Selvitys 60K Q B Energiateollisuus ry

Transkriptio

1 Selvitys 60K Q B Energiateollisuus ry Energiantuotannon investoinnit ja investointipäätökset

2 Sivu 1 (28) Esipuhe Tämä Energiantuotannon investoinnit ja investointipäätökset työ on Energiateollisuus ry:n (ET) toimeksi antama ja rahoittama. Selvitystyö on tehty Pöyry Management Consulting Oy:ssä. Selvityksen vastuullinen johtaja on ollut johtaja TkT Heli Antila. Selvityksen projektipäällikkönä ja pääasiallisena suorittajana on toiminut johtava asiantuntija DI Janne Rauhamäki. Työn projektiryhmään tilaajan puolelta kuuluivat johtaja Jukka Leskelä ja asiantuntija Niina Honkasalo. Selvitykseen liittyvistä tuloksista vastaavat selvityksen tekijät. Espoossa helmikuussa 2010 Pöyry Management Consulting Oy Heli Antila Johtaja Janne Rauhamäki Johtava asiantuntija, energiastrategiat Yhteystiedot PL 93 (Tekniikantie 4 A) Espoo Kotipaikka Vantaa Y-tunnus Puh Faksi

3 SISÄLTÖ Pöyry Management Consulting Oy Sivu 2 (28) Esipuhe 1 TAUSTA 3 2 MENETELMÄKUVAUS 4 3 TUOTANTOKAPASITEETTI Sähkö Kaukolämpö 8 4 TUOTANTO Sähkö Kaukolämpö Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö 19 5 HIILIDIOKSIDIN OMINAISPÄÄSTÖT 21 6 YHTEENVETO 25 Liitteet Liite 1 Pöyryn Kattila- ja voimalaitostietokannan kuvaus Liite 2 Hyödynjakomenetelmän kuvaus

4 Sivu 3 (28) 1 TAUSTA Energiateollisuus ry julkaisi marraskuussa 2009 oman energiavisionsa vuoteen 2050 tavoitteena hiilineutraali sähkön ja kaukolämmön tuotanto. Lokakuussa 2009 Energiateollisuus ja Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisivat arvion Suomen sähkön kysynnästä ja investointien tarpeesta vuoteen 2030 mennessä. Sähkön kysynnän arvioidaan kasvavan ja kaukolämmön kysynnän pysyvän suunnilleen ennallaan. Samalla kasvihuonekaasupäästöjen pitäisi alentua merkittävästi. Energiateollisuus halusi selvittää, näkyvätkö nämä yritysten investoinneissa ja investointipäätöksissä. Suomessa on parhaillaan käsittelyssä kolme ydinvoimahakemusta. Julkisessa keskustelussa on esitetty erilaisia arvioita ydinvoimainvestointien vaikutuksesta esimerkiksi uusiutuvan energian investointeihin. On esitetty, että ydinvoima joko vähentää uusiutuvan energian investointeja tai että ydinvoimasta huolimatta yritykset investoisivat ennen kaikkea fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaan uuteen tuotantoon. Rakenteilla olevan ydinvoimayksikön päätöksenteossa eduskunta edellytti myös uusiutuvan energian lisäämistä, puhuttiin nk. risupaketista. Rakenteilla oleva ydinvoimayksikkö on ollut tiedossa ja voinut vaikuttaa energiainvestointeihin noin vuodesta 2000 asti. Energiateollisuus on tilannut tämän selvityksen 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen energiainvestoinneista ja investointipäätöksistä. Tavoitteena oli: o selvittää millaisista investoinneista Suomessa on päätetty viimeisten 10 vuoden aikana o arvioida investointien määrää ja niiden energialähteitä ja kasvihuonekaasupäästöjä o arvioida, ollaanko näillä investoineilla menossa hiilineutraalimpaan sähkön ja kaukolämmön tuotantoon sekä o arvioida, miten uusiutuva energia on edistynyt ydinvoimarakentamisen rinnalla.

5 Sivu 4 (28) 2 MENETELMÄKUVAUS Työssä käytiin läpi toteutuneet sähkön ja kaukolämmön investoinnit vuosina (valmistumisvuosi) sekä lisäksi parhaillaan rakenteilla olevat laitokset sekä investoinnit, joista on tehty toteutuspäätös (päätetyt hankkeet). Tarkastelut suoritettiin laitoskohtaisesti Pöyryn Kattila- ja voimalaitostietokannan avulla. Tietokannan kuvaus on raportin liitteenä. Tarkastelut tehtiin sekä tuotantokapasiteetin (MW) että tuotannon (GWh sähköä ja kaukolämpöä vuodessa) ja polttoainekulutuksen (GWh/a) kannalta. Vuotuiset polttoainekulutus- ja tuotantotiedot arvioitiin laitosten nykyhetken tasolla olettaen normaalit olosuhteet esimerkiksi lämmitystarpeen ja vesivoiman tuotantotilanteen ja edelleen sähkömarkkinoiden osalta. Niiden laitosten osalta, jotka eivät ole vielä käytössä, vuotuiseksi polttoainekulutukseksi ja tuotannoksi on arvioitu niiden ensimmäisten käyttövuosien normaali tuotanto. Puuperäisiä polttoaineita käyttävien laitosten osalta arvioitiin myös laitoskohtainen tekninen puunkäyttöpotentiaali, jonka tehdyt investoinnit mahdollistavat. Puun lisäkäyttömahdollisuus on arvioitu lähinnä metsähakkeen lisäkäyttömahdollisuuden perusteella. Metsäteollisuuden sivutuotteiden (puru, kuori, hake) tekninen käyttömahdollisuus on useimmiten suurempi, mutta näiden sivutuotteiden lisäsaantimahdollisuus on rajattu. Työssä tarkasteltiin seuraavat laitostyypit: o Erillinen sähköntuotanto (lauhde- ja väliottolauhdelaitokset) o Yhdyskuntien sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitokset o Teollisuuden sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten osalta sähkön osuus o Kaukolämmön erillistuotanto peruskuormalaitosten osalta, polttoaineteholtaan yli 3 MW:n yksiköt tarkasteltiin laitoskohtaisesti, samoin osa pienemmistä laitoksista. Kaukolämmön vara- ja huippukuormalaitoksia ei tarkasteltu. o Tuulivoima o Vesivoima o Ydinvoima. Yllä olevassa luettelossa kolme ensimmäistä muodostavat lämpövoimalaitokset, jotka siis tarkoittavat sähköä tuottavia laitoksia, joissa käytetään perinteisiä poltettavia polttoaineita energialähteenä (puu, turve, kaasu, hiili). Tarkastelujen ulkopuolelle jätettiin teollisuuden lämmöntuotanto. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa polttoainekulutus jaettiin sähkölle ja lämmölle hyödynjakomenetelmällä (kuvaus raportin liitteessä). Hyödynjakomenetelmä

