Oppivaa ja kehittyvää maaseudun kehittämistä

Transkriptio

1 Oppivaa ja kehittyvää maaseudun kehittämistä Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä Sanna Sihvola Sivu

2 Esitykset sisältö 1. Ohjelmakauden tuloksia ja johtopäätöksiä 2. Aluehallintouudistuksen askelmerkit 3. Muuta ajankohtaista 4. Kysymyksiä, kommentteja?

3 Maaseudun kehittämisen painopisteet Suomessa vuosina Maa- ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla Maaseudun yritystoiminnan kehittäminen Paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen Sivu 3

4

5

6

7

8

9 Sivu 9

10 6000 kpl rahoitettuja kehittämishankkeita Sivu 10

11 Kehittämishankkeiden kirjo on laaja parannettu maaseudun infrastruktuuria lisätty maa- ja metsätalousyrittäjien ja muiden maaseudun yrittäjien osaamista ja yhteistyötä parannettu nuorten osallistumismahdollisuuksia ja harrastusmahdollisuuksia rahoitettu maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyviä hankkeita esimerkkejä: Eväitä maatilayrittäjien jaksamiseen (Keski-Suomi) Elintarvikeketjun sivutuotteiden hyödyntäminen (Satakunta) Mallu kylillä (Etelä-Savo) Laajakaistahankkeet Sivu 11

12 Merkittävä määrä ammatillista koulutusta ja tiedotusta Sivu 12

13 Lukuisia uusia tuotteita, menetelmiä ja tekniikoita Sivu 13

14 Ja paljon muuta 92 kpl elinkeinojen kehittämishanketta (tp 312) 43 laajakaistahanketta 631 kylien kehittämissuunnitelmaa 23 valtakunnallista hanketta Sivu 14 - teemat: avoin haku energia, ympäristö, maaseudun yritystoiminta: hyvinvointipalvelut, hevosyrittäjyys, metsätalous maatalous, osaamisverkostot, ja ympäristötietoisuus avoin haku uusiutuva energian valtakunnallisen kehittämisohjelman valmistelu, luomu- ja lähiruuan saatavuuden parantaminen, maaseudun palveluiden uudistaminen

15 Sivu 15

16 Yritystuilla luotiin lähes 8000 uutta työpaikkaa lähes hakemusta näistä Leader-ryhmien osuus 31 % yritystukien määrä väheni ohjelmakauden lopussa, tuettujen toimenpiteiden keskimääräinen koko pieneni investointituki suosituin tukimuoto Uusia hakijoita: 70 % ELY-keskuksien kautta tukea hakeneista uusia, 80 % Leaderin kautta tukea hakeneista tavoitteena luoda uutta työpaikkaa tulos lähes Sivu 16

17 Maaseutuohjelman avulla on parannettu yritystoiminnan edellytyksiä maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen: rakentamisinvestointeja, kone- ja laiteinvestointeja elintarvikealan tuesta 85 % pk-yrityksille maataloustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen maatalousyrittäjien investoinnit yritystoiminnan monipuolistamiseen - pääosin ELY-keskusten kautta - erityisesti matkailuun, uusiutuvan energiaan liittyvää yritystoimintaa 70 % yrityksille myönnetystä rahoituksesta mikroyritysten perustamiseen ja kehittämiseen tuettu lähes mikroyritystä (90% tavoitteesta) Sivu 17

18 Leader kaikilla maaseutualueilla 55 ryhmää 396 kunnan alueella kattaen kaikki Manner- Suomen maaseutualueet keskimääräinen julkinen rahoitus 2,5 6,8 milj. euroa/ryhmä Leaderin ohjelmakehyksen merkittävä nosto kauden aikana: alun perin 242 milj. euroa 259 milj. euroa (julkinen rahoitus) tyypillisimmät toimenpiteet: investointituki, eimaatilakytkentäisten mikroyritysten tuki, yleishyödylliset investoinnit, yleishyödylliset kehittämishankkeet Sivu 18

19 Leaderissä valtavasti yhteistä kehittämistyötä hallitustyöskentelyn kehittämistä hankekäsittelyiden menetelmien kehittämistä itsearviointia, kyselyt hallitukset jäsenille, sidosryhmäanalyysit Leader-metodin kehitystyö Leader-periaatteiden arviointi (v. 2010): ohjelmallisuus vahvaa, verkostoitumisessa kehitettävää Leader-laatutyön kehittäminen Leader-asiamies Leader-brändi, hallituksen jäsentä, keskimäärin 11/ryhmä, keskimäärin 9 kokousta/vuosi koordinaatiohankkeen kehittäminen Sivu 19 - MMM:n ohjeistus toimenpiteessä 412

