Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammattiosaajaksi

Transkriptio

1 Koulutusohjelmat > Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Sosiaali- ja terveysalan Hammastekniikan Lääkealan Kauneudenhoitoalan Hiusalan Liikunnanohjauksen

2 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla työn tavoitteena on kohdata asiakas tai potilas kokonaisvaltaisesti ihmisenä, edistämällä, tukemalla ja vahvistamalla hänen voimavarojaan ja toimintakykyään. Toiminnassa painottuu asiakkaan tai potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, itsenäisyyden tukeminen sekä terveellisten elämätapojen edistäminen. Yhteiskunnan taloudellisen tilanteen ja maamme väestörakenteen muutokset sekä lisääntyvä kansainvälistyminen tuovat jatkuvia uusia haasteita alalla toimiville. Alan ammatilliset perustutkinnot on suunniteltu työelämän tarpeisiin. Ne ovat kolmivuotisia, 120 opintoviikon (ov) laajuisia ja tuottavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Perustutkintoihin sisältyy vähintään 20 ov työssäoppimista työpaikoilla. Tutkinnot rakentuvat peruskoulun oppimäärälle. Ne soveltuvat myös lukion oppimäärän opiskelleille ja ylioppilastutkinnon suorittaneille (tällöin vähintään 30 ov lyhyemmässä ajassa). Halutessa voi suorittaa myös rinnakkain sekä ammatillisen perustutkinnon että ylioppilastutkinnon. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ja on kuusi ja niissä on 15 koulutusohjelmaa. Alalla on myös ammattija erikoisammattitutkintoja. 2 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

3 Sosiaali- ja terveysalan Alalla työskenteleviltä edellytetään perusvalmiuksia eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kasvun ja kehityksen tukemiseen ja ohjaamiseen, hoitoon ja huolenpitoon sekä heidän kuntoutumisensa tukemiseen. Työ edellyttää yhteistyökykyä, vuorovaikutusja viestintätaitoja ja alalle soveltuvuutta. Alalla toimijoilta edellytetään ammatillista vastuullisuutta, joustavuutta ja kykyä myös itsenäiseen päätöksentekoon aikaisempaa monipuolisemmissa ja vaativammissa tehtävissä. kolmannella sektorilla ja tulevaisuudessa yhä enemmän myös itsenäisinä ammatinharjoittajina tai yrittäjinä. Alan palvelujen tarve tulee kasvamaan väestörakenteen muutoksen ja siihen liittyvän hoidon ja hoivan tarpeen kasvun vuoksi. Vanhustyön osuus lisääntyy ja toimintatavat monipuolistuvat. Lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tukitoimintaan tarvitaan lisää alan ammattilaisia. Myös muiden ikäryhmien erilainen oirehdinta lisää alan osaajien tarvetta työelämässä, erityisesti perusterveydenhuollossa, sosiaalihuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Alalle toivotaan paljon nuoria hakijoita ja uusia ammattilaisia. Työssäoppimisen laajuus on vähintään 29 ov. Lähihoitajaksi (=tutkintonimike) voi erikoistua yhdeksässä koulutusohjelmassa: Ensihoidon koulutusohjelma Kuntoutuksen koulutusohjelma Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma Mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelma Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma Suu- ja hammashoidon koulutusohjelma Vammaistyön koulutusohjelma Vanhustyön koulutusohjelma Asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalalla toimitaan julkisen (kunnat, kuntainliitot, valtio) tai yksityisen työnantajan palveluksessa, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 3