6 Sivu 5 (28) jakaa yhteistuotannon paremman kokonaishyötysuhteen (verrattaessa sähkön ja lämmön erillistuotantoon) mukanaan tuoman hyödyn sekä sähkölle että kaukolämmölle. Yhteistuotantosähkön ja kaukolämmön uusinvestointien osalta arvioitiin, millaista tuotantoa nämä investoinnit ovat korvanneet tai tulevat korvaamaan. Kaukolämmön tuotannon osalta uuden kapasiteetin oletettiin aina korvanneen vastaavan määrän vanhaa kapasiteettia, koska tuotantolaitosinvestoinnilla ei ole vaikutusta kaukolämmön tarpeen määrään. Yhteistuotantosähkön osalta huomioitiin yleisesti parantunut rakennusaste eli sähkön tuotannon suhde lämmön tuotantoon. Osassa kohteita uuden yhteistuotantolaitoksen valmistuessa vanhakin laitos jää vielä tuottamaan energiaa vaikkakin yleensä alhaisemmalla vuotuisella käyttöajalla. Työssä laskettiin: o Uuden sähkön ja kaukolämmön tuotantokapasiteetin ( ) määrä (MW) sekä tämä suhteutettuna muuhun kapasiteettiin o Uusinvestointien sähkön ja kaukolämmön tuotanto (GWh/a) jaoteltuna polttoaineisiin. Tätä verrataan korvattuun tuotantoon sekä kokonaistuotantorakenteeseen o Kaukolämmön- ja yhteistuotantosähkön osalta korvatun kapasiteetin ja tuotannon määrä o Uuden kapasiteetin keskimääräinen sähkön ja kaukolämmön hiilidioksidin päästökerroin (kgco2/mwh), jota verrataan tarkastelujaksoa edeltävään tuotantoon, korvatun kapasiteetin tuotantoon sekä tilanteeseen investointien valmistumisen jälkeen (investoinnit käytössä). Edeltävät tarkastelut tehtiin myös uuden kapasiteetin teknisen biopolttoaineiden käyttöpotentiaalin perusteella tarkasteltuna.

7 Sivu 6 (28) 3 TUOTANTOKAPASITEETTI 3.1 Sähkö Työssä kartoitettiin sähkön ja kaukolämmön laitosinvestoinnit vuosilta sekä jo toteutettaviksi päätetyt hankkeet. Seuraavassa taulukossa on esitetty tehtyjen sähköntuotantoinvestointien lukumäärät ja sähkötehot ja verrattu niitä vuoden 2000 alun (lähtötilanne) kapasiteettiin. Taulukko 3-1 Sähköntuotannon investoinnit sekä kapasiteetti vuonna 2000 Sähkö Uudet investoinnit ja Kapasiteetti Uusien päätökset alussa osuus* lkm MW e MW e % Lämpövoima % Yhteistuotanto - Kaukolämpö % Yhteistuotanto - Teollisuus % Väliottolauhde (lauhdeosuus) % Ydinvoima % Vesivoima.. ** % Tuulivoima % Yhteensä % * Uusien osuus verrattuna vuoden 2000 alun tilanteeseen ** Vesivoiman osalta koostuu pääosin koneistouusintojen myötä saavutetuista tehonkorotuksista Perinteisiä polttoaineita polttavia voimalaitoksia (lämpövoima) on investoitu reilut 50 kappaletta ja kapasiteettina yli 2000 MW, lähes yhtä paljon yhdyskuntiin ja teollisuuteen. Uusinvestointien osuus vuoden 2000 alun kapasiteetista on noin neljännes. Lisäksi kaksi suurta yhteistuotantolaitosta on toteutettu ns. väliottolauhdelaitoksena, joiden osalta yllä olevassa taulukossa on esitetty lauhdeosuuden teho erikseen (laitosten kokonaissähköteho on 435 MW). Lauhdeosuus vastaa vajaata kymmentä prosenttia lähtötilanteen kapasiteetista (väliottolauhdelaitosten kokonaistehon mukaan laskettuna osuus on lähes 15 %). Lämpövoiman korvausinvestointien myötä on vanhaa sähköntuotantokapasiteettia poistunut noin 640 MW, mikä vastaa 30 %:a uusista lämpövoimainvestoinneista. Ydinvoiman osalta on huomioitu rakenteilla olevan yksikön (1600 MW) lisäksi jo tehdyt (2*20 MW v ) sekä tulossa olevat (2*25 MW v ) tehonkorotukset nykyään käytössä olevissa yksiköissä. Ydinvoiman lisäkapasiteetti vastaa kahta kolmasosaa lähtötilanteesta. Vesivoiman osalta arvioitu lisäteho koostuu pääosin koneistouusintojen myötä saavutetusta tehonnoususta. Näin on saatu jopa yli kymmenesosa lisäkapasiteettia verrattuna lähtötilanteeseen. Tuulivoimaa on investoitu 150 MW, mikä on lähes viisinkertaistanut kapasiteetin kymmenessä vuodessa.

