Vähämerkityksistä tukea koskeva asetus KYSELY
|
|
- Amanda Oksanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vähämerkityksistä tukea koskeva asetus KYSELY TIETOJA VASTAAJASTA Kyselykohtaiset tietosuojaperiaatteet: Vastaukset julkaistaan internetissä nimellä, paitsi jos vastaaja vastustaa henkilötietojensa julkaisemista sillä perusteella, että julkaisu vahingoittaisi hänen oikeutettuja etujaan. Tällöin vastaus voidaan julkaista nimettömänä. EUROPA-sivustolla noudatettavat tietosuojaa koskevat säännöt ovat nähtävillä osoitteessa Vastustatteko henkilöllisyytenne julkistamista? Kyllä Ei 02. Onko jotain Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/ artiklassa säädetyistä poikkeuksista sovellettava vastaukseenne? Jos on, ilmoittakaa selvästi, mitä vastauksenne osia ei saisi julkistaa, perustelkaa tietojen luottamuksellisuus ja toimittakaa myös ei-luottamuksellinen versio vastauksestanne julkaistavaksi komission verkkosivuilla. Ilmoittakaa yhteystietonne seuraavassa osiossa. Nimi Organisaatio Pääasiallinen toimiala Olli Hyvärinen, Tarja Sinivuori-Boldt Ministry of Employment and the Economy Paikka (maa) Sähköpostiosoite: olli.hyvarinen@tem.fi; tarja.sinivuori.boldg Huom. Pyydämme vastaamaan kysymyksiin järjestyksessä, mutta kaikkiin kysymyksiin ei ole pakko vastata. Voitte myös antaa lisätietoja, jotka katsotte merkityksellisiksi ja jotka eivät sovi vastaukseksi mihinkään tiettyyn kysymykseen. 1 EYVL L 145, , s. 43.
2 OSA A: VÄHÄMERKITYKSISTÄ TUKEA KOSKEVAN ASETUKSEN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT TIEDOT Sekä paikallis- että valtion viranomaisille tarkoitetut kysymykset 1. Onko alueellanne myönnetty (joko vastaajan tai alueellisten/kunnallisten tms. viranomaisten toimesta) tukea vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen perusteella? Jos on, antakaa tiedot mahdollisuuksien mukaan asetuksen voimaantulosta (2007) alkaen vuosittain eriteltynä. a. myönnetyn vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä (kokonaismäärä, yrityskohtainen keskimäärä, tukimäärien jakautuminen yritystä kohden [< ; ; ; ] b. tuensaajien lukumäärä, mahdollisuuksien mukaan jaoteltuna suuriin, keskisuuriin ja pieniin yrityksiin; jos mahdollista, ilmoittakaa tiedot myös mikroyritysten osalta c. toimialat, käyttäkää mahdollisuuksien mukaan NACE-luokitusta d. mahdollisuuksien mukaan ja soveltuvin osin vastaajan alueella valtion viranomaisten ja alue-/paikallisviranomaisten myöntämän tuen määrä jaoteltuna. [Volyymitiedot tullaan keräämään ja lähettämään erikseen Excel taulukossa.] Jos teillä ei ole tarkkoja tietoja, esittäkää arvio. 2. Onko vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen käytössä alueellisia eroja vastaajan hallintoalueella (esim. saavatko tietyt alueet suhteellisesti enemmän tällaista tukea muihin alueisiin verrattuna)? Jos on, miksi? Suomen viranomaiset eivät ole havainneet asetuksen käytössä olevan alueellisia eroja. 3. Mitä asetuksen mukaisia tukivälineitä (avustukset, lainat, takaukset jne.) olette käyttäneet? Selvittäkää, miksi käytitte kyseisiä välineitä ja ilmoittakaa, jos mahdollista, kunkin välineen puitteissa vuodesta 2007 alkaen myönnetyn vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä ja edunsaajien lukumäärä vuosittain. [Volyymitiedot tullaan keräämään erikseen komissiolle lähetettävään Excel-taulukkoon.] 4. Mitkä olivat tavoitteenne myöntäessänne vähämerkityksistä tukea (esim. aluekehitys, tutkimus ja kehitys jne.)? Arvioikaa mahdollisuuksien mukaan eri tarkoituksiin myönnetyn vähämerkityksisen tuen jakauma prosentteina. Suomen viranomaisten näkemyksen mukaan vähämerkityksisen tuen tavoitteet vaihtelevat. Tuen perustana on saattanut olla esim. pk-yritystoiminnan kehittäminen, energiatuotannon varmuus ja monipuolisuus, ympäristön suojelun edistäminen, energiankulutuksen vähentäminen tai maaseudun pk-yritysten tukeminen tavoitteena maaseutualueiden elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja kehittäminen. 5. Oletteko arvioineet (yleensä tai tapauskohtaisesti) myönnetyn vähämerkityksisen tuen vaikutuksia? Jos olette, selvittäkää lyhyesti arvioinnin tärkeimpiä tuloksia. Myönnetyn vähämerkityksisen tuen vaikutuksia ei ole kattavasti arvioitu. Tapauskohtaisesti hakemuksia käsiteltäessä on voitu arvioida käytettävissä olevan tukivälineen soveltuvuutta ja 2
3 tuen vaikutusta tukemisen tarkoitukseen. Vaikuttavuuden arvioinnissa on kiinnitetty huomiota yritystuen vaikuttavuuteen sinällään, eikä niinkään de minimis tuen vaikuttavuuteen. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että vähämerkityksistä tukea käytetään usein muita valtiontukimuotoja täydentävänä tukimuotona. Tukea on pyritty myöntämään ensisijaisesti ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisten perusteiden nojalla ja kun tällaista ei ole ollut käsillä, on käytetty vähämerkityksistä tukea. Vähämerkityksisen tuen etuna on ollut erityisesti mikroyritysten ja pienten yritysten tukemisen osalta tukimuodon käytön keveys ja selkeys sekä tukea myöntävän viranomaisen että tuensaajan kannalta. Vähämerkityksistä tukea on kohdistettu mm. lainojen ja takausten yhteydessä yrityksen hankekohtaisen rahoituksen ulkopuoliseen rahoitustarpeeseen, kuten esimerkiksi käyttöpääomaan, mikä on erityisen tärkeää aloittaville yrityksille, jotka tarvitsevat alkupääomaa toiminnan erilaisiin juokseviin kustannuksiin. 