1. Johdanto. Satu Suni, Kotkassa
|
|
- Siiri Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2
3 1. Johdanto Osallistumisen hurmaa projekti käynnistyi maaliskuussa 2012 Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella. Projekti on kolmivuotinen ( ), ikäihmisille suunnattu taide- ja kulttuurihanke, jonka taustalla ovat neljä ikäihmisille palveluja tuottavaa yhdistystä Kaakkois Suomesta, Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry hallinnoijatahona sekä Maria Kodin kannatusyhdistys ry, Pyhtään Mäntyrinne ry ja Palveluyhdistys Rateva ry. Projekti pohjautuu Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia ehdotus toimintaohjelmaksi hankkeen toimenpide-ehdotuksiin. Ohjelmassa esitetään, että kulttuuritoiminta ja taidelähtöiset menetelmät integroidaan kiinteäksi osaksi kokonaisuutta myös vanhustyössä. Tavoitteena on siis kulttuurin tuominen osaksi ikäihmisten arkea niin hoivayksiköissä, vapaaehtoistyössä kuin omaishoidossakin. Tähän työhön tarvitaan laajaa yhteistyöverkostoa, joita on otettu myös osaksi projektia. Verkostoon kuuluu hankealueen oppilaitoksia, muita yhdistyksiä ja hankkeita, yrityksiä ja kunnallisia toimijoita eri hallinnonaloilta. Taide ja kulttuuri käsitetään hankkeessa laaja-alaisesti arjen kulttuuriksi, jonka tulisi olla osa kaikkien jokapäiväistä elämää ja kaikkien oikeus, myös hoiva- ja palveluasumisen piirissä. Hankkeen tavoitteena on saada arjen taide ja kulttuuri kaikkien saataville riippumatta esimerkiksi ikäihmisen asumismuodosta tai fyysisestä kunnosta. Taide ja kulttuuri työmuotoina olisi erottamaton osa myös hoitajien työtä niin asiakkaiden kotona kuin hoiva- ja palveluyksiköissäkin tuoden iloa ja elämyksiä kaikille osapuolille. Taidetta ja kulttuuria voitaisiin ja sitä tulisi hyödyntää osana hyvää, laadukasta hoitoa. Paitsi juhlapuheissa asia on huomioitu nykyisin myös lainsäädännössä ja erilaisissa visioissa tulevaisuuden hyvinvoinnin oleellisena osatekijänä (esim. Vanhuspalvelulaki, Suomen kuntaliiton visio vuoteen 2020). Kulttuuritoiminnalla on tutkittuja ja laaja-alaisia vaikutuksia ikäihmisten hyvinvointiin: koettu elämänlaatu ja hyvinvointi paranee, kivut ja surut jäävät taka-alalle, itsetunto lisääntyy ja muistitoimintojen heikkeneminen hidastuu. Jopa eliniän on todettu pitenevän kulttuuririkasta ja sosiaalista elämää elävillä. Sykähdyttävät ja mieltä liikuttavat kokemukset arjessa, joita erilaiset taide ja kulttuurielämykset tuottavat, olisivat näin osa kaikkien hyvinvointia. Osallistumisen Hurmaa - projektissa kulttuurista kehittämistyötä on toteuttanut projektihenkilöstö; projektipäällikkö Satu Suni sekä projektityöntekijät Satu Liikkanen ja Mari Palmroth. Projektin aikana on luotu Osallistumisen hurmaa toimintamalli, jonka avulla toteutetaan ikäihmisille suunniteltua taide- ja kulttuuritoimintaa. Mallin tavoitteena on, että palvelujen piirissäkin pystyttäisiin mahdollisimman pitkälle jatkamaan niitä toimintoja, joista on nautittu silloin, kun elämä oli täysin itsenäistä. Toimintamallin avulla on pyrkimys päästä tilanteeseen, jossa taide- ja kulttuurityön hyödyt on havaittu konkreettisesti niin tärkeiksi, että niistä eivät halua luopua käytännön arjessa työntekijät, asukkaat, omaishoitajat eivätkä vapaaehtoistoimijat. Tätä toimintamallia on työstänyt moniammatillinen työryhmä, johon ovat kuuluneet; Satu Suni (Osallistumisen Hurmaa projektin projektipäällikkö), Sirpa Kotola (toiminnanjohtaja, Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry), Sanna Inkinen (sairaanhoitaja, Maria kodin kannatusyhdistys ry), Nina Lillberg (omaishoito, Kotkan kaupunki), Merja Pajari (vastaava hoitaja, Pyhtään Mäntyrinne ry), Marjo Eerola (vapaaehtoistyön vastaava, Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry), Pirjo Metsäpuro (lähihoitaja, Karhula Koti/Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry). Kiitokset myös Anna Pylkkäselle ja Taina Semille kommenteista ja innoituksesta luodessamme toimintamallikokonaisuutta sekä monille muille, joiden tekstit ja tutkimukset ovat auttaneet avaamaan laajaa kulttuurin kenttää. Toimintamallista on pyritty tekemään mahdollisimman avoin, niin että se olisi monistettavissa erityyppisiin toimintaympäristöihin vanhustyössä, mutta myös riittävän tukeva, että siinä olisi raamit mahdollisimman tasalaatuiselle, päämäärätietoiselle ja monimuotoiselle arjen taide- ja kulttuuritoiminnalle. Toimintamallin kuvaamiseen on valittu omenatarha; siinä kasvaa hyvin hoidettuna runsas sato ja se voi tuottaa monenlaisia hedelmiä, aivan niin kuin rikkaasta, kulttuurisesta maaperästä. Satu Suni, Kotkassa