8 Sivu 7 (28) Kaikkiaan uutta sähköntuotantokapasiteettia on rakennettu tai rakenteilla reilut 4200 MW, joka on lähes 30 % vuoden 2000 alun kokonaiskapasiteetista. Seuraavissa kuvissa on esitetty sähköntuotantokapasiteetin määrä ja jakautuminen uusien ja vanhojen laitosten kesken uusinvestointien käyttöönoton jälkeen Vanhat Uudet MWe Kaukolämpö Teollisuus Yhteistuotanto Lauhdevoima Ydinvoima Vesivoima Tuulivoima 100 % 90 % 21 % Vanhat Uudet 80 % 70 % 60 % 50 % 77 % 72 % 92 % 61 % 90 % 40 % 79 % 30 % 20 % 10 % 0 % 23 % 28 % 8 % Kaukolämpö Teollisuus Yhteistuotanto Lauhdevoima 39 % 10 % Ydinvoima Vesivoima Tuulivoima Kuva 3-1 Sähköntuotantokapasiteetin määrä ja jakautuminen uusien ja vanhojen laitosten kesken uusinvestointien käyttöönoton jälkeen

9 3.2 Kaukolämpö Pöyry Management Consulting Oy Sivu 8 (28) Seuraavassa taulukossa on esitetty vuosina tehtyjen kaukolämmön tuotantoinvestointien lukumäärät ja kaukolämpötehot ja verrattu niitä vuoden 2000 alun (lähtötilanne) kapasiteettiin. Taulukko 3-2 Kaukolämmön investoinnit sekä kapasiteetti vuonna 2000 Kaukolämpö Uudet investoinnit ja Kapasiteetti Uusien päätökset alussa osuus* lkm MW kl MW kl % Yhteistuotanto % Erillistuotanto ** % Yhteensä % * Uusien osuus verrattuna vuoden 2000 alun tilanteeseen ** Uusien laitosten osalta arvio peruskuormalaitosten määrästä (ei vara- eikä huippulaitoksia), valtaosa uusista puuta ja turvetta käyttäviä laitoksia. Uusien KL-teholtaan yli 5 MW:n laitosten lukumäärä noin 50. Kokonaiskapasiteetti vuoden 2000 alussa sisältää myös vara- ja huippulaitokset. Kaukolämpöä tuottavia yhteistuotantolaitoksia on rakennettu tai rakenteilla noin 35 kappaletta. Näihin sisältyy myös teollisuuden yhteistuotantolaitoksia, joissa tuotetaan myös merkittäviä määriä kaukolämpöä yhdyskuntiin. Uutta kaukolämmön yhteistuotantokapasiteettia on rakennettu lähes 30 % verrattuna vuoden 2000 alun tilanteeseen. Kaukolämmön erillistuotannon osalta on arvioitu rakennettujen peruskuormalaitosten määrää, luvut eivät sisällä uusien laitosten osalta vara- ja huippukuormalaitoksia. Valtaosa uusista peruskuormalaitoksista on puuta ja osa lisäksi turvetta käyttäviä laitoksia. Kaukolämpöteholtaan yli 5 MW:n laitoksia on rakennettu noin 50 kappaletta. Tätä pienempiä uusia laitoksia on sen sijaan hyvin paljon ja määrä on vaikeasti arvioitavissa, kun pienissä taajamissa on siirrytty kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä pieniin aluelämpöverkkoihin. Yllä olevassa taulukossa vuoden 2000 alun kokonaiskapasiteetti sisältää myös vara- ja huippukuormalaitokset. Seuraavassa kuvassa on esitetty kaukolämmön tuotantokapasiteetin määrä ja jakautuminen uusien ja vanhojen laitosten kesken uusinvestointien käyttöönoton jälkeen.

10 Sivu 9 (28) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % MW KL MW KL Yhteistuotanto Erillistuotanto * * Uusien laitosten osalta arvio peruskuormalaitosten määrästä (ei sisällä vara- eikä huippulaitoksia), vanhat sisältävät myös vara- ja huippulaitokset Vanhat Uudet Kuva 3-2 Kaukolämmön tuotantokapasiteetin määrä ja jakautuminen uusien ja vanhojen laitosten kesken uusinvestointien käyttöönoton jälkeen

11 Sivu 10 (28) 4 TUOTANTO 4.1 Sähkö Koko sähköntuotanto Työssä mallinnettiin Suomen tämänhetkinen energiantuotanto normaaliolosuhteissa laitoskohtaisesti Pöyryn Kattila- ja voimalaitostietokannan avulla. Niiden laitosten osalta, jotka eivät ole vielä käytössä, vuotuiseksi tuotannoksi arvioitiin niiden ensimmäisten käyttövuosien normaali tuotanto. Puuperäisiä polttoaineita käyttävien laitosten osalta arvioitiin myös laitoskohtainen tekninen puunkäyttöpotentiaali, jonka tehdyt investoinnit mahdollistavat. Puun lisäkäyttömahdollisuus on arvioitu lähinnä metsähakkeen lisäkäyttömahdollisuuden perusteella. Metsäteollisuuden sivutuotteiden (puru, kuori, hake) tekninen käyttömahdollisuus kattiloissa on useimmiten suurempi, mutta näiden sivutuotteiden lisäsaantimahdollisuus on rajattu. Seuraavassa taulukossa on esitetty sähköntuotannon jakaantuminen tarkastelujakson lähtötilanteessa (1999), uusien laitosten osalta sekä tilanteessa, jossa uudet investoinnit ovat käytössä. Vastaavat luvut on esitetty myös laitosten teknisen puunkäyttömahdollisuuden perusteella laskettuna (Puu maksimi), huomioiden sekä uusinvestointien että vanhojen laitosten tekninen puunkäyttöpotentiaali. Taulukko 4-1 Sähköntuotannon rakenne vuonna 1999, uusinvestontien osalta sekä tilanteessa, kun uusinvestoinnit ovat käytössä. Lisäksi vastaavat luvut teknisen puunkäyttömahdollisuuden mukaan laskettuna. Tuotanto Invest. Puu maksimi 1999 ja päätökset käytössä ja päätökset Invest käytössä TWh e TWh e TWh e TWh e TWh e Lämpövoima 32,0 11,8 38,2 11,8 38,2 Hiili 8,4 0,4 8,2 0,2 8,0 Öljy 0,7 0,0 0,4 0,0 0,4 Kaasu 8,9 3,0 12,1 3,0 12,1 Turve 4,5 2,8 5,8 1,9 4,3 Puu 3,7 2,8 4,2 3,9 5,9 Mustalipeä 4,8 1,7 5,4 1,7 5,4 Muu uusiutuva 0,1 0,7 0,8 0,7 0,8 Muu fossiilinen 0,9 0,4 1,3 0,4 1,3 Ydinvoima 22,1 13,8 35,8 13,8 35,8 Vesivoima 12,5 0,3 13,5 0,3 13,5 Tuulivoima 0,05 0,3 0,34 0,3 0,34 Yhteensä Uusien lämpövoimalaitosten tuotanto on yli kolmasosa vuoden 1999 tuotannosta, ydinvoimalla vastaavasti lähes kaksi kolmannesta. Vesivoiman osalta uusinvestointien tuotanto on puolestaan vain reilut pari prosenttia, vaikka kapasiteettilisäys on yli 10 %. Tuulivoiman tuotanto on uusinvestointien myötä lähes kuusinkertaistunut.