6. Niiden toimenpiteiden osalta, joissa sovellettiin vähämerkityksistä tukea koskevaa asetusta, mitä olisitte tehneet, jos asetusta ei olisi ollut? Olisiko tukitoimenpiteet suunniteltu toisin, jotta ne olisivat kuuluneet yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen piiriin? Olisiko niistä ilmoitettu vai olisiko ne jätetty kokonaan myöntämättä? Selvittäkää miksi ja arvioikaa kuhunkin näistä ryhmistä mahdollisesti kuuluvien toimenpiteiden osuus. Suomen viranomaisten näkemyksen mukaan toimenpiteet, joita olisi tehty jos vähämerkityksistä tukea koskevaa asetusta ei olisi ollut käytettävissä, vaihtelevat huomattavasti tapauskohtaisesti. Osa tuista olisi suunniteltu kauttaaltaan tosin, jotta niihin olisi voitu käyttää yleistä ryhmäpoikkeusasetusta. Osa tuista olisi taas pääsääntöisesti notifioitu komissiolle. Kun taas osa tukikohteista on hyvin pieniä, eikä yleisen ryhmäpoikkeuksen soveltumista olisi ehkä tutkittu, eikä notifiointia hallinnollisesti raskaana menettelynä edes harkittu, ja näin ollen tuet olisi todennäköisesti jätetty myöntämättä. 7. Oletteko myöntäneet valtiontukitoimenpiteitä, jotka ovat hieman ylittäneet vähämerkityksistä tukea koskevassa asetuksessa vahvistetun nykyisen enimmäistukimäärän? Jos olette, ilmoittakaa, kuinka usein tällaisia toimenpiteitä on myönnetty ja myönnettiinkö kyseiset toimenpiteet ryhmäpoikkeusasetuksen, hyväksytyn tukiohjelman tai yksittäisen päätöksen perusteella? Suomen viranomaisilla ei ole kerättynä tarkkaa tietoa siitä onko kyseisenkaltaisia tilanteita ollut ja jos, niin onko tuet siinä tapauksessa myönnetty ryhmäpoikkeusasetuksen, hyväksytyn tukiohjelman tai yksittäisen päätöksen perusteella. 8. Missä määrin talous- ja finanssikriisi on vaikuttanut vähämerkityksisen tuen myöntämiseen maassanne? Talouskriisin aikana Suomessa hyödynnettiin tilapäisten puitteiden mukaista euron tukiohjelmaa ja tämän voidaan arvioida joiltain osin lisänneen myönnetyn tuen määrää. Millä tavalla kriisi on vaikuttanut ja miten maanne viranomaiset ovat sen seurauksena mukauttaneet vähämerkityksistä tukea koskevaa politiikkaansa? 3
4 Onko sellaisen vähämerkityksisen tuen määrä lisääntynyt, joka kohdistuu suoraan yritysten rahoituksensaantivaikeuksiin? Selvittäkää, jos mahdollista, missä määrin tämä koski pieniä, keskisuuria ja suuria yrityksiä. Talous- ja finanssikriisin takia investointien määrät eivät ole kehittyneet riittävällä tavalla myöskään akuutin kriisin jälkeisenä aikana. Tästä johtuen vähämerkityksisen tuen puitteissa myönnettävä investointien ulkopuolinen tukirahoitus on ollut monelle aloittavalle tai kasvavalle yritykselle riittävän tehokas kannustin ryhtyä toimintaan. Talous- ja finanssikriisin aikana ja jälkeen on erityisesti korostunut vähämerkityksisen tuen rooli yrityksen markkinaehtoisen rahoituksensaantivaikeuksia paikkaavana tekijänä. OSA B: YLEISLUONTOISIA POLIITTISIA KYSYMYKSIÄ VÄHÄMERKITYKSISESTÄ TUESTA Kaikille vastaajille tarkoitetut kysymykset 9. Mitkä ovat omasta näkökulmastanne tärkeimmät myönteiset taloudelliset vaikutukset, jotka vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen perusteella myönnettävä tuki saa aikaan? Perustelkaa vastauksenne ja antakaa käytännön esimerkkejä. Suomen viranomaisten näkemyksen mukaan vähämerkityksisellä tuella voidaan todeta olevan positiivisia vaikutuksia. Vähämerkityksistä tukea voidaan käyttää joustavasti ja ohjata toiminnan painopistettä sinne, missä yritysten käynnistämiseen, kehittämiseen ja pk-yritysten investointeihin liittyvillä tuilla saadaan kulloinkin toivottuja vaikutuksia aikaan. De minimis - tuki on joustava tukimuoto, koska se voidaan ottaa nopeasta käyttöön tai muuttaa järjestelmän ehtoja. Tukea voidaan esimerkiksi myöntää laajemmin yritysten hankekustannuksiin. Vähämerkityksinen tuki on keventänyt yritysten hallinnollista taakkaa kevyemmän tukiprosessin myötä. Vähämerkityksen tuen merkitys korostuu mm. mikroyritysten ja pienten yritysten rahoitusvajeen paikkaamisessa. Tuki on omiaan luomaan vipuvaikutusta mikroyritysten ja pienten yritysten perustamisvaiheeseen. Esimerkiksi talous- ja finanssikriisin aikana moni mikroyritys olisi jäänyt perustamatta ilman vähämerkityksisen tuen (mukaan lukien euron tuen) tuomaa kannustavaa vaikutusta uuden yritystoiminnan luomiseksi. 10. Mitkä ovat omasta näkökulmastanne tärkeimmät mahdollisesti kielteiset vaikutukset, jotka vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen perusteella myönnettävä tuki saa aikaan? Perustelkaa vastauksenne ja antakaa käytännön esimerkkejä. Suomen viranomaiset eivät ole havainneet vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen perusteella myönnettävän tuen aikaansaamia kielteisiä vaikutuksia. Kilpailun vääristymien osalta ei ole olemassa de minimis tukeen liittyen tietoa, johon arvion voisi perustaa. Huomioiden kuitenkin sen, että vähämerkityksinen tuki voi kohdistua mihin vain yrityksen kustannuksista riskinä on, että tuki ei aina ole hyvää tukea. Kielteisenä seikkana voidaan osaltaan todeta vähämerkityksisen tuen seurannan hankaluudet. Esimerkkinä voidaan mainita maaseutuyritykset, koska myös maatalouden ja kalatalouden de minimis -tuki on laskettava mukaan. Tällöin olennaisen tärkeää on se, että kumulaatioseurannan kohteena oleva yritys on määritelty mahdollisimman selkeästi. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, ottaen lisäksi huomioon myös EU:n osarahoitteista tukea koskeva EU-lainsäädäntö. Erityisesti alkutuotannon lisäksi maataloustuotteiden kauppakunnostusta 4
