Kristiina Qvintus, kutsuttuna asiantuntijana Pasi Hultunen, kutsuttuna asiantuntijana klo alkaen. Hyväksytään kokouksen muistio.

Transkriptio

1 VARKAUDEN KAUPUNKI TYÖLLISYYSTYÖRYHMÄ MUISTIO AIKA klo PAIKKA LÄSNÄ Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Hannu Tsupari pj, kaupunginjohtaja Minna Selkomaa, kaupunginhallituksen pj. Virve Olli, kaupunginhallituksen jäsen Tuula Savolainen, kaupunginhallituksen jäsen Helena Poutiainen, Pohjois-Savon TE -toimisto, palvelujohtaja Pia Hedman, TYP -koordinaattori Nina Holopainen, henkilöstöjohtaja Riitta Mentula-Hyvärinen, palvelualuepäällikkö Jouko Kuittinen siht., työllisyyskoordinaattori Kristiina Qvintus, kutsuttuna asiantuntijana Pasi Hultunen, kutsuttuna asiantuntijana klo alkaen POISSA Matti Semi, kaupunginhallituksen varapj. Jouko Laitinen, Navitas Kehitys Oy, toimitusjohtaja 1. EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Hyväksytään kokouksen muistio. Hyväksyttiin. 2. ELOKUUN TYÖTTÖMYYSLUVUT Työttömyysluvut julkaistaan klo Työllisyystyöryhmä merkitsee tiedoksi Varkauden elokuun työttömyysasteen. Kohtaa ei käsitelty.

2 3. KAUPUNGIN TYÖPAJAN TOIMITILA-ASIA Varkauden kaupunginhallitus päätti työllisyystyöryhmän esityksestä kesäkuussa ( / 138) irtisanoa kaupungin työpajojen nykyisten (Ahlströminkatu 25) tilojen vuokrasopimuksen alkaen. Samalla kaupunginhallitus päätti, että ratkaisu työpajatoiminnan sijaintipaikasta tehdään myöhemmin. Työllisyystyöryhmä käsitteli asiaa viime kokouksessaan ja päätti esittää kokoontuneelle kaupunginhallitukselle, että kaupungin työpajatoimintaa monipuolistetaan ja laajennetaan ensi vuonna siirtämällä kaupungin työpajatoiminta alkaen Joutenlahden entiselle koululle. Tähän liittyen työllisyystyöryhmä esitti, että koulurakennuksen vuokrasopimus Varkauden Urheiluseurat ry:n kanssa irtisanottaisiin mennessä sekä käynnistettäisiin Varkauden Urheiluseurat ry:n kanssa neuvottelut yhdistyksen roolista työllistämisessä samoissa tiloissa toimien. Kaupunginhallituksen kokouksessa asia jäi pöydälle lisäselvityksiä varten. Lisäselvityksiin kuuluvia asioita ovat olleet em. mahdollisuus käyttää samoja tiloja, kaupungin työpajalle muutosta aiheutuvat mahdolliset ylimääräiset koneiden/kaluston hankintakulut sekä Varkauden Urheiluseurojen mahdollisuus tuottaa työllistämisen palveluja vuoden vaihteen jälkeen. Varkauden urheiluseurat pitää toiminnan jatkamista samoissa tiloissa kaupungin pajan kanssa poissuljettuna vaihtoehtona. Samalla kannalla ovat myös kaupungin työpajasta vastaavat psykososiaalisen palvelualueen henkilöt. Vaikka koululla on runsaasti tilaa, olisi tässä tapauksessa kahden erilaisen toimijan palvelujen ja toiminnan yhteensovittaminen niin hankalaa, että kumpikaan toimija ei ole sen kannalla. Myös kaupungin työpajojen toiminnan laajentamisen ja monipuolistamisen näkökulmasta yhteiskäyttö rajoittaisi olemassa olevien suunnitelmien toteuttamista. Psykososiaalisella palvelualueella on monia kehittämistarpeita, joihin kaupungin työpajatoiminnan laajentamisella pystyttäisiin vastaamaan. Liitteenä on työpajatoiminnasta vastaavien Kristiina Qvintuksen ja Kirsi Ryynänen-Markkasen asiaa koskeva muistio. Muistiossa otetaan kantaa myös Varkauden Urheiluseurojen rooliin kuntouttavan työtoiminnan palvelujen tuottajana. Toinen lisäselvitysasia, eli kaupungin työpajalle muutosta mahdollisesti aiheutuvat lisäkulut koneiden ja kaluston hankinnan osalta, on ollut työpajojen tiedossa jo pidemmän aikaa. Lisäkulut jäävät muutamiin tuhansiin euroihin, sillä työpajalle joudutaan joka tapauksessa hankkimaan uutta kalustoa vaikka muuttoa ei tehtäisikään. Työllisyystyöryhmä päättää esittää kaupunginhallitukselle, että kaupungin työpajatoimintaa monipuolistetaan ja laajennetaan ensi vuonna siirtämällä kaupungin työpajatoiminta alkaen Joutenlahden entiselle koululle. Tähän ratkaisuun liittyen kaupungin ja Varkauden Urheiluseurat ry:n välinen toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus ko. koulurakennuksesta irtisanotaan mennessä. Hyväksyttiin.