12 Sivu 11 (28) Uusien lämpövoimalaitosten osalta eniten sähköä tehdään kaasulla, puulla, turpeella, mustalipeällä ja muulla uusiutuvalla (pääosin jätteen uusiutuva osuus). Suhteellisesti eniten kasvaa puulla ja muulla uusiutuvalla tehty sähkö. Tehdyt investoinnit mahdollistavat vieläkin selvästi suuremman puuperäisten polttoaineiden käytön. Seuraavissa kuvissa on esitetty sähköntuotannon osuudet ja rakenne. Kuvissa on erotettu uusiutuvien, hiilidioksidipäästöttömien ja kotimaisten (sisältää kuvassa ydinvoiman) energialähteiden osuus. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 72% 65% 85% 75% 75% 68% Muu fossiilinen Öljy Hiili Kaasu Turve 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 32% 22% 27% Kotimainen Hiilidioksidipäästötön Uusiutuva Ydinvoima Muu uusiutuva Mustalipeä Puu Tuulivoima Vesivoima käytössä 90 Arvio kulutuksesta 80 Kulutus v Muu fossiilinen Öljy Hiili TWhe Kaasu Turve käytössä Kotimainen Hiilidioksidipäästötön Uusiutuva Ydinvoima Muu uusiutuva Mustalipeä Puu Tuulivoima Vesivoima Kuva 4-1 Sähköntuotannon osuudet ja rakenne vuonna 1999, uusinvestontien osalta sekä tilanteessa, kun uusinvestoinnit ovat käytössä

13 Sivu 12 (28) Uusiutuvan sähkön absoluuttinen määrä kasvaa selvästi kun uusinvestoinnit ovat käytössä. Hiilidioksidipäästöttömän ja kotimaisiin energialähteisiin pohjautuvan sähköntuotannon osuus ja määrä kasvavat myös selvästi. Uusiutuvien energialähteiden prosentuaalinen osuus tuotannosta kuitenkin laskee, koska sähkön kysyntä ja myös muu sähkön tarjonta ovat kasvaneet vielä enemmän kuin uusiutuvien tuotanto. Mikäli uusiutuvien osuus lasketaan sähkön kulutuksesta (tuontisähkö huomioiden), pysyy osuus likimain ennallaan uusien investointien tultua käyttöön. Seuraavissa kuvissa on esitetty vastaava sähköntuotannon rakenne teknisen puunkäyttömahdollisuuden mukaan laskettuna. 100 % Muu fossiilinen 90 % 80 % 70 % 60 % 72% 65% 86% 79% 75% 70% Öljy Hiili Kaasu Turve 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 32% 26% 29% Kotimainen Hiilidioksidipäästötön Uusiutuva Ydinvoima Muu uusiutuva Mustalipeä Puu Tuulivoima Vesivoima käytössä Puu maksimi 90 Arvio kulutuksesta 80 Kulutus v TWhe Muu fossiilinen Öljy Hiili Kaasu käytössä 7 Puu maksimi Kotimainen Hiilidioksidipäästötön Uusiutuva Turve Ydinvoima Muu uusiutuva Mustalipeä Puu Tuulivoima Vesivoima Kuva 4-2 Sähköntuotannon osuudet ja rakenne vuonna 1999, uusinvestontien osalta sekä tilanteessa, kun uusinvestoinnit ovat käytössä teknisen puunkäyttömahdollisuuden mukaan laskettuna

14 Sivu 13 (28) Teknisen puunkäytön maksimin tapauksessa uusiutuvan ja hiilidioksidipäästöttömän sähkön absoluuttinen määrä lisääntyy vielä enemmän. Uusiutuvien energialähteiden prosentuaalinen osuus kuitenkin laskee, vaikkakin vähemmän kuin perustapauksessa (syynä edelleen sähkön kulutuksen ja muun sähkön tarjonnan uusiutuvia nopeampi kasvu). Mikäli uusiutuvien osuus lasketaan sähkön kulutuksesta (tuontisähkö huomioiden), kasvaa uusiutuvien osuus uusien investointien tultua käyttöön. Edellä esitetyt kuvat osoittavat, että vaikka uusinvestoinnit ovat valtaosin hiilidioksidipäästötöntä tai vähäpäästöistä tuotantoa, ei fossiilisten polttoaineiden määrä ole laskenut yhtä voimakkaasti. Tämä johtuu siitä, että samalla sähkön kulutus on kasvanut voimakkaasti, jolloin uusien investointien tuotanto menee pitkälti kulutuksen kasvun peittämiseen ja tuontisähkön korvaamiseen eikä niin paljon fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen. Tämä näkyy kuvissa hiilen kohdalla: hiilen määrä ja osuus ei pienene kovinkaan paljoa, vaikka uusinvestoinneissa hiiltä ei käytännössä ole ja uusinvestointien määrä on kuitenkin merkittävän suuri. Tarvitaan siis lisää uusia investointeja päästöttömään ja vähäpäästöiseen tuotantoon, jotta voidaan sekä kattaa kulutuksen kasvu että korvata fossiiliset polttoaineet. Lämpövoima Työssä tarkasteltiin sähkön ja lämmön yhteistuotannon osalta, millaista tuotantoa ja minkä verran uudet investoinnit korvaavat. Seuraavassa kuvassa on esitetty korvattu ja uusinvestointien sähköntuotanto Öljy Hiili Kaasu GWhe Turve Muu 4000 Mustalipeä Puu Korvattu tuotanto Uudet investoinnit Uudet investoinnit Puun käytön maksimi Kuva 4-3 Lämpövoiman uusinvestointien sähköntuotanto ja korvattu tuotanto Lämpövoiman uusinvestoinneilla on lisätty merkittävästi sähköntuotantoa, korvattujen laitosten noin 6 TWh:sta uusinvestointien lähes 12 TWh:in. Uudet laitokset voivat tuottaa enemmän sähköä tuotettuun lämpöön nähden ja suurempi osa lämmöstä tuotetaan yhteistuotannolla. Erityisesti on noussut uusiutuvien tai vähän hiilidioksidia