5 ja/tai ensiasteen jalostusta harjoittavan maatilan tai maatalousyrityksen toimintojen välinen rajanveto on vaikeaa, kun yritystoimintaa harjoittavat henkilöt ovat samoja tai ovat yhtiöittäneet osan toimintaansa tai toimivat eri yhteenliittymissä. Lisäksi tulisi selkeyttää tilanteita, joissa tilalla tuotettujen ja/tai tilan ulkopuolelta ostettujen maataloustuotteiden kauppakunnostusta ja/tai ensiasteen jalostusta harjoitetaan maatilan alueen ulkopuolella. 11. Onko vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen soveltaminen vaikuttanut käytännössä kilpailuun ja/tai jäsenvaltioiden väliseen kauppaan? Kyllä Ei X Missä tapauksissa tai millä aloilla ja miksi? Ottakaa vastauksessanne huomioon erityisesti vähämerkityksisen tuen yhteisvaikutukset. Suomen viranomaisilla ei ole havaintoja vähämerkityksisen tuen vaikutuksista jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja kilpailuun. 12. Onko teillä käytännön esimerkkejä tapauksista, joissa toisen jäsenvaltion/alueen myöntämä vähämerkityksinen tuki on vaikuttanut jäsenvaltionne/alueenne yrityksiin? Suomen viranomaisilla ei ole havaintoja toisen jäsenvaltion myöntämän tuen vaikutuksista Suomen alueella. Toisen jäsenvaltion alueella myönnetyistä vähämerkityksistä tuista ei yleensä ole olemassa tietoa, joten tällaisen arvion tekeminen ei useinkaan ole mahdollista. 13. Onko vähämerkityksistä tukea koskevalla asetuksella ollut erityisiä myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia pk-yrityksiin verrattuna suuriin yrityksiin? Suomessa vähämerkityksistä tukea myönnetään pääsääntöisesti vain pk-yrityksille. Erityistä tutkimusta asiasta ei ole tehty, mutta yleisesti tukijärjestelmien arvioinnissa lopputuloksena on ollut, että de minimistuella on saavutettu myönteisiä vaikutuksia ja niillä osaltaan tasoitetaan pk-yritysten kehittämismahdollisuuksia verrattuna suuren yritysten mahdollisuuksiin omin resurssein kehittää toimintaansa. OSA C: VÄHÄMERKITYKSISTÄ TUKEA KOSKEVAN ASETUKSEN TEKNINEN SUUNNITTELU Kaikille vastaajille tarkoitetut kysymykset 14. Katsotteko asetuksen soveltamisesta saamanne kokemuksen perusteella, että soveltamisalan ulkopuolelle jättämistä koskevat säännökset (1 artikla) ovat selvät ja riittävät? Kyllä Ei Jos ei, selvittäkää, mitä olisi selvennettävä tai muutettava. Suomen viranomaisten näkemyksen mukaan soveltamisalan ulkopuolelle jättämistä koskevat säännökset ovat pääsääntöisesti selvät ja riittävät, mutta joiltain osin ne vaatisivat kuitenkin selkeyttämistä. De minimis asetusta hyödyntävät tyypillisesti myös paikallisviranomaiset, joilla ei aina välttämättä ole kattavia tietoja valtiontukisäännöistä. Tällöin voidaan käytännön soveltamistyön kannalta pitää keskeisenä, että oikeussääntö on riittävän selkeä ja informatiivinen. 5
6 Asetuksessa olisi kirjoitettava auki, miten arvioidaan millä toimialalla yritys toimii silloin, kun kysymyksessä on sekä maataloutta, kalastusta että muuta yritystoimintaa harjoittava yritys. Erityisesti 1 artiklan kohdassa 2 olevaa käsitettä "ensimyynti" tulisi avata asetuksessa selkeämmin ja selkiyttää, voidaanko maataloustuotteiden käsittelyä (maatilatoimintaa) tai maataloustuotteiden ensi asteen jalostusta tukea koskaan de minimis -tuella, kun toimintaa harjoitetaan muualla kuin maatilalla. De minimis asetuksessa on viitattu vaikeuksissa olevan yrityksen osalta pelastus- ja rakenneuudistustukea koskeviin suuntaviivoihin. Tällä hetkellä vaikeuksissa oleva yritys on määritelty hieman eri tavalla ryhmäpoikkeusasetuksessa ja komission pelastus- ja rakenneuudistussuuntaviivoissa. Meneillään olevan EUvaltiontukisääntelyn modernisaation yhteydessä oli tarkoituksenmukaista yhdenmukaistaa vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmä EU:n valtiontukisääntelyssä. Erityisesti de minimis asetuksen osalta voidaan vaikeuksissa olevan yrityksen osalta todeta ongelmana tukiohjelmat, joissa automaattisesti tietyt edellytykset täyttävä yritys saa jonkun edun (Suomessa esimerkiksi sosiaaliturvamaksujen huojennus Itä- ja Pohjois-Suomessa on myönnetty de minimis tukena). Ei voida pitää perusteltuna, että yritys, joka joutuu vaikeuksiin tällä alueella, joutuisi yhtäkkiä maksamaan korkeampaa sosiaaliturvamaksua kuin muut alueen yritykset. Tältä osin tulisi harkita, voisiko asetuksessa olla ehto, että "asetusta ei sovelleta vaikeuksissa oleville yrityksille myönnettävään tukeen lukuun ottamatta tukiohjelmia, joita ei ole nimenomaisesti ole suunnattu vaikeuksiin joutuville yrityksille ja joiden soveltaminen on automaattista eikä siten mahdollista yritysten harkinnanvaraista kohtelua." Tuen enimmäismäärän seurannan suhteen on käytännössä osoittautunut ongelmalliseksi määritellä mikä on yksi yritys esimerkiksi yrityskauppa- ja fuusiotilanteissa sekä franchising yritysten kohdalla. De minimis asetuksessa ei todeta mitään siitä missä tilanteissa useamman juridisen henkilön saamat tuet täyttävät samaa de minimis kiintiötä. Tämä tuottaa viranomaisille hankalia tulkintakysymyksiä esimerkiksi tilanteissa, kun yritys kiintiön täytyttyä purkautuu ja samat omistajat perustavat uuden yrityksen samaan tarkoitukseen. Vastaava tulkintaongelma syntyy kun yritys, jonka de minimis kiintiö on täynnä fuusioituu toiseen yritykseen, jonka kiintiössä on vielä tilaa. Suomen viranomaiset toivoisivat de minimis asetuksen soveltamiseen selvennystä tämän tyyppisiä tilanteita varten. Lisäksi selvennystä olisi hyvä saada siltä osin, voidaanko katsoa, että vientiin suuntautuva tuki on eri asia kuin vientiyrityksen tuki (esim. sellaisen yrityksen toiminnan aloittamisen tukeminen, jonka liiketoimintaideana on suuntautua vientiin). Viennin osalta olisi hyvä selventää lisäksi kolmansiin maihin suuntautuvia tukia. Miten soveltamisalaan kuuluvaa viennin rajoitusta on tulkittava silloin, jos hyöty jää kolmanteen maahan, mutta toimijana/tuen saajana on EU:ssa toimiva yritys. De minimis asetusta sovelletaan vain läpinäkyvään tukeen. Asetuksessa jää kuitenkin epäselväksi (ainakin suomenkielisessä versiossa) soveltuuko asetus takausten kohdalla takausohjelmien lisäksi yksittäisiin takauksiin. Suomen näkemyksen mukaan asetuksessa tulisi mainita, että soveltamisalaan kuuluvat yksittäiset takaukset silloin kun tukielementti on laskettu komission takaustiedonannossa kuvatulla tavalla. 6