4 2. Toimintamallissa käytettyjä käsitteitä Sanat, käsitteet ja niiden merkitykset ovat hyvin kulttuurikohtaisia, henkilökohtaisiakin. Merkitykset saattavat vaihdella myös tilanteiden mukaan, mikä tekee kommunikoinnista entistä haasteellisempaa. Ohessa on avattu toimintamallissa käytettyjä käsitteitä ja sitä, mitä tässä mallissa oheisilla käsitteillä tarkoitetaan. Koska kulttuuri ja erityisesti arjen kulttuuri vanhustyössä on vielä suhteellisen tuntematon ja määrittelemätön käsite, projektin tavoitteena on luoda raamit tällaiselle toiminnalle koko matkalle, polulle kotiasumisesta saattohoitoon asti. Toimintamalli on näin tapa toimia, johon työyhteisö tai esimerkiksi vapaaehtoistoimijayhteisö on sitoutunut. Malli on kaikkien tiedossa ja sitä toteuttavat johto sekä työntekijät kaikki omalta osaltaan ja sen toteuttamiseen on resurssoitu. Koska Osallistumisen hurmaa toimintamalli on luotu laajalle sektorille ja erilaisiin tilanteisiin, jokaisen toimijan on muokattava ja sovellettava mallia omiin tarpeisiinsa sopivaksi. Arjen kulttuuri Arjen kulttuuri on kaikkea ympärillämme olevaa, kulttuuri on elämä itse. Se on osallisuutta arjen toimintoihin ja niiden suunnitteluun. Siihen kuuluu omaehtoinen tekeminen ja arkiaskareet sekä elämän merkityksellisyys ja mielekkyys. Arjen kulttuurissa tekeminen linkittyy ihmisen elämänhistoriaan ja kiinnostuksen kohteisiin; tällöin esimerkiksi tiskaus tai puiden pilkkominen ovat henkilölle tärkeitä, omaan arjen kulttuuriin kuuluvia asioita, joiden tekemistä hän haluaa jatkaa mahdollisimman pitkään, koska ne ovat osa hänen historiaansa ja tottumuksiaan. Kulttuurimyönteinen maaperä Kulttuurimyönteinen maaperä on avoin erilaisille ajatuksille ja ideoille ja tavoille toimia. Se on salliva, kannustava ja aktiivinen. Tällaisessa ilmapiirissä työstetään ja muutetaan tarvittaessa vanhoja ajatuksia ja toimintatapoja. Kulttuurin kenttä Kulttuuri Kulttuuri hoivatyössä Johdon myönteinen asenne Kulttuuri käsitteenä on hyvin laaja ja laajimmillaan kaikkea inhimillistä toimintaa voidaan kutsua kulttuuriksi. Ikääntyneillä, asuivatpa he sitten kotona tai hoiva-asumisen piirissä, on oikeus niin omaan historiaansa ja sen vaalimiseen, kulttuurin erilaiseen harjoittamiseen kuin uuden kokeiluun ja oppimiseen. Erityisesti hoiva- ja palveluyksiköihin liittyen on keskusteltu myös arjen kulttuurista; siitä että kulttuuri ei liity vain juhlahetkiin ja erillisiin ohjelmatuokioihin vaan päivien tulee koostua elävästä elämästä, ei vain odottelusta ja toimenpiteistä. Kulttuuri on tietyn ihmisryhmän tapa elää ja käyttäytyä, kulttuuri on inhimillistä toimintaa tai kulttuuri on taiteita, harrasteita ja ajanvietettä; määritelmiä on monia. Erilaiset tavat, kieli, ruoka ja vaatetus ovat helpoimmin havaittavissa olevia kulttuurin ilmenemismuotoja. Arvot, uskomukset ja asenteet kuuluvat sen sijaan näkymättömään osaan kulttuuria. Niiden muuttaminen ja muutos on vaikeinta, sillä ne ovat juurtuneet syvälle ihmisen sisimpään. On muistettava, että ikäihmisenkin käytökseen ja kiinnostuksen kohteisiin vaikuttavat yleensä laajasti niin häntä ympäröivä kuin aiemmin ympäröinyt kulttuurinen ympäristö (esim. kaupunki/maaseutu, sosiaalinen status, kielialue). Tässä toimintamallissa kulttuuri ymmärretään hyvin laajasti ja sen käytännön ilmenemismuotoina voivat olla esim. erilaiset liikuntamuodot, musiikki, käsityöt, muistelu, puutarhanhoito, sanaristikot ja keräily. Ihmisen kulttuurista perimää ja hänen arvojaan pyritään kunnioittamaan ja käytännön toimissa innoittamaan ja kannustamaan. Kulttuurin merkitys hoivatyössä on nykyisin jo kiistatta tutkimuksin todettu. Valtiotieteen tohtori Hanna-Liisa (Assi) Liikanen tutki taideja kulttuuritoimintaa hoitolaitoksissa väitöskirjassaan Taide kohtaa elämän vuonna Taide ei paranna kremppoja, mutta se lisää elämänhallinnan tunnetta, ihmisten hyvinvoinnin ja mielekkyyden kokemusta. Kun koemme terveytemme hyväksi, elämme pidempään ja onnellisempina, Liikanen toteaa. Monesti hoivayhteisöissä luovuus törmää kuitenkin yhä edelleen kaavamaiseen hoivarytmiin ja talon sisäisiin esteisiin. Kulttuurinen työote Kulttuuri kuuluu luontevana ja olennaisena osana päivittäiseen työhön sisäänrakennettuna eikä sitä kyseenalaisteta. Työote näkyy koko henkilökunnan toimenkuvissa. Se on todennettavissa oleva osa työvuorosuunnittelua sekä vuoden kierron suunnittelua. Erilaisissa organisaatioissa johdon asenteella on suuri rooli kulttuurisuuden toteutumisessa. Tällöin eri johdon portaat työskentelevät saumattomasti kulttuurisen työotteen edistämiseksi työyhteisössä. Kulttuuritoiminnan aineelliset sekä henkiset resurssivaatimukset ymmärretään eli panostetaan rahallisesti välineisiin, henkilökunnan koulutukseen ja henkilöstöresursseihin. Huolehditaan myös kaikilla tasoilla hyvästä johtamisesta, niin että kaikkien oikeus/ velvollisuus kulttuurin toteuttamiseen toteutuu (esim. työvuorosuunnittelu ja tarvittaessa kulttuuritoiminnan kuukausitoteutumalistat). 4 5
