^^ItltflHD SUOMALAINEN URHEILULUKIO MAAILMAN PARAS? Markus Kalmari te-.,l!;i' %i^>i&tc1,11 ' '' m-^^^^^^&^^t

Transkriptio

1 ^^ItltflHD SUOMALAINEN URHEILULUKIO MAAILMAN PARAS? Markus Kalmari te-.,l!;i' %i^>i&tc1,11 ' '' m-^^^^^^&^^t

2 ^ w ^ ^nuno NYKYTILA Tähän saakka menestys urheilussa ja opiskelussa on kiistaton - huippu-urheilijat ovat tyytyväisiä -,w'

3 ^ ^ 099 ^ ^INLflHD Urheilulukioissa opiskelleet mitalistit LontS Sochi 2014: Enni Rukajärvi, Krista Lähteenmäki, livo Niskanen, Kerttu Niskanen, Aino-Kaisa Saarinen ja miesten jääkiekkojoukkueesta 15 pelaajaa Lontoo 2012: Silja Lehtinen, Silja Kanerva, Mikaela Wulff, Tuuli Petäjä-Siren Urheilulukioissa opiskelleiden määrä olympiajoukkueissa Peking (34 ^ncou^gr (45,3%), Lontoo (39,3%) ja Sochi (53%)

4 ^ (^ 999 -^ ^IHUHD Urheilulukioissa opiskelleet huippu-urheilijat Susijengi: Huff, Koivisto, Koponen, Lehto, Muurinen, Möttölä, Nuutinen, Rannikko, Salin Lentopallon MM -joukkue Puola: Kunnari, Oivanen, Oivanen, Ojansivu, Seppänen, Shumov, Siirilä, Siltala, Sivula, Tervaportti = (10/14) + valmentaja Sammelvuo Jarkko Nieminen, Jari-Matti Latvala, Kaisa Mäkäräinen, Kiira Korpi, to, Riikka Lehtonen, Samppa Lajunen; Hanna-Maria Seppälä, Matti RTatt prudglannu Manninen, Sari Multala...

5 ^ ^^ 099 ^ TIHUHD Huippu-urheilijat arvostavat urheil Kansainvälisessä 15 eri maan huippu-urheilun o nyermsfpmti i ko itä vertailevassa tutkimuksessa (SPLISS-tutkimus) selvitettiin huippuurheilijoiden ja valmentajien arvioita heidän saamastaan tuesta toisen asteen koulutuksessa. Suomesta 68 % oli käynyt urheilulukion. Lähimpänä oli Tanska 44 % osuudella. Keskiarvo oli 29 %. Suomalaiset huippu-urheilijat arvioivat myös toisella asteella isä tuen urheilun ja opiskelujen yhdistämisessä hyväksi tai riittäväksi. Perä^L 2 % listanneista suomalaisista huippuurheilijoista piti tukea^vshiptään riittävänä. Kaikkien maiden keskiarvo oli 68 %.

6 1^ (^ 999 ^- ^IHLflHD Onnistunutta opiskelua ja urheilua urhel 13 erityisen koulutustehtävän saanutta urheilulukiota 2370 opiskelevaa urheilijaa (vuosi 2013) Urheilullinen taso keskimäärin yksilölajien nuorten SM -mitalisti tai joukkuelajin juniorimaajoukkueurheilija Vuoden 2013 yhteishaussa urheilulinjalle valittujen peruskoulun päättöarvioinnin painotettu keskiarvo oli keskimäärin 8,65 Vuonna 2013 pakollisten ylioppilaskokeiden puoltoäänten J<eskiarvo oli 17,15 Vuonna^2Q4.L52% valmistui ylioppilaaksi kolmessa vuodessa, 23% kolmessa ja puofe sä? ft dessa ja 25% neljässä vuodessa Vuonna 2011 vain 0,5% keskeytti lukio-c ^.^^.^.^...^

7 Yhteensä 2013 Keskiarvo / oppilaitos Urheilulukioiden urheilijamäärä Erityisluvassa mainittu urheilijamäärä, kpl Urheilulukioiden kurssimäärä urheilutehtävän suorittamiseen, kpl Urheilutehtävään käytetyt taloudelliset resurssit, Urheilulinjalle valittujen lajiliittopisteiden 4,42 pist. 12 oppilaitoskohtainen keskiarvo Valittujen peruskoulun päättätodistuksen 8,65 13 lukuaineiden oppilaitoskohtainen keskiarvo Urheilulinjalta keväällä 2013 kirjoittaneiden 17,15 12 ylioppilaskirjoitusten puoltoäänten keskiarvojen keskiarvo (pakolliset aineet) Sochin joukkueessa ilulukiotaustaista urheilijaa "^