7 Asetuksessa olisi hyvä mainita selkeämmin, että tuen kumuloitumisen seuraamisessa ajallisesti relevantti tapahtuma on tuen myöntäminen eikä maksaminen, koska tällöin yritykselle syntyy laillinen oikeus tukeen. Selvyyden vuoksi asetuksessa voisi olla maininta etusijajärjestyksestä. Jos yrityksen saamat de minimis tuet ovat ylittäneet enimmäismäärän tulee laillisen tuen syrjäyttää laiton tuki. Eli takaisinperittäväksi voisi tulla aiemmin myönnetty tuki, jos sitä ei ole myönnetty asetuksen edellytysten mukaisesti. 15. Katsotteko asetuksen soveltamisesta saamanne kokemuksen perusteella, että maantieliikennettä koskeva erityissäännös on selvä ja riittävä (sekä määritelmän että enimmäisrajan osalta)? Kyllä Ei X Jos ei, selvittäkää, mitä olisi selvennettävä tai muutettava. Maantieliikenteen tavarakuljetuksia koskeva erityissäännöstä oli syytä avata kyseisen termin osalta siten että se vastaisi paremmin koko ajan monimuotoisempaan suuntaan kehittyvää rahtikuljetusalan substanssia. Esimerkiksi rajanveto rahtikuljetuksen ja ns. kuriirikuljetuksen välillä olisi syytä selventää. Riittävänä täsmennyksenä määritelmän rajaukseen voisi olla artiklaan sisällytettävä viittaus toimialaluokitusta koskevaan asetukseen (EY) N:o1893/ Tehdäänkö nykyisin selvä ja riittävä ero läpinäkyvän tuen ja sellaisen tuen välillä, jota ei katsota läpinäkyväksi (2 artiklan 4 kohta)? Kyllä X Ei Jos ei, selvittäkää, mitä olisi selvennettävä tai muutettava. Suomen viranomaiset katsovat, että pääsääntöisesti ero on selvä, mutta joiltain osin sitä voisi vielä selventää. Avustusten osalta asetus on selkeä, mutta takausten (kts edellä kysymys 14) ja lainojen muodossa myönnettyjen tukien osalta asetusta voisi selkeyttää. 17. Katsotteko asetuksen soveltamisesta saamanne kokemuksen perusteella, että tuen kasautumista koskevat säännökset (2 artiklan 5 kohta) ovat selvät ja riittävät? Kyllä Ei Jos ei, selvittäkää, mitä olisi selvennettävä tai muutettava. Tuen kasaantumista koskevia sääntöjä olisi syytä joiltain osin selkeyttää. De minimis asetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaan vähämerkityksistä tukea ei voida myöntää samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin kuin muuta valtiontukea, jos tällainen tuen kasautuminen johtaisi tuki-intensiteettiin, joka ylittää komission muissa valtiontukisäännöksissä vahvistaman maksimi tuki-intensiteetin. Asetuksessa jää epäselväksi kumuloituuko de minimis tuki myös sellaisten tukimuotojen kanssa, jotka eivät kohdistu selvästi mihinkään tukikelpoisiin kustannuksiin (esim. riskipääoma). Verotuksen kautta myönnettävien tukien osalta on joissain määrin epäselvää, miten kasautumista koskevia säännöksiä olisi käytännössä sovellettava. Verotuksen kautta 7
8 myönnettävää tukea ei yleensä voida kohdistaa tiettyihin kustannuksiin. Näin ollen on epäselvää, missä määrin de minimis -tukea voidaan myöntää verotuksen kautta silloin, kun yritys on saanut joihinkin kustannuksiin / tiettyyn hankkeeseen muuta valtiontukea. Tältä osin kasautumissääntöjä tulisi selkeyttää. Asetuksessa ei ole tuotu esiin riittävän selvästi, että maatalouden de minimis- tuki on otettava huomioon yleisessä de minimis -tuen enimmäismäärässä. Asetukseen olisi hyvä päivittää kumuloitumisen osalta viittaus SGEI de minimis asetukseen (360/2012). 18. Katsotteko kokemuksenne perusteella, että yhden yrityksen kolmen vuoden aikana saamaan määrään perustuva vähämerkityksisen tuen enimmäismäärän määritelmä on selvä ja riittävä? Kyllä X Ei Jos ei, selvittäkää, mitä olisi selvennettävä tai muutettava. Suomen viranomaiset pitävät vähämerkityksisen tuen enimmäismäärän määritelmää selvänä ja riittävänä. EU:n valtiontukimodernisaation yhteydessä toteutettava pyrkimys komission työmäärän vähentämiseen ja resurssien parempaan kohdistamiseen olisi Suomen näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaisempaa toteuttaa osaltaan RPA:n soveltamisalan muutosten puitteissa, kuin korottamalla de minimis tuen enimmäisrajaa. De minimis tuki voi kohdentua mihin tahansa yrityksen kustannuksiin, esim. toimintatukena, joka on eniten kilpailua vääristävää tukea, ja tällöin ei ole varmaa toteutuuko hyvälle valtiontuelle asetetut tavoitteet. Suomen viranomaiset suhtautuvat pidättäytyvästi de minimis tuen enimmäismäärän korottamiseen. De minimis -tuen rajan nostaminen nykyisestä eurosta saattaisi kasvattaa merkittävästi kilpailun vääristymisen uhkaa. Poikkeuksellisessa tilapäisessä taloudellisessa tilanteessa (vrt. komission tiedonanto 2009/C 83/01) vähämerkityksisen tuen kaltaisen tuen enimmäismäärää tulisi voida nostaa aina euroon saakka. Tällainen tilanne voisi olla edellisen finanssikriisin tyylinen luottolama. Kyseisen kaltaisissa tilanteissa nopea reagoiminen on tärkeätä. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi siten, että jo alun perin säännöksiin otetaan poikkeamamahdollisuus, jonka komissio tarvittaessa saattaisi tiedoksi nopeutetulla menettelyllä. Kansalliset viranomaiset voisivat varautua asiaan säätämällä kyseisen poikkeusmahdollisuuden lainsäädännössään tarvittaessa jo ennalta. Suomen viranomaiset ehdottavat, että yksiselitteisen kalenterivuoden käyttöä verovuoden sijaan tulisi harkita. OSA D: SEURANTA Viranomaisille tarkoitetut kysymykset 19. Miten varmistatte vähämerkityksisen tuen asianmukaisen seurannan? 8