5 Virike Yksilöllistyminen Vapaaehtoistoiminta Yhteistyö Monissa hoivayksiköissä puhutaan erillisistä viriketuokioista. Tässä toimintamallissa virike sanaa kuitenkin vältetään eihän sitä käytetä työikäistenkään kohdalla. Virike eli harraste voidaankin määritellä herätteeksi tai kannustimeksi. Se on erikseen ryhmälle järjestetty tai työn lomassa yksilöllisesti tapahtuva arjesta poikkeava hetki, joka virkistää, herättää tunteita, antaa ajattelemisen aihetta, haastaa henkisesti tai fyysisesti. Kaiken toiminnan ja kohtaamisen tulee olla vuorovaikutteista ja vahvistaa ikäihmisen identiteettiä, positiivista kuvaa itsestään. Toiminnan suunnittelussa sekä toteutuksessa huomioidaan näin kunkin yksilölliset mieltymykset, voimavarat ja tarpeet. Tähän pyritään kahdenvälisillä tuokioilla ja henkilökohtaisella kohtaamisella, pienryhmätoiminnalla sekä ryhmätoimintojen hyvällä ja tarpeen mukaisella suunnittelulla. Ollaan valmiita omaksumaan myös kokonaan uusia toimintatapoja. Vapaaehtoistoiminta on vastikkeetonta, omasta halusta tehtävää monimuotoista toimimista tavalla tai toisella toisen hyväksi. Vapaaehtoistoimija voi itse päättää toiminnan muodon sekä ajan, jota toimintaan käyttää. Vapaaehtoistoiminta on myös oikeus lopettaa ilmoittamalla siitä yksikölle / organisaatiolle. Vapaaehtoistoimijalla ei siis ole palkattuun henkilöstöön nähden samoja oikeuksia tai velvollisuuksia, mutta yhteistyön tulisi kuitenkin olla avointa, kannustavaa ja saumatonta; toimimme yhdessä ikäihmisten parhaaksi. Yhteistyö on konkreettista yhteistoimintaa, josta molemmat osapuolet saavat jotakin. Asumis- ja päivätoimintayksiköiden ulkopuolelta tulevien henkilöiden (esimerkiksi opiskelijat, esiintyjät, vapaaehtoistyöntekijät) ja palkatun henkilöstön yhteistyö tuo molemminpuolista oppimista. Myös esimerkiksi koululais- ja päiväkotivierailut palvelukodeissa, joista asukkaat saavat iloa ja lapset mm. esiintymiskokemusta ja kontakteja eri-ikäisiin ihmisiin on osa yhteistyötä. Yhteisöllisyys Yhteistyö ja yhteisöllisyys ovat avainsanoja myös kulttuurisuudessa. Ilman yhteisöllisyyttä toiminta niin hoivayksiköissä kuin vapaaehtoisja harrastetoiminnan verkostoissa olisi vajavaista ja osin mahdotontakin. Mm. tutkija Markku T. Hyyppä on tutkinut yhteisöllisyyden merkitystä niin fyysisen kuin psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Henkilökohtainen kulttuurisuunnitelma hoivatyössä Henkilökohtainen kulttuurisuunnitelma (liite 3-4) on asukkaan tai päivätoiminnassa mukana olevan kanssa yhdessä tehty suunnitelma kulttuurin toteutumisesta kotona tai hoivayksikössä. Se on kiinteä osa hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Suunnitelmassa paneudutaan niin henkilöhistoriaan, ympäristöön kuin tulevaisuudentoiveisiin. Suunnitelmaa ovat laatimassa asukkaan/päivätoiminnassa mukana olevan lisäksi hoitaja, omainen ja mahdollisuuksien mukaan erilaisten sidosryhmien edustajia. Suunnitelma tarkistetaan vähintään vuosittain ja sitä täydennetään aina tarpeen mukaan. Monissa hoiva- ja palveluasumisen yksiköissä lomakkeesta käytetään myös nimitystä Elämänkaarilomake. Suunnitelma voidaan toteuttaa esimerkiksi Omakuva monologin kautta, jossa hoitaja eri lähteistä kirjaa 100 asiaa asiakkaastaan (Taina Semi; ohje/lomake liitteenä 2). 6 7
6 3. Osallistumisen Hurmaa - toimintamalli 8 9
7 4. Kulttuuritoiminnan toteuttaminen Jotta kulttuuri muodostuisi eläväksi osaksi hoiva- ja palveluyksiköiden sekä kotihoidon arkea, tarvitaan käytännön työkaluja eri tasoille. Näitä ovat toisaalta arjen työn lomassa toteutettu huomaamatonkin kulttuuritoiminta; lauletaan ja loruillaan kylpyyn mentäessä, katetaan yhdessä pöytää ja otetaan tanssiaskelia kävelytyksen lomassa, tarinoidaan ja muistellaan. Toisaalta tarvitaan myös monipuolista järjestettyä ja organisoitua ryhmätoimintaa. Lähes kaikkia toiminnan työkaluja voidaan soveltaa niin yksilö- kuin ryhmälähtöisiin menetelmiin. On mietittävä yhdessä ja yksilökohtaisesti millaisista toimintaa juuri tässä hetkessä kaivataan. Henkilökohtainen kulttuurisuunnitelma on tässä hyvänä runkona (liite 3-4). Näistä erillisten kulttuuristen hetkien toteuttamisesta edetäänkin kohti todellista kulttuurinmuutosta, jolloin hoiva- ja palvelukodeissa eletään Elämää. Eväitä toteutukseen: - Omenat voivat ja niiden tulee risteytyä eli käytännön hetkissä käytetään erilaisia välineitä ja tapoja toteuttaa asioita, aivan kuin meidän jokaisen elämässä. - Työkaluja tulee käyttää asiakaslähtöisesti ja monipuolisesti. - Ei pidä aliarvioida; yleensä sekä hoitaja että asukas/ikäihminen pystyy enempään kuin oltiin ajateltu. Jokainen pitää jostakin, jokainen pystyy johonkin. Lakataan pelkäämästä ja juhlistetaan elämää enemmän. - Kannattaa olla ennakkoluuloton ja kokeilla uutta; parhaat toimintatavat juuri teillä jäävät tätä kautta elämään
8 12 13