20 Sivu 20

21 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman arviointi Suomen Aluetutkimus FAR/Aluekehityssäätiö, Pellervon taloustutkimus PTT, Fin-Auguuri Oy, Oulun yliopisto AIKOPA, Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus jatkuvan arvioinnin menetelmä: vuosiraportit/teemaraportit, jälkiarviointi Sivu 21

22 Lisäksi erillisselvityksiä ja muita raportteja mm. Leader-periaatteiden toteutuminen toimintaryhmätoiminnassa 2010 Koulutushankkeet 2011 Leader toimintalinjalla 2, 2011 Alueelliset ja paikalliset suunnitelmat 2012 Maaseudun yritysrahoitus 2012 Elinkeinojen kehittämishankkeet ja yritysryhmähankkeiden toimivuus 2012 Innovaatiot 2012 Leaderin kansainväliset hankkeet 2014 Maaseutuohjelmaa koskeva uutisointi 2014 Kulttuurihankkeet maaseutuohjelmassa 2015 Selvitys koulutus- ja elinkeinojen kehittämishankkeiden tuloksellisuudesta 2015 Alueellisten ja paikallisten maaseudun kehittämissuunnitelmien vaikuttavuus ja ehdotus mittarien Sivu 22 kehittämisestä 2015

23 Jälkiarvioinnin johtopäätöksiä Ohjelma on tarjotin maaseudun toimijoille Sisältää laajan valikoiman vapaaehtoisia toimenpiteitä, tukitoimia Tuen saamiseksi tulee sitoutua erilaisiin ehtoihin: investointeihin, kouluttautumiseen, kehittämistoimenpiteisiin, ympäristön tilan parantamiseen jne Maaseudun elinvoimaisuus riippuu siitä, onko se kilpailukykyinen ja houkutteleva liiketoiminnan ja maaseutuasumisen paikka Sivu 23

24 Jälkiarviointi: vaikutukset yritystoimintaan ja työllisyyteen 1/2 yritystuki onnistunut, toimii kuten pitääkin luotu lähes uutta työpaikkaa vaikutettu lähes työpaikan säilymiseen (sis. hankkeiden aikaiset työpaikat) haaste: pääosa toiminnasta kohdistuu olemassa olevan tuotannon ja yritystoiminnan kehittämiseen ja säilyttämiseen uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luominen tärkeää parantaa maaseudun kilpailukykyä lisää innovaatioita: tarvitaan lisää panostusta ja yritysten aktivointia lisää yrityksiä mukaan elinkeinojen kehittämishankkeisiin vahvistettava kytköstä hanketoiminnan ja yritysten Sivu 24 tukemisen välillä

25 Jälkiarviointi: vaikutukset yritystoimintaan ja työllisyyteen 2/2 Leader-ryhmien vahvuus mikroyritysten tukemisessa ryhmät koettu kehittäjäkumppaneiksi, joihin yritykset voivat olla tarvittaessa helposti yhteydessä yritystoiminnan eri vaiheissa Leader-ryhmien kautta tapahtuvaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä sekä yritysten kehittämistä tulee edelleen tehostaa ja laajentaa Sivu 25

26 Vaikutukset elinympäristöön sekä väestöja yhdyskuntarakenteeseen 1/2 ohjelman työllisyystavoitteiden kannalta vahvistettava yritystoiminnan kehittämiseen tähtäävän kehittämishanketoiminnan ja yritystoiminnan tukemisen välistä yhteyttä Leader-ryhmien mahdollisuuksia toimia yritystoiminnan aktivoijana, kehittäjinä ja rahoittajina tulee entisestään vahvistaa alueen toimijoiden yhteistyö on lisääntynyt, asukkaiden yhteenkuuluvuus, aktiivisuus ja ilmapiiri ovat parantuneet toimet ovat lisänneet asumisen ja työssäkäynnin mahdollisuuksia Sivu 26

27 Vaikutukset elinympäristöön sekä väestöja yhdyskuntarakenteeseen 2/2 Leader-ryhmien pitää ehdottomasti laajentaa toimintansa rahoituspohjaa pienten hankkeiden hallintobyrokratiaa tulee keventää Leader-ryhmien keinoja hanketoimijoiden tukemiseksi tulee vahvistaa kv.kontaktit tulee muuttaa konkreettisiksi kehittäjäkumppanuuksiksi ja kansainvälisiksi kehittämishankkeiksi Sivu 27

28 Jälkiarviointi: ohjelmaprosessia ja seurantajärjestelmää koskevat suositukset jos ohjelmat ovat niin monimutkaisia, että niitä ei pystytä käsittelemään ajoissa, niitä on yksinkertaistettava riittävän rohkeasti??? indikaattoristo vaatii uudistamista tiedottamisessa haasteena kohdentaminen ja tiedon laatu maaseutuverkoston toiminnassa on syytä panostaa yhteistyön ja koordinaation kehittämiseen, tiedon jalkauttamiseen Sivu 28