8 ^ ^ J:IHLflt1D 7 Korkea-asteella opiskelevat urheilijat Suomessa on maajoukkuetason urheilijaa Heistä opiskelee korkeakoulussa % Olympiakomitean tukiurheilijoita (240) 40 % opiskelee Opintojen eteneminen ja opintotuki Maajoukkuetason urheilijoiden opiskelun kesto yliopistossa keskimäärin 7,7 vuotta (AMK ka. 5,3 vuotta) Lähes puolet maajoukkuetason urheilijoista arvioi, että yjukauden eivät riitä valmistumiseen ja 75 % heistä toivoi lisäjoustolznoauntoalkaan

9 ^ (^ 099 ^k- ^IHLflHD v URHEILULUKIOT MAAILMAN PA Urheilijoiden kaksoisuria urheilulukioissa voidaan tukea vielä paremmin tehostamalla urheilulukioiden ja huippuurheilujärjestelmän keskinäistä yhteistyötä, joka johtaa parempiin tuloksiin, osaamisen kasvuun ja resurssien tehokkaampaan hyödyntämiseen.."".a» ^'^...^,, _

10 ^^IHLflHD TULEVAISUUDEN TOIM ja TAVOITTEET o Paras mahdollinen osaaminen ja resurssit opiskelevan urheilijan tueksi. o Tuetaan niitä urheilijoita, lajeja ja lukioita, joilla on menestymisen mahdollisuudet. HUY arvioi mahdollisuuksia ja koordinoi eri toimijoiden yhteistyötä. o Yksilölliset ja joustavat opiskelumahdollisuudet (OPS ja TUNTIJAKO) huomioiden huippu-urheilijan uralle valmistautumisen vaatimukset. '^"Kokonaisvaltainen huolehtiminen urheileväfr-oplskelijaqjsahdesta urasta Ja arjen hallinnasta^c^tbtyu vain urheiluoppilaitoksissa. ^s

11 ^IHLflHD URHEILULUKIOLUPIEN o HUY tekee esityksen OKM:lle hakemusten pohjalta ja OKM päättää. o Suomen Olympiakomitean alaisuudessa toimivan Huippu-urheiluyksikön (HUY) rooli on johtaa suomalaista huippuurheiluverkostoa. o HUY:n urheiluakatemiaohjelman tehtävä on johtaa urheiluakatemiaverkostoa, jonka keskeisenä osana toimivat urheilulukiot. o HUY:llä urheiluakatemioiden arviointi ja tavoiteohjausjärjestelmä urheilijoiden >urien edistämiseksi, johon ^ urheiluoppitartokset nj^outuvat hyvin. o Seuranta-Ja raportointi KIHU:n tukemana ^

12 ^ <4 999 ^ TIHUHD 7 Urheilun erityisen koulutustehtävän Huippu-urheiluyksikkö arvioi lausunnossaan seuraavia asioita: - Urheiluoppilaitosten valtakunnallinen kokonaistarve suhteessa mm. urhejlijamääriin' - Lupaa hakevassa oppilaitoksessa opiskelevien urheilijoiden määrä ja taso eri opiskeluvuosille jaettuna. - Hakijan ilmoittamien urheilijoiden määrää ja taso suhteessa muuhun urheilulukioverkkoon. - Oppilaitoksen kyky ja suunnitelmat järjestää joustavat opiskelujärjestelyt huippu-urheilun tarpeet huomioiden - Opetuksenjärjestäjän, kaupungin ja paikallisen tai kansallisen urheilujärjestelmän kyky järjestää olosuhteet, majoitus ja muu urheiluun liittyvä opisketijahuoltoja päivittäinen huippu-urheilun tarpeet huomioiva toimintaympäristö - Opetuksenjärjestäjänja kunnan vuosittainen omarahoitus (valtionosuuden lisäksi) urheilulukioon. - Oppilaitoksen kiinnittymisen aste alueelliseen ja valtakunnalliseen urheilujärjestelmään, sijainti ja yhteistyö valtakunnallisen painopisteakatemian kanssa, urheiluakatemioihinja lajien valmennuskeskittymiin. [[suusja yhteistyö mm. muiden alueen urheilu-oppilaitosten kanssa - Huippu-urheiTi]?yrd jij)rosenttiosuudet esimerkiksi olympiajoukkueissa kolmen viimeisen olympiadin ajalta. - Huomioiden isojen kaupunkiertfcar^^ljsyys