3 4. KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN PAIKKATUKI Kuntouttava työtoiminta on kuntien järjestämisvastuulla olevaa lakisääteistä sosiaalipalvelua. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) tuli voimaan vuoden 2001 syksyllä. Lain tavoitteena on parantaa pitkään työttömänä olleiden henkilöiden edellytyksiä osallistua koulutukseen, työhön tai työhallinnon työllistymistä edistäviin palveluihin. Lain toimeenpanon alkuvuosina kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisen velvoittavuus koski vain alle 25 -vuotiaita ns. aktivointiehdon täyttäviä nuoria. Myöhemmin työttömyysturvalain muutosten myötä aktivointiehtoja laajennettiin koskemaan yli 25 -vuotiaita pitkään työttömänä olleita. Vuoden 2006 alussa voimaan tullut työttömyysturvalain muutos oli kuntien työllisyyden hoidon kannalta käänteentekevä. Lakimuutosten seurauksena kuntien myöntämästä toimeentulotuen perusosasta puolet tuli valtion maksettavaksi. Vastaavasti kunnille tuli velvoite maksaa puolet niiden henkilöiden työmarkkinatuesta, jotka olivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella yli 500 päivää ja jotka eivät osallistuneet työllistymistä edistävään palveluun (aktivointitoimenpiteeseen). Työllistymistä edistäviksi palveluiksi määriteltiin laissa valtaosa TE -toimiston palveluista sekä kuntien palveluista kuntouttava työtoiminta. Varkaudessa lakimuutokseen vastattiin mm. laajentamalla aktivointisuunnittelua yli 25- vuotiaisiin sekä ottamalla käyttöön syksystä 2006 alkaen kuntouttavan työtoiminnan paikkatuki. Työtoimintapaikan tarjoavalla toimijalle ryhdyttiin maksamaan 12 euron suuruista päiväkorvausta paikan tarjoamisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistujalle. Vastaavasti valtio alkoi maksaa kuntouttavan työtoiminnan lain voimaantultua kunnille kymmenen euroa jokaisesta työtoimintapäivästä. Kuntouttava työtoiminta on tällä hetkellä laajin kaupungin järjestämä työllistymistä tukeva palvelu. Viime vuonna palveluun osallistui kaikkiaan 303 henkilöä ja työtoimintapäiviä kertyi yli Kaupunki maksoi työtoimintapaikan tarjonneille työnantajille paikkatukea 8408 työtoimintapäivästä, yhteensä vajaa euroa. Paikkatuen piirissä oli näin ollen 39 % työtoimintapäivistä. Paikkatukea ei makseta kaupungin omille yksiköille eikä sellaisille toimijoille, jotka saivat toimintaansa kaupungilta erillistä hankerahoitusta (Nuorten paja, ViaDia). Valtio maksoi viime vuonna kaupungille korvausta kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä hieman yli euroa. Valtion korvauksen tarkoituksena oli alun pitäen peittää kunnille toiminnan järjestämisestä aiheutuvat kulut. Käytännössä valtion korvaus kattaa järjestämiskuluista kuitenkin vain %. Toisaalta, mikäli kuntouttavaa toimintaa ei järjestettäisi, olisivat kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuusmaksut noin euroa nykyistä suuremmat. Myös toimeentulotukimenot olisivat selvästi korkeammat. Kuntouttavan työtoiminnan paikkatuen korottamiselle on olemassa selkeä tarve, mikäli halutaan säilyttää nykyinen palvelujen määrä ja laatutaso. On olemassa vaara, että osa nykyisistä kuntouttavan työtoiminnan palvelujen tuottajista lopettaa palvelun tarjoamisen, ellei siitä saatava korvaus riitä kattamaan kustannuksia. Näin on erityisesti niiden toimijoiden kohdalla, jotka ovat palkanneet palvelua varten työntekijöitä. Toisaalta myös