15 Sivu 14 (28) tuottavien polttoaineiden (jäte, kaasu) käyttö. Puun käytön kasvun myötä on myös turpeen käyttö noussut, koska puun ja turpeen yhteiskäytöllä on monia etuja (mm. polttoaineen toimitusvarmuus ja tasalaatuisuus sekä alhaisemmat päästöt). Sen sijaan hiilen ja öljyn käyttö on uusinvestointien myötä vähentynyt selvästi. Laitoksilla on myös tekninen valmius lisätä puun käyttöä merkittävästi, jolloin turpeen käyttö jäisi suunnilleen korvattujen laitosten käytön tasolle, vaikka sähköntuotanto on kaksinkertaistunut tarkastelluissa kohteissa. Seuraavissa kuvissa on esitetty lämpövoiman sähköntuotannon osuudet ja rakenne. Kuvissa on erotettu uusiutuvien ja kotimaisten polttoaineiden osuudet. 100 % 90 % Muu fossiilinen 80 % Öljy 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 41% 27% 68% 44% 42% 27% Kotimainen Uusiutuva Hiili Kaasu Turve Muu uusiutuva Mustalipeä Puu käytössä TWhe Kotimainen Uusiutuva Muu fossiilinen Öljy Hiili Kaasu Turve Muu uusiutuva Mustalipeä Puu käytössä Kuva 4-4 Lämpövoiman sähköntuotannon osuudet ja rakenne vuonna 1999, uusinvestontien osalta sekä tilanteessa, kun uusinvestoinnit ovat käytössä

16 Sivu 15 (28) Lämpövoiman uusinvestoinneista uusiutuvien osuus on merkittävä, 44 % ja kotimaisten osuus yli kaksi kolmannesta. Uusinvestointien ollessa käytössä sekä uusiutuvan että kotimaisen tuotannon osuus ja absoluuttinen määrä kasvavat (uusiutuvan pyöristetty prosenttiosuus pysyy kuitenkin samana, 27 %). Seuraavissa kuvissa on esitetty vastaava lämpövoiman sähköntuotannon rakenne teknisen puunkäyttömahdollisuuden mukaan laskettuna. 100 % Muu fossiilinen 90 % 80 % Öljy 70 % 60 % 69% Hiili Kaasu 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 41% 27% 53% 43% 32% Kotimainen Uusiutuva Turve Muu uusiutuva Mustalipeä Puu käytössä Puu maksimi Muu fossiilinen TWhe Öljy Hiili 10 Kaasu 5 Turve käytössä Puu maksimi Kotimainen Uusiutuva Muu uusiutuva Mustalipeä Puu Kuva 4-5 Lämpövoiman sähköntuotannon osuudet ja rakenne vuonna 1999, uusinvestontien osalta sekä tilanteessa, kun uusinvestoinnit ovat käytössä teknisen puunkäyttömahdollisuuden mukaan laskettuna

17 Sivu 16 (28) Teknisen puunkäytön maksimin tapauksessa uusiutuvien energialähteiden osuus uusinvestoinneista on selvästi yli puolet ja osuus koko lämpövoimantuotannosta nousee lähes kolmannekseen. 4.2 Kaukolämpö Työssä tarkasteltiin myös kaukolämmön osalta, millaista tuotantoa uudet investoinnit korvaavat. Seuraavassa kuvassa on esitetty korvattu ja uusinvestointien kaukolämmön tuotanto GWhkl Korvattu tuotanto Uudet investoinnit Uudet investoinnit Puun käytön maksimi Öljy Hiili Kaasu Turve Muu Puu Kuva 4-6 Uusinvestointien kaukolämmön tuotanto sekä korvattu tuotanto Kaukolämmön tuotannon uusinvestointien on katsottu korvaavan vastaavan määrän vanhaa tuotantoa, koska laitosinvestoinneilla ei katsota olevan vaikutusta kaukolämmön tarpeen määrään. Kaukolämmön piiriin on kuitenkin tullut uusinvestointien myötä lisää rakennuksia, kun kiinteistökohtaista (pääosin öljylämmitteistä) lämmitystä on korvattu uusilla aluelämpöverkoilla. Niinpä yllä olevassa kuvassa osa korvatusta öljypohjaisesta lämmöntuotannosta ei ole ollut kaukolämpöä vaan kiinteistökohtaista lämmitystä. Uusinvestointien myötä puupolttoaineilla ja muulla polttoaineella (lähinnä jätepolttoaineet) tuotetun kaukolämmön määrä on kasvanut voimakkaasti ja ne ovat korvanneet hiilellä ja öljyllä tuotettua kaukolämpöä. Myös kaasun ja turpeen määrä on noussut hieman. Uusissa kaukolämpöä tuottavissa peruskuormalaitoksissa ei juurikaan käytetä hiiltä tai öljyä. Laitoksilla on myös tekninen valmius entisestään lisätä puun käyttöä merkittävästi, jolloin turpeen käyttö pienenisi selvästi.

18 Sivu 17 (28) Seuraavissa kuvissa on esitetty kaukolämmön tuotannon osuudet ja rakenne. 100 % 90 % 80 % Öljy 70 % 60 % Hiili 50 % Kaasu 40 % 30 % Turve 20 % 10 % Muu 0 % Puu käytössä Öljy 25 Hiili TWhkl Kaasu 10 Turve 5 Muu 0 Puu käytössä Kuva 4-7 Kaukolämmön tuotannon osuudet ja rakenne vuonna 1999, uusinvestointien osalta sekä tilanteessa, kun uusinvestoinnit ovat käytössä Uusinvestoinnit pohjautuvat valtaosin, lähes 80 %, kotimaisiin polttoaineisiin ja niiden osuus kaukolämmöntuotannosta kasvaa voimakkaasti, vaikka kaukolämmön tarve on samalla noussut selvästi. Uusiutuvien osuus uusinvestoinneista on lähes puolet ja niiden osuus nousee kymmenesosasta lähes neljännekseen. Myös kaasun määrä nousee jonkin verran. Hiilen ja öljyn osuudet ja määrät sen sijaan pienenevät vastaavasti tuntuvasti.