29 Sivu 29

30 Mitä on tehty? 1/3 tuloksia on käytetty MMM:ssä, Mavissa, ELYkeskuksissa ja Leader-ryhmissä ohjelman, alueellisten suunnitelmien ja paikallisten strategioiden valmistelussa suosituksista huolimatta ja myös niiden vaikutuksesta: strategisia linjauksia on terävöitetty mahdollistavuus säilytetty kehittämishankkeilla on muitakin tavoitteita kuin yritystoiminnan tukeminen innovaatiot on läpileikkaava teema kauden maaseutuohjelmassa EIP-ryhmät uusi mahdollisuus Sivu 30

31 Mitä on tehty? 1/3 tuloksia on käytetty MMM:ssä, Mavissa, ELYkeskuksissa ja Leader-ryhmissä ohjelman, alueellisten suunnitelmien ja paikallisten strategioiden valmistelussa suosituksista huolimatta ja myös niiden vaikutuksesta: strategisia linjauksia on terävöitetty mahdollistavuus säilytetty kehittämishankkeilla on muitakin tavoitteita kuin yritystoiminnan kehittäminen innovaatiot on läpileikkaava teema kauden maaseutuohjelmassa EIP-ryhmät uusi mahdollisuus Sivu 31

32 Mitä tehty? 2/3 vahvistettu ERI-rahastojen yhteistyötä valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti alueellisten suunnitelmien määrämuotoisuus, 2-vaiheinen valmistelu ohjelman tavoitteiden jalkautus ELY-keskusten toimialaohjaukseen, ohjeellinen jako/ely-keskus MMM:n päätös suunnitelmasta ELY-keskuksien alueellisista varoista viestinnän vahvistaminen, seuranta toimialaohjauksessa prosessien sähköistys Hyrrästä tulee hyvä työkalu Sivu 32

33 Mitä on tehty? 3/3 paikallisten strategioiden laadinnan ohjeistus: tiivistys, oppimissuunnitelmat ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien työnjaon selkeyttäminen, mutta tila alueellisille erityispiirteille ELY-keskuksen ja Leader-ryhmän kahdenväliset kehityskeskustelut Leader-ryhmien kehystarkistuksiin jätetty rahoituksen reservi Leader-ryhmien pääsy ensimmäistä kertaa yhteiseen tietojärjestelmään teemahanke yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen etenee kaupungeissa MMM suositellut Leader-ryhmille 15 vuotta rahoituspohjan laajentamista Sivu 33

34 Mitä on tekeillä? käynnistynyt säädösmuutoksia koskeva perkaustyö - MMM:n ja Mavin ehdotukset juuri koottu - tulevat lausuntokierrokselle valmistelun edetessä - konkreettiset ja perustellut ehdotukset tervetulleita Leader-ryhmien kehystarkistuksen valmistelu ohjelmakauden viimeinen vuosiraportti ohjelmakauden ensimmäinen vuosiraportti lisää tietoja: maaseutuverkoston työryhmien uudet teemat EIP-ryhmien ideahaku Sivu

35 Sivu

36 Aluehallintouudistus Hallituksen linjaukset Selvityshenkilö Tarastin esitykset Hallituksen ratkaisu Uudistuksen valmistelu alkaa välittömästi. Maakunnat aloittavat toimintansa , jolloin ELYkeskukset, TE-toimistot ja maakuntien liitot lakkaavat. esitykset valmiina vuoden 2016 loppuun mennessä

37 Kaikki alueilla hoidettavat MMM:n toimialan tehtävät kootaan maakuntien tehtäväksi ympäristöterveydenhuolto: elintarvikevalvonta, eläinten terveys ja hyvinvointi ja sen valvonta, maaseudun kehittäminen sekä maa- ja elintarviketalouden, maaseutuelinkeinojen ja maatilatalouden sekä kala- ja riistatalouden edistäminen ja rahoittaminen, viljelijätukitehtävät sekä näihin liittyvät palvelut, kasvintuotannon ja -terveyden valvonta ja vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät, vesihuoltoon liittyvät tehtävät sekä toimialan vesien- ja merenhoidon tehtävät

38 Muuta Hankejohtaja: Mavin tiedote Selvitys Maaseutuviraston ja Elintarviketurvallisuusviraston mahdollisesta yhdistämisestä valmistuu elokuun 2016 loppuun mennessä Maaseutupolitiikan neuvosto ja Saaristoasiain neuvottelukunta asetettu

39 Kiitos! Kysymyksiä, kommentteja? Kuvat MMM/Mavi ja Sanna Sihvola Sivu 39