METALLI METALLI-LIUKUPINTAISTEN LONKAN TEKONIVELLEIKKAUSTEN VARHAISVAIHEEN TULOKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METALLI METALLI-LIUKUPINTAISTEN LONKAN TEKONIVELLEIKKAUSTEN VARHAISVAIHEEN TULOKSET"

Transkriptio

1 METALLI METALLI-LIUKUPINTAISTEN LONKAN TEKONIVELLEIKKAUSTEN VARHAISVAIHEEN TULOKSET Henri Miettinen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala Lokakuu 2014

2 2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen koulutusohjelma MIETTINEN, HENRI: Metalli metalli-liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten varhaisvaiheen tulokset Tutkielma, 38 sivua Tutkielman ohjaaja: dosentti Jukka Kettunen Lokakuu 2014 Avainsanat: lonkkanivel, tekonivelleikkaus, pinnoitetekonivel, varrellinen tekonivel, metalli metalli, ARMD, primaariartroosi, riskitekijät, postoperatiiviset komplikaatiot Lonkan tekonivelleikkaus on vakiinnuttanut asemansa pitkälle edenneen lonkan nivelrikon tehokkaana ja turvallisena hoitomuotona. Leikkaukset onnistuvat yleensä hyvin, potilaiden kipu lievittyy ja toimintakyky paranee. Suomessa tehdään vuosittain noin 7900 primaaria lonkan tekonivelleikkausta. Näistä pinnoitteiden osuus oli noin 10 % ennen kuin niiden käyttö suositeltiin lopetettavaksi vuonna Väestön ikääntymisen vuoksi lonkan tekonivelleikkausten määrän arvioidaan kasvavan voimakkaasti lähivuosien aikana. Tavallisin syy lonkan tekonivelleikkaukseen on primaariartroosi. Muita syitä ovat murtumat, nivelreuma, avaskulaarinen nekroosi (AVN) ja lonkan dysplasiat. Suurin osa lonkan tekonivelleikkauksista tehdään vuotiaille, mutta yhä enemmän tehdään myös leikkauksia aktiivisille työikäisille ihmisille, jolloin vaatimukset tekonivelen kestämiselle vuosikymmeniksi eteenpäin lisääntyvät. Tekonivelet eivät kuitenkaan kestä ikuisesti. Mahdollisimman kestävän materiaalin valinta primaariin lonkan tekonivelleikkaukseen onkin viime vuosina ollut suuren mielenkiinnon kohteena. Liukuparien kuluminen, tekonivelen viereisen luun häviäminen ja tekonivelen irtoaminen aiheuttavat suurimman osan lonkan tekonivelen uusintaleikkauksista. Liukuparina voidaan käyttää metalli metalli-liukuparin lisäksi esimerkiksi metalli polyeteeni-, keraami keraami- tai keraami polyeteeni-liukuparia. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää primaarin lonkan tekonivelleikkauksen metalli metalli-liukupintojen toimivuutta ja kestävyyttä sekä komplikaatioiden ja revisioiden esiintyvyyttä ja niihin johtaneita syitä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Lisäksi työssä vertailtiin erikseen varrellisten ja pinnoitetekonivelten leikkaustuloksia. Varrellisessa menetelmässä reisiluunpää korvataan metallisella nuppiosalla ja reisiluunkaula reisiluun ydinonteloon tukeutuvalla varsiosalla. Pinnoiteleikkauksessa pelkästään reisiluunpää pinnoitetaan, jolloin potilaan omaa luuta säästetään.

3 3 UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Faculty of Health Sciences Medical Degree MIETTINEN, HENRI: Early results of the metal-on-metal hip arthroplasties Thesis, 38 pages Supervisor: Jukka Kettunen, M.D.,Ph.D, Orthopaedic Surgeon, Docent. October 2014 Keywords: hip joint, arthroplasty, hip resurfacing, metal-on-metal =MoM, ARMD, primary osteoarthritis, risk factors, postoperative complications Total hip arthroplasty has established as an effective and safe treatment method in the treatment of severe osteoarthritis of the hip joint. Hip arthroplasty is very succesful operation, it relieves pain and improves functional disability of the patient. In Finland about 7900 primary hip arthroplasties are made annually. Before the year 2012 the yearly percentage of hip resurfacing arthroplaties was about 10 %. Nowadays it is recommended not to do hip resurfacing arthroplaties. Ageing of the population means that hip arthroplasties are expected to grow strongly in the future. The most common reason for hip replacement is primary osteoarthritis. Other reasons are fractures, rheumatoid arthritis, avascular necrosis (AVN) and hip dysplasias. The majority of the hip arthroplasties are done for patients between 60 and 80 years, but more and more arthroplastieas are done also for younger and active people of working age. Artificial joints do not last forever. In recent years it has been a great interest to choose as sustainable materials as possible. Wear of the femoral head or acetalubar cup and loosening of these components are the main reasons for the revisions operations. Metal-on-metal, metal-on-polyethylene, ceramic-on-ceramic, and ceramic-on-polyethylene are used as sliding pairs in the hip arthroplasties. The purpose of this study was to examine the results of metal-on-metal and resurfacing hip arthroplasties used in Kuopio University Hospital (KUH) from 2004 to These results were comparable or slightly better than in the published literature.

4 4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO LONKKANIVELEN ANATOMIA LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS Yleistä Tekonivelleikkauksen indikaatiot Primaariartroosi Nivelreuma tai muu inflammatorinen nivelsairaus Murtumat Avaskulaarinen nekroosi Dysplasia Varrellinen tekonivel Pinnoitetekonivel Yleistä Kontraindikaatiot Komplikaatiot Tekonivelmateriaalit Yleistä Metalli polyeteeni Metalli metalli Keraami keraami Keraami polyeteeni AINEISTO JA MENETELMÄT.23 5 TULOKSET Yleistä Perioperatiiviset komplikaatiot Postoperatiiviset komplikaatiot Uusintaleikkaukset POHDINTA.35 LÄHTEET

5 5 1 JOHDANTO Lonkan tekonivelleikkauksia tehdään maailmalla vuosittain arviolta kappaletta. Suomessa tehtiin vuonna 2011 noin 7900 primaaria lonkan tekonivelleikkausta. Merkittävimmät syyt lonkan tekonivelleikkauksiin ovat primaari artroosi, nivelreuma, lonkkamurtumat, avaskulaarinen nekroosi sekä dysplasiat. Vuonna 2011 uusintaleikkauksia tehtiin 1500 kappaletta. Uusintaleikkausten osuus vuonna 2011 oli 16 % kaikista lonkan tekonivelleikkauksista (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2013). Uusintaleikkauksen tavallisin syy on liukuparien kuluminen, tekonivelen viereisen luun häviäminen ja lopulta tekonivelen irtoaminen. Lonkan tekonivelleikkauksista suurin osa tehdään yli 65-vuotiaille, joten tulevaisuudessa lonkan tekonivelleikkausten määrän odotetaan kasvavan väestön ikääntyessä. Viime vuosina suurena mielenkiinnon kohteena on ollut löytää mahdollisimman kestäviä materiaaleja, joita käytetään tekonivelissä liukupareina. Erilaisia materiaaleja on kokeiltu vuosien kuluessa lasista tefloniin ja ruostumattomasta teräksestä keraamisiin aineisiin. Nykyään käytössä ovat metalli polyeteeni-, keraami keraami-, keraami polyeteeni- sekä metalli metalli-liukuparit. Metalli metalli-liukupareissa on havaittu ongelmia johtuen lähinnä metalli-ionien, kuten koboltin ja kromin, vapautumisesta. Metalli-ionien vapautuminen on aiheuttanut paikallisia kudosreaktioita lonkkanivelessä, mikä on lisännyt uusintaleikkauksia. Lisäksi suuren metalli-ionimäärän on pelätty aiheuttavan karsinogeenisia muutoksia elimistössä, mutta toistaiseksi asiasta ei ole varmuutta. Opinnäytetyössäni tutustun Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina tehtyihin primaareihin lonkan tekonivelleikkauksiin, jotka on tehty metalli metalliliukupareilla. Tarkoituksena on selvittää metalli metalli-liukuparin toimivuutta ja kestävyyttä sekä rekisteröidä komplikaatiot ja niihin johtaneet syyt. Lisäksi vertailen erikseen varrellisten ja pinnoitetekonivelien tuloksia.

6 6 2 LONKKANIVELEN ANATOMIA Lonkkanivel on toiminnaltaan ja rakenteeltaan pallonivel, jossa reisiluun pää niveltyy syvään lonkkamaljaan, acetabulumiin (kuva 1). Nivelen ympärillä on vahva kapseli (kuva 2), jonka ansiosta lonkkanivel on normaalisti erittäin stabiili ja nivelen meneminen sijoiltaan on harvinaista. Tukea nivelelle antavat myös lonkkaniveltä ympäröivät rustorengas, labrum ja vahvat lihakset (kuva 3 ja 5). (Björgenheim ym ) Lonkkaniveltä ympäröiviä anteriorisia lihaksia ovat m. Pectineus, m. Iliopsoas (Psoas major, Iliacus), m. Tensor fasciae latae, m. Sartorius, m. Quadriceps femoris (Rectus femoris, Vastus lateralis, Vastus intermedius, Vastus medialis). Mediaalipuolelta lonkkaniveltä ympäröi m. Adductor longus, m. Adductor brevis, m. Adductor magnus, m. Gracilis ja m. Obturator externus. Posteriopuolelta niveltä ympäröiviä lihaksia ovat m. Gluteus maximus, m. Gluteus medius, m. Piriformis, m. Obturator intrnus, m. Gemelli superior ja inferior, m. Quadratus femoris. (Moore ja Dalley 1999.)

7 KUVA 1. Lonkan anatomiaa. Netter ja Machado

8 8 KUVA 2. Kapseli lonkkanivelen ympärillä kostuu kolmesta ligamentista: iliofemoraalisesta, ischiofemoraalisesta ja pubofemoraalisesta ligamentista. Netter ja Machado 2003.

9 9 KUVA 3. Lonkkaniveltä ympäröiviä lihaksia. Netter ja Machado Merkittävimpiä lonkan seudun verisuonia ovat a. Iliaca externasta haarautuva a. Femoralis, a. Profunda femoris, a. Circumflexa femoris medialis ja a. Circumflexa femoris lateralis. Reisiluun pään ja kaulan verenkierrosta vastaa pääosin a. Circumflexa femoris medialis (Kuva 4). Lonkan seudun ja reiden alueen syvistä hermoista suurimmat ovat n. Femoralis, n. Obturatorius ja n. Ischiadicus. N. Femoralis kulkee inguinaaliligamentin alta, iliacus- ja psoasmajorlihaksen välissä hermottaen lantiota ja reiden etuosan lihaksia. N. Obturatorius kulkee obturator foramen kautta reiden mediaalipuolelle hermottaen adduktorlihaksia. N.

10 10 Ischiadicus, ihmisen suurin hermo, kulkee lantiosta greater sciatic foramenin kautta yleensä m. Piriformiksen alapuolelta hermottamaan hamstring-lihaksia (Kuva 5). N. Ischiadicus jakautuu polvinivelen tasolla n. Tibialiseksi ja n. Fibularis communiksi. (Moore ja Dalley 1999, Feneis Dauber 2000.) KUVA 4. Reisiluun kaulan ja reisiluun pään merkittävimmät verisuonet. Netter ja Machado 2003.