4 niiden yhdistysten kohdalla, joille paikkatuella on pienempi merkitys, tuki kuitenkin kannustaa lisäämään työtoimintapäiviä ja -paikkoja. Näin turvataan se, että kuntouttavan työtoiminnan paikkojen tarjonta on riittävää ja mahdollisimman monipuolista, mikä on kaikkien etu. Psykososiaalisissa palveluissa on arvioitu, että ensi vuonna paikkatukea maksetaan kaikkiaan työtoimintapäivästä. Määrä on hieman enemmän kuin viime vuonna ja todennäköisesti myös kuluvana vuonna. Ensi vuoden paikkatukipäivien määrän kasvusta osa johtuu hanketoiminnan päättymisestä (ViaDia ry:n Varikko hanke) ja osa muusta työtoimintapaikkojen tarjonnan kasvusta. Paikkatuen korottaminen lisännee jonkin verran paikkojen tarjontaa, mikä onkin pyrkimys. Nykyisellä 12 euron päivähinnalla paikkatukea maksettaisiin ensi vuonna euroa ja nyt esitettävällä 16 euron päivähinnalla euroa. Kohtuullisen suuren korotuksen perusteluna on useiden kymmenien työtoimintapaikkojen turvaaminen, jolla kaupunki säästää työmarkkinatukimaksuissa moninkertaisen summan korotukseen verrattuna. Työllistämispalvelujen näkökulmasta merkittävin etu on asiakkaiden työtoimintapaikkojen määrän ja monipuolisuuden säilyminen. Työllisyystyöryhmä kannattaa kaupungin sosiaali- ja terveystoimen talousarvioon sisältyvän kuntouttavan työtoiminnan paikkatuen korottamista alkaen nykyisestä 12 eurosta per työtoimintapäivä 16 euroon per työtoimintapäivä. Esitys hyväksyttiin.

5 5. NUORTEN KESÄTYÖLLISTÄMINEN Varkauden kaupunki on palkannut vuosittain koululaisia ja opiskelijoita kesätöihin omille toimialoille sekä tukenut avustuksin yritysten ja yhteisöjen vastaavaa kesätyöllistämistä. Vuoden 2016 talousarviossa tähän tarkoitukseen oli varattu euroa, josta yritysten ja yhteisöjen kautta tapahtuvaan työllistämiseen euroa. Määrärahalla työllistyi nuoria kuukauden ajaksi kaupungille 130 henkeä ja yrityksiin 125 henkeä. Yrityksille varattu tukisumma ei aivan riittänyt, minkä vuoksi tarkoitukseen siirrettiin keväällä vielä ylimääräinen euron rahoitus. Kaupungin panosta koululaisten ja opiskelijoiden työllistämisessä on pidetty pääosin hyvänä, mutta myös kriittisiä äänenpainoja on kuulunut. Tukea ei ole voinut saada yrittäjien perheenjäsenten kesätyöhön eikä ylioppilaille. Myös nuorten kesätyöllistämisen määrää on haluttu nostaa nuorten työelämästä syrjäytymisen estämiseksi. Erityisesti viimemainittu näkökulma on noussut vahvasti esille työllisyyden toimenpideohjelmaa varten pidetyissä työpajoissa. Näiden kehittämistarpeiden pohjalta kaupungin roolia ja mahdollisuuksia koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistämisessä on läpikäyty uudelleen. Tavoitteena on ollut tukien ja menettelyjen uudistaminen kesäksi Koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistämistä voidaan lisätä kaupungin toimialoilla lyhentämällä nykyistä työjaksoa kuukaudesta kolmeen viikkoon. Tämä toimenpide lisää työmahdollisuuksia kaupungilla runsaalle 40 nuorelle kesää kohti lisäämättä työllistämisen kustannuksia. Työjakson lyhenemisestä huolimatta nuoren saama palkka on edelleen kilpailukykyinen. Peruskoululaisen peruspalkka olisi 600 euroa kolmelta viikolta ja muissa oppilaitoksissa opiskelevien 825 euroa kolmelta viikolta. Työjakson lyhentäminen tuo hieman lisätyötä toimialoille, mutta ei kuitenkaan kohtuuttomasti. Kaupungin kesätyöhön otettaisiin edelleen kyseisenä vuonna 16 vuotta mutta enintään 24 vuotta täyttäneitä. Kuitenkin nykyisen käytännön mukaisesti sosiaali- ja terveyskeskuksen lähetteellä palkattavien henkilöiden osalta voidaan poiketa yläikärajasta ja työjakson pituudesta. Kaupungin kesätöihin voisi työllistyä vain yhden kerran. Kyseisenä keväänä ylioppilaaksi kirjoittavat voisivat myös työllistyä kaupungin kesätöihin. Yrityksille ja yhteisöille myönnettävät kesätyöpaikkatuen perusteet muuttuisivat niin, että tukea voi saada nykyisen kuukauden jakson sijaan kahden, kolmen tai neljän viikon työllistämiseen. Tämän uskotaan lisäävän nuorten työllistymisen mahdollisuuksia ja muutoinkin joustavoittavan tukijärjestelmää. Nykyiseen verrattuna neljän viikon tuki kasvaisi 350 eurosta 400 euroon. Samalla kuitenkin vähimmäispalkkaehto nousisi nykyisestä 600 eurosta 700 euroon. Myös lyhyemmille työsuhteille olisi vähimmäispalkkaehto. Liitteessä on ehdotus yrityksille ja yhteisöille myönnettävän kesätyöpaikkatuen perusteista vuonna Työllisyystyöryhmä päättää esittää kaupunginhallitukselle, että Varkauden kaupungin kesätyöllistäminen sekä yrityksille ja yhteisöille myönnettävät kesätyöpaikkatuet vuonna 2017 toteutetaan edellä kuvatulla tavalla. Esitys jätettiin pöydälle Suomi 100 vuotta juhlavuoden valmisteluun liittyen.