19 Sivu 18 (28) Seuraavissa kuvissa on esitetty vastaava kaukolämmön tuotannon rakenne teknisen puunkäyttömahdollisuuden mukaan laskettuna. 100 % 90 % Öljy 80 % 70 % Hiili 60 % 50 % Kaasu 40 % 30 % Turve 20 % 10 % Muu 0 % Puu käytössä Puu maksimi Öljy 25 Hiili TWhkl Kaasu 10 Turve 5 Muu 0 Puu käytössä Puu maksimi Kuva 4-8 Kaukolämmön tuotannon osuudet ja rakenne vuonna 1999, uusinvestointien osalta sekä tilanteessa, kun uusinvestoinnit ovat käytössä teknisen puunkäyttömahdollisuuden mukaan laskettuna Teknisen puunkäytön maksimin tapauksessa uusiutuvien energialähteiden osuus uusinvestoinneista on selvästi yli puolet ja osuus koko kaukolämmön tuotannosta nousee lähes kolmannekseen.

20 4.3 Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö Pöyry Management Consulting Oy Sivu 19 (28) Puupolttoaineiden käytön lisääminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen on Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaista ja tehokas tapa pienentää hiilidioksidipäästöjä. Puupolttoaineiden käytön lisääminen on mahdollista metsähakkeen käytön kasvattamisen myötä, sen sijaan teollisuuden sivutuotteiden saatavuus on rajallinen ja riippuvainen metsäteollisuuden tuotannosta. Seuraavassa kuvassa on esitetty kiinteiden puupolttoaineiden käyttömäärät sähkön ja kaukolämmön tuotannossa sekä uusinvestoinneissa että vanhoissa laitoksissa ja lisäksi muissa kulutuskohteissa eli teollisuuden lämmöntuotannossa. Kuvassa on myös esitetty puun käyttömäärät teknisen puunkäyttöpotentiaalin mukaan laskettuna Teollisuuden lämpö Sähkö ja KL: Vanhat Sähkö ja KL: Uudet investoinnit 27 TWh 35 TWh 13, TWh TWhpa ,8 10,2 10 TWh 11,1 4,8 10,8 16 TWh = +53% 7,1 14,2 21 TWh = +110% Uudet investoinnit käytössä käytössä Puun käytön maksimi Kuva 4-9 Kiinteiden puupolttoaineiden käyttömäärät Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö sähkön ja kaukolämmön tuotannossa kasvaa uusinvestointien myötä noin 5,4 TWh eli lisäystä on yli 50 %. Kokonaiskäyttö on noin 27 TWh. Tehdyt investoinnit mahdollistavat noin 3,5 TWh:n puun käytön lisäyksen uusissa sähköä ja kaukolämpöä tuottavissa laitoksissa. Lisäksi puun käyttöä voidaan lisätä vanhoissa laitoksissa, jolloin yhteinen lisäysmahdollisuus sähkön ja kaukolämmön tuotannossa on yli 5,5 TWh. Tällöin puun käyttö sähkön ja kaukolämmön tuotannossa on yli kaksinkertaistunut vuoteen 1999 verrattuna.

21 Sivu 20 (28) Kaikkiaan puun käytön tekninen mahdollisuus Suomen energiantuotannossa on noin 35 TWh sisältäen rakenteilla olevat laitokset ja laitokset, joista on tehty toteutuspäätös. Metsähakkeen markkina tuotanto- ja logistiikkaketjuineen kehittyy Suomessa koko ajan. Metsähakkeen tuotannon lisäämiseksi merkittävästi tarvitaan sekä lisää korjuu-, haketus- ja kuljetuskalustoa että logistiikkajärjestelmien (sisältäen varastointialueet) kehittämistä. Toiminnan laajentuminen edellyttää myös hankintaketjun kannattavuutta kaikissa työvaiheissa ja enenevässä määrin päätehakkuiden lisäksi myös pienpuun kannattavaa keruuta. Tämä puolestaan vaatinee tukijärjestelmien kehittämistä. Sähkön ja kaukolämmön tuotantolaitokset käyttävät puupolttoaineita siinä määrin kun sitä saavat kilpailukykyiseen hintaan. Vertailupolttoaineena on useimmissa laitoksissa turve. Metsähakkeen käytön lisäämistä rajoittaa sen saatavuus kilpailukykyiseen hintaan. Investoitaessa sähköä ja lämpöä tuottavaan voimalaitokseen nykytekniikka mahdollistaa turpeen ja puun yhteiskäytön ja yhteiskäytöllä on monia etuja. Turpeen käyttöä puoltaa laitoksen parempi tekninen käytettävyys (ja hieman alhaisemmat käyttökustannukset) sekä parempi polttoaineen toimitusvarmuus. Puun etuja ovat päästöttömyys hiilidioksidin ja rikkidioksidin suhteen. Laitoksen investointikustannus ei nouse kohtuuttomasti varauduttaessa nykyistä käyttötasoa jonkin verran korkeampaankin puunkäyttömahdollisuuteen. Kuitenkin, puupolttoaineen toimiessa laitoksen pääpolttoaineena, on polttoaineen toimitusvarmuuden takia merkittävästi kehitettävä puupolttoaineiden varastointi- ja logistiikkajärjestelmää.