9 Suomen viranomaiset noudattavat de minimis asetuksen 3 artiklan 1 ja 3 kohtien mukaista menettelyä ja lisäksi myös muiden valtiontukipuitteiden ja -suuntaviivojen kasautumissääntöjä. 20. Oletteko perustaneet vähämerkityksisen tuen keskusrekisterin? Suomessa ei ole perustettu vähämerkityksisen tuen keskusrekisteriä. Jos olette, kuvailkaa järjestelmänne toimintaa. Antakaa mahdollisuuksien mukaan seuraavat tiedot: a) Kuinka monet viranomaiset käyttävät keskusrekisteriänne ja/tai kuinka monilla viranomaisilla on siihen pääsy? b) Mitkä ovat arvionne mukaan kyseisen rekisterin nettomääräiset perustamis- ja käyttökustannukset (ilmoittakaa ne mahdollisuuksien mukaan kokonaisina henkilötyöpäivinä/kokoaikaiseksi muutettuna) verrattuna hajautettuun kirjaus- ja seurantajärjestelmään? c) Mihin tarkoituksiin käytätte rekisteritietoja? d) Kattaako rekisterinne vain vähämerkityksistä tukea koskevat toimenpiteet vai myös valtiontukitoimenpiteet? e) Jos vertaatte nykyistä tilannetta ennen rekisterin perustamista vallinneeseen tilanteeseen, mitkä ovat mielestänne tärkeimmät (myönteiset ja kielteiset) muutokset? Jos keskusrekisteriä ei ole perustettu, miksi ei? Onko teillä yleiskuvaa muiden välineiden kautta keskustasolla myönnetystä vähämerkityksisestä tuesta (selventäkää)? Asiaa selvitettiin viimeksi 2011 ja todettiin, että sillä hetkellä käytössä olleiden tietojärjestelmien yhteensovittaminen niin, että niiden väliset rajapinnat takaisivat järjestelmän luotettavan ja reaaliaikaisen toiminnan, tulisi liian kalliiksi. Jotkut viranomaiset keräävät ja jakavat muiden tukimuotojen ohella myös de minimis tukia koskevia tietoja ja tämän toiminnan laajentamiseksi on parhaillaan vireillä hankkeita. Kaikille vastaajille tarkoitetut kysymykset 21. Oletteko kohdanneet vaikeuksia seurantaa koskevien säännösten (3 artikla) soveltamisessa erityisesti enimmäismäärän osalta? Kyllä Ei Jos olette, millaisia? 22. Selvittäkää erityisesti seurantaa koskevien säännösten (3 artikla) aiheuttama enimmäismäärään ja tallennettuihin tietoihin liittyvä työmäärä (ilmoittakaa se mahdollisuuksien mukaan kokonaisina henkilötyöpäivinä/kokoaikaiseksi muutettuna) ja arvioikaa mahdollisuuksien mukaan tästä aiheutuva hallinnollinen rasitus. 9
10 De minimis asetusta hyödynnetään monien viranomaisten toimesta ja siihen kuluvaa työmäärää ei ole arvioitu Suomessa. Useissa hankkeissa de minimis tuki jakautuu eteenpäin monille edunsaajille, esim tukea saava taho tarjoaa edullista koulutusta, jolloin koulutukseen osallistuvat yrittäjät saavat myös hyötyä. Tällöin kaikkien näiden (pienienkin esim. muutaman sadan euron suuruisten) de minimis tukea vastaanottavien tahojen kanssa tehtäviin sopimuksiin, tietojen kysymiseen ja niiden tallentamiseen kuluvan työmäärän arvioiminen on hankalaa sen hajanaisuuden vuoksi. OSA E: SEKALAISTA Kaikille vastaajille tarkoitetut kysymykset 23. Onko teillä vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen soveltamisesta muuta huomautettavaa, joka ei ole käynyt ilmi vastauksissa edeltäviin kysymyksiin? EU:n valtiontukisääntöjen modernisaation kontekstissa komission työkuorman vähentämiseksi voitaisiin harkita kohdennetun de minimis tuen kaltaisen tuen käyttöönottoa tietyissä tilanteissa. Keskeistä olisi määritellä tuki tilanteisiin, joissa tuen kilpailuvaikutus jää rajalliseksi. Tällainen kohdennettu tuki voisi tulla kyseeseen esimerkiksi t&k&i toiminnan osalta, siten että t&k&i tukisääntöihin tuotaisiin erillinen de minimiksen kaltainen innovaatiotuki. Toimittakaa komissiolle kaikki asiakirjat tai tutkimukset, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen soveltamista ja pohdittaessa sen tulevaa tarkistamista. Voivatko komission yksiköt tarvittaessa ottaa teihin yhteyttä saadakseen lisätietoja? Kyllä X Ei KIITÄMME KYSELYYN VASTAAMISESTA. 10
Vähämerkityksistä tukea koskeva asetus KYSELY
Vähämerkityksistä tukea koskeva asetus KYSELY TIETOJA VASTAAJASTA Kyselykohtaiset tietosuojaperiaatteet: Vastaukset julkaistaan internetissä nimellä, paitsi jos vastaaja vastustaa henkilötietojensa julkaisemista
LisätiedotVarainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö
Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö ELY-keskukset Vuoden 2014 maatalousyrittäjien opintorahaa (2521) koskevien hakemusten käsittelyssä noudatettavista menettelyistä Liitteenä
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel XXX [ ]([ ]) [ ] KOMISSION TIEDONANTO YMPÄRISTÖNSUOJELULLE MYÖNNETTÄVÄÄ VALTIONTUKEA KOSKEVIEN YHTEISÖN SUUNTAVIIVOJEN, TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖHÖN SEKÄ INNOVAATIOTOIMINTAAN MYÖNNETTÄVÄÄ
LisätiedotESR-hankkeissa Hämeen ELY-keskus
De minimis ESR-hankkeissa Hämeen ELY-keskus Mitä on de minimis-tuki? De minimis -tuella tarkoitetaan vähämerkityksistä julkista tukea, jonka määrä on maksimissaan 200 000 euroa per yritys nykyisen ja kahden
LisätiedotVarainhoito-osasto Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö
Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Vuoden 2014 täydentävien ehtojen tilaneuvontatuen (1990) ensimmäisen hakukerran maksaminen Liitteenä
LisätiedotEY:n valtiontukisäännöt
EY:n valtiontukisäännöt 1 Valtiontuen määritelmä Yrityksille1 myönnettäviä valtiontukia koskevat periaatteet määritellään EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artikloissa. Vaikka valtiontuet ovat lähtökohtaisesti
LisätiedotVarainhoito-osasto Dnro 1974/22/2012 Tukien maksatusyksikkö
Varainhoito-osasto 11.12.2012 Dnro 1974/22/2012 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Vuoden 2012 täydentävien ehtojen tilaneuvontatuen (1990) maksaminen, toinen hakukerta Liitteenä
LisätiedotDe minimis ryhmäpoikkeusasetuksen muutos
De minimis ryhmäpoikkeusasetuksen muutos EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel [ ] 2006 C(2006) Luonnos: KOMISSION ASETUS (EY) N:o tehty Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta
LisätiedotEU:n valtiontukisäännöt
EU:n valtiontukisäännöt Sisällys 1 Mitä valtiontuki on?... 3 2 Valtiontukien valvonta ja hyväksyttävyys... 5 Ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisia tukia valvotaan jälkikäteen... 6 Vähämerkityksiset eli de minimis
LisätiedotUsein kysyttyä yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä (CLLD) koskeviin hankkeisiin sovellettavista valtiontukisäännöistä
Usein kysyttyä yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä (CLLD) koskeviin hankkeisiin sovellettavista valtiontukisäännöistä 1. Ovatko kalastusalan valtiontukisäännöt muuttuneet kaudella 2014 2020? Tiettyjen
LisätiedotLIITE II. Tämän asetuksen edellytysten nojalla poikkeuksen saanutta valtiontukea koskevat tiedot I OSA