9 5. Kulttuurinen toimintaprosessi Kulttuuriprosessin rakenne Puun runko; Kulttuurinen toiminta perustuu arvoille, lainsäädännölle sekä vallitseville eri tasojen yhteiskunnallisille linjauksille. Oksa 1; Toimintayksikkö/kaupunki/kunta Johto ja henkilökunta sopivat yhtenäiset toimintatavat, joiden kautta varmistetaan toiminnan laatu, sujuvuus ja monipuolisuus. Keinoina ovat mm. koulutus, huolellinen toimintojen suunnittelu (mm. vuosikello, liite 1) ja vapaaehtoisten sekä muiden yhteistyötahojen saumaton organisoiminen mukaan toimintaan. Alussa, ennen toimintamallin juurtumista ja automatisoitumista, voidaan tarvita kulttuuritoiminnan seurantalomakkeiden (liite 5) käyttöä. Yksikön on oltava joustava ottamaan vastaan erilaisista taustoista tulevia henkilöitä ja kuuntelemaan heidän toiveitaan ja tarpeitaan sekä vastaamaan niihin. Yksikön on oltava tarvittaessa valmis muuttumaan asukkaidensa mukana. Taustan ja organisaation ollessa kunnossa toteutetaan yksikössä suunnitelmallista, monipuolista ja asiakaslähtöistä toimintaa. Yksiköissä toteutetaan kulttuurista työotetta tartutaan hetkeen. Oksa 2; Henkilön tullessa palvelujen piiriin tai asumaan palveluyksikköön hänellä on mukanaan elämänhistoriansa, muistot, ihmissuhteet sekä toiveet tulevasta. Henkilön psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen toimintakyky vaikuttaa tulevaan kulttuurikirjoon ja toimintaan. Puun latva; Palvelut muokkautuvat näin henkilökunnan ja asukkaiden yhteisten intressien kautta eli palvelutarpeen mukaisesti. Henkilön tullessa palvelujen piiriin hänelle tehdään henkilökohtainen kulttuurisuunnitelma hoito- ja palvelusuunnitelman yhteydessä. Tälle suunnitelmalle perustuu osallistuminen joko itsenäisesti tai henkilökunnan auttamana/viemänä vapaaehtoisten järjestämään toimintaan, yhteistyökumppaneiden ja omaisten järjestämään toimintaan, yksikön omaan tai ulkopuolisten organisoimaan kerhotoimintaan, ryhmätoimintaan ja yksilötoimintaan. Näin syntyy prosessipuu, joka elää ja kasvaa jatkuvasti; niin oksat kuin latva. Puu, johon ympäristö vaikuttaa ja jonka vaikutukset on nähtävissä ympäröivässä maisemassa
10 6. Työyhteisöissä yhteisesti sovittavat asiat 16 17
11 7. Ideoita, faktoja ja kokemuksia KULTTUURIN ERI MUOTOJA Taiteen ja kulttuurin positiivisista vaikutuksista ikäihmisten hyvinvointiin ja terveyteen on jo paljon tutkimustietoa ja tämä on huomioitu jo myös erilaisissa laatusuosituksissa, lainsäädännössä ja kilpailutusmittareissa. Aihe on huomioitu myös Laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11) sekä uudessa Vanhuspalvelulaissa (ast. voim ). Myös Markku T. Hyypän, Hanna-Liisa Liikasen ja Leonie Hohenthal-Antinin kirjallisuudesta ja tutkimuksissa on vakuuttavaa näyttöä kulttuurin voimasta. Osallistumisen hurmaan projektin materiaalipankkiin ( on koottu erilaista tuotettua materiaalia hoitohenkilökunnan, vapaaehtoistoimijoiden, omaishoitajien ja muiden toimijoiden käyttöön. Tuotokset on tarkoitettu tarvittaessa niin käytännön ohjeiksi kuin ideoiden ja innoituksen antajaksi. Eri taiteen ja kulttuurin alueet inspiroivat ja innostavat meitä ihmisiä eri tavoin, kokemukset ja mieltymykset ovat henkilökohtaisia. Jokaiselle löytyy kuitenkin kulttuurin saralta asioita, joista hän pitää ja joita hän voi tehdä. Ohessa niin tutkittua tietoa eri alueiden harjoittamisen vaikutuksista kuin projektin aikana syntyneitä kokemuksia käytännön kokeilevasta toiminnasta. Muistelu ja muistin aktivointi Muistelussa luomme verkostoa menneisyyden ja nykyisyyden välille. Näin siis luomme omaa identiteettiämme. Muistelu on myös itsetunnon rakentamisen väline, sillä jokainen tarina on arvokas ja ainutlaatuinen. Muistoja voi herätellä esimerkiksi tuttujen laulujen, valokuvien ja esineiden avulla. Musiikki Musiikin vaikutuksista ikäihmisten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen on eniten tutkimustietoa ja sen piirissä on tehty erilaisia hankkeita ja materiaalin tuottamista (esim. Virkistys Verso hanke ). Mm. Ava Numminen on tutkinut ja luennoinut paljon musiikin vaikutuksista mielelle ja fyysiselle terveydelle. Musiikin tulisi olla itselle mieluista ja näin tuottaa positiivisia tuntemuksia ja kokemuksia. Tanssi Tanssissa yhdistyvät niin fyysisen liikunnan kuin musiikinkin positiiviset vaikutukset. Näin tanssi parantaa tai ainakin pitää yllä fyysistä toimintakykyä, muistia, motoriikkaa ja tasapainoa sekä virkistää henkisesti. Paritanssissa tärkeitä elementtejä ovat myös fyysinen kosketus ja sosiaalinen kommunikointi. Kädentaidot Erilaisessa käsillä tekemisessä pääpaino on toisaalta motoristen taitojen ylläpitämisessä sekä toisaalta kauneuden kaipuun tyydyttämisessä. Tärkeässä osassa on myös itsetunnon ylläpitäminen; minä osaan ja pystyn vielä. Käsillä tekeminen voidaan nähdä ja se voi olla myös terapeuttista toimintaa, kuten Sinikka Pölläsen kirjoittamassa artikkelissa Käsityö terapiana ja terapeuttisena toimintana kuvataan (Oppimista, opetusta, monitieteellisyyttä kirjoituksia Kuninkaankartanonmäeltä, 2008). Käytännön ohjeita löytyy mm. Vanhustyön Keskusliiton sivuilta ideapankista. Arjen askareet Yhteisöllisyys Tuolizumbaa Karhunkulman päiväkeskuksessa. Tuolitanssia Pyhtään Mäntyrinteellä. Tavalliset arjen askareet tuovat tuttuuden ja turvallisuuden tunnetta. Vaikka kunto heikkenisi ja jouduttaisin siirtymään palvelujen piiriin tulisi mahdollisimman pitkälle pyrkiä jatkamaan niitä toimintoja kuin aiemminkin (vrt. kulttuurisuunnitelma). Liisa Helenius, Pirkko Sassi & Piia Silvennoinen ovat koonneet julkaisun Ideoita yhdessäoloon vanhusten kanssa, Arjen tutut askeleet (Laurea ammattikorkeakoulu, Tikkurilan yksikkö 2013), josta löytyy paljon hyviä ideoita arjen yhdessäoloon ja askareisiin. Mm Markku T. Hyyppä on tutkimuksissaan todennut yhteisöllisyyden positiiviset vaikutukset niin hyvinvoinnille kuin terveydellekin. Yhteisöllisyys on osa kulttuuria ja kulttuuri yhteisöllisyyttä