22 Sivu 21 (28) 5 HIILIDIOKSIDIN OMINAISPÄÄSTÖT Sähkön ja kaukolämmön tuotannolle voidaan laskea hiilidioksidin keskimääräiset ominaispäästökertoimet kgco 2 /MWh. Seuraavassa taulukossa on esitetty edellä tehtyjen tarkastelujen perusteella lasketut ominaispäästökertoimet sähkölle ja kaukolämmölle sekä perustapauksessa (ylempi taulukon osa) että puun teknisen maksimikäytön tapauksessa (alempi osa). Sähkön osalta on esitetty kaiken Suomessa tapahtuvan sähköntuotannon päästökerroin (Tuotanto Suomessa), mikä sisältää sekä perinteisten polttoaineiden polttoon perustuvan tuotannon (lämpövoima) että ydin-, vesi- ja tuulivoimatuotannon. Tämän lisäksi on esitetty erillinen kerroin lämpövoimalle ja sen sisällä edelleen sähkön ja lämmön yhteistuotannolle ja lauhdetuotannolle. Vertailukohtana on käytetty vuosien 2000 ja 2001 keskimääräistä kerrointa, koska tämä tasoittaa yksittäisten vuosien eroja lämmitystarpeessa, vesivoimatuotannossa ja edelleen lauhdesähkön tuotantomäärässä. Lisäksi näiltä vuosilta oli käytettävissä hyödynjakomenetelmällä lasketut päästötiedot. Toisena vertailukohtana on käytetty yhteistuotannon ja kaukolämmön osalta uusinvestointien korvaamaa tuotantoa. Taulukko 5-1 Sähkön ja kaukolämmön keskimääräiset hiilidioksidin ominaispäästökertoimet, kgco 2 /MWh Keski- Korvattu Uudet ja päätetyt määrin tuotanto investoinnit käytössä 2000/01 Muutos, % (kaikki laitokset) Muutos kgco 2 /MWh kgco 2 /MWh kgco 2 /MWh korvatut 2000/01 kgco 2 /MWh 2000/01 Sähkö Tuotanto Suomessa % % Lämpövoima % % Yhteistuotanto % -26 % Lauhde (uudet väliottolauhde) % Kaukolämpö % -40 % % Keski- Korvattu Puun käytön maksimi määrin tuotanto Uudet ja päätetyt 2000/01 investoinnit käytössä Muutos, % Muutos kgco 2 /MWh kgco 2 /MWh kgco 2 /MWh korvatut 2000/01 kgco 2 /MWh 2000/01 Sähkö Tuotanto Suomessa % % Lämpövoima % % Yhteistuotanto % -38 % Lauhde (uudet väliottolauhde) % Kaukolämpö % -56 % % Seuraavissa kuvassa on esitetty vastaavat arvot kaiken suomalaisen sähköntuotannon (sisältää ydin-, vesi-, tuuli- ja lämpövoimalla tuotetun sähkön) sekä kaukolämmön osalta.

23 Sivu 22 (28) % -25% kgco2/mwhe % % Keskimäärin 2000/2001 Uudet ja päätetyt Uudet käytössä Uudet ja päätetyt Uudet käytössä Puu maksimi Kuva 5-1 Sähköntuotannon (sisältää ydin-, vesi-, tuuli- ja lämpövoimalla tuotetun sähkön) keskimääräinen hiilidioksidin ominaispäästökerroin, kgco 2 /MWh % -18% kgco2/mwhkl % % Keskimäärin 2000/2001 Korvattu tuotanto Uudet ja päätetyt Uudet käytössä Uudet ja päätetyt Uudet käytössä Puu maksimi Kuva 5-2 Kaukolämmön keskimääräinen hiilidioksidin ominaispäästökerroin, kgco 2 /MWh Uusinvestointien keskimääräiset ominaispäästökertoimet ovat sekä sähkön että kaukolämmön osalta vähintään 40 % alhaisemmat verrattuna 2000-luvun alun tilanteeseen. Näillä investoinneilla saadaan sähkön ominaispäästökerrointa pienennettyä lähes viidennes ja kaukolämmön vajaa kymmenesosa. Tehdyt investoinnit mahdollistavat suuremman puupolttoaineiden käytön, jolloin sähkön ja kaukolämmön ominaispäästökertoimet voivat olla reilusti yli puolet alhaisemmat lähtötilanteeseen nähden. Tällöin saataisiin sähkön ominaispäästökerrointa pienennettyä noin neljännes ja kaukolämmön vajaa viidennes.

24 Sivu 23 (28) Seuraavissa kuvissa on esitetty lämpövoiman keskimääräiset hiilidioksidin ominaispäästökertoimet. Ylemmässä kuvassa on koko lämpövoiman päästökertoimet ja alemmassa jaoteltuna sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä lauhdetuotantoon. 600 kgco2/mwhe % 304-9% % % Keskimäärin 2000/2001 Uudet ja päätetyt Uudet käytössä Uudet ja päätetyt Uudet käytössä Puu maksimi kgco2/mwhe % % % % Keskimäärin 2000/2001 Korvattu tuotanto Uudet Puu maks: Uudet Keskimäärin 2000/2001 Uudet Puu maks: Uudet Yhteistuotanto Lauhde (uudet väliottolauhde) Kuva 5-3 Lämpövoiman keskimääräiset hiilidioksidin ominaispäästökertoimet, kgco 2 /MWh Lämpövoiman uusinvestointien keskimääräinen ominaispäästökerroin on yli kolmanneksen 2000-luvun alun tilannetta alhaisempi. Investointien ollessa käytössä on kaikkien lämpövoimaloiden päästökerroin lähes kymmenesosan lähtötilannetta alhaisempi. Puun tekninen käyttömahdollisuus hyödyntäen uusinvestointien päästökerroin voi olla yli puolet alhaisempi, jolloin lämpövoiman keskimääräinen päästökerroin olisi kuudesosan alhaisempi kuin 2000-luvun alussa.

25 Sivu 24 (28) Sähkön ja lämmön yhteistuotannon osalta uusinvestointien päästökerroin on yli neljänneksen alhaisempi kuin 2000-luvun alussa ja reilusti yli kolmanneksen alhaisempi kuin korvatuissa laitoksissa. Tekninen puunkäyttömahdollisuus huomioiden päästökerroin voi olla lähes 40 % alhaisempi kuin 2000-luvun alussa. Lauhdetuotannon osalta uusinvestointien päästökerroin on yli kolmanneksen alhaisempi kuin 2000-luvun alussa. Tekninen puunkäyttömahdollisuus huomioiden päästökerroin voi olla selvästi yli puolet alhaisempi. Uusinvestointien osalta esitetyt päästökertoimet edustavat väliottolauhdelaitosten lauhdeosuutta (vastapaineosuutta ei huomioitu).

