Onnellista elämää puhtaan Saimaan äärellä

Transkriptio

1 Lappeenranta strategia Onnellista elämää puhtaan Saimaan äärellä Lappeenrannan kaupungin hyvinvointiohjelma Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto- ja matkailukaupunkiaan, joka kasvaa ja kansainvälistyy rohkeasti.

2 - johdanto Hyvinvointia ja terveyttä määrittävät monet eri tekijät: ikä, sukupuoli ja synnynnäiset tekijät, elämäntyyli elintapoineen ja myös yhteisö jossa elämme (Kuva 1). Lappeenrannan kaupungin hyvinvointiohjelma lähtee laajasta hyvinvoinnin käsitteestä. Pääpaino on hyvinvointia vahvistavassa ja ihmisten ja yhteisöjen omia voimavaroja hyödyntävässä lähestymistavassa. Varhaisella puuttumisella vaikutetaan hyvinvointiin ennen ongelmien tai sairauksien syntyä niin, että luodaan kuntalaiselle mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristönsä hyvinvoinnista ja terveydestä. Matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalvelut sekä kuntalaista lähellä olevien kansalaisjärjestöjen hyvinvointia ja terveyettä edistävä toiminta toimivat ennaltaehkäisevinä keinoina. Kuva 1. Hyvinvointia ja terveyttä määrittävät tekijät (mukaillen Dahlgren &Whitehead, suom. Palosuo ym. 2004) Laajan ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tarvitaan eri väestöryhmille kohdennettuja palveluja, joiden avulla kavennetaan hyvinvointieroja. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti heikoimmassa asemessa olevien terveyden ja hyvinvoinnin edellytysten luomiseen. Työllisyyttä ja sitä kautta osallisuutta lisäävät toimenpiteet on nostettu esiin elinkeino-ohjelmassa. Asukkaiden hyvinvointia ja alueellisen eriarvoistumisen ehkäisyä tukevat toimiva kaupunkirakenne, asuntotuotanto ja elinympäristöstä huolehtiminen, joihin liittyvät toimenpiteet on kuvattu pääsääntöisesti kaupunkirakenneohjelmassa. Palveluiden tuotannolliset näkökohdat on huomioitu talous- ja palvelurakenneohjelmassa. Hyvinvointiohjelman Onnellista elämää puhtaan Saimaan äärellä toimenpidekokonaisuudet ja vastuutahot ovat: 1. Myönteisiä ja kannustavia kasvu- ja kehittymiskokemuksia läpi elämän (kaupunginhallitus) 2. Sujuva arki (kaupunginhallitus) 3. Ikäihmiset aktiivisina toimijoina (sosiaali- ja terveystoimikunta) 4. Vahva ote elämään (kasvatus- ja opetuslautakunta) 5. Aktiivisesti osallistuvat lappeenrantalaiset (kaupunginhallitus) 6. Kuunnellen ja yhdessä tehden (kaupunginhallitus).