13 ^flhuhd URHEILULUKIOIDEN Tl OPETUSSUUNNITELMA o Erityisen tehtävän mukaiset opinnot urheilijoilla muodostaisivat yhteensä 25/75 kurssia. o Täysi poisvalintamahdollisuus urheilijaopiskelijoille kaikissa muissa aineissa paitsi niissä, joissa hän osallistuu yo-kirjoituksiin. o Etenemisoikeus erityisen koulutustehtävän mukaisessa tuntijaossa tarkastetaan vuosittain. o Tehostettu ohjau^tyl^op ^elijalle ja yksilölliset opiskelusuurmitbfrnat

14 ^ ^ 099 -^ ^IHLflHD y Miksi urheilulukiot ovat tärkeitä urheilija Mahdollistaa kaksi kertaa päivässä toteutettavan riittävän harjoittelun, joka lasketaan osaksi lukio-opintoja. Harjoitusmäärää ei voi tehdä yksin koulupäivän jälkeen, eikä myöskään ennen tai jälkeen lukio-opintovaihetta. Urheilijalla ei ole koulutusjärjestelmää urheilijan ammattiin ja urheilu-uran jälkeen siirrytään työelämään. Joten jatko-opiskelu ja ammattiin valmistuminen on välttämätöntä. Urheilija toteuttaa ^tjjohta yhtäaikaista uraa. Voisiko tämä olla pel turvaamiselle? urheilulukioiden rahoituksen

15 ^ ^ 099 ^- ^IHLflMD Erityisen koulutustehtävän rahoitus url Urheilulukioiden erityistehtävään osoitettu rahoitus nykyisin on noin 4 miljoorfäa euroa. Mikäli urheilulukion erityiseen tehtävään kohdennettaisiin keskimäärin n per urheilija, mahdollistaisi tämä yhteensä 2000 urheilijan valitsemisen lukioon urheilijastatuksella (nyt noin 2400 urheilulukiolaista). Pisteyttämällä urheilijat tason mukaisesti lajiliittopistejärjestelmää hyödyntäen voitaisiin rahoitusta ohjata huippu-urheilun tavoitteiden mukaisesti. Rahoitus //korvamerkittäisiin// euromääräisesti erityisen tehtävän mukaisiin opintoihin, jolloin opetuksen järjestäjä ei voi käyttää rahoitusta muuhun tarkoitukseen (palautusperiaate). Rahoituksella tavoitelt^fkqsaa\ifi@^(uippu-urheiluyksikön hyväksymien ammattivalmentajien sitouttarrhi'hktyöajallaan urheilulukiotoimintaanja lopulla työajalla toimimaan urheiluakatemioissa olympiakomiteanja lajien rahoittamana (parhaat mahdolliset valmentajat).

16 ^^IHlflHD RAHOITUS 1. Perusrahoitus 25% OKM määrittelee oppilaitokset HUY:n lausunnon pohjalta (kaksi olympiadia) 2. Suoritusrahoitus 25% Maksetaan tutkinnon suorittaneista urheilijaopiskelijoista (OKM määrittelee) 3. Vaikuttavuusrahoitus harkinnanvaraisena 50% (vuosittain vai neljän vuoden välein) Maksetaan urheilullisen tason ja menestyspotentiaalin perusteella 4. YleiserHUkTökoulutuksen harkinnanvaraisessa rahoituksessa tulisi htlomipida p [ustellusta syystä urheilijoiden neljännen vuod^n-opy^lun rahoitustarve erikseen. '^Y

17 ^ ^ 099 ^ ^IHLflHD Urheilulukioista maailman parhaita lajissaa Tähän saakka menestys urheilussa ja opiskelussa on kiistaton - huippu- urheilijat ovat tyytyväisiä. Urheilijoiden kaksoisuria urheilulukioissa voidaan tukea vielä paremmin tehostamalla urheilulukioiden ja huippuurheilujärjestelmän keskinäistä yhteistyötä Joka johtaa parempiin tuloksiin, osaamisen kasvuun ja resurssien tehokkaampaan hyödyntämiseen. Huippu-urt yrapojj välttämättömiä, kosf urheilun erityislukiot ovat irvalle urheilu on ammatti ja sekin vain osan aikaa työurasta.

18 TIHUHD PERUSTEET URHEILUC o EU Guidelines on Dual Carreers ofathletes -linjaukset rohkaisevat myönteisiin poliittisiin päätöksiin lahjakkaiden ihmisten kaksoisurien tukemisessa. o Urheilijoiden kaksoisurat ovat yksi prioriteeteista EU: n Erasmus for ali ohjelmassa.