4 Hammastekniikan Hammastekniikka on osa yhteiskunnan terveydenhuoltojärjestelmää. Hammastekninen työtoiminta jakautuu potilaan välilliseen sekä välittömään hoitoon. Työ hammaslaboratoriossa on potilaan välillistä hoitamista, jossa korostuvat tekninen käsityö ja käden hienomotoriset taidot. Alalla toimijoilta edellytetään myös ammatillista vastuullisuutta, joustavuutta ja kykyä itsenäiseen päätöksentekoon. Potilaan välittömässä hoitotyössä (kliininen hoitotyö) tarvitaan yhteistyökykyä, vuorovaikutusja viestintätaitoja ja alalle soveltuvuutta. Työ edellyttää myös perusvalmiuksia eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten tarpeisiin vastaamiseen. Itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiminen edellyttää yrittäjävalmiuksia. Hammaslaborantti valmistuu hammastekniikan Alan työpaikkoja ovat pääasiassa hammaslaboratoriot, joissa perustutkinnon suorittanut voi toimia itsenäisenä yrittäjänä tai tiimin jäsenenä. Hammaslaborantti valmistaa hammaslääkärin kliinisen hoitosuunnitelman ja hammasteknikon teknisen työsuunnitelman mukaisia hammasproteeseja. Tutkinnon tuottamalla osaamisella voi työllistyä myös kokoprotetiikkaan erikoistuneen erikoishammasteknikon vastaanottoavustajan tehtävissä. Myös alan materiaaleja, työvälineitä ja -koneita maahantuovat yritykset työllistävät perustutkinnon suorittaneita. Hammasteknisten palvelujen kysyntä on kasvussa. Väestön ikääntyminen tuo alalle uusia haasteita ja tarpeita. Hammashuollon korvausjärjestelmän kohdentaminen koko väestöön lisää hammasteknisten palvelujen kysyntää, vaikka protetiikka ei korvauksen piiriin suoranaisesti kuuluisikaan. 4 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

5 Lääkealan Lääkehuolto on osa terveydenhuoltojärjestelmää. Sen toimintayksiköitä ovat apteekit, sairaala-apteekit, sairaaloiden ja terveyskeskusten lääkekeskukset, lääketehtaat ja lääketukkukaupat. Alalla toimiminen edellyttää sisäistä yrittäjyyttä, ammatillista vastuullisuutta, joustavuutta, vuorovaikutustaitoja sekä yhteistyökykyä. Valmiudet itsenäiseen päätöksentekoon, tietotekninen osaaminen sekä työn korkea laatu ovat alalla toimimisen edellytyksiä. Lääketeknikko valmistuu apteekkialan Farmanomi valmistuu lääkealan Perustutkinnon suorittanut voi työskennellä joko assistenttina kliinisen lääketutkimuksen käytännön toteutuksessa, lääkkeen myyntiluvan hakemisessa, erilaisissa tehtävissä lääkemarkkinoinnissa tai lääkevalmisteen tuotekehityksessä. Apteekeissa näyteikkunoiden ja asiakastilojen somistus, tavaranpurku ja varastointi, reseptien kirjaaminen, KELAja tiliasiakkaiden laskutus sekä muut toimistotehtävät kuuluvat perustutkinnon suorittaneiden työhön. Erityisesti apteekeissa lisääntyvät vaativat tietotekniikan, taloushallinnon ja logistiikan tehtävät. Lääke- ja kemianteollisuus sekä tukkukauppa työllistävät jatkossakin perustutkinnon suorittaneita. Työssäoppimisen laajuus on vähintään 32 ov. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 5