11 KUVA 5. Lonkkanivelen posteriopuolella kulkevat hermot ja lihakset. Netter ja Machado

12 12 3 LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS 3.1 Yleistä Maailmassa tehdään vuosittain arviolta lonkan tekonivelleikkausta (Remes ym. 2004). Vuonna 2011 Suomessa tehtiin noin 7900 primaaria lonkan tekonivelleikkausta, joista 58 % naisille. Samana vuonna uusintaleikkauksia tehtiin noin Uusintaleikkauksen osuus kaikista lonkkaproteesileikkauksista vuonna 2011 oli 16 %. Proteesin irtoaminen tai luksaatio käsitti 23 % uusintatoimenpiteistä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013.) Ensimmäiset lonkan tekonivelleikkaukset tehtiin 1920-luvulla. Erilaisia materiaaleja on kokeiltu vuosien kuluessa lasista tefloniin ja ruostumattomasta teräksestä keraamisiin aineisiin. (Stogiannidis ym ) Ensimmäisen lonkan nykyaikaisen tekonivelleikkauksen suoritti Sir John Charnley vuonna Suomessa ensimmäinen lonkan tekonivelleikkaus tehtiin vuonna (Remes ym ) Tekonivelten kuluminen ja kitka saatiin minimoiduksi 1980-luvulla, kun opittiin valmistamaan polaarisen kontaktin (pieni kontaktipinta) ja ekvatoriaalisen välyksen (nestepintavoitelu) mahdollistava tarkkuusimplantti. Nykyisin kokotekonivelleikkauksissa käytetään eniten hybridejä, joissa kuppi sementoidaan ja varsiosa implantoidaan paikoilleen. (Stogiannidis ym ) Tekonivelleikkauksen jälkeen potilaan on syytä välttää raskasta työtä, kuten kiipeämistä ja epätasaisessa maastossa liikkumista. Tekonivelen luksaatioriskin vuoksi potilaalle ei suositella työtä, jossa lonkka joutuu ääriasentoon. Lisääntynyt rasitus aiheuttaa kliinisten oireiden lisääntymistä, tekonivelen kulumista, irtoamista ja luksaatiota. (Björgenheim ym ) Suurin osa tekonivelleikkauksista tehdään yli 65-vuotialle potilaille, mutta leikkaustekniikan ja proteesien kehittymisen myötä toimenpiteitä tehdään nykyään yhä nuoremmille (Lehto ym. 2005). Tekonivelleikkausten määrä lisääntyy nopeasti suurten ikäluokkien ikääntyessä. Koska tekonivelet eivät ole ikuisia, myös uusintaleikkausten tarve voi jatkossa lisääntyä. Uusintaleikkauksen tavallisin syy on liukuparien kuluminen, tekonivelen viereisen luun häviäminen, ja lopulta tekonivelen irtoaminen. (Miettinen ja Kettunen 2011.) 20

13 13 30 prosentille potilaista joudutaan tekemään uusintaleikkaus 10 vuoden kuluessa (Stogiannidis ym. 2007). 3.2 Tekonivelleikkauksen indikaatiot Lonkan tekonivelleikkauksen aiheita ovat kipu, joka ei ole hallittavissa lääkkein, ja toimintakykyyn olennaisesti vaikuttava liikevajaus tai virheasento (Björgenheim ym. 2008). Tärkeimmät syyt lonkan tekonivelleikkaukseen ovat nivelrikko, dysplasian aiheuttama sekundaariartroosi, inflammatorinen nivelsairaus, murtuma tai sen jälkitila ja avaskulaarinen nekroosi (Mäkinen ja Remes 2011). Lonkkanivelen deformoituminen ja nivelkapselin kutistuminen pienentävät liikelaajuuksia, jolloin päivittäiset toimet vaikeutuvat. Mikäli taustalla on lisäksi esimerkiksi selkärankareuma, voi tekonivelleikkausta puoltaa liikelaajuuden parantamiseksi. (Stogiannidis ym ) Ennen leikkauspäätöstä tulisi varmistaa, että konservatiivista hoitoa, kuten painonpudotusta, lääkehoitoa, liikuntatottumusten sopeuttamista lonkan tilaa vastaavaksi ja kepin käyttöä, on asianmukaisesti kokeiltu. Röntgenkuvassa nähdään tyypillisesti nivelraon kaventumista, osteofyyttinokkia, skleroosia ja rappeuman aiheuttamia kystia. Löydökset eivät kuitenkaan aina ole suhteessa potilaan oireisiin, joten päätös tekonivelleikkauksesta perustuukin ensisijaisesti potilaan oireisiin, ei pelkkiin radiologisiin löydöksiin. (Remes ym ) Vaikea perussairaus voi olla tekonivelleikkauksen vasta-aihe (Stogiannidis ym. 2007). Ehdottomana kontraindikaationa pidetään aktiivista purulenttia niveltulehdusta lonkan alueella tai muualla elimistössä. Relatiivisina kontraindikaatioina pidetään vaikeaa psykiatrista sairautta, dementiaa, systeemistä infektiota, vaikeaa alkoholismia, huonoa pehmytkudosten tilannetta ja haavaumia leikkausalueella. (Remes ym )

14 Primaariartroosi Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus, mutta sen perimmäistä syytä ei tiedetä. Poikkeava mekaaninen kuormitus tai normaali kuormitus poikkeavassa nivelrustossa voivat johtaa nivelrikkoon biokemiallisen tapahtumasarjan kautta. Nivelrikossa on tyypillistä ruston rikkoutuminen ja nivelruston häviäminen nivelpinnoilta. Röntgenkuvassa tämä ilmenee nivelraon kaventumisena. (Arokoski ym ) Suomessa lonkan nivelrikon esiintyvyys yli 30-vuotiailla miehillä on 5,7 % ja naisilla 4,6 % (Videman ym. 2009). Arviolta 20 %:lla yli 75-vuotiaista esiintyy lonkan nivelrikkoa. Lonkan nivelrikosta johtuva kipu on yleensä jomottavaa, ja se tuntuu usein nivustaipeessa tai reiden yläpinnalla. (Arokoski ym ) Alkuvaiheessa kipu pahentuu rasituksessa ja helpottaa levossa. Oireiden pahentuessa kipu muuttuu jatkuvaksi ja alkaa häiritä yöunta. (Remes ym. 2004, Arokoski ym ) Nivelrikon tärkeimmät vaaratekijät ovat ikä, ylipaino, lonkkavamma ja raskas fyysinen työ. Tekonivelleikkausta harkitaan, mikäli radiologinen löydös sopii nivelrikkoon, kipua ei saada konservatiivisin menetelmin hallintaan, potilaan kyky selviytyä päivittäisistä toiminnoista on huonontunut tai niveleen on kehittynyt merkittävä liikerajoitus tai virheasento. (Arokoski ym ) Nivelreuma tai muu inflammatorinen nivelsairaus Nivelreuma on krooninen systeeminen tulehdussairaus, johon liittyy suurimmalla osalla potilaista merkittävä pysyvien nivelvaurioiden riski. Nivelreumaa esiintyy vajaalla 1 %:lla aikuisväestöstä, ja kaksi kolmasosaa sairastuneista on alle 65-vuotiaita. (Hakala 2010.) Niveltulehduksen aiheuttama nivelrustovaurio ja niveltä ympäröivän luuston syöpyminen aiheuttavat niveleen kipua, rajoittavat nivelen liikettä ja toimivuutta ja mahdollisesti johtavat nivelen instabiliteettiin. Tekonivelleikkauksen aiheita voivat olla edellä mainitut tekijät yhdessä tai erikseen. (Moilanen ym ) Selkärankareumassa nivelen jäykkyys tai ankylosoituminen saattaa aiheuttaa merkittävää toiminnallista haittaa, jolloin tekonivelleikkauksella voidaan päästä merkittävään toiminnan parantamiseen (Remes ym. 2004). Tekonivelleikkauksissa voi joutua käyttämään luusiirteitä ja tukikuppiratkaisuja, mikäli nopeasti edennyt nivelreuma on johtanut acetabulumin luutuhoon ja lonkan nupin sisään-

15 15 painumiseen. Pääpiirteittäin leikkaustekniikat ovat kuitenkin samat reuman ja nivelrikon tekonivelleikkauksissa. (Moilanen ym ) Murtumat Vuosien aikana lonkkamurtumia tapahtui vuosittain noin 7000 (Huusko ym. 2011). Potilaiden keski-ikä on noin 80 vuotta ja heistä naisia on %. Lonkkamurtumiin kuuluvat reisiluunkaulan murtuma ja reisiluun yläosan murtumat. (Eskelinen ym ) Reisiluun kaulan murtumat ovat intrakapsulaarisia, ja ne luokitellaan dislokoitumattomiin ja dislokoituneisiin. Dislokoitumaton murtuma hoidetaan yleensä osteosynteesillä ja dislokoitunut sementtikiinnitteisellä puoliproteesilla tai kokotekonivelellä. (Huusko ym ) Trokanteteeriset murtumat ovat reiden yläosan ekstrakapsulaarisia murtumia, joiden murtumalinjat kulkevat sarvennoisten välissä, mutta kuitenkin pienen sarvennoisen alareunan tason yläpuolella (Huusko ym. 2011). Lonkkamurtumia voidaan estää osteoporoosilääkkeillä, kaatumisenestovälineillä, riittävällä kalsiumin ja D-vitamiinin saannilla, säännöllisellä liikunnalla ja tupakoinnin välttämisellä (Eskelinen ym. 2006) Avaskulaarinen nekroosi Avaskulaarinen nekroosi on patologinen tila, joka johtuu verenkierron häiriöstä reisililuun päässä. Verenkierron puute aiheuttaa osteosyyttien (luuta muodostavat solut) kuolemista ja sitä kautta nivelpinnan hajoamista. Avaskulaariselle nekroosille altistavat esimerkiksi alkoholismi, krooninen steroidien käyttö sekä lonkan seudun vammat. (Kaushik ym ) Mediaalisessa reisiluunkaulan murtumassa avaskulaarisen nekroosin riski on suurentunut (Eskelinen ym. 2006). Lonkan tekonivelleikkaus on yleisesti käytetty menetelmä avaskulaarisen nekroosin aiheuttaman nivelen hajoamisen hoitona. Noin 5 18 % kaikista tekonivelleikkauksista tehdään avaskulaarisen nekroosin vuoksi. (Kaushik ym )

16 Dysplasia Lonkan dysplasia tarkoittaa sitä, että lonkkanivelen muodostavat luut ovat väärässä asennossa tai lonkkamaljakko on väärässä asennossa suhteessa reisiluun päähän, mikä aiheuttaa epänormaalia kuormitusta rustoon ja labrumiin. Tämä puolestaan nopeuttaa ruston ja nivelen kulumista. (International Hip Dysplasia Institute 2012.) Dysplasia aiheuttaa sekundaarisen artroosin ja siihen liittyvät varhaiset oireet (Björgenheim ym. 2008). Kepin käyttö ja painon pudotus voivat tilapäisesti auttaa, mutta ajan kuluessa joudutaan usein turvautumaan kirurgiaan (International Hip Dysplasia Institute 2012). 3.3 Varrellinen tekonivel Perinteisessä lonkan tekonivelleikkauksessa metallisella nuppiosalla varustettu varsiosa implantoidaan reisiluun ydinonteloon (Videman ym. 2009). Kokotekonivelleikkauksessa saattaa alaraajoihin syntyä pituuseroa, jonka suuruus riippuu siitä, mistä kohdasta reisiluun kaula katkaistaan ja mille tasolle komponentit asennetaan (Stogiannidis ym. 2007). 3.4 Pinnoitetekonivel Yleistä Pinnoitetekonivelessä reisiluun nivelpinta päällystetään metallikuorella, jolloin reisiluun kaula säästyy, toisin kuin tavanomaisessa tekonivelleikkauksessa (Stogiannidis ym. 2007). Reisiluun pään muodon tulee olla riittävän hyvin säilynyt istutettaessa tekonivel caputin päälle (Moilanen ym. 2006). Alle 65-vuotiaiden miesten leikkauksissa on todettu olevan parempi onnistumisprosentti käytettäessä pinnoitetta verrattuna kokotekoniveleen (Mont ja Schmalzried 2008). Pinnoitetekoniveliä on ryhdytty asentamaan osin sen takia, että lonkan tekonivelleikkauksia tehdään yhä nuoremmille potilaille. Pinnoitetekoniveltä suositellaan alle 60-vuotiaille perusterveille ja fyysisesti aktiivisille henkilöille, joiden eliniän ennuste ylittää tavanomaisen tekonivelen kestoiän. Mahdollinen uusintaleikkaus tehdään kat-

17 17 kaisemalla reisiluu ja asentamalla potilaalle tavanomainen kokotekonivel. (Stogiannidis ym ) Pinnoitetekonivel säästää reisiluuta enemmän kuin perinteinen tekonivel. Leikkauksessa reisiluun pää työstetään pinnoitetekonivelen muotoon ja reisiluun ydinontelo jää koskemattomaksi. Molemmat vaurioituneet nivelpinnat poistetaan ja korvataan pinnoiteimplanteilla. Reisiluun pää muotoillaan kirurgisesti ja sen päälle sekä nivelkuoppaan asetetaan melko suurikokoiset (läpimitta mm) ja normaaleja rakenteita muistuttavat metallikuoret. Anatomisten mittasuhteiden säilyminen pienentää luksaation riskiä. (Stogiannidis ym ) Pinnoitetussa nivelessä mekaaninen kuormitus on fysiologisempaa kuin kokotekonivelessä. DEXA-mittauksella on todettu tavallisen varrellisen tekonivelen asentamisen jälkeen, että reisiluun tiheys on heikentynyt, kun taas pinnoiteleikkauksen jälkeen reisiluun tiheyden on todettu kasvavan. Kudoksia säästävään pinnoiteleikkaukseen liittyy myös paremmin säilyvä asentotunto, kun taas kokotekonivelleikkauksessa tuhoutuu melko paljon asentotuntohermoja. (Stogiannidis, SLL 2007.) Kontraindikaatiot Jopa 40 %:lla potilaista saattaa olla sellainen lonkan dysplasia, asentovirhe, nivelrikon, nivelreuman tai avaskulaarisen nekroosin aiheuttama reisiluunpään rakennevirhe tai luun puutos, joka estää pinnoitetekonivelen kiinnittämisen reisiluun päähän. Koska naisilla reisiluun kaulan murtumariski on miehiä suurempi, on kokotekonivel pinnoitetta parempi vaihtoehto erityisesti mikäli naisilla todetaan osteoporoosi. Metalli metallipinnoitetekoniveltä pidetään vasta-aiheisena munuaisten vajaatoimintaa sairastaville ja hedelmällisessä iässä oleville naisille, koska metallihiukkasia vapautuu suuri määrä verenkiertoon. (Stogiannidis ym ) Myös osteoporoosi on vasta-aihe pinnoitetekonivelen käytölle (Moilanen ym. 2006).