3 1. Myönteisiä ja kannustavia kasvu- ja kehittymiskokemuksia läpi elämän Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. a. Koettu tyytyväisyys omaan elämään (ATH) b. Terveyserojen kaventuminen Kannustetaan asukkaita kasvattamaan ja kasvamaan yhdessä samanarvoisina sekä oppimaan nykyhetkeä ja tulevaisuutta varten elämän eri vaiheissa. Koulutustarjonnassa kiinnitetään huomiota elinikäisen oppimisen mahdollisuuksiin. Siirretään palvelurakenteen painopistettä erityispalveluista ennalta ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukemiseen siten että matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja palveluja lisätään. Kannustetaan terveisiin elintapoihin ja luodaan olosuhteet, joissa elämänhallintataitojen paraneminen on mahdollista. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat kiinteä osa hyvinvointipalveluja. Lasten ja nuorten tyytyväisyys elinoloihin paranee ja oppimistulokset kehittyvät myönteiseen suuntaan. Lappeenrantalaisilla on oppimis-/koulutusmahdollisuuksia elämän eri vaiheissa. Koulujen hyvinvointiprofiilit, asiakastyytyväisyys, oppimistulokset, koulutuksen ulkopuolelle jääneet, koulutustarjonnan monipuolisuus, Hymypuntari/Nuorisoseula -mittariston kehitystyö myönteisen kasvu- ja oppimiskokemuksen seurantaan. Ennaltaehkäisevät, kuntouttavat ja kotiin vietävät palvelut tukevat kaikenikäisten asukkaiden arkea. Liikkuvia toimintamalleja kehitetään edelleen. Varhainen puuttuminen, ratkaisukeskeinen työote ja tuki ohjaavat toimintaa. Uudet ja vaikuttavat toimintamallit esim. kuraattoritoiminta, liikuntaneuvonta Matalan kynnyksen palvelut on otettu käyttöön; lastentalon, aikuistentalon ja ikäkeskuksen uudet toimintamallit, kasvatuksellinen nuorisotilatoiminta, nuorisotalotyön laatukriteerien mukainen toiminta. Kuntalaisten elintavat ja aktiivisuus kehittyvät myönteiseen suuntaan ja kiinnostus sekä mahdollisuudet omahoitoon kasvavat. Lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ohjaa valmennusnäkökulma ja Lappeenranta on mukana Liikkuva koulu -hankkeessa vuodesta 2013 lähtien. Sähköiset palvelut tukevat omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimista; Hyvissivuston käyttö lisääntyy. Liikunta, kulttuuri ja järjestöaktiivisuus lisääntyvät ja terveelliset elintavat yleistyvät (ATH- ja kouluterveys kysely) Hyvis-sivuston kävijämäärä Terveydenedistämisaktiivisuus eri toimialoilla (TEA-viisari). Lappeenranta on edelläkävijä kulttuurin sekä liikunnan hyvinvointivaikutuksia hyödyntävissä palveluissa. Terveys-, liikunta- ja kulttuurineuvontaa annetaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muissa palvelupisteissä ja tapahtumissa ja se huomioidaan myös viestinnässä. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat osa asiakaskohtaista palvelusuunnitelmaa ja niitä tuotetaan monipuolisesti eri ikäryhmille ja eri ikäryhmiä yhdistävästi. Asukkaiden osallistumisaktiivisuus kasvaa (ATH, henkilöstön hyvinvointikysely). Liikunta- ja kulttuuritarjonnan monipuolisuus Hyvinvointipalveluiden näkyvyys ja tietoisuus palveluista kasvaa (ATH).

4 2. Sujuva arki Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Menojen jatkuva tärkeysjärjestykseen asettaminen ja mitoittaminen tulopohjan mukaiseksi. a. Työn ja perheen myönteinen vuorovaikutus (ATH) b. Psykososiaalisten ongelmien yleisyys Otetaan käyttöön sekä vahvistetaan toimintamalleja, jotka tukevat perheitä ja vanhemmuutta sekä sukupolvien välistä, sukupolvien rajat ylittävää toimintaa ja yhteisöllisyyttä. Kehitetään toimintamalleja ja aikuisten yhteistyötä tukemaan lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia. Lappeenrantalaislasten vanhemmat saavat tarvittaessa tukea ja koettu tyytyväisyys elämään kasvaa. Laadukas varhaiskasvatus ja uudet yhteisölliset toimintamallit tukevat perheiden arkea Lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus toteutuu (äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto) Asiakastyytyväisyys. Lasten ja nuorten psykososiaalinen hyvinvointi paranee ja psykososiaaliset ongelmat ja tuen tarvitsijoiden määrä vähenevät. Lasten- ja nuortentalon toiminnan aloittaminen Ratkaisukeskeinen ja verkostomainen toimintatapa Monialainen yhteistyö yleistyy, esim. nuorisotyön ja kirjaston yhteistyön toteutuminen, koulujen ja urheiluseurojen yhteistyö tiivistyy Lasten ja nuorten psykososiaaliset ongelmat. Luodaan perheille yhteistä harrastus- ja kulttuuritoimintaa. Perheille suunnattu yhteistoiminta lisääntyy. Perheille suunnattujen liikunta- ja kulttuuritapahtumien / ryhmien määrä Perheille suunnattujen pysyvien liikunta- ja kulttuuripalveluiden määrä. Tuetaan taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Kohdennetaan palveluita niitä eniten tarvitseville. Tunnistetaan toimeentulotuen lapsiperheasiakkaat tai perheet, joissa on vakava fyysinen sairaus, mielenterveysja/tai päihdeongelma ja ohjataan kohdennettuihin palveluihin. Asiakassegmentointi toteutuu Uudet palvelumallit ovat käytössä 2014 Tuettujen järjestöjen harrastajien määrä/vuosi. Tuetaan maahanmuuttajaperheiden kotoutumista. Maahanmuuttajien kotouttaminen huomioi koko perheen tilanteen ja on eri toimialojen aktiivista yhteistyötä. Toimeentulotukea saavien maahanmuuttajien määrä (%) Toteutuneet maahanmuuttajien terveystarkastukset/v Kotouttamistoimien monialainen yhteistyö Perusopetukseen valmistavan opetuksen osallistujamäärä.