LIITE II Tämän asetuksen edellytysten nojalla poikkeuksen saanutta valtiontukea koskevat tiedot I OSA Tiedot toimitetaan 11 artiklan mukaisesti käyttäen vakiintunutta komission tietotekniikkasovellusta
LisätiedotLaki. maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista. Lain tarkoitus
Laki maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen
LisätiedotLOMAKE OLETETTUA SÄÄNTÖJENVASTAISTA VALTIONTUKEA KOSKEVIEN KANTELUJEN TEKEMISEKSI
LOMAKE OLETETTUA SÄÄNTÖJENVASTAISTA VALTIONTUKEA KOSKEVIEN KANTELUJEN TEKEMISEKSI EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätään, että komissiolle on annettava tieto tuen myöntämistä tai muuttamista
LisätiedotHE 56 /2016 vp EU:n valtiontukisääntelyn avoimuus- ja julkaisuvelvoitteiden täytäntöönpanon varmistaminen kansallisesti
HE 56 /2016 vp EU:n valtiontukisääntelyn avoimuus- ja julkaisuvelvoitteiden täytäntöönpanon varmistaminen kansallisesti Hallitusneuvos Eeva Vahtera Eduskunnan talousvaliokunta 26.4.2016 1.Esityksen tausta
LisätiedotMaa- ja metsätalousalan valtiontukea koskeva kuulemisasiakirja - Kysely sidosryhmille
Maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskeva kuulemisasiakirja - Kysely sidosryhmille Maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevien, vuosiksi 2007 2013 vahvistettujen yhteisön suuntaviivojen ja komission
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta
LisätiedotU 28/2013 vp. Työministeri Lauri Ihalainen
U 28/2013 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotusluonnoksesta komission asetukseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen
LisätiedotKOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.7.2018 C(2018) 4838 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu 30.7.2018, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen
LisätiedotEuroopan unionin virallinen lehti L 379/5
28.12.2006 Euroopan unionin virallinen lehti L 379/5 KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1998/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen
LisätiedotKOMISSION ASETUS (EU)
L 114/8 Euroopan unionin virallinen lehti 26.4.2012 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 360/2012, annettu 25 päivänä huhtikuuta 2012, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta
LisätiedotFI 1 FI KOMISSION TIEDONANTO
FI FI FI KOMISSION TIEDONANTO VALTIONTUKITOIMENPITEITÄ RAHOITUKSEN SAATAVUUDEN TURVAAMISEKSI TÄMÄNHETKISESSÄ FINANSSI- JA TALOUSKRIISISSÄ KOSKEVIEN TILAPÄISTEN YHTEISÖN PUITTEIDEN MUUTTAMISESTA 1. JOHDANTO
LisätiedotKOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja. KOMISSION ASETUKSEEN (EU) N:o /,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.7.2013 SWD(2013) 522 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja KOMISSION ASETUKSEEN (EU) N:o /, Euroopan unionin toiminnasta
LisätiedotHE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä)
HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) 30.3.2016 Neuvotteleva virkamies Anne Rothovius 1 Mihin laajempaan kokonaisuuteen
Lisätiedot***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA
Euroopan parlamentti 2014-2019 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 13.6.2017 EP-PE_TC1-COD(2016)0384 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. kesäkuuta 2017 Euroopan parlamentin
Lisätiedot(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET
22.2.2019 L 51 I/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION ASETUS (EU) 2019/316, annettu 21 päivänä helmikuuta 2019, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen
LisätiedotSUUNTAVIIVOJEN TARKISTAMINEN
EU:N PELASTAMIS- JA RAKENNEUUDISTUSTUEN SUUNTAVIIVOJEN TARKISTAMINEN KYSELYLOMAKE Nykyisten pelastamis- ja rakenneuudistustuen suuntaviivojen voimassaolo päättyy lokakuussa 2009. 1 Suuntaviivojen tarkistamisen
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS,
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 3.4.2008 KOM(2008) 168 lopullinen 2008/0065 (CNS) C6-0175/08 Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS, Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä
LisätiedotLyhytaikaisista vientiluottovakuutuksista annetun komission tiedonannon arviointi. Kuulemisasiakirja
Lyhytaikaisista vientiluottovakuutuksista annetun komission tiedonannon arviointi 1. Johdanto Kuulemisasiakirja Joissakin jäsenvaltioissa on virallisia vientiluottolaitoksia, jotka vakuuttavat viennin
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.10.2018 C(2018) 7044 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 30.10.2018, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen
LisätiedotValtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 29.01.2004 C(2004)261 Asia: Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen Herra Ministeri, 1. MENETTELY Suomen viranomaiset
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 12.05.2015 C(2015) 3104 final JULKINEN VERSIO Tämä on komission sisäinen asiakirja, joka annetaan käyttöön vain tiedotustarkoituksessa. Asia: Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi
LisätiedotOSA III Kattaako tuki investoinnit kiinteään pääomaan jonkin seuraavista osalta?
OSA III.1 LISÄTIETOLOMAKE PK-YRITYSTEN TUKI Tätä lisätietolomaketta on käytettävä ilmoitettaessa yksittäisestä tuesta asetuksen (EY) N:o 70/2001 1 6 artiklan mukaisesti. Sitä on myös käytettävä, jos komissiolle
LisätiedotVahtera Eeva JULKINEN
Työ- ja elinkeinoministeriö E-KIRJE TEM2009-00447 Vahtera Eeva 13.10.2009 JULKINEN VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Eduskunnan suuren valiokunnan pöytäkirja 18.9.2009, 33/2009 vp Asia Ajankohtainen
LisätiedotYleinen ryhmäpoikkeusasetus Kuulemisasiakirja
Yleinen ryhmäpoikkeusasetus Kuulemisasiakirja Tämän kuulemisen tarkoituksena on antaa niin jäsenvaltioille kuin sidosryhmillekin tilaisuus esittää huomautuksia yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisesta.
