålstan suomalaisen yhdistyksen anomukseen joka koskee 7848 kruunua. Neuvottelukunta suhtautuu asiaan puoltavasti. 12.Suomenkielisten nettisivujen arviointi Suomen kielen hallintoalueen projektipäällikkö tiedottaa suomenkielisten nettisivujen arvioinnista. Ohjeita nettisivujen arvioinnista julkaistiin etukäteen kokousasiakirjoissa/kutsussa kyseessä olevaan kokoukseen. Projektipäällikkö kysyy, mitä mieltä kokoukseen osallistujat ovat nettisivujen toimivuudesta. Eräs osallistuja vastaa, että hänen mielestä sivut toimivat hyvin ja että hän löytää tiedot, joita etsii. Toinen vastaajista on sitä mieltä, ettei hänellä ole kovin paljon tietoa sivuista, mutta että ne tietoa tarvittaessa toimivat hänen mielestään hyvin. Projektipäällikkö tiedottaa nettisivujen sisällöstä; - Koulu

13 13(14) - Hoito/hoiva/apu - Palvelu ilman tarveharkintaa Kirjastonpäällikkö haluaisi täydentää suomenkielistä sisältöä. 13. Kulttuurihankkeiden arviointi Suomen kielen hallintoalueen projektipäällikkö tiedottaa Digidelhankkeesta, satutuokioista ja lukupiireistä. Digidel Kokoukseen osallistujat saivat etukäteen tietoa Digidel-hankkeesta kokousasiakirjoissa. Digidel-hankeen jatkoa syksylle 2013 ei ole budjetoitu. Jos ruotsinkieliselle hoitohenkilöstölle tarjottavan suomen kielen alkeiskurssin sijaiskustannuksia saadaan vastedes alennettua neuvottelemalla, niin varoissa saatetaan tehdä uusjako Digidelin hyväksi. Satutuokiot Lukukauden viimeinen satutuokio pidetään 25. toukokuuta Satutuokioista vastaava henkilö ilmoittaa, että kiinnostus ja osallistuminen on ollut heikkoa. Syy on epäselvä, mutta se saattaa johtua satutuokioiden ajankohdasta (lauantai aamupäivisin). Kirjastonpäällikkö ehdottaa, että lauantaisin klo voisi olla sopivampi aikamäärä satutuokioille. Lukupiirit Neljä kokoontumista on pidetty lukupiirien puitteissa keväällä Lukupiirit ovat olleet hyviä. Projektipäällikkö tiedustelee, tulisiko järjestää jotakin Ett friskare Sverige viikon tapaista myös tänä syksynä. Kokoukseen osallistujia kehotetaan miettimään asiaa seuraavaan kokoukseen. 14. Håbon kirjaston suomenkieliset aloitteet syksyä varten Kirjastonpäällikkö tiedottaa, että satutuokioissa on ollut aika vähän lapsia. Hän ehdottaa, että myös ne lapset, jotka eivät osaa suomea olisivat tervetulleita satutuokioihin, jotta heidän mielenkiintonsa kieltä kohtaan heräisi. Ehdotus koskee suomenkielisten sanojen sisällyttämistä satutuokioihin. Tämän on todettu olevan menestyksellinen menettelytapa muualla päin. Satulaukku-näytelmästä käydään kokouksessa keskustelua. Projektipäällikkö tiedottaa, että budjetissa on 6000 kruunun talousarvioehdotus kahdesta esityksestä. Neuvottelukunnan osallistujien mielestä tämä on hyvä ehdotus. Osallistuja esittää kysymyksen suomenkielisistä lehdistä nuorille. 15. Muut kysymykset Itsenäisyyspäivä

14 14(14) Projektipäällikkö tiedottaa itsenäisyyspäivästä 6. joulukuuta Päivää varten on varattu 4000 kruunua budjetissa. Kokoukseen osallistujia kehotetaan miettimään seuraavaan kokoukseen mennessä, mihin heidän mielestään näitä varoja käytettäisiin. Karaokelaitteet 3000 kruunua on varattu karaokelaitteiden vuokraa varten. Projektipäällikkö kehottaa osallistujia miettimään seuraavaan kokoukseen mennessä, mihin tilaisuuksiin heidän mielestään rahoja käytettäisiin. Ehdotus, että yliholhooja kutsuttaisiin seuraavaan neuvottelukunnan kokoukseen Projektipäällikkö ehdottaa, että sosiaalihallinnon yliholhooja kutsuttaisiin seuraavaan neuvottelukunnan kokoukseen tiedottamaan uskottu mies kysymyksistä. Osallistujien mielestä tämä on hyvä ehdotus. Eräs osallistujista esittää kysymyksen, olisiko hallintoalueen puitteissa mahdollisuutta löytyä ketään kuoron johtajaksi (jos kuoroa kohtaan löytyy kiinnostusta). Projektipäällikkö saa tehtäväkseen tutkia asiaa kuoron johtajasta seuraavaan kokoukseen mennessä. 16. Syksyn 2013 kokoukset Puheenjohtaja ehdottaa seuraavat kokouspäivämäärät syksylle 2013: - Keskiviikkona 25. syyskuuta klo Övergransalissa. - Keskiviikkona 27. marraskuuta klo Övergransalissa. Ehdotetut päivämäärät hyväksytään. 17. Kokous päätetään Kokous päätetään klo