12 Liikunta Liikunnan merkitys ikäihmisten arjessa on tunnustettu jo niin ruohonjuuritasolla kuin se on huomioitu lainsäädännössä ja ohjeistuksissa. Mm. seuraavilta sivustoilta on löydettävissä aiheesta lisää tietoja: sekä Kuntokallio/Vanhusten liikunnanohjaus, Työkirja osa 1. Kuntouttava työote on siis arkipäivää, mutta edelleen toiminnan muotoja voidaan monipuolistaa ja saattaa yksilöllisemmiksi. Hengellinen toiminta Monille ikäihmisille tulevat läheisiksi erilaiset hengelliset kysymykset. Tämä voi tarkoittaa keskustelua ja pohdiskelua elämästä yleensä ja sen rajallisuudesta tai uskonnon harjoittamista esimerkiksi rukouksien tai laulujen laulamisen muodossa. Myös voimaan astuneessa Vanhuspalvelulaissa todetaan, että sosiaalista vuorovaikutusta ylläpitää ja hyvinvointia edistää muun muassa se, että iäkkäällä henkilöllä on mahdollisuus oman vakaumuksensa mukaiseen hengelliseen toimintaan osallistumiseen. Ympäristö Ympäristö voidaan jakaa karkeasti sisä- ja ulkotiloihin sekä laajemmin lähiympäristöön, kylään tai kaupunkiin. Näillä kaikilla on merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Ympäristön pitäisi olla toisaalta esteetöntä liikkumisen kannalta, mutta myös esteettistä ja inspiroivaa. Sisätiloissa vaikuttavia asioita ovat esimerkiksi sisustuksessa käytetyt värit ja materiaalit, huonekalut, esineet ja koristeet, kasvit, valaistus, äänet ja tuoksut. Ulkotiloissa esteettömyyden lisäksi korostuvat myös viherrakentaminen ja toiminnallisuus sekä valaistus. Yhteisötasolla tulisi huomioida kommunikointi ja yhteisöllisyys; myös hoiva- ja palveluyksiköiden tulisi olla aktiivinen osa ympäröivää yhteiskuntaa ja lähiyhteisöä. 8. Lopuksi Toivottavasti projektin päätyttyäkin kipinä jää elämään ja entistä paremmin kaikkialla ymmärretään se, että... Elämyshuone Kotka-kodin päiväkeskuksessa. Toimintakeskus Ratevan asukkaiden aulatiloja somistaa kauniit maisematapetit. Maria-kodissa pihapiirissä asustelevat myös kesäkanat
13 Liite 1 Vuosikellon laatiminen Arjen kulttuurin vuosikello vuosi Jokaisessa ympärivuorokautisen hoivan yksikössä huomioidaan jollakin tavalla seuraavia vuosikellon kalenterijuhlia ja tapahtumia erilaisine toimintoineen. Juhlien yhteyteen on kirjattu erilaisia toteutustapoja, mutta jokainen palvelutalo, päiväkeskus ja osasto voi tehdä omasta vuosikellostaan omannäköisen, johon kirjataan yhteisesti sovitut asiat kunkin juhlapäivän kohdalle. Vuosikello pyritään huomioimaan myös omais- ja kotihoidossa. Laskiainen: laskiaispulla, ulkoilu mahdollisuuksien mukaan Pääsiäinen: virpojien vierailu, rairuoho, mämmi, seurakunnan/seurakuntien vierailu Vappu: koristeet (ilmapallot, serpentiini), sima ja munkki Äitienpäivä: kukat, kahvitus ja musiikki Juhannus: juhannuskoivut ja tarjoilu (kesäjuhla juhannuksen yhteydessä tai muulloin sopivana ajankohtana) Vanhustenviikko: ulkopuolista ohjelmaa, toiveruokalista Isänpäivä: kukat, kahvitus ja musiikkia Itsenäisyyspäivä: aiheeseen sopivaa musiikkia, kahvitus, kynttilät ja liputus Joulu: joulujuhla/pikkujoulu, ateria, joulurauhan julistus, seurakunnan/seurakuntien vierailu Uusivuosi: ulkotulet, teemaruokailu, juhlajuoma Yksikön perinteiset juhlat ja muut tapahtumat: monille yksiköille on jo varmasti muodostunut perinteisiä juhlia esim. kesäjuhlia ja näistä kannattaa ehdottomasti pitää kiinni jatkossakin ja kirjata ne myös vuosikelloon. Paikalliset markkinat ja muut tapahtumat on myös hyvä huomioida. Laatikaa ennen kalenterivuoden alkua seuraavalle vuodelle arjen kulttuurin vuosikello. Kirjatkaa vuosikelloon myös päivämäärät. Yhteisesti sovittu vuosikellon sisältö auttaa ennakointia ja sujuvaa toteutusta. Yhteiset juhlat ja perinteet ovat tärkeitä asukkaille/asiakkaille, koska ne ovat olleet ja ovat edelleen merkittävässä asemassa meidän jokaisen ihmisen elämässä aina koko elämänkaaremme ajan. Panostetaan ja yritetään saada erilaisia kohokohtia ja elämyksiä arjen keskelle. Kun olette laatineet vuosikellon. Miettikää yhdessä vähintään kolme vuosikellon kohtaa, joihin teillä yhteisesti erityisesti panostetaan yhteisen juhlan muodossa ja huomioikaa tämä suunnitelmassa. Juhla voi sisältää asukkaiden esityksiä, henkilökunnan esityksiä tai ulkopuolista ohjelmaa ym. Jokaiselle juhlalle voidaan vuosikelloa suunniteltaessa tarvittaessa nimetä vastuuhenkilö organisointia ja tiedotusta varten. Juhlien käytännön toteutukseen ja valmisteluun voi osallistua koko henkilökunta yhdessä asukkaiden kanssa. Tehdään yhdessä arjesta juhlaa! Laskiainen: Pääsiäinen: Vappu: Äitienpäivä: Juhannus: Vanhustenviikko: Yksikön perinteiset juhlat ja tapahtumat: 22 23