6 Parturi-kampaaja valmistuu parturikampaajan Kauneudenhoitoalalla työn tavoitteena on tuottaa asiakkaalle korkeatasoisia palveluja, jotka edistävät asiakkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä vahvistavat osaltaan heidän persoonallista identiteettiään. Kyky asiakkaan tarpeiden ja hänelle sopivan tyylin tunnistamiseen sekä ongelmaratkaisu-, vuorovaikutusja viestintätaidot ovat edellytyksiä alalla toimimiselle. Työ vaatii tarkkuutta sekä näköaistin ja käden hyvää koordinaatiota sekä luovuutta. Alalle soveltuminen edellyttää hyvää terveyttä. Alalla toimivan on kyettävä suunnitelmallisesti markkinoimaan ja myymään tarjoamiaan palveluja. Kauneudenhoitoala muuttuu ja kehittyy nopeasti ja yritysten välinen kilpailu on kovaa. Kauneudenhoitoalalla on sekä hiusalan että kauneudenhoitoalan perustutkinnot: Hiusalan Hiusala on muotia ja alan viimeisiä suuntauksia seuraava kauneudenhoitoala, joka vaatii alan ammattilaisilta osaamista ja innostusta pysyä jatkuvasti mukana alan uusissa tuulissa. Perustutkinto antaa tuleville parturi-kampaajille valmiudet toimia hiusten käsittelyn ja tyylisuunnittelun asiantuntijoina. Kauneudenhoitoalan Kauneudenhoitoalan perustutkinnon suorittanut on ihonhoidon, ihonhoidon ohjauksen, ehostuksen ja hieronnan ammattilainen. Ammatin ydin opitaan kosmetologin koulutusohjelmassa. Kosmetologi valmistuu kosmetologin Kauneudenhoitoalalla toimitaan toisen palveluksessa, itsenäisinä ammatinharjoittajina tai yrittäjinä. Työpaikkoja on myös erilaisissa myynti-, konsultointi- ja koulutustehtävissä sekä teatteri-, valokuvaus-, televisio- ja elokuva-aloilla. Parturi-kampaaja työskentelee kampaamoissa ja parturiliikkeissä tai itsenäisenä yrittäjänä. Kosmetologi työskentelee ihonhoidon, ehostuksen ja hieronnan alan yrityksissä, monialaisissa yhteisyrityksissä tuote-esittelyn ja myynnin tehtävissä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina. 6 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

7 Liikunnanohjauksen Liikunnan alalla korostuvat kasvatuksen ja ohjaamisen valmiudet sekä terveyden ja turvallisuuden edistäminen kestävän kehityksen mukaisesti. Lisäksi edellytetään muutoksenhallintataitoja, asiakas- ja tilannelähtöisyyttä sekä vuorovaikutustaitoja. Tarpeen ovat myös sisäinen yrittäjyys, luova ja kokeileva asenne sekä vastuullisuus. Liikunta-alan palvelujen tuotteistaminen, tuotteiden elinkaari ja markkinointi edellyttävät alan osaamisen jatkuvaa täydentämistä. Liikuntaneuvoja valmistuu liikunnanohjauksen Liikuntaneuvojalle tarjoutuu liikunta- ja urheiluseuroissa sekä kansalais- ja muissa järjestöissä eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kasvatus- ja ohjaamistehtäviä sekä valmennusta ja valmennustoiminnan organisointia. Myös lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaminen työllistää. Yritykset, liikelaitokset, kunnat ja muut liikuntapalveluja tuottavat yhteisöt tarjoavat liikunta-alan markkinointi- ja myyntityötä sekä matkailun ja vapaa-aikatoiminnan tehtäviä kotimaassa ja ulkomailla. Väestön ikärakenne, työikäisten ja ikääntyneiden ennalta ehkäisevä työ- ja toimintakykyisyyden ylläpitäminen, lasten ja nuorten liikunta- ja toimintaympäristön muuttuminen, ravitsemukseen sekä elintapoihin liittyvät haasteet lisäävät kasvatus- ja ohjaustehtäviä kuntoutus- ja liikunta-alalla työskenteleville. Usein työllistytään erilaisissa projekteissa ja hankkeissa. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 7

8 > Jatko-opinnot Perustutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Ammattikorkeakouluissa suoritettujen jatko-opintojen jälkeen tutkintonimike on esim. sairaanhoitaja (AMK), sosionomi (AMK), estenomi (AMK) tai liikunnanohjaaja (AMK). Yliopistossa voi opiskella eri alojen kandidaatiksi tai maisteriksi. Alalla on useita ammattija erikoisammattitutkintoja. Lisätietoja (koulutusjärjestelmä > ammatillinen koulutus) ja (ammatillinen peruskoulutus) ja Opetushallitus/myynti. PL 380 (Hakaniemenkatu 2) Helsinki Puhelin: (09) ; Telefax: (09) Sähköposti: 10/2005