6 6. NUORET DUUNIIN -HANKE Nuoret Duuniin -hanke toimii vuosina koko Pohjois-Savon alueella, ja sitä hallinnoi Siilinjärven kunta. Hankkeen tavoitteena on nuorisotyöttömyyden puolittaminen Pohjois-Savossa vuoteen 2018 mennessä. Varkauden kaupunki rahoittaa osaltaan hankkeen toimintaa sekä toimii hankkeen yhteistyökumppanina. Hankkeen projektisuunnittelija Pasi Hultunen kertoo kokouksessa hankkeen tuloksista ja tämän hetken tilanteesta. Työllisyystyöryhmä merkitsee Pasi Hultusen selonteon tiedoksi. Työllisyystyöryhmä päätti, että hankkeen tuloksia seurataan jatkossa tarkemmin. 7. TYÖLLISYYSPALVELUJEN TALOUSARVIOLUONNOS Kaupungin työllisyystilanne on pysynyt viime vuoteen nähden kutakuinkin ennallaan vaikka työllistämispalveluja on lisätty. Työpaikkojen määrän kasvu ei ole suoraan vähentänyt työttömyyttä, sillä ilmeisesti merkittävä osa uusista työpaikoista täyttynyt muualta kuntaan tulleilla. Pitkään työttömänä olleiden määrä näyttää pysyvän korkeana ja kaupungin työmarkkinatukimenot uhkaavat nousta ellei työllistämistoimien voimaperäisyyttä entisestään lisätä. Meneillään oleva työllisyyden toimenpideohjelman (=työllisyysohjelman) valmistelu on nostanut esiin keinoja, joilla kaupunki voi vahvistaa palvelurakennettaan vastaamaan paremmin nykytilanteen ja tulevaisuuden työllisyyden edistämisen tarpeita. Näköpiirissä on, että maakunta- ja sote -uudistuksen tullessa käytäntöön 2019 kuntien työllisyyden edistämisen rooli muuttuu nykyistä kokonaisvaltaisemmaksi ja samalla myös haastavammaksi. Tähän muutokseen on syytä lähteä varautumaan jo ensi vuoden talousarviossa. Valmisteilla olevasta työllisyysohjelmasta nousee esille muutama näkökohta, joilla kaupungin nykyisen palvelujärjestelmän vaikuttavuutta voidaan parantaa. Ensinnäkin olemassa olevia palveluaukkoja paikkaamalla palvelut saadaan kohdentumaan todellisten palvelutarpeiden mukaisesti nykyistä paremmin. Tämä lisää palvelujen sujuvuutta (=siirtymistä palvelusta toiseen) ja vähentää yksittäisiin palveluihin kohdistuvaa kuormaa. Näin toimien myös palveluihin virtaavia asiakasmääriä voidaan merkittävästi nostaa. Tällä hetkellä suurimmat palveluaukot ovat työ- ja toimintakyvyn selvittelyprosessin kokonaishallinnassa ja selvittelyjen vähäisyydessä todellisiin tarpeisiin nähden. Tilannetta korjaamaan esitetään työkykykoordinaattorin palkkaamista ensi vuoden alusta. Toinen palveluaukko liittyy nuorten työttömyyden pitkittymiseen. Osalla ammatillisen koulutuksen suorittaneista nuorista työttömyys pitkittyy selvästi ja työllistymisen mahdollisuudet alkavat sitä kautta selvästi heiketä. Tässä tilanteessa kaupunki voisi toimia ennakoiden ja kokonaisvaltaisemmin. Jo kohtuullisen pienelläkin väliintulolla nuorten työttömyysjaksoja on