14 Liite 2 Luo oman asukkaan Omakuva monologi Isänpäivä: Joulu: Uusivuosi: Yksikön juhlat ja tapahtumat: Tämä vuosikello on laadittu Allekirjoitukset: Aika ja paikka Miten teen? Haastattele asukasta Haastattele omaista Analysoi toimintakykymittarit esim. Pystyn lukemaan ja ymmärrän luettua tekstiä. Kognitiivinen toimintakyky, mihin tarvitsen tukea esim. miten heikentynyt kognitiivinen toiminta näkyy ruokailussa tai käyttäytymisessä Nykyinen terveydentilani Ota selvää lempiasioista ja mieltymyksistä ( esim. lempinimi, musiikki, vaatteet, vuorokauden aika, ruoka, herkut, taide/kulttuuri, harrastus, askare, vuoden aika, kukka, väri jne.) Voit keksiä itse lisää yhdessä asukkaan kanssa. Persoonallisuudesta - millainen luonne minulla on Muisto, pienitarina elämän varrelta Inhot, toiveet, tarpeet ( emotionaaliset, fyysiset, sosiaaliset ja henkiset/hengelliset tarpeet) (mikä lohduttaa, mikä järkyttää, mitä inhoan, mihin olen kiintynyt, elämäni saavutukset ja palkinnot, elämäni roolit ja ammatin sekä työuran merkitys) Kerää tietoa pikkuhiljaa, hyödynnä pesuhetket, ruokailuhetket, aktiviteettihetket. Kun olet saanut tiedot kerätyksi kirjoita löydetyt tiedot ranskalaisin viivoin minä muotoon. Lukekaa valmiit monologit tiimin toisille jäsenille erikseen järjestetyssä monologipiireissä ja täydentäkää monologia toisten tiimiläisten kommenteilla Älä ota stressiä, keräät sen tiedon minkä saat ja voit käyttää omaa luovuutta oman mielen mukaan! Malli Omakuva monologin käytöstä on Taina Semin kehittämä Asukkaan omakuva monologitarinasta voit helposti siirtää ydinkohdat asukkaan kulttuurisuunnitelmaan (liitteet 3 ja 4)
15 Henrikin oma polku / Minun tarinani (esimerkki valmiista omakuva monologitarinasta) liite 3 Synnyin Säkkijärven pitäjässä joulukuussa Vanhemmat olivat pientilallisia, taisi olla neljä lehmää, hevonen ja muita pienempiä eläimiä, silloin kuin siellä koulun aloitin. Pian piti kuitenkin koulu lopettaa, kun tuli sota ja kaikki muuttui. Minä ja kolme siskoani jouduttiin evakkoon Paimioon, isä oli joutunut rintamalle jo aiemmin. Pari kertaa tultiin sitten sieltä vielä takaisin kotipaikalle, mutta niinhän siinä sitten kävi, että jouduttiin lopullisesti koti jättämään ja uusi talo tehtiin entiseen Kymin pitäjään. Isä haavoittui sodassa, mutta onneksi ei kovin pahasti ja pystyi rakentamaan meille talon sekä elannon antamaan sahamiehenä. Äiti oli ensin kotona, mutta pääsi sitten hänkin myöhemmin vieraisiin töihin kauppa-apulaiseksi. Kun pääsin jatkamaan koulua, niin pärjäsin oikein hyvin ja vanhemmatkin oli sitä mieltä, että pojan on hyvä antaa koulua käydä kun päätä on annettu. Luin sitten itseni teknikoksi asti ja sain oikein hyvän paikankin Ahlströmiltä. Tehdas piti meistä hyvän huolen ja töitä riitti. Löysin sitten Tampsan lavalta yhtenä lauantai-iltana tuon Hilman, jonka kanssa heti aletttiin riiaamaan. Reilun vuoden päästä mentiin sitten jo naimisiin ja siitä vuoden päästä syntyi ensimmäinen lapsi. Kaikkiaan neljä lasta saatiin, kaksi tyttöä ja kaksi poikaa. Hyvin ovat kaikki pärjänneet elämässä, vaikka jo muualla asuvatkin. Yksi poika vaan jäi tähän Kotkaan. Silloin työiässä ei paljon harrastuksille aikaa jäänyt, mutta eläkkeelle jäätyä aloitin sitten kuorolaulun ja urheilumiehiähän olen aina ollut. Eläkkeellä jäi aikaa toisten auttamisellekin ja tein niin kauppareissuja ja halonhakkuuta naapurin Kallelle kuin meidän lauluporukan kanssa ilahduttamassa palvelutalon asukkaita. Kovasti sitä nautti kun sai suhteellisen terveenä eläkkeellä olla, kävin tanssimassa, kalastamassa ja pyörälenkeillä. Lapsenlapsetkin kaipasi kaitsijaa aina silloin tällöin. Sitten Hilma sai halvauksen ja hoidin häntä ensin kotona. Kun en enää jaksanut, niin hänet siirrettiin palvelukotiin. Nyt olen sitten itsekin jo täällä. Hilman sain vielä näin suhteellisen hyvissä voimin hyvästellä. Hän oli saattohoidossa tässä samassa talossa viimeisen kuukauden. Se oli tärkeää, että sain laulaa hänelle mielivirren vielä viimeisenä iltana. Pidän siitä, että täällä on hyvä järjestys. Paikat pitää olla puhtaat ja vaatteet siististi viikattu. Sunnuntaiksi haluan aina kauluspaidan, niin kuin aina ennenkin. Tykkään, että käy vieraita, mutta televisiosta en niin välitä. Puoli yhdeksän uutiset toki katson. Olen kaikkiruokainen, mutta makaroonia en ole oppinut syömään. Tykkään kuunnella vanhaa tanssimusiikkia ja erityisesti Satumaa tango on lempikappaleeni. Täällä Kiiskirannassa tykkään osallistua kyllä kaikenlaiseen toimintaan, mutta askarrella en halua
16 liite