5 3. Ikäihmiset aktiivisina toimijoina Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Asiakaskeskeinen, kuntalaisen vahvaan osallisuuteen perustuva jatkuva kehittäminen. a. Senioriväestön onnellisuus (ATH) b. Yli 75 vuotiaista asuu kotona 92 % Vahvistetaan laaja-alaisia matalan kynnyksen neuvontapalveluja ja palveluohjausta. Mahdollistetaan kodinomainen ja turvallinen asuminen. Kannustetaan asukkaita toimintakyvyn ylläpitämiseen ja aktiiviseen osallistumiseen. Kehitetään yhteisöllistä, turvallista, esteetöntä ja liikunnalliseen elämäntapaan innostavaa elinympäristöä. Ikäihmisten tietämys ennaltaehkäisevistä palveluista kasvaa ja he osaavat hakea apua tarvittaessa. Toteutetaan hyvinvointia tukevia kotikäynnit kaikille 75- vuotiaille ja suunnataan toimintaa ryhmämuotoisiin riskiryhmiin Vahvistetaan edelleen palveluohjausta ja IsoApu neuvontapisteen käyttöä sekä lisätään palvelusetelin käyttöä Itsepalvelupisteet ja sähköisen asioinnin edelleen kehittäminen: palvelujen käyttö/muutos. 92 % yli 75-vuotiaista asuu kotona. Alueen eri toimijat tekevät yhteistyötä asumista tukevissa ja sähköisissä palveluissa. Kotihoito tukee tarkoituksenmukaisesti niitä, jotka sitä tarvitsevat: kotihoidon piirissä on % yli 75-vuotiaista Tuetaan omaishoitoa ja omaishoitajien jaksamista: omaishoidontuen piirissä on 5 6 % yli 75-vuotiaista Laitoshoidon purkaminen: tehostetun palveluasumisen määrä yli 75-vuotiaita kohti on n. 9 % vuonna Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien määrä yli 75- vuotiasta on alle 1% Asumisen muutostyöt / Kuntouttava toiminta Liikkuvat palvelut ja sähköiset palvelut tukevat kotona asumista. Lappeenrantalaisten ikäihmisten toimintakyky kohenee ja osallistuvien ikäihmisten määrä kasvaa ja koettu yksinäisyys vähenee (ATH). Liikuntaryhmiä on saatavilla ja liikuntaneuvontaa suunnataan erityisesti työuransa päättäville Ikäihmisille suunnattujen liikuntaryhmien määrä ja asiakastyytyväisyys Liikuntaneuvonnan käynnit (hlö) Kulttuuritoimi aktivoi ikäihmisiä osallistumaan Ikäkeskuksen eli toimintakykykeskuksen yhteisöllisyyttä tukevat toimintamallit ja järjestötoiminnan aktivointi. Kaupunkiympäristö on mahdollisimman esteetön ja turvallinen ja aktivoi osallistumaan. Joukkoliikenteen reitit ja aikataulujen suunnittelu huomioi entistä paremmin palveluiden käyttönäkökulman. Esteettömyystyöryhmä toimii aktiivisesti: esteettömyyssuunnitelmat ja niiden toteutustilanne Joukkoliikenteen käyttö kasvaa Sähköisen asioinnin saavutettavuuden tukeminen: ohjaus ja koulutustarpeen huomioiminen