18 Komplikaatiot Suurin syy pinnoitteen epäonnistumiseen on reisiluun kaulan murtuma, joista suurin osa ilmenee kuuden kuukauden kuluessa leikkauksesta. Australialaisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että reisiluun kaulan murtuman sai 1 % miehistä ja 2 % naisista. Tutkimustulos on osaltaan johtanut siihen, että naisille laitetaan harvemmin pinnoitteita kuin miehille. Oletettavasti murtumat liittyisivät enemminkin lähinnä reisiluunkaulan ominaisuuksiin (halkaisija, luun tiheys, vääntölujuus) kuin suoraan sukupuoleen. (Mont ja Schmalzried 2008.) Keskipitkässä seurannassa on havaittu, että harvinaisena komplikaationa reisiluun päähän saattaa kehittyä myös aseptinen nekroosi (Stogiannidis ym. 2007). 3.5 Tekonivelmateriaalit Yleistä Liukupinnoista on pyritty kehittämään entistä kulutuskestävämpiä potilaiden aktiivisuustason kasvaessa ja potilasmateriaalin nuorentuessa (Mäkinen ja Remes 2011). Parin viime vuosikymmenen aikana on tullut selväksi, että suurimpana ongelmana tekonivelien säilymisessä on tekonivelissä käytettyjen materiaalien kuluminen alueella, jossa reisiluun pää niveltyy acetabulumiin. Kuluminen tarkoittaa etenevää materiaalin irtoamista implanteista. Kulumajätteet aiheuttavat soluvasteen kautta osteolyysiä (luun hajoamista), joka rajoittaa proteesien elinikää. (Hoebink ja Struijs 2008.) Liukuparin voivat muodostaa esimerkiksi metalli polyeteeni, metalli metalli tai keraami keraami (Santavirta ym. 2004). Kaikki edellä mainitut yhdistelmät voivat aiheuttaa myös osteolyysiä, joka voi kipujen lisäksi aiheuttaa lopulta myös proteesin aseptisen irtoamisen. Revisioleikkausten insidenssi proteesin aseptisen irtoamisen vuoksi on maailmanlaajuisesti noin 4 %. (Hoebink ja Struijs 2008.)

19 Metalli polyeteeni Polyeteenin liukukitka metallin kanssa on pieni. Metalli polyeteeni-pareja käytettäessä muodostuu kuitenkin kulumajäämää. (Santavirta ym ) Metalli polyeteeni-parilla on havaittu tapahtuvan vähemmän osteolyysiä (luun hajoaminen), proteesi-infektioita, syviä laskimotrombooseja sekä mekaanista hajoamista verrattuna metalli metalli-pareihin. Tuoreessa neljää eri biomateriaalia vertailevassa 10 vuoden seurantatutkimuksessa todettiin metalli polyeteeni-pareilla paras selviytymisprosentti (98 %) vertailtaessa aseptista irtoamista. Metalli polyeteeni näyttäisikin tällä hetkellä sopivan parhaiten suurimmalle osalle potilaista. (Topolovec ja Milosev 2014.) Etenkin vanhemmille vähän liikkuville potilaille metalli polyeteeni näyttäisi olevan sopivin vaihtoehto (Milosev ym. 2012) Metalli metalli Metallit kestävät hyvin kuormitusta ja niillä on hyvä taivutus-, kierto- ja väsymislujuus (Santavirta ym. 2004). Metalli metalli-liukuparit kuluvat alkuun joutuisasti, mutta kuluminen laantuu kiillottumisen myötä. Kulumajäämää on todettu syntyvän vähemmän kuin metalli polyeteeni-parista. Pinnoiteimplanteissa metalli-ionipäästön on todettu olevan korkeampi kuin kokotekonivelessä metalli-implantin suuren pinta-alan vuoksi. Metalli-ionit voivat aiheuttaa viivästynyttä yliherkkyyttä, joka voi aiheuttaa tekonivelen aseptista irtoamista. Suuren metalli-ionimäärän on pelätty aiheuttavan karsinogeenisia muutoksia, mutta toistaiseksi tästä ei ole näyttöä. (Stogiannidis ym ) Tekonivelien metalliset osat ovat alttiina sähkökemialliselle syöpymiselle. Implantista vapautuneet metalliatomit voivat muunnella kehon omia valkuaisia aiheuttaen immunoaktivaation. Soluvälitteinen immuunireaktio ja makrofagien aktivaatio jouduttavat luun periproteettista resorptiota. (Santavirta 2004.) Metalli metalli-komponenteista vapautuu metalli-ioneita, kobolttia ja kromia, verenkiertoon ja virtsaan, mutta mitään vakavia systeemisiä sairauksia ei tiedetä suurentuneihin koboltti- ja kromipitoisuuksiin liittyvän (Kuzyk ym. 2011). Ei myöskään tiedetä mitään turvallista absoluuttista ylärajaa seerumin koboltti- ja kromipitoisuuksille. Seerumista mitattaessa pitoisuudet ovat suurimmillaan kuuden ja kahdentoista kuukauden välillä toimenpiteestä. Tämän jälkeen koboltti- ja kromipitoisuudet tasaisesti pienenevät. Ikä eikä henkilön aktiivisuus korreloi seerumin koboltti- ja kromipi-

20 20 toisuuksien kanssa. (Mont ja Schmalzried 2008.) Ainakaan toistaiseksi epidemiologiset tutkimukset eivät ole löytäneet viitteitä siitä, että suurentuneet metalli-ionipäästöt olisivat aiheuttaneet munuais-, sydän- tai hermostovaurioita. Tapausselostuksissa on kuitenkin ollut merkkejä siitä, että metalli-ionipäästöillä voisi olla vaikutusta kardiomyopatian ja syövän synnyssä. Tarkempia tutkimuksia kuitenkin vielä tarvitaan. (Hartmann ym ) Suurentuneet koboltti- ja kromipitoisuudet voivat aiheuttaa paikallisesti nivelessä ARMDkudosreaktioita (adverse reaction to metal debris), jotka usein myös johtavat tekonivelen uusintaleikkauksiin. Australialaisen ja isobritannialaisen tekonivelrekisterin mukaan uusintaleikkausten määrät ovat lisääntyneet etenkin käytettäessä pinnoitetekoniveliä sekä suuripäisiä varrellisia tekoniveliä. ARMD-kudosreaktioiden riski näyttäisi korreloivan metalliionien systeemipitoisuuksien kanssa. (Hartmann ym ) ARMD-kudosreaktioita voidaan kuvantaa magneettikuvauksella (MRI) erityisillä metalliartefaktareduktiosekvensseillä (MARS). Tämän avulla voidaan määrittää ARMD-kudosreaktiota ilmentävä intrakapsulaarinen synoviitti sekä pseudotuumorit. Ultraäänitutkimusta (UÄ) voidaan suositella lähinnä ARMD-kudosreaktion seulontaan. (Mäkinen ja Remes 2011.) Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että implanttien asennolla (inklinaatiotavoite 45 ja anteversiotavoite 20 astetta) sekä komponenttien koolla on vaikutusta koboltti- ja kromipäästöihin. Kupin pieni koko ja suurempi inklinaatiokulma on yhdistetty suurempiin seerumin koboltti- ja kromipitoisuuksiin. (Hartmann ym ) Poikkeuksellisen suuria seerumin metalli-ionipitoisuuksia on havaittu henkilöillä, joilla kupin inklinaatio on ollut keskimäärin 56 astetta verrattuna ryhmään, jossa inklinaatio on ollut keskimäärin 42 astetta (Mont ja Schmalzried 2008). Metalli metalli-liukupareihin liittyvien koboltti- ja kromipitoisuuksien nousun ja kohonneiden uusintaleikkausriskien vuoksi Suomen Ortopediyhdistys on suositellut pinnoitetekonivelien sekä varrellisten isonuppisten tekonivelten käytön lopettamista toistaiseksi. Potilaita, joille on laitettu metalli metalli-tekonivel, tulisi jatkossa seurata oirekyselyillä, röntgenkuvin ja kokoveren kromi- ja koboltti-ionimittauksin. (Kettunen 2012.) Tulevaisuudessa myös metalli-ionien mahdollisia systeemivaikutuksia pitäisi tutkia enemmän (Hartmann ym. 2013).

21 Keraami keraami Keraamit ovat kiinteitä metallien ja epämetallien, etenkin hapen, yhdisteitä. Keraamissa molekyylit sitoutuvat toisiinsa yleensä kovalenttisin sidoksin. Tämän vuoksi ne kestävät hyvin kemiallista ja mekaanista kuormitusta ja ovat kovia ja vahvoja, mutta toisaalta hauraita. Keraamien käytöllä voidaan vähentää kulumajäämän muodostumista liukupinnoilla. (Santavirta ym ) Keraami keraami-tekonivelet otettiin käyttöön paikkaamaan muiden materiaalien puutteita. Niiden etuna on parempi kulutuskestävyys sekä pieni kitkakerroin. Yksi suurimmista komplikaatioista käytettäessä keraamia on nupin ja linerin murtuminen luvun jälkeen keraamin laadun parantuessa murtumien määrä ja nivelpinnan kuluminen ovat merkittäväsi vähentyneet. Kolmannen polven keraami keraami-tekonivelillä on saatu hyviä kliinisiä tuloksia kuuden vuoden seuranta-ajalta. Keraamin murtumaherkkyys, narina ja sijoiltaanmenon mahdollisuus on kuitenkin tiedostettava. (Choy ym ) Kymmenen vuoden seurantatutkimuksessa, jossa ikä ja liikunnallinen aktiivisuus oli vakioitu, havaittiin, että keraami keraami-parit menestyivät paremmin kuin metalli metalli-parit. Merkittävin ero havaittiin, kun päätemuuttujana käytettiin aseptista irtoamista. (Milosev ym ) Keraami polyeteeni Keraami polyeteeni-liukupareja alettiin käyttää 1950-luvun loppupuolella (Parson ym. 2014). Käytettäessä keraamia yhdessä pehmeämmän materiaalin, kuten polyeteenin, kanssa voidaan välttyä keraami keraami-liukupareihin liittyviltä komplikaatioilta, joita ovat esimerkiksi komponenttien murtumat ja naukuminen (Topolovec ja Milosev 2014). Useat laboratorio- sekä kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että keraami polyeteeniliukuparit kuluvat hitaammin kuin metalli polyeteeni-liukuparit (Nho ym. 2013). Keraami polyeteeni-liukuparin etuna verrattuna keraami keraami-liukupariin on todettu olevan myös hitaampi komponentin kuluminen sekä pienempi komponentin murtumariski (Parson ym. 2014). 357 potilaan viiden vuoden seurantatutkimuksessa havaittiin, että keraami polyeteeni-pareilla ilmeni vähemmän keraami-komponenttien murtumia sekä ääntelyä kuin

22 22 keraami keraami-pareilla. Dislokaatioiden eikä revisioiden määrässä havaittu merkittävää eroa. (Amanatullah ym ) 1369 potilaan 10 vuoden seurantatutkimuksessa, jossa vertailtiin neljää eri liukuparia (metalli metalli, metalli polyeteeni, keraami keraami ja keraami polyeteeni), havaittiin, että keraami polyeteeni-pareilla uusintaleikkauksien prosenttiosuus oli pienin (1,9 %). Seuraavaksi parhaiten menestyivät metalli polyeteeni- sekä keraami keraami-liukuparit, kun taas metalli metalli-parien uusintaleikkausten osuus oli suurin (9,2 %). Samassa tutkimuksessa aseptista hajoamista tapahtui vähiten keraami polyeteeni- sekä keraami keraami-pareilla. Metalli metalli-pareilla aseptista hajoamista tapahtui eniten. (Topolovec ja Milosev 2014.)