17 liite 5 KULTTUURITOIMINNAN SEURANTALOMAKE KULTTUURITOIMINNAN SEURANTA OHJEISTUS SEURANTALOMAKETTA VARTEN Kulttuuritoiminta on oleellinen osa hoitotyötä sekä asukkaiden hyvinvointia. Toiminnan kehittämiseksi tarvitsemme tietoja yksikössänne järjestettävästä toiminnasta. Oheisella lomakkeella seuraamme pidettyjä toimintatuokioita, jotka kestoltaan ovat minimissään 15 minuuttia. Pidetyt tuokiot, osallistujien määrä sekä tuokion pitäjien nimet kirjataan ylös lomakkeelle. Lomake kerätään kerran kuukaudessa. Kulttuuritoiminta on asukkaille järjestettyä toimintaa jonka tavoitteena on tuoda päivään sisältöä, elämyksiä, kohokohtia, mielenvirkistystä ja kuntoutusta; kokonaisvaltaista hyvinvointia. TALO/YKSIKKÖ: KUUKAUSI/VUOSI: OSALLISTUJAT TAPAHTUMAT asukkaiden lkm muut osallistujat (nimet) TALON ULKOINEN TAPAHTUMA/KÄYNTI TALON SISÄINEN TAPAHTUMA ULKOILUPÄIVÄ YKSIKÖN OMAT VIRIKETUOKIOT OSALLISTUJAT PÄIVÄ VIRIKE asukkaiden lkm tuokion vetäjän nimi ja muut mukana olleet Esimerkkejä: 30 31
18 Omia muistiinpanoja: 32 33
19 34
Hurmaava arki vanhustyössä
Hurmaava arki vanhustyössä Osallistumisen hurmaa pähkinänkuoressa Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry, Maria kodin kannatusyhdistys ry, Pyhtään Mäntyrinne ry, Palveluyhdistys Rateva ry Ray:n rahoituspäätös
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotMUSIIKKI KUULUU KAIKILLE
MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotMinun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotMarttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
LisätiedotIka ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa
Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa Työhyvinvointi ja johtaminen kotihoidossa seminaari 7.10.2014 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Hankejohtaja Katariina
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
LisätiedotI osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh
I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotWebropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta
Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta
LisätiedotMonialainen yhteistyö kotona asumisen tukena
Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotTAKUULLA RAKENTEISIIN!
TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAVOITE 1. VOIMALA-yhteistyömalli, toiminta rakenteisiin 2. Vanhusten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen kehittämällä luovuutta ja kulttuurisia
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN
YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotPALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI
PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.
LisätiedotAktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen
LisätiedotTsemppaaminen intohimona
Vetrea Tsemppi Eläköön elämä! Me Vetreassa uskomme, että jokaisella ihmisellä on oikeus ja vapaus nauttia elämästä kaikissa elämänsä vaiheissa. Vetrea Tsemppi on aktiivisen ja turvatun elämän mahdollistava
LisätiedotMartinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
LisätiedotPienten lasten kerho Tiukuset
Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri
LisätiedotMartinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
LisätiedotKEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (11 )
KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2019 1 (11 ) Vanhusneuvosto 25.01.2019 AIKA 25.01.2019 klo 10:00-11:10 PAIKKA Valtakatu 26, 3. krs kokoushuone, 94100 KEMI KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3
LisätiedotLIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
Lisätiedotäänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä
äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä Palveluinnovaatio virikkeelliseen ja kuntouttavaan vanhustyöhön. Kehitetty Tekesin iwell hankkeessa vanhustyön toimijoiden
LisätiedotTavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina
Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,
LisätiedotHoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund
Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotApua, tukea ja toimintaa
Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan
LisätiedotOta yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU
Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN
LisätiedotAJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA
AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotAmmattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!
Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Kevään verkoston päivämäärät: 16.1. klo 13-14.30 Kotikuntoutus: tehtävänkuvat ym. 13.2. klo 13-15 Kotihoidon yhteinen
LisätiedotMyllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Myllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Myllyojan päiväkodissa toimintakulttuurimme lähtee yhteisistä tavoitteista ja säännöistä, joita arvioimme ja kehitämme säännöllisesti.
LisätiedotTervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari
Tervetuloa päivätoimintaan Päiväkeskus Päivänkaari Kohtaamisen iloa suurella sydämellä! Toiminta-ajatus ja arvot Päiväkeskus Päivänkaari tarjoaa kotihoidossa oleville ikäihmisille ja muistisairaille päivätoimintaa
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA
LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus
LisätiedotMeidän arkemme. -tehtäväkirja
Meidän arkemme -tehtäväkirja 1 2 Hyvä omaishoitoperhe, Olette saaneet täytettäväksenne Meidän arkemme -tehtäväkirjan. Kirjanen on tarkoitettu ensisijaisesti omaishoitajan täytettäväksi. Kirjan alkuosan
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
LisätiedotArjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY
Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,
LisätiedotIkäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille
Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin
LisätiedotTämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.
JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita
LisätiedotSTRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia
STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten
LisätiedotTampereen PEKKA-hanke
Tampereen PEKKA-hanke Yksi Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE KASTE-hankkeista Toimii ajalla 1.11.2011-31.10.2013 Projektipäällikkönä Laura Selin-Hannola Projektisuunnittelijana Wilhelmina Karikko Tavoitteet:
LisätiedotHyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö
Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli
LisätiedotIkäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker
Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen Birgitta Bakker 19.11.2018 KANTO-hanke 2018-2021 Omakotisäätiö hallinnoi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAN:n
LisätiedotKotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus
Helsinki 24.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Asiakasosallisuuden kehittäminen Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistetaan
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT
2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO
LisätiedotIkäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.
Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
Lisätiedotvelut Kotipal Vetrea
Vetrea Kotipalvelut Eläköön elämä! Me Vetreassa uskomme, että jokaisella ihmisellä on oikeus ja vapaus nauttia arjesta kaikissa elämänsä vaiheissa. Vetrea tarjoaa apua arjen rutiineihin niin lapsiperheille,
LisätiedotAuttaminen intohimona
Vetrea Hoiva Eläköön elämä! Me Vetreassa uskomme, että jokaisella ihmisellä on oikeus ja vapaus nauttia elämästä kaikissa elämänsä vaiheissa. Vetrea Hoiva palvelee niitä, jotka oman kuntonsa, kykynsä tai
LisätiedotAuttaminen intohimona
Vetrea Kuntoutus Eläköön elämä! Me Vetreassa uskomme, että jokaisella ihmisellä on oikeus ja vapaus nauttia elämästä kaikissa elämänsä vaiheissa. Vetrea Kuntoutus on aktiivisen ja turvatun elämän mahdollistava
LisätiedotVastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen
Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotMyllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.
MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain
LisätiedotKaikkien osa-alueiden yhteiset laatutekijät
Kaikkien osa-alueiden yhteiset laatutekijät 6.9.20182 Tähtiseura-ohjelman laatutekijät Yhteiset laatutekijät Lapset & nuoret Aikuiset Johtaminen ja hallinto Johtaminen Hallinto Viestintä ja markkinointi
LisätiedotAnitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija
Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.
LisätiedotKohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa
Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Henkilöstövalmennusten näkökulma 25.9.2014 / Tiina Kuru Henkilöstön näkökulma Työyhteisön jäsenten osallistuminen kehittämistyöhön on olennaista
LisätiedotIkäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
LisätiedotTOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE
TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa
LisätiedotSEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
LisätiedotVanhuspalvelut vastuutyöntekijä
Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen
LisätiedotKoti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm
Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? 13.11.2018 Satu Kangas ja Reetta Hjelm KOTIHOITO KEHITTYY MIKSI? 2 JOTAIN ON TEHTY, JOTTA UUTISKYNNYS YLITTYY? MUTTA MITÄ MUUTA? Shokeeraavat kotikuolemauutiset
LisätiedotVANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA
29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala
LisätiedotIisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi
Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma
LisätiedotKannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi
Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT
VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN
LisätiedotTäyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille
Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke
LisätiedotPALOMA- projekti 2013-2015
Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin
LisätiedotAttendo Poutarinne palvelukoti mielenterveyskuntoutujille
Attendo Poutarinne palvelukoti mielenterveyskuntoutujille Poutarinne on yhteisöllinen ja yksilöllinen koti Uusi, viihtyisä Poutarinteen palvelukoti avasi ovensa Raisiossa joulukuussa 2016. Se on yksi
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä 15.11.2017 työkokouksessa Kotikuntoutus Kotikuntoutus on moniammatillista, tavoitteellista ja määräaikaista kotona
LisätiedotRai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko
Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotElämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa
Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa Maaret Meriläinen Toimintaterapeutti Oulun Seudun Muistiyhdistys ry Ruoan merkitys ihmiselle Elämän aikana kaikille ihmisille syntyy
LisätiedotVarautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta
Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä
LisätiedotIkääntyminen ja henkiset voimavarat
Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä
LisätiedotHankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotTaiteesta ja kulttuurista elämänhallintaa. Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio
Taiteesta ja kulttuurista elämänhallintaa Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia 2 2010-2014 Ohjelman strategiset
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotTYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009
TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?
LisätiedotTaiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen
Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihanke / Opetus- ja kulttuuriministeriö / 1/2018/ Johanna
LisätiedotHintan päiväkodin toimintasuunnitelma
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen kuva Lapsen nimi Kun on oikein pieni voi lentää linnun untuvalla, nukkua orvokinlehden alla, kun on oikein pieni. Kun on oikein pieni voi istua lumihiutaleelle,
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotRYHMÄ 5 Varaudu todelliseen vanhuuteen
RYHMÄ 5 Varaudu todelliseen vanhuuteen 4.10.2019 pj. Ritva Kangassalo, Satakunnan vanhustuki ry., Satakunnan vanhusneuvosto Anttila Carita, Pomarkun vanhusneuvosto / seurakunta Harju Pertti, Porin vanhusneuvosto
LisätiedotAsiakas oman elämänsä asiantuntijana
Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE
SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...
LisätiedotTervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari
Tervetuloa päivätoimintaan Päiväkeskus Päivänkaari Kohtaamisen iloa suurella sydämellä! Toiminta-ajatus ja arvot Päiväkeskus Päivänkaari tarjoaa hämeenlinnalaisille kotihoidossa oleville ikäihmisille ja
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotPalveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?
Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia
Lisätiedot