6 4. Vahva ote elämään Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen. Haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille. Työllisyyden parantuminen. Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia ja yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Innostava työura ja arvokas vanhuus. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. a. Koettu hyvinvointi (Kouluterveys/ hyvinvointiprofiilit) b. Syrjäytymisen yhdistelmämittari Lisätään syrjäytymisuhan alla olevien nuorten koulutus- ja työosallisuutta. Vahvistetaan nuorisososiaalityötä ja etsivää nuorisotyötä. Oppilas- ja opiskelijahuolto edistävät kouluhyvinvoinnin parantamista sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävän koulun syntymistä. Turvataan peruskoulun päättötodistus kaikille luodun toimintamallin mukaisesti ja tuetaan toisen asteen koulutukseen ja työelämään siirtymistä riittävällä yksilöllisellä ohjauksella erityisryhmät huomioiden. Etsitään yhdessä ratkaisuja hyvinvointi- ja terveyseroja tuottaviin ongelmiin: Kehitetään ja otetaan käyttöön uusia palvelukonsepteja vaikeiden yhteiskunnallisten ongelmien kuten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Nuorille on mahdollista löytää yksilöllistä kehitystä tukevaa koulutusta. Nuoriso- ja koulutustakuu toteutuu. Pajatoiminta (esim. nuorten taidepaja) tavoittaa nuoria Oppisopimuskoulutuspaikat lisääntyvät Työllistyneiden nuorten määrä kasvaa Nuorten yhteiskuntatakuu -ohjelman (TEM) läpivieminen. Nuorisososiaalityö tavoittaa nuoret ja tavoittamattomien nuorten määrä laskee. Tavoittamattomien nuorten lukumäärä kaikista sosiaalisen nuorisotyöyksikön asiakkuuksista. Koppari toiminta /perheneuvola /Sihti toiminta jatkuu Lapsi- ja nuorisovastaanotto Nuorille suunnatun kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnan lisääntyminen. Koulujen viihtyvyys paranee ja oppilaiden koettu hyvinvointi lisääntyy. Lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus toteutuu (kouluterveydenhuolto) Kopparin uudet asiakkaat / vuosi Koulujen hyvinvointiprofiilit. Peruskoulun jälkeen kaikilla nuorilla on jatko-opiskelu tai kuntoutuspaikka. 9. luokan päättötodistuksen saaneet / ikäluokka Yksilöllisten opintopolkujen järjestäminen (oppisopimus 2+1 malli) Uusien oppisopimuskoulutuspaikkojen määrä Pajatoiminta Kopparin uudet asiakkaat / vuosi. Uusien palvelukonseptien kokeilut Palvelujen suurkäyttäjien (moniasiakkuuden) tunnistaminen Tunnistetaan monniasiakkuudet ja ohjataan kohdennettuihin toimenpiteisiin (Periytyvän syrjäytymisen katkaiseminen) Asiakassegmentointi toteutuu.

7 5. Aktiivisesti osallistuvat lappeenrantalaiset Lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen. Nuorten syrjäytymisen vähentyminen. Vuorovaikutuksen lisääminen kaupungin ja kuntalaisten välillä. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Asiakaskeskeinen, kuntalaisen vahvaan osallisuuteen perustuva jatkuva kehittäminen. a. Aktiivisesti osallistuvien osuus (ATH) b. Äänestysaktiivisuus ja sen vaihtelu alueittain Tuetaan yhteisöllisyyttä kehittämällä asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon. Päätöksenteko on läpinäkyvää. Osallistetaan kuntalaiset mukaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Luodaan uusia asiakaslähtöisiä palveluiden kehittämisen malleja mm. palvelumuotoilun, asiakasraatien, kokemusasiantuntijoiden, vertaisryhmien sekä kehittämisfoorumeiden ja -ryhmien avulla. Kuntalaisilla on käytössään erilaisia vaikuttamiskanavia ja kuntalaisten näkemyksiä huomioidaan kaupungin päätöksenteossa. Ennakkovaikutusten arviointi (EVA) laajenee eri toimialoille vakiintuneeksi käytännöksi osana päätöksentekoa. Vanhus- ja vammaisneuvostoilta, nuorisovaltuustolta ja lasten parlamentilta sekä alueraadeilta pyydetyt lausunnot Sähköisten vaikutuskanavien hyödyntäminen Ennakkovaikutusten arviointi (EVA) käyttö / v / toimiala. Asiakastyytyväisyys kasvaa, kun palvelumuotoilun keinoja hyödynnetään palvelujen suunnittelussa. Palvelumuotoilun hyödyntäminen eri toimialoilla Asiakasraatitoiminnan laajuus Asiakastyytyväisyys Lisätään kuntalaisten tietoisuutta osallistumismahdollisuuksista ja osallisuutta. Vahvistetaan kotiseudun arvostusta, ylpeyttä juurista ja yhteisöllisyyttä. Kuntalaiselle tarjotaan kootusti tietoa yhdistystoiminnan, osallistumisen ja harrastamisen mahdollisuuksista. Asukastilaisuudet tavoittavat ja aktivoivat kuntalaisia. Hyvinvointinäkökulma on vahvasti esillä asukastilaisuuksissa ja kaupungin viestinnässä Asukastilaisuuksien määrä/v ja osallistujamäärät Alueraadit ja niiden osallistujamäärät Asukastoiminnan ja neuvostojen yhteistoiminta lisääntyy Uudet vaikutuskanavat ovat aktiivisessa käytössä (Ota kantaa) Aktiivinen tilapolitiikka (kaupungin tilojen monipuolinen ja tehokas käyttö) Aktiivisesti osallistuvien osuus ja niiden osuus, jotka eivät ole saaneet riittävästi tietoa kuntansa palveluista (ATH). Olemassa olevat kulttuuripalvelut, tapahtumat ja yhteisölliset taidehankkeet tukevat Lappeenrannan imagoa kulttuurikaupunkina ja vahvistavat kuntalaisten identiteettiä. Kulttuuritapahtumien monipuolisuus ja yhteisöllisten taidehankkeiden määrä Asiakasraatitoiminta ja sen vaikuttavuuden arviointi Niiden osuus jotka ovat saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluita (ATH).