LisätiedotTyönantajasektori: Yritys Yhdistys/säätiö Muu. Henkilöstön lukumäärä: Tukea haetaan ajalle: Noudatettava työehtosopimus: euroa / kuukausi
Hakemuslomake Työnantaja (tuen hakija) Nimi: Nuorten työllistämistuki Työnantajasektori: Yritys Yhdistys/säätiö Muu Y-tunnus: Osoite: Kotikunta: Toimiala: Henkilöstön lukumäärä: Yhteyshenkilö: Puhelinnumero:
Lisätiedot(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET
24.12.2013 Euroopan unionin virallinen lehti L 352/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1407/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013,
LisätiedotHE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotViimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin
IP/07/1919 Bryssel 13. joulukuuta 2007 Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän ja kohdentavat sen paremmin Euroopan komission viimeisin valtiontukien tulostaulu osoittaa
LisätiedotHE 24/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 24/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yritystuesta annettua lakia. Ehdotuksen
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 8.4.2009 KOM(2009) 169 lopullinen 2009/0053 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.3.2012 COM(2012) 90 final 2012/0040 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI neuvoston direktiivin 92/65/ETY muuttamisesta koirien, kissojen ja frettien kauppaan
LisätiedotTEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala
1 LUONNOS 13.11.2017 TY TEM Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001)
LisätiedotYleisen ryhmäpoikkeusasetuksen kohdennettua tarkistusta koskevaan ehdotukseen liitetty perusteluosa
Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen kohdennettua tarkistusta koskevaan ehdotukseen liitetty perusteluosa Tämän asiakirjan tarkoituksena on selkeyttää yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen tarkistusehdotuksen tavoitetta
LisätiedotHankkeen tarkastaminen, A1828/2006 art 13
Hankkeen tarkastaminen, A1828/2006 art 13 Tarkastuskohde 5A10 Valtiontukisääntöjen noudattaminen (YA (1083/2006) 9 art, 54.4 art) Koulutus välittäville toimielimille: Oulu; Siilasvuon talo K2 5.-6.5.2009
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tukemisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään 27 päivänä heinäkuuta 2001 annetun valtionavustuslain (688/2001) 8
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki Suomi SA.41559 (2015/N) Tuki maatilojen lomituspalveluihin Ahvenanmaalla
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 22.6.2015 C(2015) 4357 final Asia: Valtiontuki Suomi SA.41559 (2015/N) Tuki maatilojen lomituspalveluihin Ahvenanmaalla Arvoisa ulkoasiainministeri Soini Tarkasteltuaan Suomen
LisätiedotTietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?
Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien
LisätiedotOSA III.12.B LISÄTIETOLOMAKE - MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI
OSA III.12.B LISÄTIETOLOMAKE - MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Tätä lisätietolomaketta on käytettävä ilmoitettaessa kaikista valtiontukitoimenpitstä, joiden tarkoituksena on tukea ympäristön suojeluun ja maaseudun
LisätiedotAlue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.) Koko Suomi Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta
Jäsenvaltion toimittama tiivistelmä EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen
LisätiedotTÄRKEÄ OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS
PÄÄTÖS MAKSULLISTEN PALVELUJEN LUOKITTELUSTA (Euroopan kemikaaliviraston hallintoneuvoston päätös) TÄRKEÄ OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS Suomenkielinen versio on epävirallinen konsolidoitu versio Euroopan kemikaaliviraston
LisätiedotValtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut
IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien
LisätiedotVuoden 2013 uuhipalkkion ja sen lisäpalkkion käsittelyssä noudatettavista menettelyistä
Varainhoito-osasto 21.11.2013 Tukien maksatusyksikkö Dnro 2456/54/2013 Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Ahvenanmaan valtionvirasto Vuoden 2013 uuhipalkkion
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 13885/16 SC 181 ECON 984 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2011/16/EU
LisätiedotLIITE III. Tämän asetuksen edellytysten nojalla poikkeuksen saanutta valtiontukea koskevat tiedot
FI LIITE III Tämän asetuksen edellytysten nojalla poikkeuksen saanutta valtiontukea koskevat tiedot I OSA Tiedot toimitetaan 12 artiklan mukaisesti käyttäen vakiintunutta komission tietotekniikkasovellusta
LisätiedotMaaseutuohjelman tulevaisuus
Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista
LisätiedotValtiontuen huomioiminen kunnallisessa päätöksenteossa
Valtiontuen huomioiminen kunnallisessa päätöksenteossa Valtiontukiseminaari Kuntatalo 3.3.2015 Katariina Huikko Lakimies Sisältö Valtiontuen arviointiprosessi kunnallisessa päätöksenteossa:» 1. Ennen päätöksentekoa
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maatilayritysten ja maaseudun pienyritysten yritysrahoitus Yrityksen investointituki Janakkala 2.3.2015 Kari Palvaila, rahoitusasiantuntija Hämeen ELY-keskus
LisätiedotSosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely
Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maatilayritysten ja maaseudun pienyritysten yritysrahoitus Yrityksen investointituki Riihimäki 1.9.2015 Kari Palvaila, rahoitusasiantuntija Hämeen ELY-keskus
LisätiedotVarainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen
Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en)
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 12041/16 LIMITE PUBLIC FISC 133 ECOFIN 782 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta
Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston
LisätiedotAsia: Valtiontuki / Suomi Tuki nro N 315/2006 Eräiden energiatuotteiden energiaveron palautus maataloustuottajille
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29-X-2007 K(2007)5341 Asia: Valtiontuki / Suomi Tuki nro N 315/2006 Eräiden energiatuotteiden energiaveron palautus maataloustuottajille Arvoisa vastaanottaja Tarkasteltuaan Suomen
LisätiedotHE laajakaistatukilain muuttamisesta. Katariina Vuorela
HE laajakaistatukilain muuttamisesta Katariina Vuorela 17.5.2017 1 HE laajakaistatukilain muuttamisesta Esitys laajakaistatukilain muuttamisesta annettiin eduskunnalle 2.2.2017 Laki koskee Nopea laajakaista
LisätiedotMaaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella
Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -
LisätiedotEU:n valtiontukisäännösten huomioiminen kunnallisessa päätöksenteossa. Kuntamarkkinat, Lakiklinikka 10.9.2015 P-P Lebedeff johtava lakimies
EU:n valtiontukisäännösten huomioiminen kunnallisessa päätöksenteossa.. Kuntamarkkinat, Lakiklinikka 10.9.2015 P-P Lebedeff johtava lakimies Sisältö Yleistä valtiontukisääntelystä Kunnallisessa päätöksenteossa
LisätiedotPäätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.5.2000 KOM(2000) 346 lopullinen 2000/0137 (CNS) 2000/0134 (CNS) 2000/0138 (CNB) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
LisätiedotKysely sidosryhmille