23 23 4 AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusaineiston muodostivat Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) välisenä aikana leikatut metalli metalli-liukupintaparin saaneet lonkan tekonivelpotilaat. Metalli metalli-liukuparitekoniveliä laitettiin kaikkiaan 1192 kappaletta (Taulukko 1). Tutkimuksen päätemuuttajana oli seuranta-ajan päättyminen tai revisio ennen sitä. Tutkimus oli retrospektiivinen ja seuranta-aika oli keskimäärin 4,8 vuotta. Tutkimukseen hyväksyttiin kaikki KYS:ssa tuona aikana laitetut varrelliset ja varrettomat metalli metalli-liukupintapariset lonkan tekonivelet. Demografiset tiedot ja potilaan toipumistiedot kerättiin sairauskertomuksista sekä Implant DB -ohjelmasta. Tutkimuksen muuttujina olivat sukupuoli, ikä, BMI (body mass index), ASA-luokka, leikkauksen syy, vuoto, leikkausaika, avauskohta, anestesiamuoto, profylaktinen antibiootti, komponentti, perioperatiiviset komplikaatiot, postoperatiiviset komplikaatiot, revisioiden lukumäärä, revisiosyy, aika leikkauksesta revisioon sekä kupin inklinaatio- ja anteversiokulma. Komplikaatiot ja revisioon johtaneet syyt sekä tehdyt revisiotoimenpiteet rekisteröitiin leikkauskertomuksista. Kaikki revisioleikkauskertomukset käytiin huolellisesti läpi ja rekisteröitiin ARMD:aan liittyvät muutokset, kuten ylimääräinen nesteen kertyminen, kudosmuutokset ja pseudotuumorit. ARMD:ksi tulkittiin tilanteet, joissa leikatusta lonkasta oireilun (kipu, narina, yms.) vuoksi otetuissa MRI- tai CT-kuvissa todettiin nestepitoisia muutoksia tai pseudotuumoreita. Kaikilta ARMD-epäillyiltä ei preoperatiivisesti ollut otettu koboltti- ja kromipitoisuuksia, joten tähän tutkimukseen ei ioni-vertailua otettu mukaan. Osalla ARMD-epäillyistä patologi totesi ALVAL:n, mutta usein kliinis-radiologinen löydös oli patologin antamaa diagnoosia selkeämpi, joten ALVAL-termiä ei tässä tutkimuksessa tämän vuoksi käytetty. Komponenttien inklinaatio- (Kuva 5.) ja anteversiokulmat (Kuva 6.) mitattiin kolmen kuukauden kontrollikäynnin yhteydessä otetuista lantion ja lonkan natiiviröntgenkuvista PACS-ohjelmalla. Sairauskertomustietojen sekä röntgenkuvien katseluun oli Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimuslupa.

24 KUVA 5. Inklinaatiokulman mittaustekniikka. 24

25 25 KUVA 6. Anteversiokulman mittaustekniikka. Aineiston analysoinnissa käytettiin SPSS-ohjelmaa (ver , IBM). Mann-Whitneyn testiä käytettiin jatkuvien muuttujien osalta ja 2-testiä kategoristen muuttujien osalta. Tilastollisen merkitsevyyden rajana pidettiin arvoa p<0.05.

26 26 5 TULOKSET 5.1 Yleistä Tekoniveliä laitettiin yhteensä 1192 kappaletta, joista varrellisia tekoniveliä oli 954 (80 %) ja pinnoite-tekoniveliä 238 kappaletta (20 %) (Taulukko 1). Miehiä oli yhteensä 688 (58 %) ja naisia 504 (42 %). Miesten osuus varrellisen tekonivelen saajista oli 52,3 % ja naisten 47,7 %. Pinnoitetekonivelen saajista miehiä taas oli selkeä enemmistö: 79,4 % oli miehiä ja 20,6 % naisia (Taulukko 2). Kaikkien potilaiden keski-ikä oli 60,8 vuotta (SD 9,3). Varrellisen proteesin saaneiden potilaiden keski-ikä oli 62,5 vuotta (SD 8,9) ja pinnoiteproteesin saaneiden keski-ikä oli selvästi matalampi eli 54,3 vuotta (SD 7,5).

27 27 Taulukko 1. Käytetyt tekonivelmallit ja niiden määrät. Varrellinen Malli tekonivel (n=954, 80,0 %) 45,0 % (429) Biomet ReCap Magnum - Bi-Metric 26,0 % (248) Biomet M2a-38 - Bi- Metric 19,2 % (183) Wright Conserve Plus - Profemur TL 4,4 % (42) Smith&Nephew BHR - Synergy 2,0 % (19) DePuy Pinnacle Sector II - Summit 1,4 % (13) Biomet Universal - Bi-Metric 0,7 % (7) Biomet Vision - Bi- Metric 0,4 % (4) Zimmer TM - Bi- Metric 0,3 % (3) Biomet Universal - Stanmore MMA 0,2 % (2) Zimmer TM - Bi- Metric 0,1 % (1) Biomet M2a-38 - Biomet Integral 0,1 % (1) Biomet ReCap Magnum - Balance Microplasty 0,1 % (1) Biomet ReCap Magnum - Biomet CDH 0,1 % (1) Zimmer TM - Biomet Integral Pinnoitetekonivel (n=238, 20,0%) Malli 50,4 % (120) Wright Conserve Super Finish 23,9 % (57) Biomet ReCap 13,4 % (32) Smith&Nephew BHR 7,1 % (17) Zimmer Durom Hip 2,9 % (7) Corin Cormet 2,1 % (5) DePuy ASR Bilateraalisia toimenpiteitä oli yhteensä 25: näistä pinnoitetekoniveliä oli 12 ja varrellisia 13. Lonkan primaariartroosi oli tavallisin syy tekonivelleikkaukseen sekä varrellisen (76,5 %) että pinnoitetekonivelen (94,1 %) ryhmässä (Taulukko 2).

28 28 Taulukko 2. Demografiset tiedot. Varrellinen tekonivel Pinnoitetekonivel Ikä vuosina (keski-ikä) 62,5 (SD 8,9) 54,3 (SD 7,5) Sukupuoli % (n) Mies 52,3 % (499) 79,4 % (189) Nainen 47,7 % (455) 20,6 % (49) Leikkausindikaatio Primaari artroosi 76,5 % (730) 94,1 % (224) Avaskulaarinen nekroosi 5,9 % (56) 0,8 % (2) Murtuma 5,3 % (51) 0 Inflammatorinen nivelsairaus 3,5 % (33) 1,7 % (4) Murtuman jälkitila 2,7 % (26) 2,1 % (5) Dysplasian aiheuttama sekundaariartroosi 2,4 % (23) 0,4 % (1) Morbus Legg Calvé Perthes 1,9 % (18) 0,4 % (1) Muu sekundaariartroosi 1,4 % (13) 0,4 % (1) Yhteensä 80,0 % (954) 20,0 % (238) Bilateraalinen toimenpide* 1,4 % (13) 5,0 % (12) *Yhdelle potilaalle laitettiin toiselle puolelle pinnoite ja toiselle puolelle varrellinen tekonivel teknisen ongelman vuoksi. p-arvo < < < Suurin osa avauksista tehtiin posterolateraalipuolelta, varrellisista 97,6 %:lla ja pinnoitteista 97,9 %:lla. Anestesiamuotona käytettiin lähes kaikissa tapauksissa spinaalipuudutusta. BMI oli keskimäärin korkeampi varrellisen tekonivelen (28,1 kg/m2) saaneiden ryhmässä kuin pinnoitteen (27,4 kg/m2) saaneiden. Leikkausaika oli keskimäärin merkittävästi pitempi pinnoitetekonivelryhmässä (80 min) kuin varrellisten (64 min) tekonivelryhmässä. Pinnoitetekonivelien nuppikoko oli keskimäärin suurempi (49 mm) kuin varrellisien nuppikoko (44 mm) (p<0,001). Kupin inklinaatio oli varrellisissa tekonivelissä keskimäärin 46 astetta ja pinnoitteissa 47 astetta. Anteversio oli varrellisissa tekonivelissä keskimäärin 26 astetta ja pinnoitteissa 25 astetta. Tavoitteena oli kupin 45 asteen inklinaatio ja 20 asteen anteversio. Antibioottiprofylaksina käytettiin lähes kaikissa tapauksissa kefuroksiimia. Taulukosta 3 ilmenevät varrellisen ja pinnoitetekonivelen intra-operatiiviset tiedot ja radiologiset mittaustulokset.

29 29 Taulukko 3. Intra-operatiiviset tiedot ja radiologiset mittaukset. Varrellinen tekonivel Pinnoitetekonivel Avaus Posterolateraalinen 97,6 % (931) 97,9 % (233) Hardinge 1,7 % (16) 0 Anteriorinen 0,1 % (1) 0,8 % (2) Ei merkitty 0,6 % (6) 1,3 % (3) Anestesiamuoto Spinaalipuudutus 99,4 % (948) 99,6 % (237) Yleisanestesia 0,6 % (6) 0,4 % (1) ASA-luokka I 19,1 % (182) 39,9 % (95) II 46,1 % (440) 50,0 % (119) III 33,9 % (323) 10,1 % (24) IV 9 % (9) 0 BMI (min-max; SD) 28,1 (18,7-45,5; 27,4 (17,6-40,7; SD 4,4) 434 ( ; SD 309) SD 3,9) 450 ( ; SD 256) Leikkausvuoto ml (vaihteluväli; SD) Leikkausaika min (vaihteluväli; SD) Antibioottiprofylaksia Kefuroksiimi 99,4 % (948) 100 % (238) Klindamysiini 0,5 % (5) 0 Muu 0,1 % (1) 0 Proteesin nuppikoko p-arvo (28-194; SD 26) 80 (42-180; SD 24) < (28-60; SD 5,9) 49 (40-56; SD 3,2) <0.001 (vaihteluväli; SD) Acetabulumin koko (vaihteluväli; SD) 53 (42-66; SD 3,7) 55 (46-62; SD 3,2) <0.001 Radiologiset mittaukset 3kk:n kontrollikuvasta Inklinaatio (astetta) 46 (SD 8,8) 47 (SD 8,5) Anteversio (astetta) 26 (10,3) 25 (SD 10,1) 0.135

30 Perioperatiiviset komplikaatiot Perioperatiivisia eli leikkauksen aikana tapahtuneita komplikaatioita tapahtui varrellisen tekonivelen saaneilla 40 (4,2 %). Varrellisen tekonivelen saaneilla yleisin komplikaatio oli murtuma, jonka sai 25 potilasta (2,6 %). Hermovaurion sai 6 (0,6 %) ja verisuonivamman 8 (0,8 %) varrellisen tekonivelen saaneista. Muita syitä oli 8 (0,8 %). Pinnoitetekonivelen saaneista perioperatiivisen komplikaation sai 5 potilasta (2,1 %). Hermovamma oli yleisin komplikaatio ja niitä tapahtui 4 (1,7 %). Murtumia ei todettu pinnoitetekonivelissä, koska kaikki mahdolliset murtumat konvertoitiin leikkauksen yhteydessä varrelliseksi. Myöskään verisuonivammoja ei tapahtunut lainkaan. Kaaviossa 1 vertaillaan perioperatiivisten komplikaatioiden määriä varrellisen ja pinnoitetekonivelen saaneiden välillä.

31 31 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Varrellinen tekonivel Pinnoitetekoni vel 0,5 0 Kaavio 1. Perioperatiiviset komplikaatiot (%) varrellisen tekonivelen ja pinnoitetekonivelen saaneilla (p=0,049). 5.3 Postoperatiiviset komplikaatiot Postoperatiivisia komplikaatioita tapahtui enemmän varrellisen tekonivelen saajilla seuraavasti: varrellisilla 93 (9,7 %) ja pinnoitteilla 21 (8,8 %). Yleisin komplikaatio molemmissa ryhmissä oli potilaan subjektiivisesti kokema kipu tai proteesin naukuminen. Varrellisen tekonivelen saaneista kipua tai naukumista koki häiritsevästi 25 (2,6 %) ja pinnoitetekonivelen saajista 9 potilasta (3,8 %). ARMD:n sai 14 (1,5 %) varrellisista ja 3 (1,3 %) pinnoitteen saajista. Syviä infektioita, proteesin luksaatioita, komponentin irtoamisia ja pinnallisia infektioita tapahtui merkittävästi enemmän varrellisilla kuin pinnoitteen saajilla. Kaaviossa 2 kuvataan postoperatiivisten komplikaatioiden esiintyvyyttä (%) varrellisen ja pinnoitetekonivelen ryhmien välillä.

32 Varrellinen tekonivel Pinnoitekonivel 2 0 Kaavio 2. Postoperatiiviset komplikaatiot (%) varrellisen ja pinnoitetekonivelen saaneilla (p=0,05). Pinnoitekonivelen saajilla periproteettisia murtumia tapahtui enemmän, kaikkiaan 4 tapauksessa (1,7 %). Neck melting -ilmiötä tapahtui pinnoitteen saajilla 3 (1,3 %), kun taas varrellisen tekonivelen saajilla neck meltingiä ei tapahtunut lainkaan (Kaavio 2).