26 Sivu 25 (28) 6 YHTEENVETO Viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomessa on investoitu merkittävästi sähkön ja kaukolämmön tuotantolaitoksiin. Sähköntuotantokapasiteettia on rakennettu tai rakenteilla yli 4200 MW, mikä on lähes 30 % vuoden 2000 alun kokonaiskapasiteetista. Eniten on investoitu sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä ydinvoimaan. Myös vesivoimakapasiteetti on lisääntynyt yli 10 % koneistouusintojen myötä. Tuulivoimakapasiteetti on moninkertaistunut, vaikkakin alhaisesta lähtötasosta johtuen kokonaiskapasiteetti on vielä alhaisella tasolla. Uutta kaukolämmön tuotantokapasiteettia on rakennettu noin 30 % verrattuna vuoden 2000 alun tilanteeseen. Uudet investoinnit perustuvat suurelta osin uusiutuviin ja hiilidioksidipäästöttömiin energialähteisiin. Sähkön osalta hiilidioksidipäästöttömien tuotantomuotojen osuus uusinvestointien tuotannosta on 75 % ja tehdyt investoinnit mahdollistavat korkeamman puupolttoaineiden käytön, jolloin hiilidioksidipäästöttömän osuus voi olla lähes 80 %. Kymmenen vuotta sitten hiilidioksidipäästöttömän tuotannon osuus oli 65 %. Perinteisten polttoaineiden käyttöön perustuvan sähkön ja kaukolämmön tuotannon uusinvestointien polttoaineista vajaa puolet on uusiutuvia ja puun käytön maksimointi mahdollistaa osuuden noston selvästi yli puoleen. Kymmenen vuotta sitten uusiutuvan osuus oli 27 %. Hiilidioksidin keskimääräiset ominaispäästökertoimet (kgco2/mwh) uusinvestoinneissa ovat sekä sähkön että kaukolämmön osalta vähintään 40 % alhaisemmat verrattuna 2000-luvun alun tilanteeseen. Näillä investoinneilla saadaan Suomessa tuotetun sähkön ominaispäästökerrointa pienennettyä lähes viidennes ja kaukolämmön kerrointa vajaa kymmenesosa. Tehdyt investoinnit mahdollistavat suuremman puupolttoaineiden käytön, jolloin sähkön ja kaukolämmön hiilidioksidin ominaispäästökertoimet voivat olla reilusti yli puolet alhaisemmat lähtötilanteeseen nähden. Tällöin saataisiin sähkön ominaispäästökerrointa pienennettyä noin neljännes ja kaukolämmön kerrointa vajaa viidennes. Eduskunnan myöntäessä periaatepäätöksen vuonna 2002 nyt rakenteilla olevalle ydinvoimayksikölle, sisältyi päätökseen (eduskunnan talousvaliokunnan mietintöön) lausumia, joita kutsuttiin risupaketiksi. Lausumien mukaan hallituksen on ryhdyttävä toimiin kivihiilen käytön rajoittamiseksi, energiansäästön edistämiseksi ja uusiutuvien energialähteiden, erityisesti biopolttoaineiden, käytön edistämiseksi. Lausumat eivät sisältäneet määrällisiä tavoitteita. Energia-alan investoinnit viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat tämän selvityksen perusteella kohdistuneet selvästi aiempaa enemmän uusiutuviin ja hiilidioksidipäästöttömiin energialähteisiin. Investointeja pelkkään kivihiiltä tai öljyä käyttäviin peruskuormalaitoksiin ei ole tehty. Investoinnit mahdollistavat myös selvästi suuremman puupolttoaineiden käytön, kun metsähakkeen logistiikkajärjestelmä varastointialueineen kehittyy ja saatavuus kilpailukykyiseen hintaan paranee. Tehdyillä investoinneilla Suomen sähkön ja kaukolämmön tuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt laskevat selvästi ja vievät energiantuotantoa hiilineutraalimpaan suuntaan.

27 Sivu 26 (28) Vaikka uusinvestoinnit ovat valtaosin hiilidioksidipäästötöntä tai vähäpäästöistä tuotantoa, ei fossiilisten polttoaineiden määrä ole laskenut yhtä voimakkaasti. Tämä johtuu siitä, että samalla sähkön kulutus on kasvanut voimakkaasti, jolloin uusien investointien tuotanto menee pitkälti kulutuksen kasvun peittämiseen ja tuontisähkön korvaamiseen eikä niin paljon fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen. Tarvitaan siis lisää uusia investointeja päästöttömään ja vähäpäästöiseen tuotantoon, jotta voidaan sekä kattaa kulutuksen kasvu että korvata fossiiliset polttoaineet.

28 LIITE 1 Pöyryn Kattila- ja voimalaitostietokannan kuvaus Pöyry Management Consulting Oy Sivu 27 (28) Pöyry on kehittänyt ja ylläpitää jatkuvasti Suomen energiantuotantokoneiston sisältämää Kattila- ja voimalaitostietokantaa Pöyryn Kattila- ja voimalaitostietokanta sisältää noin kattilaa, jotka kattavat noin 98 % Suomen energiatuotannon polttoaineiden kulutuksesta. Hiilen, kaasun, turpeen ja puuperäisten polttoaineiden osalta tietokannan kattavuus polttoainekulutuksen suhteen on lähes 100 %. Myös kattilalaitosten sähköntuotannon osalta kattavuus on 100 %. Tietokanta sisältää kattilakohtaisesti tiedot mm. omistuksesta, sijainnista, valmistumisajankohdasta, laitostyypistä, tehoista, polttoainekulutuksesta, tuotannosta ja päästöistä. Kattila- ja voimalaitostietokannan avulla analysoidaan kattilakohtaisesti nykyhetken lisäksi myös tulevaisuuden tarkasteluvuosia. Tietokanta sisältää nykyisten laitosten lisäksi rakenteilla ja suunnitteilla olevia laitoksia sekä myöhemmin rakennettavaksi kaavailtuja laitoksia. Uusien laitosten tarve pohjautuu energiantarpeen kehitykseen, polttoaineiden ja tuotantomuotojen kilpailukykyyn sekä vanhojen yksiköiden käytöstä poistumiseen. Tietokannan avulla mallinnetaan tulevaisuuden energianhankintaa Suomessa erilaisissa markkinatilanteissa, esim. päästökaupan vaikutukset, muutokset energiaverotuksessa, polttoainehinnoissa, sähköntarpeessa ja sähkön markkinahinnassa.

29 LIITE 2 Hyödynjakomenetelmän kuvaus Pöyry Management Consulting Oy Sivu 28 (28) Hyödynjakomenetelmässä sähkön ja lämmön yhteistuotannon polttoaineet jaetaan sähkölle ja lämmölle vaihtoehtoisten hankintamuotojen polttoainekulutuksen suhteessa. Sähköntuotannon oletushyötysuhde vaihtoehtoisella menetelmällä on 39 %, paitsi kombituotannossa 45 %. Lämmöntuotannon oletushyötysuhde vaihtelee oheisen taulukon mukaisesti. Hyötysuhde Kaukolämpö Vastapaine 85 % Kaasuturbiini tai moottori + lämmön talteenotto 90 % Kombituotanto 95 % Teollisuus Vastapaine 80 % Kaasuturbiini tai moottori + lämmön talteenotto 85 % Kombituotanto 90 %