7 mahdollista saada lyhenemään. Inhimillisen näkökohdan lisäksi tällä on myös merkittävä taloudellinen puoli. Noin neljännes työmarkkinatuen kuntaosuuslistalle tulevista on nuoria, joiden työttömyys on pitkittynyt. Nuorten työhönvalmennukseen esitetään varattavaksi vähintään puolikas henkilötyöresurssi ensi vuodelle. Työllistymispalvelujen asiakasmäärien nostaminen merkittävästi nykyisestään on mahdollista, jos asiakkaita vastaanottamaan varataan henkilöresurssi (=palveluohjaus). Pohjois-Savon TE toimiston kanssa on tarkoitus sopia kaksivuotisesta kokeilusta, jossa TE toimistossa olevia työttömiä työnhakijoita ohjataan sovituilla kriteereillä kaupungin työllistymispalveluihin. Ainakin yksi kriteeri voisi olla työttömyyden perusteella tulleiden työmarkkinatukipäivien kertymä (esim. 200 pv). Kyseinen asiahan oli esillä jo Varkauden kaupungin työministeriölle tekemässä kuntakokeilu 2:n hakemuksessa. Tämän hetkisen arvion mukaan nykyisten asiakasvirtojen lisäksi kaupunki voisi ottaa TE -toimistosta suoraan asiakasprosesseihinsa uutta työtöntä kuukaudessa, jos tehtävää varten varataan puolen henkilötyövuoden panos. Vuositasolla puhuttaisiin siten henkilön lisäyksestä, mikä jakautuisi eri palveluihin kunkin yksilöllisen palvelutarpeen mukaisesti. Tähän liittyen talousarvioluonnos sisältää palkkatukityöllistämisen lisäämistä nykyisestä 30 henkilötyövuodesta 50 henkilötyövuoteen sekä yrityksiin työllistymisen ostamista henkilöstöpalveluyrityksiltä. Yrityksiin työllistymisen tukemista on tarkoitus jatkaa, mutta hieman nykyistä pienemmällä rahoituksella. Myös kaupungin oman kesätyöllistämisen rahoitusta pienennetään hieman Soisalon työterveyden YT - neuvottelujen henkilöstövähennysten vuoksi. Psykososiaalisella palvelualueella olevat tavoitteet työpajatoiminnan laajentamisesta, kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärän pitämisestä korkealla ja Voset hankkeen tavoitteiden saavuttamisesta sopivat hyvin yksiin esitettyjen resurssilisäysten kanssa. Tällä hetkellä työllisyysyksikössä työskentelee viisi henkilöä: työllisyyskoordinaattori, työllisyyssihteeri, palveluohjaaja, työnsuunnittelija ja TYP -koordinaattori. Mikäli esitetyt henkilöstöresurssien lisäykset toteutetaan, tarvittaisiin kahden henkilötyövuoden panosta varten runsaan euron lisäpanostus. Palkkatukityöllistämisen nostoon 20 henkilötyövuodella tarvitaan euron rahoituslisäys. Työllistämispalvelujen ostoon ml. opinnollistamisen pilotointi esitetään euron rahoitusta. Hankerahoitus hieman laskee Nuoret Duuniin hankkeen päättymisen vuoksi. Kaiken kaikkiaan työllisyysyksikön nettobudjetti kasvaisi esitetyillä muutoksilla nykyisestä eurosta noin euroon eli nettona noin euroa. Lisäysten vaikutuksena olisi työttömyyden laskeminen ja kaupungin työmarkkinatuen kuntaosuusmaksujen vähentyminen sekä lyhyellä että varsinkin pitkällä aikavälillä. Myös toimeentulotukimenojen vähentymisen jatkuminen olisi todennäköistä. Palvelurakenteen näkökulmasta esitetyt muutokset olisivat askel kohti kokonaisvaltaisempaa kuntavetoista työllisyyden edistämisen toimintamallia, joka näyttää olevan nyt suuntauksena. Työllisyystyöryhmä käy keskustelun esitetyistä talousarviomuutoksista ja antaa talousarvion valmistelijoille evästystä jatkovalmistelua varten. Asia jätettiin pöydälle.

8 8. MUUT ESILLE TULEVAT ASIAT Muita asioita ei ollut. 9. SEURAAVA KOKOUS Seuraava kokous päätetään kokouksessa. Seuraava kokous perjantaina klo alkaen.