Ympäristönsuojeluun myönnettävää valtiontukea koskeva kuulemisasiakirja Kysely sidosryhmille Ympäristönsuojeluun myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen ja yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen
LisätiedotValtiontuki N 58/2004 ja N 60/2004 Suomi Pk-yrityksille Suomessa myönnetty pelastamis- ja rakenneuudistustuki
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.06.2004 C (2004) 2048 fin Asia: Valtiontuki N 58/2004 ja N 60/2004 Suomi Pk-yrityksille Suomessa myönnetty pelastamis- ja rakenneuudistustuki Arvoisa Ulkoministeri MENETTELY
LisätiedotKOMISSION ASETUS (EU)
24.12.2013 Euroopan unionin virallinen lehti L 352/9 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1408/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta
LisätiedotIstuntoasiakirja LISÄYS. mietintöön. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta. Esittelijä: Czesław Adam Siekierski A8-0018/2019
Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja 28.1.2019 A8-0018/2019/err01 LISÄYS mietintöön ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. lokakuuta 2016 (OR. en) Hanke: asiakirjojen julkisuuteen sovellettava jäsenvaltioiden lainsäädäntö
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. lokakuuta 2016 (OR. en) 13558/16 INF 185 API 107 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Hanke: asiakirjojen julkisuuteen
LisätiedotHelsinki, 12. marraskuuta 2010 MB/D/29/2010 lopullinen PÄÄTÖS MAKSULLISTEN PALVELUJEN LUOKITTELUSTA. (Hallintoneuvoston päätös)
Helsinki, 12. marraskuuta 2010 MB/D/29/2010 lopullinen PÄÄTÖS MAKSULLISTEN PALVELUJEN LUOKITTELUSTA (Hallintoneuvoston päätös) PÄÄTÖS MAKSULLISTEN PALVELUJEN LUOKITTELUSTA EUROOPAN KEMIKAALIVIRASTON HALLINTONEUVOSTO,
LisätiedotYritystuen maksaminen
Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013
LisätiedotMuutos Finnvera Oyj:n lainaohjelmaan maataloustuotteiden jalostukseen ja markkinointiin
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 01-03-2004 C(2004) 704 Asia: Valtiontuki/Suomi - Tuki nro N 635/2003 - Muutos Finnvera Oyj:n lainaohjelmaan maataloustuotteiden jalostukseen ja markkinointiin Herra ulkoministeri
LisätiedotKuntien yhteinen varainhankintajärjestelmä
Kuntarahoituksen myöntämän rahoituksen edellytykset: Kuntien yhtiöiden rahoittaminen & Kunnan myöntämä takaus Kuntien yhteinen varainhankintajärjestelmä Varainhankinta Asiakkaat Omistajat Jäsenet Kuntien
LisätiedotUusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä
Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta
Lisätiedot1.5. Sovelletaanko toimenpidettä yrityksiin, jotka sijaitsevat
OSA III.12.P LISÄTIETOLOMAKE - TUKI VAIKEUKSISSA OLEVIEN YRITYSTEN RAKENTEIDEN UUDISTAMISEKSI: MAATALOUSALAN TOIMIJAT Tätä liitettä on käytettävä ilmoitettaessa maatalousalan rakentden uudistamiseksi myönnettäviä
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 24.7.2003 KOM(2003) 437 lopullinen 2003/157 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS vuoteen 1999 asti Marokon kalastussopimuksen alaisina olleiden alusten ja kalastajien toimintasuunnan
LisätiedotVarainhoito-osasto Dnro 2455/54/2013 Tukien maksatusyksikkö
Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2455/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Ahvenanmaan valtionvirasto Vuoden 2013 valkuais- ja öljykasvipalkkion käsittelyssä
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,
LisätiedotLaki. maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta
Laki maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain (28/2014) 8 :n 3 momentti ja 67, muutetaan 5
LisätiedotPäätöstä tehdessään komissio on ottanut huomioon seuraavat näkökohdat:
EUROOPAN KOMISSIO Brysselissä 27.02.2002 C(2002)580fin Asia: Valtiontuki nro N 732/2001 Suomi Kolttalain muutokset Herra Ministeri, Komissio ilmoittaa Suomelle, että tarkasteltuaan viranomaistenne toimittamia
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin
LisätiedotOpas de minimis -tuista. EU:n valtiontukisäännöt
Opas de minimis -tuista EU:n valtiontukisäännöt Sisällys 1 EU:n valtiontukisäännöt ja menettelyt... 5 1.1 De minimis -tuen määritelmä ja tuen myöntäjän muistilista... 8 2 Minkälaiseen toimintaan voidaan
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0204/194. Tarkistus
22.3.2019 A8-0204/194 194 1 artikla 1 kohta 5 alakohta a alakohta 7 artikla 1 kohta Täyttääkseen 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn vaatimuksen yrityksen on pystyttävä pysyvästi vastaamaan taloudellisista
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi
Lisätiedot(6) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan meri- ja kalatalousrahaston komitean lausunnon mukaiset,
9.5.2017 L 119/7 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/788, annettu 8 päivänä toukokuuta 2017, meri- ja kalatalousrahastosta annetun asetuksen (EU) N:o 508/2014 nojalla annettavista säännöistä, jotka
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.11.2009 KOM(2009)194 lopullinen/2 2009/0060 (COD) CORRIGENDUM Annule et remplace le document COM(2009)194 final du 21.04.2009 Concerne la version originale FR et
LisätiedotMietintö Cláudia Monteiro de Aguiar Ilman kuljettajaa vuokrattujen ajoneuvojen käyttö maanteiden tavaraliikenteessä
11.6.2018 A8-0193/ 001-014 TARKISTUKSET 001-014 esittäjä(t): Liikenne- ja matkailuvaliokunta Mietintö Cláudia Monteiro de Aguiar A8-0193/2018 Ilman kuljettajaa vuokrattujen ajoneuvojen käyttö maanteiden
LisätiedotVarainhoito-osasto Dnro 939/22/2010 Tukien maksatusyksikkö
Varainhoito-osasto 31.5.2010 Dnro 939/22/2010 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Ahvenanmaan valtionvirasto Vuoden 2009 timotein EU:n siementuotannon tuen käsittelyssä
Lisätiedot1. MENETTELY EUROOPAN KOMISSIO. Bryssel, 9.4.2014 C(2014) 2241 final. Asia: Valtiontuki SA.38359 (2014/N) Suomi Aluetukikartta 2014 2020
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 9.4.2014 C(2014) 2241 final JULKINEN VERSIO Tämä on komission sisäinen asiakirja, joka annetaan käyttöön vain tiedotustarkoituksessa. Asia: Valtiontuki SA.38359 (2014/N) Suomi
LisätiedotUudistuneet EU:n valtiontukisäännöt - Yleinen ryhmäpoikkeusasetus ja Yleinen de minimis -asetus
Uudistuneet EU:n valtiontukisäännöt - Yleinen ryhmäpoikkeusasetus ja Yleinen de minimis -asetus Valtiontukiseminaari, Kuntaliitto 3.3.2015 Olli Hyvärinen Olli.Hyvarinen@tem.fi Esityksen rakenne 1. Uusi
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.6.2013 COM(2013) 427 final 2013/0198 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS neuvoston asetuksen (EY) N:o 2368/2002 muuttamisesta Grönlannin ottamiseksi mukaan
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma Yritystuet
Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja
LisätiedotTuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA
Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat
LisätiedotTiedote yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisista tiedonsiirroista sopimuksettoman brexitin tapauksessa
Tiedote yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisista tiedonsiirroista sopimuksettoman brexitin tapauksessa Annettu 12. helmikuuta 2019 Johdanto Jos ETA ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät pääse sopimukseen (sopimukseton
Lisätiedot