33 Uusintaleikkaukset Revisioita jouduttiin tekemään varrellisen tekonivelen saaneista 64:lle (6,7 %) ja pinnoitteen saaneista 12:lle (5,1 %). Keskimääräinen aika primaarileikkauksesta revisioon oli varrellisilla 1,4 (SD 23,4) vuotta ja pinnoitteen saajilla 1,8 (SD 21,9) vuotta. Suurin syy revisioon varrellisilla oli komponentin irtoaminen, joita tapahtui 15 (1,6 %). Seuraavaksi yleisimmät revisioon johtaneet syyt olivat ARMD, joita tapahtui 13 (1,4 %) ja syvä infektio, joita tapahtui 12 (1,3 %). Pinnoitetekonivelen saaneista suurin syy revisioon oli periproteettinen murtuma, joita tapahtui 4 (1,7 %). Seuraavaksi yleisimmät syyt revisioon olivat komponentin irtoaminen ja neck melting. Kumpaakin tapahtui 2 potilaalla (0,8 %). Kaaviossa 3 kuvataan revisioihin johtaneet syyt varrellisen tekonivelen ja pinnoitetekonivelen ryhmässä Varrellinen tekonivel Pinnoitetekonivel 0 Kaavio 3. Revisioon johtaneet syyt (%) varrellisen tekonivelen ja pinnoitetekonivelen saaneilla.

34 34 Taulukko 4. ARMD:n vuoksi tehdyt revisiot. ARMD todettiin kliinis-radiologis-patologisesti 14 potilaalla varrellisten tekonivelten ryhmässä ja 3 potilaalla pinnoitetekonivel-ryhmän potilaalla. ARMD:n esiintyvyys oli siten seuranta-aikana 1,4 % kaikista metalli metalli-liukupintaparin saaneista potilaista (Taulukko 4). Seuranta-ajan loppuun mennessä revisio oli ARMD:n vuoksi tehty 13 potilaalle, joilla kaikilla oli varrellinen tekonivel (Taulukko 6). Tutkimuksen ensimmäisen neljän vuoden aikana ARMD todettiin 7:llä varrellisen tekonivelen saaneella potilaalla. Yhdelläkään pinnoitteen saaneista potilaista ei ollut neljän vuoden kohdalla todettu ARMD:aa. Nyt viimeisen vuoden aikana 8 potilaalla on todettu ARMD, joista 3 on pinnoitetekoniveliä. Taulukossa 4 esitetään ARMD:n vuoksi tehdyt revisiot ja huomioidaan käytetty tekonivelmalli, aika leikkauksesta revisioon, sukupuoli, ikä, nuppikoko, inklinaatio ja anteversio. Tekonivelmalli Aika revisioon, vuotta (kk) Sukupuoli Ikä Nuppikoko Inklinaatio Anteversio Biomet M2a-38 - Bi-Metric 4,5 (54) Nainen Biomet M2a-38 - Bi-Metric 3,3 (41) Mies Biomet M2a-38 - Bi-Metric 7,5 (90) Mies Biomet M2a-38 - Bi-Metric 3 (36) Nainen Biomet M2a-38 - Bi-Metric 2,8 (33) Nainen Biomet M2a-38 - Bi-Metric 1,6 (19) Nainen Biomet M2a-38 - Bi-Metric 7,3 (87) Mies Biomet ReCap Magnum - Bi-Metric 1,4 (16) Mies Biomet ReCap Magnum - Bi-Metric 1,3 (16) Nainen Biomet ReCap Magnum - Bi-Metric 2,5 (30) Nainen Biomet Vision - Bi-Metric 7,0 (84) Nainen Smith&Nephew BHR - Synergy 3,1 (37) Nainen Wright Conserve Plus - Profemur TL 1,9 (22,8) Nainen Keskiarvo; SD 3,6 (44); SD 25,9

35 35 6 POHDINTA Lonkan tekonivelleikkaus on vakiinnuttanut asemansa pitkälle edenneen nivelrikon hoitomuotona. Muita indikaatioita lonkan tekonivelleikkaukselle ovat nivelreuma, lonkkamurtumat, avaskulaarinen nekroosi sekä dysplasiat. Suurin osa primaareista lonkan tekonivelleikkauksista tehdään yli 65-vuotialle potilaille. Nykyään potilaiden aktiivisuus- ja vaatimustason noustessa sekä tekonivelissä käytettyjen materiaalien ja leikkaustekniikoiden kehittyessä tekoniveliä on alettu laittamaan myös nuoremmille potilaille entistä enemmän. Suurten ikäluokkien vanhetessa tekonivelleikkausmäärät lisääntynevät entisestään. Suurimpana haasteena tekonivelkirurgiassa pidetään tekonivelissä käytettävien liukuparien kulumista ja lopulta komponenttien irtoamista. Nykyään käytetään metalli polyeteeni-, metalli metalli-, keraami keraami- sekä keraami polyeteeni-liukupareja. Metalli metalliliukuparien käyttö lisääntyi voimakkaasti 2000-luvun alussa ja varhaisvaiheen tulokset olivatkin hyviä. Viime vuosina on havaittu, että metalli metalli-liukupareihin on liittynyt metalli-ionien vapautumisesta johtuvia paikallisia ARMD-kudosreaktioita (adverse reaction to metal debris), jotka ilmenevät pseudotuumoreina ja nivelen ylimääräisenä nesteilynä. Lisäksi on herännyt epäily mahdollisista karsinogeenisista vaikutuksista liittyen suurentuneisiin metalli-ionipitoisuuksiin. Asia vaatii jatkossa kuitenkin tarkempia tutkimuksia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin metalli metalli-liukuparien toimivuutta, kestävyyttä sekä varhaisvaiheen komplikaatioita. Postoperatiivisia komplikaatioita todettiin enemmän varrellisen tekonivelen (9,7 %) saaneiden ryhmässä kuin pinnoiteryhmässä (8,8 %). Syviä infektioita, proteesin luksaatioita, komponentin irtoamista ja pinnallisia infektioita tapahtui merkittävästi enemmän varrellisen tekonivelen kuin pinnoitetekonivelen saaneiden ryhmässä. Tässä tutkimuksessa postoperatiivisiksi komplikaatioiksi laskettiin myös niin sanotut minor-komplikaatiot, joita olivat potilaan kokema subjektiivinen kipu, vinkuna ja proteesin naukuminen. Tämän vuoksi postoperatiivisten komplikaatioiden määrä vaikuttaa yllättävän suurelta. Revisioita jouduttiin myös tekemään enemmän varrellisen tekonivelen saaneille kuin pinnoitteen saaneille. Tavallisin syy revisioon varrellisen tekonivelen ryhmässä oli komponentin irtoaminen, joka todettiin 1,6 %:lla potilaista. Tavallisin syy revisioon pinnoiteryhmässä oli periproteettinen murtuma, jonka sai 1,7 % potilaista.

36 36 ARMD:aa todettiin 1,4 %:lla potilaista ja sen osuuden todettiin lisääntyvän seuranta-ajan pidentyessä. Seuranta-ajan loppuun mennessä ARMD todettiin 14:llä (1,5 %) varrellisen tekonivelen ja 3:lla (1,3 %) pinnoitetekonivelen saaneiden potilaan ryhmässä. ARMDkudosreaktion riskitekijöinä on pidetty nuppikomponentin pientä kokoa sekä kupin suurta inklinaatiokulmaa. Tässäkin tutkimuksessa havaittiin, että nupin pieni koko ja suuri inklinaatiokulma vaikuttavat ARMD:n todennäköisyyteen. Ainoastaan kahdella revision läpikäyneistä ARMD:n potilaista nuppikoko oli suurempi kuin 44 mm ja yhtä vaille kaikilla potilailla inklinaatiokulma oli yli 45 astetta. Yksi syy siihen, että ARMD havaitaan yleensä vasta useiden vuosien jälkeen, on alkuvaiheen oireettomuus. Varhaisvaiheen tulokset tässä tutkimuksessa olivat hyvät. Seuranta-aika oli kuitenkin melko lyhyt, keskimäärin 4,8 vuotta. Seuranta-ajan pidentyessä etenkin ARMDkudosreaktioita ilmennee enemmän. Tämän vuoksi myös metalli metalli-liukuparin saaneiden potilaiden revisioleikkausten määrän odotetaan nousevan tulevaisuudessa. Tämän tutkimusaineiston seuranta-aika loppui Tämän jälkeen on havaittu uusintaleikkausten määrän lisääntyvän joka vuosi. Vielä julkaisemattomien tulosten mukaan on käynyt ilmi, että revisioleikkausten määrä ARMD-kudosreaktion vuoksi on lähes kaksinkertaistunut joka vuosi tämän aineiston potilailla. Vuonna 2012 revisioita tehtiin ARMDkudosreaktion vuoksi kahdeksan, seuraavana vuonna 20 ja elokuuhun 2014 mennessä on tehty jo 24 revisioleikkausta. Muissa Suomen sairaaloissa revisioleikkausten määrä ARMD-kudosreaktion vuoksi on ollut vieläkin suurempi (Simo Miettinen, julkaisematon havainto/tieto). Suomen Ortopediyhdistys onkin suositellut, että pinnoitteiden sekä isonuppisten varrellisten metalli metalli-liukuparien käyttö lopetettaisiin toistaiseksi. Potilaita, joille on laitettu metalli metallitekonivel, tulisi jatkossa seurata oirekyselyillä, röntgenkuvin ja kokoveren kromi- ja koboltti-ionimittauksin. Lisäksi suurentuneiden metalli-ionipitoisuuksien on pelätty aiheuttavan karsinogeenisia vaikutuksia elimistössä. Asiasta ei kuitenkaan toistaiseksi ole täyttä varmuutta. Tämän vuoksi tulevaisuudessa metalli-ioneihin liittyviä mahdollisia systeemivaikutuksia on syytä tutkia enemmän.

37 37 LÄHTEET Amanatullah DF, Landa J, Strauss EJ, Garino JP, Kim SH, Di Cesare PE. Comparison of Surgical Outcomes and Implant Wear Between Ceramic-Ceramic and Ceramic-Polyethylene Articulations in Total Hip Arthroplasty. The Journal of Arthroplasty 2011; Vol. 26 No. 6 Suppl. 1. Björkenheim J-M, Grönblad M, Hedenborg M ym. Lonkkanivel, Facultas toimintakyvyn arviointi. Duodecim 2008; Artikkelin tunnus: fac0005 ( ). Choy W-S, Kim KJ, Lee SK, Bae KW, Hwang YS, Park CK. Ceramic-on-Ceramic Total Hip Arthroplasty: Minimum of Six-Year Follow-up Study. Clinics in Orthopedic Surgery 2013; 5: Eskelinen A, Paavolainen P, Vuorinen J, Remes V. Reisiluunkaulan murtumien nykyhoito. Suomen lääkärilehti 2006; 61(36): Feneis H, Dauber W. Arteries, Spinal nerves. Pocket Atlas of Human Anatomy 2000; , Hakala M. Nivelreuman kehittyvä hoito. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2010; 126(12): Hartmann A, Lutzner J, Kirschner S, Witzleb W-C, Gynther K-P. Do Survival Rate and Serum Ion Concentrations 10 Years After Metal-on-Metal Hip Resurfacing Provide Evidence for Continued Use? The Association of Bone and Joint Surgeons 2012; DOI /s Hartmann A, Hannemann F, Lutzner J ym. Metal Ion Concentrations in Body Fluids after Implantation of Hip Replacement with Metal-on-Metal Bearing Systemic Review of Clinical and Epidemiological Studies. Plos One 2013; Vol 8, Issue 8, e Hoebink E, Struijs PAA. Effects of different bearing surface materials on aseptic loosening of total hip arthroplasty in patients with osteoarthritis and other non-traumatic diseases of the hip. Cochrane Database of Systemic Reviews 2008; Issue 4. Art. No.: CD DOI: / CD Huusko T, Arnala I, Aro H ym. Lonkkamurtuma, käypähoitosuositus. Duodecim 2011; 127(14): International Hip dysplasia Institute. What is Dysplasia? 2012; Kaushik A, Das A, Cui Q. Osteonecrosis of the femoral head: An update in year World Journal of Orthopedics 2012; 3(5): Kettunen J. Suomen Arthroplastiayhdistyksen suositus Metalli-metalli-liukuparin omaavien lonkkatekonivelten käytöstä ja seurannasta 2012; Kuzyk PRT, Sellan M, Olsen M, Schemitsch EH. Hip Resurfacing Versus Metal-on-Metal Total Hip Arthroplasty: Are Metal Ion Levels Different? Bulletin of the NYU Hospital for Joint Diseases 2011; 69(Suppl 1):5-11. Lehto M, Jämsen E, Rissanen P. Lonkan ja polven endoproteesikirurgia varaosien avulla liikkujaksi. Duodecim 2005; 121(8): Miettinen H, Kettunen J. Tekonivelen uusintaleikkaukset lisääntyvät miten siitä selvitään? Suomen lääkärilehti 2011; Milosev I, Kovac S, Trebse R, Levasic V, Pisot V. Comparison of Ten-Year Survivorship of Hip Prostheses with Use of Conventional Polyethylene, Metal-on-Metal, or Ceramic-on-Ceramic Bearings. The Journal of Bone and Joint Surgery Am. 2012; 94: Moilanen T, Honkanen P, Korpela M, Lehto M. Kehittyvä tekonivelkirurgia reumapotilaan hoidossa. Suomen lääkärilehti 2006; 61(32): Mont MA, Schmalzried TP. Modern Metal-on-Metal Hip Resurfacing: Important Observations from the first ten years. The Journal of Bone and Joint Surgery 2008; 90:3.11. Moore KL, Dalley AF. Lower Limb. Clinical Oriented Anatomy 4. Edition 1999; Mäkinen T, Remes V. Lonkan tekonivelleikkauksen varhaisvaiheen komplikaatiot käytettäessä metallimetalliliukupintoja. Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol ; Netter FH, Machado CAG. Interactive Atlas of Human Anatomy 3. painos. ICON Learning Systems LLC Nho J-H, Park J-S, Song U-S, Kim W-J, Suh Y-S. Ceramic-on- Polyethylene Total Hip Arthroplasty. Yonsei Med J 2013; 54(6): Parsons C, Batson R, Reighard S, Tanner S, Snider B, Pace TB. Clinical outcomes assessment of three similar hip arthroplasty bearing surfaces. Orthopedic Reviews 2014; 6:5334. Polvi- ja lonkkanivelrikko. Käypä hoito -suositus. Suomen Ortopediayhdistys ry:n asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Remes V, Paavolainen P, Vuorinen P. Kenet pitäisi lähettää arvioon lonkan tekonivlleikkausta varten. Suomen lääkärilehti 2004; 59(4): Santavirta S, Lappalainen R, Konttinen YT. Tekonivelmateriaalit. Duodecim 2004; 120: Stogiannidis I, Puolakka T, Halonen P ym. Lonkan pinnoitetekonivel vaihtoehto perinteiselle tekonivelelle. Suomen lääkärilehti 2007; 62 (48): Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lonkka- ja polviproteesit Tilastoraportti 9/2013. Topolovec M, Milosev I. A Comparative Study of Four Bearing Couples of the Same Acetabular and Femoral Component. The Journal of Arthroplasty 29 (2014);

Metalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset

Metalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset Metalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset Henri Miettinen, Simo Miettinen, Hannu Miettinen, Jukka Kettunen Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka,

Lisätiedot

Kuppirevisiot. Tyks/FAR Mikko Karvonen, Tyks VTK 2019

Kuppirevisiot. Tyks/FAR Mikko Karvonen, Tyks VTK 2019 Kuppirevisiot Tyks/FAR 2018 Mikko Karvonen, Tyks VTK 2019 Kuppirevisiot Tyks 2018, acetabulum-komponentti peräisen syyn mukaan jaoteltuna Uusintaleikkauksen syy Lukumäärä Aseptinen irtoaminen, acetabulum

Lisätiedot

Summit-Pinnacle MOM-tekonivelten tulokset keskipitkässä seurannassa perinteisillä tekonivelseurannan menetelmillä arvioituina

Summit-Pinnacle MOM-tekonivelten tulokset keskipitkässä seurannassa perinteisillä tekonivelseurannan menetelmillä arvioituina Summit-Pinnacle MOM-tekonivelten tulokset keskipitkässä seurannassa perinteisillä tekonivelseurannan menetelmillä arvioituina Juho Salivaara, Timo Puolakka, Jorma Pajamäki, Teemu Moilanen, Antti Eskelinen

Lisätiedot

Lonkan tekonivelen liukupinnat,

Lonkan tekonivelen liukupinnat, Lonkan tekonivelen liukupinnat, dual mobility lukkokupit ja lukkokupit Lonkan tekonivelen liukupinnat, dual-mobility ja Jukka Kettunen Jukka Kettunen KYS KYS Terve lonkkanivel Kaikkiin lonkan tekonivelen

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkauksen varhaisvaiheen komplikaatiot käytettäessä metalli-metalli -liukupintoja

Lonkan tekonivelleikkauksen varhaisvaiheen komplikaatiot käytettäessä metalli-metalli -liukupintoja Lonkan tekonivelleikkauksen varhaisvaiheen komplikaatiot käytettäessä metalli-metalli -liukupintoja Tatu Mäkinen, Ville Remes Ortopedian ja traumatologian klinikka, Töölön sairaala ja Peijaksen sairaala

Lisätiedot

Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset. Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS

Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset. Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS Polvi- ja lonkkanivelrikko Polvi- ja lonkkanivelrikko Suomalaisen

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset

Lonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset Lonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset Pia Salo, Pirjo Honkanen, Aleksi Reito, Jorma Pajamäki, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala

Lisätiedot

BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS

BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku 24.4.2019 EL, LT Outi Väyrynen OYS Painoindeksi eli BMI (WHO:n luokittelu) BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus²

Lisätiedot

Septinen infektio lonkan pseudotuumorissa metalli-metalli-liukupintapariin liittyen

Septinen infektio lonkan pseudotuumorissa metalli-metalli-liukupintapariin liittyen Septinen infektio lonkan pseudotuumorissa metalli-metalli-liukupintapariin liittyen Sanna Ristolainen, Rami Madanat, Tatu Mäkinen, Lauri Handolin, Ville Remes HUS Töölön sairaala, HUS Peijaksen sairaala

Lisätiedot

Jaakko Niinimäki, OYS

Jaakko Niinimäki, OYS Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio

Lisätiedot

Metallireaktion seulonta BHR-tekonivelen saaneilla potilailla

Metallireaktion seulonta BHR-tekonivelen saaneilla potilailla Metallireaktion seulonta BHR-tekonivelen saaneilla potilailla Aleksi Reito,Timo Puolakka, Petra Elo, Jorma Pajamäki, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala Coxa, Tampere Kokometallista pinnoitetekoniveltä aloitettiin

Lisätiedot

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99

Lisätiedot

Reisiluun calcar-alueen murtumien riskitekijät sementittömässä lonkan tekonivelleikkauksessa. Tapaus-verrokkitutkimus.

Reisiluun calcar-alueen murtumien riskitekijät sementittömässä lonkan tekonivelleikkauksessa. Tapaus-verrokkitutkimus. Reisiluun calcar-alueen murtumien riskitekijät sementittömässä lonkan tekonivelleikkauksessa. Tapaus-verrokkitutkimus. Simo Miettinen¹, Tatu Mäkinen2, Inari Kostensalo3, Keijo Mäkelä3, Jukka Kettunen¹,

Lisätiedot

Pinnacle metalli-metalli -lonkkatekonivelen saaneiden potilaiden seurantatulokset moderneilla seurantamenetelmillä arvioituna

Pinnacle metalli-metalli -lonkkatekonivelen saaneiden potilaiden seurantatulokset moderneilla seurantamenetelmillä arvioituna Pinnacle metalli-metalli -lonkkatekonivelen saaneiden potilaiden seurantatulokset moderneilla seurantamenetelmillä arvioituna Jyri Korhonen, Olli Lainiala, Teemu Moilanen, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkaus dual mobility -tekoniveltä käyttäen lyhyen seuranta-ajan kliiniset tulokset

Lonkan tekonivelleikkaus dual mobility -tekoniveltä käyttäen lyhyen seuranta-ajan kliiniset tulokset Lonkan tekonivelleikkaus dual mobility -tekoniveltä käyttäen lyhyen seuranta-ajan kliiniset tulokset Markus Tujunen, Eerik Skyttä, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala Coxa Tekonivelen sijoiltaanmeno eli

Lisätiedot

SUMMIT-PINNACLE MOM-TEKONIVELTEN TULOKSET KESKIPITKÄSSÄ SEURANNASSA PERINTEISILLÄ TEKONIVELSEURANNAN MENETELMILLÄ ARVIOITUINA

SUMMIT-PINNACLE MOM-TEKONIVELTEN TULOKSET KESKIPITKÄSSÄ SEURANNASSA PERINTEISILLÄ TEKONIVELSEURANNAN MENETELMILLÄ ARVIOITUINA SUMMIT-PINNACLE MOM-TEKONIVELTEN TULOKSET KESKIPITKÄSSÄ SEURANNASSA PERINTEISILLÄ TEKONIVELSEURANNAN MENETELMILLÄ ARVIOITUINA Juho Salivaara Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Metalli-metalli liukupinta lonkan tekonivelleikkauksissa

Metalli-metalli liukupinta lonkan tekonivelleikkauksissa Metalli-metalli liukupinta lonkan tekonivelleikkauksissa 124 Bi-Metric-Stanmore proteesin 5 vuoden seurantatutkimus. Niilo Kivirinta, Ville Remes, Timo Juutilainen, Pekka Paavolainen, Mikko Manninen HYKS,

Lisätiedot

Puoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi

Puoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi Puoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi Jarkko Pajarinen HUS/HYKS, Ortopedian ja traumatologian klinikka Charles Neer raportoi ensimmäisenä olkanivelen puoliproteesin käytöstä olkaluun

Lisätiedot

Hip-Spine syndrooma ja EOS

Hip-Spine syndrooma ja EOS Hip-Spine syndrooma ja EOS eli selkä-lantio-linjauksen kuvantaminen Tekonivelpäivät 25.4.2019, Turku LT Katri Pernaa, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Vastuualuejohtaja, TYKS ORTO Selkäkeskus

Lisätiedot

RANTEEN TEKONIVEL. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi el Miika Stenholm TYKS

RANTEEN TEKONIVEL. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi el Miika Stenholm TYKS RANTEEN TEKONIVEL IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 25.4.2019 el Miika Stenholm TYKS Historiaa 1890 Themistocles Gluck suoritti ensimmäisen ranteen tekonivelleikkauksen 1967 Swanson käytti

Lisätiedot

LONKKA- JA POLVITEKONIVELREVISIOIDEN SYYT TEKONIVELSAIRAALA COXASSA 2013

LONKKA- JA POLVITEKONIVELREVISIOIDEN SYYT TEKONIVELSAIRAALA COXASSA 2013 LONKKA- JA POLVITEKONIVELREVISIOIDEN SYYT TEKONIVELSAIRAALA COXASSA 2013 Jake von Hintze Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa

Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Puhdistusleikkaukset Osteotomiat Niveljäykistykset Tekonivelleikkaukset tutkimustieto ei tue vaikutuksen

Lisätiedot

VI valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 3.- 5.4.2013 Hotelli Scandic, Kuopio

VI valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 3.- 5.4.2013 Hotelli Scandic, Kuopio VI valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 3.- 5.4.2013 Hotelli Scandic, Kuopio Keskiviikko 3.4.2013 8.00 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.00 9.05 Avauspuheenvuoro Polven tekonivel Moderaattori: Petri

Lisätiedot

Polven periproteettiset murtumat

Polven periproteettiset murtumat Polven periproteettiset murtumat VTK 2017 Mika Junnila TYKS Esiintyvyys Polven periproteettisten murtumien esiintyvyys on n 2,5% Patellamurtumat harvinaisia Mayo Clinic Joint Registry 0,68% Tibiamurtumat

Lisätiedot

Milloin apuun. tarvitaan. tekoniveliä?