8 6. Kuunnellen ja yhdessä tehden Omistajaohjauksen selkeyttäminen Vuorovaikutuksen lisääminen kaupungin ja kuntalaisten välillä. Asiakaskeskeinen, kuntalaisen vahvaan osallisuuteen perustuva jatkuva kehittäminen. Kuntalaiset kokevat tärkeäksi huolehtia omasta, läheistensä ja elinympäristönsä hyvinvoinnista. Menojen jatkuva tärkeysjärjestykseen asettaminen ja mitoittaminen tulopohjan mukaiseksi. a. Keskimääräinen luottamus kunnan päätöksentekoon (ATH) b. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA-viisari) Palveluissa painotetaan välittömyyttä, asiakaslähtöisyyttä ja ratkaisukeskeisyyttä. Asianosaista kuullaan ja hänen vaikutusmahdollisuuksiaan lisätään itseä koskevassa päätöksenteossa, palveluissa ja niiden kehittämisessä. Kuntalaiset ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Asiakastyytyväisyys lisääntyy (asiakastyytyväisyyskyselyt) Ajantasaisen tiedon välittäminen kuntalaisille asukastoiminnan kautta kehittämällä uusia yhteistyömuotoja konsernihallinnon ja asukkaiden välillä Kunnallis- ja hallintovalitusten määrä vähenee. Kiinnitetään erityistä huomiota rajapinnoilla tehtävään yhteistyöhön ja voimavarojen yhdistämiseen kumppanuusverkostoissa. Lisätään yhteistyötä eri toimialojen, yksityissektorin ja 3. sektorin kesken täsmentämällä hyvinvoinnin alueen rajapinnoilla tehtävää työtä ja työnkuvia eri toimijoiden kesken. Julkista palvelutuotantoa täydentävä palveluverkko:yksityissektorin ja 3. sektorin toiminnan mahdollistaminen hyvinvointipalveluiden kokonaisuudessa. Kaupungin toiminta-avustusten arviointikriteerejä on täsmennetty siten, että kriteereissä painotetaan hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämistä. Luodaan tapa/mittari arvioida kumppanuutta ja käytetään sitä. Järjestöyhteistyö Luodaan edellytykset sujuvalle, monialaiselle hyvinvointia vahvistavalle yhteistyölle. Edistetään innovatiivisten käytäntöjen ja tuotantotapojen käyttöönottoa laajapohjaisessa kehittämisyhteistyössä. Perustetaan hyvinvointityöryhmä poikkihallinnollisen, laajaalaisen, suunnitelmallisen ja aktiivisen hyvinvointityön mahdollistamiseksi. Väestön hyvinvoinnin tilaa seurataan ja siitä raportoidaan säännöllisesti sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla. Väestön hyvinvoinnin tilassa oleviin muutoksiin reagoidaan Ennakkovaikutusten arviointi (EVA:n) käyttöönoton tukeminen Uudet toimintamallit lisäävät kunnan terveyden edistämisaktiivisuutta (TEA-viisari).