Milloin apuun. tarvitaan. tekoniveliä? Milloin apuun tarvitaan tekoniveliä? Tekonivelleikkaus Tekonivelkirurgia on kallista Vuotuiset kustannukset on noin 1miljardin luokkaa Tekoniveliä asennetaan polviin, lonkkiin, olkapäihin, nilkkoihin,

Lisätiedot

Yli 80-vuotiaiden seniorikansalaisten ensitekonivelleikkaukset

Yli 80-vuotiaiden seniorikansalaisten ensitekonivelleikkaukset Yli 80-vuotiaiden seniorikansalaisten ensitekonivelleikkaukset Daisuke Ogino 1, Hiroyuki Kawaji 2, Liisa Konttinen 3, Matti Lehto 4, Pekka Rantanen 5, Antti Malmivaara 6, Yrjö T. Konttinen 1, 3, 4, Jari

Lisätiedot

PERIPROTEETTISET. 19.4.2007 Maija Pesola

PERIPROTEETTISET. 19.4.2007 Maija Pesola PERIPROTEETTISET MURTUMAT 19.4.2007 Maija Pesola oyl, K-SKS Määritelmästä Klassisesti: vähäisen trauman aiheuttama tekoniveleen liittyvä murtuma (oma M- alkuinen dg-numero) Käytännössä: Mistä tahansa syystä

Lisätiedot

Tekonivelpotilaiden määräaikaisseuranta. ft Tuula Pohjonen Yhdyshenkilöpalaveri

Tekonivelpotilaiden määräaikaisseuranta. ft Tuula Pohjonen Yhdyshenkilöpalaveri Tekonivelpotilaiden määräaikaisseuranta ft Tuula Pohjonen Yhdyshenkilöpalaveri 3.6.2014 1 Tekonivelpotilaiden määräaikaisseuranta Historiassa seurannat Pikonlinnassa ja Taysissa Coxa aloitti toimintansa

Lisätiedot

Veren ja nivelnesteen tulehdusmerkkiaineet infektion ja metallireaktion erotusdiagnostiikassa ja metallireaktion vaikeusasteen arvioinnissa

Veren ja nivelnesteen tulehdusmerkkiaineet infektion ja metallireaktion erotusdiagnostiikassa ja metallireaktion vaikeusasteen arvioinnissa Veren ja nivelnesteen tulehdusmerkkiaineet infektion ja metallireaktion erotusdiagnostiikassa ja metallireaktion vaikeusasteen arvioinnissa Jaakko Lassila, Olli Lainiala, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala

Lisätiedot

VIII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Solo Sokos Hotel Torni Tampere, Ratapihankatu 43, Tampere

VIII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Solo Sokos Hotel Torni Tampere, Ratapihankatu 43, Tampere VIII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 19.- 21.4.2017 Solo Sokos Hotel Torni Tampere, Ratapihankatu 43, 33100 Tampere Ilmoittautuminen ja kahvi klo 8.00 9.00 Keskiviikko 19.4.2017 9.00 9.05 Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Yleisimmät tekonivelleikkaukseen johtavat tekijät

Yleisimmät tekonivelleikkaukseen johtavat tekijät 2.10.2018 Yleisimmät tekonivelleikkaukseen johtavat tekijät Teemu Moilanen Johtava ylilääkäri Tekonivelleikkaus Indikaationa oman nivelen pitkälle edennyt niveltuho Korvaa vaurioituneet nivelpinnat keinomateriaaleilla

Lisätiedot

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS DUAL MOBILITY - TEKONIVELTÄ KÄYTTÄEN LYHYEN SEURANTA-AJAN KLIINISET TULOKSET

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS DUAL MOBILITY - TEKONIVELTÄ KÄYTTÄEN LYHYEN SEURANTA-AJAN KLIINISET TULOKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS DUAL MOBILITY - TEKONIVELTÄ KÄYTTÄEN LYHYEN SEURANTA-AJAN KLIINISET TULOKSET Markus Tujunen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu

Lisätiedot

SEP vai TEP reisiluun kaulan murtumaan. Valtakunnalliset tekonivelpäivät el Elina Ekman

SEP vai TEP reisiluun kaulan murtumaan. Valtakunnalliset tekonivelpäivät el Elina Ekman SEP vai TEP reisiluun kaulan murtumaan Valtakunnalliset tekonivelpäivät el Elina Ekman Sisältö Johdanto Reisiluun kaulan murtuma potilas Mitä RCT:t kertoo Rekisteri tilastoja Yhteenveto Johdanto Yleinen

Lisätiedot

Patellaongelmat polven tekonivelleikkauksen yhteydessä

Patellaongelmat polven tekonivelleikkauksen yhteydessä !! Patellaongelmat polven tekonivelleikkauksen yhteydessä Dosentti Timo Puolakka Apulaisylilääkäri Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tekonivelsairaala Coxa Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta:

Lisätiedot

Tekonivelleikkausten PROM tulokset. Antti Eskelinen

Tekonivelleikkausten PROM tulokset. Antti Eskelinen Tekonivelleikkausten PROM tulokset Antti Eskelinen 26.4.2019 Sidonnaisuudet Työantaja: Tekonivelsairaala Coxa Oy Luottamustehtävät: Asiantuntijatyöryhmän jäsen, Tekonivelrekisteri, THL Steering Committee

Lisätiedot

Olkapään tekoniveltyypit: eri proteesityyppien esittely

Olkapään tekoniveltyypit: eri proteesityyppien esittely Olkapään tekoniveltyypit: eri proteesityyppien esittely Jari Mokka TYKS Total shoulder arthroplasty is a viable treatment for painful shoulder. Total shoulder arthroplasty devices have developed significantly

Lisätiedot

Implanttivalinta lonkan tekonivelrevisioissa

Implanttivalinta lonkan tekonivelrevisioissa Implanttivalinta lonkan tekonivelrevisioissa VIII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 19.- 21.4.2017 Tampere Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa Implanttivalinta lonkan tekonivelrevisioissa Kirjallisuudessa

Lisätiedot

YLEISIMMÄT POTILASVAHINGOT TEKONIVELKIRURGIASSA. Ville Remes

YLEISIMMÄT POTILASVAHINGOT TEKONIVELKIRURGIASSA. Ville Remes YLEISIMMÄT POTILASVAHINGOT TEKONIVELKIRURGIASSA Ville Remes TEKONIVELLEIKKAUS ON YLEISIN KORVATTAVA POTILASVAHINKO 2008-2016 POTILASVAHINKOLAIN KORVAUSPERIAATTEET Vältettävyys Hoitovahinko Lääkkeen toimittamisvahinko

Lisätiedot

Varsirevisiot. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa

Varsirevisiot. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa Varsirevisiot IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi 24. 26.4.2019 Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa SIDONNAISUUDET TEKONIVELSAIRAALA COXA VASTAANOTTO LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINEN KOULUTUSMATKOJA

Lisätiedot

Lonkkarevisiot. Maija Pesola oyl,, Keski-Suomen keskussairaala

Lonkkarevisiot. Maija Pesola oyl,, Keski-Suomen keskussairaala Lonkkarevisiot Maija Pesola oyl,, Keski-Suomen keskussairaala Yleistä lonkkarevisioiden määm äärä riippuu aiemmin alueella käyteityistä proteesimalleista ja niiden käyttk yttäytymisestä varsirevisiot harvinaistuneet

Lisätiedot

Polven puolitekonivelet ja PF-proteesi

Polven puolitekonivelet ja PF-proteesi Polven puolitekonivelet ja PF-proteesi VTK 2019, Turku Mikko Rantasalo, HUS Tekonivelkirurgian yksikkö, Peijaksen sairaala Käsitellään UKA ja PF-indikaatiot Kontraindikaatiot Rekisteridataa Australia ja

Lisätiedot

VTK päivät Logomo

VTK päivät Logomo Jari Mokka VTK päivät Logomo 25.4.2019 Turku Olkatekonivelen uusintaleikkaus Jari Mokka Ortopedi, LT Tekonivelsairaala Coxa Sidonaisuudet Luento- ja konsulttipalkkiota ZimmerBiomet Depuy Stryker Kongressimatkoja

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkauksen aiheena on muulle hoidolle. Lonkan pinnoitetekonivel vaihtoehto perinteiselle tekonivelelle. lääketiede.

Lonkan tekonivelleikkauksen aiheena on muulle hoidolle. Lonkan pinnoitetekonivel vaihtoehto perinteiselle tekonivelelle. lääketiede. Katsausartikkeli Ioannis Stogiannidis, Timo Puolakka, Pekka Halonen, Jorma Pajamäki, Hannu Syrjä, Yrjö T. Konttinen, Sannakaisa Virtanen, Matti U.K. Lehto Lonkan pinnoitetekonivel vaihtoehto perinteiselle

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Tyytymätön potilas lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen

Tyytymätön potilas lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen Tieteessä katsaus Petri Virolainen dosentti, sairaalajohtaja TYKS petri.virolainen@tyks.fi Jari Mokka LL (väit.), osastonlääkäri Matti Seppänen LL, osastonlääkäri Mika Junnila LL, osastonlääkäri Keijo

Lisätiedot

Elämä lonkan tekonivelen kanssa mitä tekonivelen kanssa pystyy ja/tai saa tehdä?

Elämä lonkan tekonivelen kanssa mitä tekonivelen kanssa pystyy ja/tai saa tehdä? Elämä lonkan tekonivelen kanssa mitä tekonivelen kanssa pystyy ja/tai saa tehdä? Matti Seppänen Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS 24.4.2019 IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku

Lisätiedot

Hyvät kokemukset pankkiluun käytöstä posteriorisessa spondylodeesissa: 206 peräkkäisen deformiteettileikkauksen retrospektiivinen analyysi

Hyvät kokemukset pankkiluun käytöstä posteriorisessa spondylodeesissa: 206 peräkkäisen deformiteettileikkauksen retrospektiivinen analyysi Hyvät kokemukset pankkiluun käytöstä posteriorisessa spondylodeesissa: 206 peräkkäisen deformiteettileikkauksen retrospektiivinen analyysi Dietrich Schlenzka, Timo Yrjönen, Timo Laine, Teija Lund, Heikki

Lisätiedot

Ortopedian ja traumatologian klinikka, Peijaksen sairaala, HYKS

Ortopedian ja traumatologian klinikka, Peijaksen sairaala, HYKS Lonkan tekonivelten pysyvyys 55-vuotiailla ja sitä vanhemmilla nivelreumapotilailla 4 019 lonkan tekonivelleikkauksen pitkäaikaistulokset Suomen tekonivelrekisteristä Keijo T. Mäkelä 1, Antti Eskelinen

Lisätiedot

VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN

VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN JARI SYRJÄNEN, ORTOPEDI ORTON OY, TEKONIVELOSASTO VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN Sidonnaisuudet Smith & Nephew Zimmer Stryker Biomet DePuy Historiaa Perinteenä ollut rajoiuaa

Lisätiedot

Implanttien kiinnitys primaarissa lonkan tekonivelleikkauksessa

Implanttien kiinnitys primaarissa lonkan tekonivelleikkauksessa Implanttien kiinnitys primaarissa lonkan tekonivelleikkauksessa Suomen Artroplastiayhdistys VIII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 19.-21.4.2017 Tampere Tuukka Niinimäki Oulun yliopistollinen

Lisätiedot

Lonkan fiksaatiometodin valinta

Lonkan fiksaatiometodin valinta Lonkan fiksaatiometodin valinta IX Valtakunnallinen tekonivelkurssi Turku Logomo24.4.2019 Mikko Manninen, Orton Lonkan tekonivelen kiinnitysmenetelmät Molemmissa komponenteissa voidaan käyttää joko kiinnityssementtiä

Lisätiedot

Polven tekonivelleikkauksen tulokset

Polven tekonivelleikkauksen tulokset Valtakunnalliset tekonivelpäivät 2017 Polven tekonivelleikkauksen tulokset Mika Niemeläinen Miksi tuloksia tulee arvioida? Lisääntyneet insidenssit 40 Lisäävät tarvetta saada tietoa tuloksista 35 30 25

Lisätiedot

LONKAN METALLI-METALLITEKONIVELTEN KLIININEN TULOS OXFORD HIP SCORE PISTEYTYKSELLÄ MITATTUNA

LONKAN METALLI-METALLITEKONIVELTEN KLIININEN TULOS OXFORD HIP SCORE PISTEYTYKSELLÄ MITATTUNA LONKAN METALLI-METALLITEKONIVELTEN KLIININEN TULOS OXFORD HIP SCORE PISTEYTYKSELLÄ MITATTUNA Miitta Hyppönen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Antti Eskelisen

Lisätiedot

Sementitön lonkan tekonivel primaarin lonkan nivelrikon hoitona yli 54-vuotiaille potilaille

Sementitön lonkan tekonivel primaarin lonkan nivelrikon hoitona yli 54-vuotiaille potilaille Sementitön lonkan tekonivel primaarin lonkan nivelrikon hoitona yli 54-vuotiaille potilaille - kahdeksan yleisintä sementitöntä tekoniveltä 0 25 vuoden seurannassa Suomen tekonivelrekisteristä Keijo T.

Lisätiedot

Tantaalimetallin käyttö acetabulum-revisioissa varhaisvaiheen kokemuksia Kuopion yliopistollisesta sairaalasta

Tantaalimetallin käyttö acetabulum-revisioissa varhaisvaiheen kokemuksia Kuopion yliopistollisesta sairaalasta Tantaalimetallin käyttö acetabulum-revisioissa varhaisvaiheen kokemuksia Kuopion yliopistollisesta sairaalasta Jukka Kettunen 1, Hannu Miettinen 1, Simo Miettinen 2, Marko Hämäläinen 3, Heikki Kröger 1

Lisätiedot

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

TULE- vaivat, liikunta ja terveys TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen

Lisätiedot

Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi.

Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi. Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi. NIVELRIKKO tunnista ajoissa! Nivelrikko eli artroosi on hyvin yleinen tuki- ja liikuntaelinsairaus, joka aiheuttaa kipua ja vaikeuttaa liikkumista. Polven nivelrikko

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

Löydökset metallireaktioepäilyn vuoksi uusintaleikatuissa lonkan metalli-metalli-tekonivelissä

Löydökset metallireaktioepäilyn vuoksi uusintaleikatuissa lonkan metalli-metalli-tekonivelissä Löydökset metallireaktioepäilyn vuoksi uusintaleikatuissa lonkan metalli-metalli-tekonivelissä Olli Lainiala, Petra Elo, Aleksi Reito, Jorma Pajamäki, Timo Puolakka ja Antti Eskelinen Tekonivelsairaala

Lisätiedot

V valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi pidetään Helsingissä 27.-29.4.2011 hotelli Crowne Plazassa.

V valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi pidetään Helsingissä 27.-29.4.2011 hotelli Crowne Plazassa. V valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Kokouspaikka: Crowne Plaza, 27 29.4. 2011, Helsinki. V valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi pidetään Helsingissä 27.-29.4.2011 hotelli Crowne Plazassa.

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytyskomplikaatioiden syitä Hypoteeseja altistumisesta neuropatialle: Vauvan koko ylittää

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkausten alueelliset erot Suomessa vuosina 1998 2003

Lonkan tekonivelleikkausten alueelliset erot Suomessa vuosina 1998 2003 Lonkan tekonivelleikkausten alueelliset erot Suomessa vuosina 1998 2003 Keijo Mäkelä 1, Ville Remes 2, Miika Linna 3, Mikko Peltola 3, Unto Häkkinen 3 1 TYKS; 2 HUS; 3 STAKES Hospital discharge register

Lisätiedot

LONKAN JA POLVEN TUTKIMINEN

LONKAN JA POLVEN TUTKIMINEN LONKAN JA POLVEN TUTKIMINEN -Milloin operatiiviseen hoitoon Heidi Danielson, LL, ortopedian ja traumatologian EL Sairaala Orton, Helsinki Yleislääkäripäivät 30.11.2018 MARINA CONGRESS CENTER Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Sementillinen vai sementitön puolitekonivel reisiluun kaulan murtuman hoidoksi?

Sementillinen vai sementitön puolitekonivel reisiluun kaulan murtuman hoidoksi? Sementillinen vai sementitön reisiluun kaulan murtuman hoidoksi? Tero Yli-Kyyny, Johanna Ojanperä, Petri Venesmaa, Jukka Kettunen ja Hannu Miettinen Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka

Lisätiedot

Metallireaktio on yleinen ASR XL totaalitekonivelen saaneilla potilailla

Metallireaktio on yleinen ASR XL totaalitekonivelen saaneilla potilailla Metallireaktio on yleinen ASR XL totaalitekonivelen saaneilla potilailla Aleksi Reito, Timo Puolakka, Jorma Pajamäki, Petra Elo, Olli Lainiala, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala Coxa Kokometallista liukuparia

Lisätiedot

Suomen Artroplastiayhdistys r.y. Artroplastikföreningen i Finland r.f.

Suomen Artroplastiayhdistys r.y. Artroplastikföreningen i Finland r.f. Suomen Artroplastiayhdistys r.y. Artroplastikföreningen i Finland r.f. Tekonivelkirurgian asiantuntijalääkärin koulutusohjelma Tekonivelkirurgia on nivelten kivuliaiden ja asentovirheitä aiheuttavien degeneratiivisten

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

Lonkka- ja polviproteesit 2011

Lonkka- ja polviproteesit 2011 Terveys 2013 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Lonkka- ja polviproteesit 2011 Höft- och knäproteser 2011 Hanna Rautiainen +358 29 524 8694 hanna.rautiainen@thl.fi Anu Perälä

Lisätiedot

Tekonivelleikkauksen jälkeiset komplikaatiot

Tekonivelleikkauksen jälkeiset komplikaatiot Tekonivelleikkauksen jälkeiset komplikaatiot ortopedi Hannes Keemu TYKS TULES PROTE Sisältö Määritelmä Tavanomainen leikkauksesta toipuminen Milloin epäilen komplikaatioita? Miten hoidan komplikaation?

Lisätiedot

Polven osatekonivelleikkaus

Polven osatekonivelleikkaus Polven osatekonivelleikkaus Suomen Artroplastiayhdistys VIII ValtakunnallinenTekonivelkirurgian kurssi 19.-21.4.2017 Tampere Tuukka Niinimäki Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Luento- ja koulutuspalkkiot

Lisätiedot

Näin hoidan kierukkavammaa

Näin hoidan kierukkavammaa Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen Ortopedi, Diacor Urheilulääketiede 2016 Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen ortopedi Diacor Ruoholahti Diacor Leppävaara Diacor Tikkurila Leikkaukset Diacorin

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Synergy- BHR MOM-tekonivelen keskipitkän aikavälin kliinisradiologiset tulokset

Synergy- BHR MOM-tekonivelen keskipitkän aikavälin kliinisradiologiset tulokset Synergy- BHR MOM-tekonivelen keskipitkän aikavälin kliinisradiologiset tulokset Pyry Jämsä, Timo Puolakka, Jorma Pajamäki, Aleksi Reito ja Antti Eskelinen Tekonivelsairaala Coxa We analysed the mid-term

Lisätiedot

Suomen Ortopediyhdistys XX Ortopedian ja traumatologian kurssi Levi Summit, Kittilä 25.3.-30.3.2012

Suomen Ortopediyhdistys XX Ortopedian ja traumatologian kurssi Levi Summit, Kittilä 25.3.-30.3.2012 Suomen Ortopediyhdistys XX Ortopedian ja traumatologian kurssi Levi Summit, Kittilä 25.3.-30.3.2012 Su 25.3.2012 13:00 18:00 Ilmoittautuminen, kurssireppujen jako 18:00 19:00 Avajaiset Maanantai 26.3.2012

Lisätiedot

Tutkimustoiminta Coxassa

Tutkimustoiminta Coxassa Tutkimustoiminta Coxassa Antti Eskelinen Dosentti, apulaisylilääkäri, tutkimusjohtaja Yhteistyöverkostoseminaari 8.11.2016 Sisältö 1. Coxan strategia 2. Miksi ja miten? 3. Coxan tutkimusorganisaatio 4.

Lisätiedot

Lonkan pinnoiteartroplastian varhaistulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Lonkan pinnoiteartroplastian varhaistulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Lonkan pinnoiteartroplastian varhaistulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Elina Videman, Jukka Kettunen, Hannu Miettinen, Heikki Kröger Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka Kuopion

Lisätiedot

Lonkan ja polven. tekonivelseuranta. Antti Eskelinen Dosentti, apulaisylilääkäri

Lonkan ja polven. tekonivelseuranta. Antti Eskelinen Dosentti, apulaisylilääkäri Lonkan ja polven tekonivelseuranta Antti Eskelinen Dosentti, apulaisylilääkäri Sidonnaisuudet (36 kk) Tutkimusrahoitusta (Coxalle) DePuy Luentopalkkioita DePuy, Duodecim-seura Taustaa Esityksen sisältö

Lisätiedot

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkausten hajautetun seurannan toteutuminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella

Lonkan tekonivelleikkausten hajautetun seurannan toteutuminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella Lonkan tekonivelleikkausten hajautetun seurannan toteutuminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella Saara Väänänen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Helmikuu

Lisätiedot

Polven Oxford-osatekonivelpotilaiden hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Polven Oxford-osatekonivelpotilaiden hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Polven Oxford-osatekonivelpotilaiden hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Jami Jonninen, Jukka Kettunen, Juha Lumiaho, Heikki Kröger Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka,

Lisätiedot

TEKONIVELIIN LIITTYVÄT POTILASVAHINGOT PVK:SSA

TEKONIVELIIN LIITTYVÄT POTILASVAHINGOT PVK:SSA Dos., yl, Ville Remes TEKONIVELIIN LIITTYVÄT POTILASVAHINGOT PVK:SSA 25.4.2019 Turku VTK IX 2 3 4 UUSI POTILASVAHINKOLAKI VOIMAAN 1.1.2021 Korvattavia vahinkoja koskeva sääntely laajenee Uutena korvausperusteena

Lisätiedot

Nimi Henkilötunnus Päivämäärä

Nimi Henkilötunnus Päivämäärä WOMAC-KYSELYLOMAKE 1 (5) Nimi Henkilötunnus Päivämäärä OHJTA KYSELYYN VASTAAVALLE Osissa A, B ja C kysymykset esitetään seuraavassa muodossa. Vastatkaa merkitsemällä rasti ( X ) vaakasuoralle viivalle.

Lisätiedot

Lonkan artroskopian indikaatiot ja hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Lonkan artroskopian indikaatiot ja hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Lonkan artroskopian indikaatiot ja hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Olli Savolainen, Antti Joukainen, Heikki Kröger Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka, Kuopion yliopistollinen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

LÖYDÖKSET METALLIREAKTIOEPÄILYN VUOKSI UUSINTALEIKATUISSA LONKAN METALLI-METALLI- TEKONIVELISSÄ

LÖYDÖKSET METALLIREAKTIOEPÄILYN VUOKSI UUSINTALEIKATUISSA LONKAN METALLI-METALLI- TEKONIVELISSÄ LÖYDÖKSET METALLIREAKTIOEPÄILYN VUOKSI UUSINTALEIKATUISSA LONKAN METALLI-METALLI- TEKONIVELISSÄ Olli Lainiala Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Syyskuu 2012

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

Uusintaleikkausten asiantuntija

Uusintaleikkausten asiantuntija C Uusintaleikkausten asiantuntija AL P O Asiantuntemus. Sitoumus. Vastuullisuus. Revisioartroplastian tietotaito. Tehokas teknisen asiantuntemuksen yhdistäminen, edistyksellinen ajattelutapa ja asioiden

Lisätiedot

PINNACLE METALLI-METALLI LONKKATEKONIVELEN SAANEIDEN POTILAIDEN SEURANTATULOKSET MODERNEILLA SEURANTAMENETELMILLÄ ARVIOITUNA

PINNACLE METALLI-METALLI LONKKATEKONIVELEN SAANEIDEN POTILAIDEN SEURANTATULOKSET MODERNEILLA SEURANTAMENETELMILLÄ ARVIOITUNA PINNACLE METALLI-METALLI LONKKATEKONIVELEN SAANEIDEN POTILAIDEN SEURANTATULOKSET MODERNEILLA SEURANTAMENETELMILLÄ ARVIOITUNA Jyri Korhonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Sairaala 1/5. Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN. KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4. semispinalis capitis

Sairaala 1/5. Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN. KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4. semispinalis capitis Sairaala 1/5 MANUAALINEN LIHASTESTAUS MITTAUSLOMAKE Nimi Sotu Os. Mittaaja Pvm Os. OIKEA lihas juuritaso VASEN KAULA ekstensio trapeziuz pars sup. C3-4 semispinalis capitis splenius capitis & cervicis

Lisätiedot

Polven artroosi. Kivunlievitys ilman lääkkeitä

Polven artroosi. Kivunlievitys ilman lääkkeitä Polven artroosi Kivunlievitys ilman lääkkeitä MIKÄ ON POLVEN ARTROOSI? Polven artroosi eli nivelrikko on polvinivelen sairaus, joka aiheuttaa muutoksia nivelrustossa ja luussa. Nivelrikolle on tyypillistä

Lisätiedot

Kivuliaan tekonivellonkan kuvantaminen Tampere Petra Elo

Kivuliaan tekonivellonkan kuvantaminen Tampere Petra Elo Kivuliaan tekonivellonkan kuvantaminen 19.4.2017 Tampere Petra Elo Mietittäviä asioita Oliko vaiva jo ennen tekoniveloperaatiota? Milloin ilmaantunut? Missä tilanteessa vaiva ilmenee? Missä pahin vaiva

Lisätiedot

Polven tekonivelleikkaukseen tulevien työikäisten potilaiden toimintakyky ja elämänlaatu ennen leikkausta

Polven tekonivelleikkaukseen tulevien työikäisten potilaiden toimintakyky ja elämänlaatu ennen leikkausta Polven tekonivelleikkaukseen tulevien työikäisten potilaiden toimintakyky ja elämänlaatu ennen leikkausta Sanna-Riina Nurmi, Mika Niemeläinen, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala Coxa, Tampere Polven tekonivelleikkauksen

Lisätiedot

Sementitön lonkan tekonivelleikkaus Schanzin osteotomialla aiemmin hoidetuilla lonkan dysplasiapotilailla

Sementitön lonkan tekonivelleikkaus Schanzin osteotomialla aiemmin hoidetuilla lonkan dysplasiapotilailla Sementitön lonkan tekonivelleikkaus Schanzin osteotomialla aiemmin hoidetuilla lonkan dysplasiapotilailla 68 leikkauksen pitkäaikaistulokset Antti Eskelinen 1,2, Ville Remes 2, Ilkka Helenius 3, Pekka

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot