Otsikko Sivu. 6 Kokouksen järjestäytyminen 5. 7 Helsinki EU Officen siirtyminen Uudenmaan liiton organisaatioon; yhteistyösopimuksen hyväksyminen

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 2/ Maakuntahallitus AIKA klo 08:30-10:25 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 6 Kokouksen järjestäytyminen 5 7 Helsinki EU Officen siirtyminen Uudenmaan liiton organisaatioon; yhteistyösopimuksen hyväksyminen 8 Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n (GHP) uudelleenorganisoinnin valmisteluvaiheen rahoitus 9 Uudenmaan liiton sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja talouden hoidon ohjeistuksen hyväksyminen 10 Uudenmaan liiton hallintosäännön 50 nimenkirjoitusoikeuden valtuuttaminen Viestinnän periaatteet Uudenmaan liitossa TEN-T käytävät ja Uudenmaan kansainvälinen saavutettavuus -hankkeen perustaminen Hyvän asumisen työkalupakki -hankkeen perustaminen Lausunto metropolihallintoa koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta 15 Lausunto Espoon kaupunkiradan Leppävaara - Kauklahti ratasuunnitelmasta 16 Maakunnan kehittämisrahan (makera) myöntämisperiaatteet vuonna Uudenmaan liiton EU:n rakennerahastohankkeiden rahoituspäätökset: EAKR-käytännöt päätöksenteossa 18 EAKR rahoituspäätös: Pohjoisen kasvuvyöhykkeen teknologiateollisuuden pk-yritysten älykäs erikoistuminen - POKA EAKR rahoituspäätös: Verkostoitumalla kasvuun EAKR rahoituspäätös: Rakennusmateriaalien ja -tarvikkeiden uudelleenkäytön ja energiatehokkuuden kehittäminen pk-yrityksissä (RASTI) - hanke 42

2 PÖYTÄKIRJA 2/ EAKR rahoituspäätös: New High North Network EAKR rahoituspäätös: Osaamisperusteiset yrityskonsortiot ja testausympäristöt pk-yritysten kilpailukyvyn parantamisessa 23 EAKR rahoituspäätös: Uusien Cleantech innovaatioiden kaupallistamis- ja demonstraatioympäristö EAKR rahoituspäätös: Teknologiajohtamisen Katalysaattori EAKR rahoituspäätös: Kestävän luontomatkailun kehittäminen viherkehällä EAKR rahoituspäätös: CFM56-7B -suihkumoottorin korjaustoiminta EAKR rahoituspäätös: NousuAlusta - Laadusta kasvua pk-yrityksiin EAKR rahoituspäätös: Fiksuna Pietarissa! - Liiketoiminnan kasvua suomalaisille pk-yrityksille (VELI) 29 EAKR rahoituspäätös: KOELENTO - aidoilla käyttäjäkokemuksilla uutta liiketoimintaa 30 EAKR rahoituspäätös: Smart Water Increasing Finnish Trade (SWIFT) pk-yritysten kasvun ja innovatiivisuuden vauhdittaminen älykkäiden vesiratkaisujen, uusien liiketoimintaprosessien, valmennuksen, pilotointimahdollisuuksien, verkostoitumisen ja kansainvälisen liiketoiminnan kasvattamisen kautta 31 EAKR rahoituspäätös: Venäjä-palvelun ja etabloitumisjärjestelmän kehittäminen Etelä-Suomen pk-yrityksille 32 EAKR rahoituspäätös: Onnistuneella omistajanvaihdoksella kannattavuutta ja kasvua 33 Suomi 100 ja Uusimaa; Valmistautuminen Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen Johtajien antamat lausunnot Johtajien päätökset Valmistuneita julkaisuja Kokousaikataulu tiedoksi 75

3 PÖYTÄKIRJA 2/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Ansalehto-Salmi Irja Jäsen Blomqvist Thomas Jäsen saapui klo 9.05 :n 6 aikana Enroth Matti Jäsen Herttuainen Auli Jäsen Jalonen Jaakko Jäsen Karhuvaara Arja Jäsen saapui klo 8.38 :n 6 aikana Karimäki Johanna Jäsen Krohn Minerva Jäsen Markkula Markku Jäsen Mäkelä Outi Puheenjohtaja Raatikainen Mika Jäsen Sainio Jari II varapuheenjohtaja Salonen Pasi I varapuheenjohtaja Taipale Kaarin Jäsen Heinäluoma Eero Mv:n pj saapui klo 8.45 :n 6 aikana ja poistui klo 9.50 :n 14 aikana Juurikkala Timo Mv:n I vpj poistui klo :n 15 aikana Hakola Juha Mv:n II vpj poistui klo 9.45 :n 14 aikana Savolainen Ossi Maakuntajohtaja Eskelinen Juha Johtaja, aluekehittäminen saapui klo 9.20 :n 6 aikana Vikman-Kanerva Merja Johtaja, aluesuunnittelu Mikkola Jaakko Johtaja, kansainväliset asiat Kanerva Inka Kehittämisjohtaja Autioniemi Paula Hallinto- ja talousjohtaja Aaltio Tuuli Viestintäsuunnittelija POISSA Elo Seija Tiedottaja

4 PÖYTÄKIRJA 2/ ALLEKIRJOITUKSET Outi Mäkelä Puheenjohtaja Paula Autioniemi Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT 6-37 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2015 / 2015 Kaarin Taipale Matti Enroth Jaakko Jalonen 20 PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ

5 PÖYTÄKIRJA 2/ Maakuntahallitus Kokouksen järjestäytyminen MHS Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtaiseksi valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (Matti Enroth ja Jaakko Jalonen). Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Matti Enroth ja Jaakko Jalonen. Merkittiin pöytäkirjaan selostettavina asioina: Valmistautuminen Suomi100 -juhlallisuuksiin Uudellamaalla; hankkeen pääsihteeri Pekka Timonen Uudenmaan liiton sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja talouden hoidon ohjeistus; lakimies Tero Suursalmi EU:n rakennerahastokatsaus; EAKR-käytännöt liiton päätöksenteossa; ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Lausunto metropolihallintoa koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta; maakuntajohtaja Ossi Savolainen.

6 PÖYTÄKIRJA 2/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Helsinki EU Officen siirtyminen Uudenmaan liiton organisaatioon; yhteistyösopimuksen hyväksyminen 471/ /2014 MHS Maakuntahallitus on kokouksessaan merkinnyt tiedoksi Uudenmaan liiton ja Helsingin kaupungin välisen aiesopimuksen Helsinki EU Officen siirtämisestä Helsingin kaupungin organisaatiosta Uudenmaan liiton organisaatioon. Vastuu toimiston hallinnosta ja taloudesta siirtyvät Uudenmaan liitolle alkaen. Järjestely on tarkoitettu pysyväksi. Aiesopimuksen mukaan asiasta on laadittava varsinainen yhteistyösopimus mennessä. Varsinaisessa yhteistyösopimuksessa tarkennetaan sopimuksen yksityiskohtia toimiston henkilökunnan, tilojen, irtaimiston, talouden hoidon ja yhteydenpitovälineiden sekä muun käytännön toiminnan osalta. Toimiston toiminnan rahoittamisesta sovitaan erikseen siihen osallistuvien tahojen kanssa. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan allekirjoittamaan varsinaisen yhteistyösopimuksen Helsinki EU Officen siirtämisestä Uudenmaan liitolle. Sopimus solmitaan ehdollisena ja se tuodaan maakuntahallituksen hyväksyttäväksi kokoukseen. Valmistelija: MHS Tero Suursalmi Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. Yhteistyösopimus Helsinki EU Officen siirtymisestä alkaen Helsingin kaupungin hallinnosta Uudenmaan liiton hallintoon allekirjoitettiin Yhteistyösopimukseen oli tarkennettu aiesopimuksen yksityiskohtia toimiston henkilökunnan, tilojen, irtaimiston, talouden hoidon sekä muun käytännön toiminnan osalta. Sopimukseen perustuva järjestely on tarkoitettu pysyväksi. Yhteistyösopimus on esityslistan liitteenä. Uudenmaan liiton ja kaikkien toimiston yhdeksän muun sopimuskumppanin välillä laaditaan mennessä uudet sopimukset vuoden 2016 rahoitusosuuksista. Kaikkien sopimuskumppanien yleiskokous pidettiin Uudenmaan liitossa Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus hyväksyy allekirjoitetun yhteistyösopimuksen. Valmistelija: Jaakko Mikkola

7 PÖYTÄKIRJA 2/ Täytäntöönpano: Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. Helsingin kaupunki Liitteet 1 Yhteistyösopimus Helsinki EU-toimiston toteuttamisen siirtämisestä Oheismateriaali Helsinki EU-toimiston suunnitellut rahoitusosuudet Toimiston jäsenten kokouksen muistio Toimiston vuoden 2014 ja 2015 rahoitusosuudet Sopijapuolten tapaamisen muistio

8 PÖYTÄKIRJA 2/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n (GHP) uudelleenorganisoinnin valmisteluvaiheen rahoitus 146/ /2009 MHS Maakuntahallitus on päättänyt hyväksyä Pääkaupunkiseudun markkinointi Oy-nimi sen yhtiön osakassopimuksen. Yhtiön nimi on myöhemmin muutettu Greater Helsinki Promotion Ldt Oy:si. Uudenmaan liitto on yhtiön osakkaana 10 prosentin omistusosuudella. Osakassopimuksen muutos on hyväksytty maakuntahallituksessa Tässä sopimuksessa Uudenmaan liitto on sitoutunut euron rahoituk seen vuonna Samalla on sovittu, että vuoden2010 jälkeen myönnettäväs tä kokonaisrahoituksesta ja sen myöntämisen perusteista sovitaan myöhemmin erikseen. Hyväksyttävänä olevien sopimusluonnosten mukaan yhtiön toimintaa ohjataan toistaiseksi voimassa olevalla osakassopimuksella ja kolmeksi vuodeksi ker rallaan tehtävällä rahoituksen runkosopimuk sella. Runkosopimuksen liite, jos sa määritellään tarkemmin yhtiön toimintaa, hyväksytään vuodeksi kerrallaan. Liitteen mukaisena Uudenmaan liiton maksuosuus vuonna 2011 on peruspalvelujen osalta euroa (+ alv) sekä vuonna 2011 toteutettavien ohjelmien osalta euroa (+ alv). Yhteensä liiton vuoden 2011 maksuosuus on euroa ( + alv). Mkj:n varamiehen ehdotus: Liitteet: Maakuntahallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan Greater Helsinki Promotion Ltd Oy-nimisen yh tiön osakassopimuksen, runkosopimuksen vuosiksi sekä vuotta 2011 koskevan sopimus liitteen. Sopimus tulee voimaan sillä edellytyksellä, että muut sopimuskumppanit hyväksyvät edellä mainitut sopimukset. Osakassopimus koskien Greater Helsinki Promoti on Ltd Oy- nimisen yhtiön hallintoa Runkosopimus koskien Greater Helsinki Promotion Ltd Oy-nimisen yhtiön tehtäviä, raportointia ja rahoitusta vuosina Sopimusliite vuosi 2011 Merkittiin, että Ossi Savolainen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätök senteon ajaksi. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

9 PÖYTÄKIRJA 2/ MHS Runkosopimuksen liite, jossa määritellään tarkemmin yhtiön toi mintaa, hyväksytään vuodeksi kerrallaan. Vuoden 2012 sopimusliitteen mukaan Uudenmaan liiton maksuosuus pysyy vuoden 2011 tasolla. Peruspalvelujen kustannukset ovat eu roa (+ alv) se kä to teu tetta vien ohjelmien kustannukset euroa (+ alv). Yhteensä lii ton vuo den 2012 mak su osuus on euroa ( + alv). Maksuosuus sisältyy vuoden 2012 talousarvioon. Mkj:n varamiehen ehdotus: Valmistelija: Liitteet: Täytäntöönpano: Maakuntahallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n vuotta 2012 kos ke van so pi mus liit teen. Paula Autioniemi Sopimusliite, vuosi 2012 Greater Helsinki Promotion Ltd Oy Taloushallinto Merkittiin, että Ossi Savolainen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. MHS Runkosopimuksen liite, jossa määritellään tarkemmin yhtiön toimintaa, hyväksytään vuodeksi kerrallaan. Vuoden 2013 sopimusliitteen mukaan Uudenmaan liiton maksuosuus pysyy vuoden 2012 tasolla. Liiton maksuosuus on euroa (+ alv), joka on 10 % Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n palveluiden kokonaisbudjetista. Maksuosuus sisältyy vuoden 2013 talousarvioon. Mkj:n varamiehen ehdotus: Valmistelija: Liitteet: Maakuntahallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n vuotta 2013 koskevan sopimusliiteen. Paula Autioniemi Sopimusliite, vuosi 2013 Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen.

10 PÖYTÄKIRJA 2/ Merkittiin, että Ossi Savolainen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. MHS Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n (GHP) päätehtävänä on tuottaa omistajilleen ulkomaisten yritysten ja investointien hakemiseen liittyviä palveluita. Yhtiö on voittoa tuottamaton ja saa pääosan rahoituksestaan omistajiltaan. Yhtiön osakassopimuksen mukaan Uudenmaan liiton omistusosuus yhtiössä on 10 %. Osakassopimuksen mukaan yhtiön omistajilleen tuottamista markkinointipalveluista ja niihin liittyvästä rahoituksesta sovitaan erikseen laadittavassa runkosopimuksessa. Yhtiön tehtäviä, raportointia ja rahoitusta koskeva runkosopimusluonnon on esityslistan liitteenä. Runkosopimuksen liite, jossa määritellään tarkemmin yhtiön toimintaa, hyväksytään vuodeksi kerrallaan. Vuoden 2014 sopimusliitteen mukaan Uudenmaan liiton maksuosuus on euroa (+ alv), joka on 10 % GHP:n palveluiden kokonaisbudjetista. Mkj:n varamiehen ehdotus: Maksuosuus sisältyy vuoden 2014 talousarvioon. Maakuntahallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n runkosopimuksen vuosille sekä hyväksyä vuotta 2014 koskevan sopimusliitteen. Runkosopimus hyväksytään edellyttäen, että muut sopimusosakkaat sitoutuvat runkosopimuksen mukaiseen rahoitukseen. Valmistelija: Liite: Oheismateriaali: Täytäntöönpano: Paula Autioniemi Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n runkosopimusluonnos vuosille Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n runkosopimusluonnoksen sopimusliite vuodelle 2014 Greater Helsinki Promotion Ltd Oy Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. Merkittiin, että Ossi Savolainen esteellisenä poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. MHS Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n (GHP) toimintaa on alettu organisoida uudelleen. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat ovat päättäneet toukokuussa 2014, että yhtiön toiminta uudistetaan vastaamaan metropolialueen kilpailukykystrategian tavoitteita. Uudistuneen yhtiön

11 PÖYTÄKIRJA 2/ tehtävänä on kehittää pääkaupunkiseutua kansainvälisesti kiinnostavana ja houkuttelevana liiketoiminta- ja innovaatioympäristönä. Uudistamisen käytännön toimenpiteet toteutetaan syksyn 2014 aikana siten, että uudistunut yhtiö voi aloittaa uuden liiketoimintansa vuoden 2015 alussa. Yhtiön uudelleenorganisoinnin valmisteluvaiheen kustannukset ovat yhteensä euroa, joka jakautuu rahoittajien kesken seuraavasti: Rahoittaja Osuus (%) Määrä ( ) Helsingin kaupunki Espoon kaupunki 23, Vantaan kaupunki Kauniaisten kaupunki 1, Uudenmaan liitto Yhteensä Kustannukset aiheutuvat henkilöstö- ja matkakuluista, asiantuntijapalveluiden muutosprosessin toteuttamisesta sekä yhtiön brändin ja viestinnän uudistamisesta. Samalla Uudenmaan liiton rahoitusosuuden esitetään jatkossa olevan 11 % kun se aikaisemmin on ollut 10 %. Runkosopimuksen muutos tai uusi runkosopimus valmistellaan vuoden 2015 aikana, kun kaikista uudelleenorganisointiin liittyvistä yksityiskohdista on sovittu. Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus: Maakuntahallitus päättää hyväksyä Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n uudelleenorganisoinnista aiheutuvan valmisteluvaiheen euron lisärahoituksen vuonna 2014 edellyttäen, että kaikki sopimusosakkaat sitoutuvat rahoitukseen esitetyn kustannusjaon mukaisesti Uudenmaan liiton rahoitusosuuden muutoksen yhtiössä jatkossa 11 %:iin. Valmistelija: Oheismateriaali: Täytäntöönpano: Paula Autioniemi Accelerate Helsinki Metropolitan; Valmisteluvaiheen tehtävät, kustannukset ja rahoitus -diasarja Greater Helsinki Promotion Ltd Oy Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. Merkittiin, että Ossi Savolainen esteellisenä poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. MHS Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n (GHP) toimintaa on alettu organisoida uudelleen. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat ovat päättäneet

12 PÖYTÄKIRJA 2/ toukokuussa 2014, että yhtiön toiminta uudistetaan vastaamaan metropolialueen kilpailukykystrategian tavoitteita. Uudistuneen yhtiön tehtävänä on kehittää pääkaupunkiseutua kansainvälisesti kiinnostavana ja houkuttelevana liiketoiminta- ja innovaatioympäristönä. Uudistamisen käytännön toimenpiteet toteutetaan syksyn 2014 aikana siten, että uudistunut yhtiö voi aloittaa uuden liiketoimintansa vuoden 2015 alussa. Yhtiön uudelleenorganisoinnin valmisteluvaiheen kustannukset ovat yhteensä euroa, joka jakautuu rahoittajien kesken seuraavasti: Rahoittaja Osuus (%) Määrä ( ) Helsingin kaupunki Espoon kaupunki 23, Vantaan kaupunki Kauniaisten kaupunki 1, Uudenmaan liitto Yhteensä Kustannukset aiheutuvat henkilöstö- ja matkakuluista, asiantuntijapalveluiden muutosprosessin toteuttamisesta sekä yhtiön brändin ja viestinnän uudistamisesta. Samalla Uudenmaan liiton rahoitusosuuden esitetään jatkossa olevan 11 % kun se aikaisemmin on ollut 10 %. Runkosopimuksen muutos tai uusi runkosopimus valmistellaan vuoden 2015 aikana, kun kaikista uudelleenorganisointiin liittyvistä yksityiskohdista on sovittu. Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus: Maakuntahallitus päättää hyväksyä Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n uudelleenorganisoinnista aiheutuvan valmisteluvaiheen euron lisärahoituksen vuonna 2014 edellyttäen, että kaikki sopimusosakkaat sitoutuvat rahoitukseen esitetyn kustannusjaon mukaisesti Uudenmaan liiton rahoitusosuuden muutoksen yhtiössä jatkossa 11 %:iin. Valmistelija: Oheismateriaali: Täytäntöönpano: Paula Autioniemi Accelerate Helsinki Metropolitan; Valmisteluvaiheen tehtävät, kustannukset ja rahoitus -diasarja Greater Helsinki Promotion Ltd Oy Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. Merkittiin, että Ossi Savolainen esteellisenä poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

13 PÖYTÄKIRJA 2/ MHS Greater Helsinki Promotion Oy:n (GHP) toiminnan uudelleenorganisointiin liittyen myös yhtiön osakassopimusta on tarve uudistaa. Sopimuksen mukaan yhtiön tarkoituksena on kehittää Helsingin seutua kansainvälisesti kiinnostavana ja houkuttelevana liiketoiminta- ja innovaatioympäristönä. Yhtiön osakepääoma on euroa, josta Uudenmaan liiton omistusosuus on 10% ollen 20 osaketta ja ääntä. Liiton rahoitusosuus yhtiöstä on 11 % aiemmin päätetyllä tavalla. Mahdollisesta rahoitusosuuksien lisäkasvattamisesta on osakassopimuksen mukaan sovittava erikseen. Liitolla on oikeus hallituspaikkaan ja yhtiön hallitus myös päättää merkittävistä hankinnoista ja sopimuksista. Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta tai yhtiön purkamisesta osakkaiden on päätettävä yksimielisesti. Osakassopimus on voimassa osakkuusomistajuuden keston ajan. Yhtiö raportoi toiminnastaan vuosittain kaupunginjohtajille. Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus: Maakuntahallitus päättää hyväksyä GHP:n osakassopimuksen edellyttäen, että muut osakkaat hyväksyvät sen sopimusta täydennetään allekirjoitusvaiheessa siten, että kohdassa 2. mainittujen kaupunginjohtajien lisäksi yhtiön toiminnasta raportoidaan vuosittain myös liiton johdolle. Valmistelija: Tero Suursalmi Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. Merkittiin, että Ossi Savolainen esteellisenä poistui asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Täytäntöönpano: Greater Helsinki Promotion Ltd Oy Liitteet 2 Osakassopimus koskien Greater Helsinki Promotion Ltd Oy - nimisen yhtiön hallintoa

14 PÖYTÄKIRJA 2/ Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Uudenmaan liiton sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja talouden hoidon ohjeistuksen hyväksyminen 113/ /2010 MHS Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on kuntalain säännösten lisäksi voimassa mitä Uudenmaan liiton perussopimuksessa, hallintosäännössä, tarkastussäännössä sekä sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja talouden hoidon ohjeistuksessa on mainittu. Ehdotus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiksi: 1. Uudenmaan liiton valvontajärjestelmä ja käsitteet Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tarkastussäännön mukaisesti. Ulkoista valvontaa voivat harjoittaa myös maakunnan kuntien kuntalaiset. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan Uudenmaan liiton toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Sisäinen valvonta on osa johtamisjärjestelmää sekä johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa maakuntahallitus ja maakuntajohtaja. Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Kokonaisvaltaisella riskienhallinnalla tarkoitetaan järjestelmällisiä menettelytapoja, joiden avulla tunnistetaan ja kuvataan kuntayhtymän toimintaan liittyviä riskejä, arvioidaan riskien merkittävyyttä ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, seuraamiseksi ja raportoimiseksi. Riskillä tarkoitetaan tavoitteiden saavuttamista heikentäviä epävarmuustekijöitä, seikkoja, tapahtumia tai tapahtumaketjuja, joiden toteutuessa liitto tai sen toimintayksikkö ei saavuta sille asetettuja tavoitteita ja/tai kokee huomattavia menetyksiä. Riskit voivat tarkoittaa myös avautuneiden toimintamahdollisuuksien menettämistä. 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteet Sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tavoitteena on tukea liittoa sen perustehtävien laadukkaassa toteuttamisessa, strategian ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä asiakkaiden, henkilöstön ja omaisuuden turvaamisessa erilaisilta riskeiltä. Riskienhallinnalla varmistetaan, että toiminta jatkuu keskeytyksittä ja häiriöittä laadukkaasti ja

15 PÖYTÄKIRJA 2/ kustannustehokkaasti sekä lisätään tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä. Riskienhallinta tukee liiton ja sen toimintayksikköjen vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämistä. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta kytketään olemassa olevaan johtamisjärjestelmään sekä talousarvio- ja päätöksentekoprosesseihin. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avulla tulee saada kohtuullinen ja riittävä varmuus siitä, että liiton toiminnassa noudatetaan lakeja, säännöksiä ja toimielinten päätöksiä ja ohjeita, kehitetään ja ylläpidetään luotettavia tietoja taloudesta ja hallinnosta ja esitetään ne todenmukaisina määräaikaisissa raporteissa, edistetään liiton tehtävien mukaisesti toimintojen säännönmukaisuutta, taloudellisuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta, jatkuvasti kehitetään ja parannetaan liiton toimintaa, toteutetaan hyvää hallintotapaa liiton kaikessa toiminnassa ja turvataan liiton resurssit menetyksiltä, joita voi aiheutua asioiden huonosta hoidosta, virheistä ja muista epäsäännönmukaisuuksista. 3. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät ja vastuut Maakuntavaltuusto päättää liiton sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja hyväksyy hallintosäännön, jossa annetaan tarpeelliset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Se myös hyväksyy hyväksyy toimintakertomukseen sisältyvän selostuksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Maakuntahallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Maakuntajohtaja vastaa operatiivisesta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta. Tilintarkastajan on kuntalain nojalla kuntayhtymän hallintoa ja taloutta tarkastaessaan arvioitava, onko liiton sisäinen valvonta ja riskienhallinta järjestetty asianmukaisesti. Vastuualueiden ja yksiköiden johtajilla on vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja hoitamisesta alaisensa toiminnan osalta sekä merkittävimpien riskien raportoinnista. Esimiesten velvollisuutena on toteuttaa sisäistä valvontaa väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi sekä puuttua havaittuihin väärinkäytöksiin. Väärinkäytöksenä pidetään erilaisia epärehellisiä, epäeettisiä tai liiton ohjeita rikkovia taikka lainvastaisia tekoja. Jokainen liiton palveluksessa oleva on velvollinen omalta osaltaan noudattamaan toimintaa koskevaa lainsäädäntöä, maakuntavaltuuston hyväksymiä sääntöjä ja päätöksiä, maakuntahallituksen ja johdon tekemiä päätöksiä ja antamia ohjeita. 4. Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan toimeenpano Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan toimeenpano edellyttää tarkkaa riskien kartoittamista, vastuunjakamista sekä järjestelmällistä työtä riskien arvioinnissa, seurannassa ja hallitsemisessa. Riskienhallintaan kuuluu myös toimintaympäristön muutosten systemaattinen ja säännöllinen tarkastelu sekä vahvuuksien ja mahdollisuuksien aktiivinen hyödyntäminen.

16 PÖYTÄKIRJA 2/ Kokonaisvaltainen riskienhallinta koostuu viidestä osatekijästä: 1. Riskien tunnistaminen 2. Riskien arviointi 3. Riskien hallinta 4. Riskien seuranta ja raportointi 5. Toteutuneista riskeistä oppiminen Liiton toimintayksiköiden tulee toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä analysoida toimintaympäristön muutoksia, tunnistaa tavoitteita uhkaavia riskejä, arvioida niiden vaikutuksia ja toteutumisen todennäköisyyttä. Maakuntajohtaja päättää näiden perusteella koko kuntayhtymää koskevista keskeisistä riskeistä sekä tarvittavista suunnitelmista ja toimenpiteistä riskien hallitsemiseksi. Kaikkien riskianalyysien tulee perustua dokumentoituun aineistoon. 5. Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta raportointi Vastuualueiden johtajien ja yksiköiden päälliköiden on raportoitava maakuntajohtajalle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumisesta ja merkittävistä riskeistä, niiden hallinnasta sekä mahdollisesti jo toteutuneista riskeistä sekä muista olennaisista sisäisessä valvonnassa esille tulleista havainnoista. Maakuntajohtaja raportoi maakuntahallitukselle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta vuositasolla toimintakertomuksen yhteydessä sekä puolivuosittain osavuosikatsauksessa. Maakuntahallitus päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportoinnista maakuntavaltuustolle. Se tapahtuu pääsääntöisesti toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä, ellei maakuntahallitus olosuhteiden johdosta muuta päätä. Mikäli liiton toiminnassa havaitaan merkittäviä riskejä, tulee jokaisen liiton palveluksessa olevan välittömästi raportoida asiasta esimiehelleen tai muutoin valvontavastuussa olevalle. Valvontavastuussa olevien tulee välittömästi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin riskien hallitsemiseksi. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto hyväksyy Uudenmaan liiton sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet edellä esitetyn ehdotuksen mukaisesti että pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa. Valmistelija: Tero Suursalmi Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. Maakuntavaltuusto Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa. Lakimies Tero Suursalmi esittelee valtuutetuille Uudenmaan liiton sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Ehdotus: Maakuntavaltuusto päättää hyväksyä Uudenmaan liiton sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet edellä esitetyn ehdotuksen mukaisesti.

17 PÖYTÄKIRJA 2/ MHS Maakuntavaltuusto päätti hyväksyä Uudenmaan liiton sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ehdotuksen mukaisesti. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Uudenmaan liiton sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet (riskienhallintapoliitiikka). Sen pohjalta on täydennetty vuodelta 2008 peräisin olevaa liiton sisäisen valvonnan ja talouden hoidon ohjeistusta lisäämällä siihen riskienhallintaa koskeva osuus. Myös muilta osin ohjeistuksen sisältöä on tarkistettu ja siihen on lisätty uusia kohtia, jotka on mainittu alla olevassa luettelossa. Uudenmaan liiton sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja talouden hoidon uudistetussa ohjeistuksessa on seuraavat sisältökokonaisuudet: 1. Sovellettavat säännökset 2. Sisäinen valvonta, suunnittelu ja johtaminen 3. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteet (UUSI) 4. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut (UUSI) 5. Tilivelvolliset 6. Riskienhallinta (UUSI) 7. Sisäinen tarkkailu 8. Sisäinen tarkastaminen 9. Seuranta- ja raportointivastuu (UUSI) 10. Henkilöstöjohtaminen 11. Taloudenhoito 12. Hankinnat, sopimukset ja lakiasiat 13. Tietohallinto ja tietoturva (UUSI) 14. Etelä-Suomen alueen rakennerahasto-ohjelman hallinnointi (UUSI) 15. Muu ohjelmahallinnointi ja hanketoiminta (UUSI) 16. Helsinki EU toimiston hallinnointi (UUSI) 17. Kestävä kehitys 18. Turvallisuus 19. Muita tehtävien hoitoon liittyviä asioita Ohjeistusta tarkennetaan tarvittavissa määrin erikseen annettavilla yksityiskohtaisemmilla maakuntajohtajan toimintapaohjeilla.ohjeistuksen ajantasaisuus tarkistetaan kunkin valtuustokauden alussa. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää hyväksyä Uudenmaan liiton sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja talouden hoidon ohjeistuksen. Ohjeistuksen ajantasaisuus tarkistetaan kunkin valtuustokauden alussa. Valmistelija: Tero Suursalmi Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. Liitteet 3 Uudenmaan liiton sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja talouden hoidon ohjeistus

18 PÖYTÄKIRJA 2/ Maakuntahallitus Uudenmaan liiton hallintosäännön 50 nimenkirjoitusoikeuden valtuuttaminen 263/ /2010 MHS Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntavaltuuston hyväksymän ja voimaan tulleen Uudenmaan liiton hallintosäännön 50 :n mukaan maakuntavaltuuston ja hallituksen puolesta tehtävät sopimukset, annettavat sitoumukset sekä lausunnot ja muut asiakirjat allekirjoittaa maakuntajohtaja ja varmentaa maakuntahallituksen sihteeri, hallinto- ja talousjohtaja tai vastuualueen johtaja, ellei valtuusto tai hallitus ole valtuuttanut tähän toisia henkilöitä. Käytännössä on osoittautunut, että maakuntajohtajan ohella nimenkirjoitusoikeus olisi syytä olla myös muilla henkilöillä, sillä nykyisen käytännön mukaan maakuntajohtajan on allekirjoitetteva kaikki asiakirjat kuten liiton toteuttamiin hankkeisiin liittyvät asiakirjat, joita voi olla määrällisesti varsin paljon. Asiaan liittyy myös aikataulullisia haasteita. Lisäksi asiakirjojen varmentamiselle ei ole käytännössä ilmennyt tarvetta. Edellä mainitun johdosta liiton sujuvan käytännön toiminnan turvaamiseksi on tarpeen valtuuttaa liiton toiminimen kirjoittamiseen ja asiakirjojen allekirjoittamiseen myös maakuntajohtajan varamies sekä omilla vastuualueillaan hallinto- ja talousjohtaja, vastuualueiden johtajat sekä heidän varahenkilönsä liiton hallintosäännön 50 mukaisesti. Mikäli kyseessä on liiton puolesta tehtävästä sopimuksesta tai muusta rahallisesti määriteltävästä sitoumuksesta, noudatetaan valtuutuksen yhteydessä kyseessä olevan viranomaisen toimivaltuuksien enimmäisrajoja (maakuntajohtaja euroa, hallinto- ja talousjohtaja euroa ja vastuualuejohtajat euroa), joista maakuntahallitus on tehnyt päätöksen Asiakirjojen varmentaminen tehdään vain tarvittaessa ja varmentamisen suorittaa se henkilö, jonka tehtäviin käsillä olevassa asiassa on lähin sisällöllinen liittymä. Maakuntahallitus päättää hallintosäännön 50 nojalla valtuuttaa seuraavat viranomaiset sekä heidän varahenkilönsä kirjoittamaan omilla vastuualueillaan liiton nimen (nimenkirjoitusoikeus) allekirjoittamaan asiakirjoja noudattaen maakuntahallituksen tekemää päätöstä päätösvallan delegoinnista sekä toimivaltuuksien enimmäismäärien vahvistamisesta: Maakuntajohtajan varamies Aluekehityksen vastuualueen johtaja (Juha Eskelinen) Aluesuunnittelun vastuualueen johtaja (Merja Vikman-Kanerva) Hallinto- ja talousjohtaja (Paula Autioniemi) Aluekehityksen vastuualueen johtaja (Juha Eskelinen) varahenkilö kehittämispäällikkö (Eero Venäläinen) varahenkilö suunnittelupäällikkö (Kaarina Rautio) varahenkilö hallintopäällikkö (Inka Tikkanen-Pietikäinen) Varahenkilöllä on nimenkirjoitusoikeus vain, jos vastuullinen johtaja on muutoin kuin tilapäisesti estynyt ja asia on kiireellisyydeltään sellainen, että se ei voi odottaa. Asiakirjat varmennetaan vain tarvittaessa sen henkilön

19 PÖYTÄKIRJA 2/ toimesta, jonka tehtäviin kyseessä olevassa asiassa on lähin sisällöllinen liittymä. Valmistelija: Tero Suursalmi Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen.

20 PÖYTÄKIRJA 2/ Maakuntahallitus Viestinnän periaatteet Uudenmaan liitossa / /2014 MHS Maakuntahallitus hyväksyi Uudenmaan liiton mission, vision ja strategiset tavoitteet vuosille Päätöksen esittelytekstissä todettiin, että kaikkien strategisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tiivistä vuorovaikutusta jäsenkuntien ja sidosryhmien kanssa sekä henkilöstön, viestinnän, työvälineiden ja työskentelytapojen kehittämistä. Tavoitteiden toteutumisen edistämiseksi on laadittu Uudenmaan liiton viestinnän periaatteet. Asiakirjassa määritellään viestinnän tavoitteet, painopisteet ja pääkohderyhmät, sekä viestinnän henkilöstön tehtävät ja kanavat joita käytetään. Viestinnän periaatteet asiakirja toimii perehdyttämisen ja viestinnän kehittämisen välineenä, auttaa henkilöstöä hyödyntämään viestinnän resursseja ja rajaa kohderyhmiä siten, että liiton viestinnän voimavarat voidaan päivittäin kohdentaa tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Viestintäryhmä määrittelee lisäksi tarkemmat vuosittaiset tavoitteensa viestinnän kehittämiseksi. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan Uudenmaan liiton viestinnän periaatteet asiakirjan. Valmistelija: Inka Kanerva Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. Liitteet 4 Viestinnän periaatteet Uudenmaan liitossa

21 PÖYTÄKIRJA 2/ Maakuntahallitus TEN-T käytävät ja Uudenmaan kansainvälinen saavutettavuus -hankkeen perustaminen 549/ /2014 MHS Hankkeen tavoitteena on hankevalmistelulla, koordinoinnilla ja edunvalvonnalla: Vahvistaa Helsingin metropolialueen asemaa pohjoisen Itämeren alueen liikenteen solmukohtana ja talouden moottorina. Edistää metropolialueen vaikuttavuutta EU:n ja kansallisella tasolla elinkeinopolitiikan ja logistiikan kehityksessä. Edistää Baltian ja pohjoisen Itämeren alueen kasvua, talouksien integraatiota ja koheesiota. Hanke kytkee NSB ja ScanMed käytävien kaupungit, alueet sekä keskeisiä logistiikan ja elinkeinopolitiikan toimijoita tavoitteiden edistämiseen. Hanke edistää seudullisia yhteisiä tavoitteita kansallisten käytävähankkeiden ja muiden liikenne- ja logistiikkahankkeiden valmisteluun osallistumalla. Uudenmaan liitto edustaa aluetta TEN-T ydinverkkokäytävien foorumeissa ja alueiden työryhmässä. Hankkeessa tuetaan näihin valmistautumista ja seurataan CEF-rahoituksen toteutusta ja hankkeiden valintaa, avustetaan tulevien hakujen valmisteluissa ja välitetään partnerien ja seudun yhteistä näkemystä kansalliselle ja EU-tasolle. Alueen yhteistä edunvalvontaa tuetaan lisäksi valmisteltavilla hankehakemuksilla. Hankkeen toimenpiteet: Yhteistyö alueen kansainvälisen saavutettavuuden varmistamiseksi Hankkeessa tuetaan Uudenmaan alueen yhteistä edunvalvontaa keskeisten kasvukäytävähankkeiden edistämisessä, kuten vuoropuhelua kansallisten viranomaisten ja EU:n komission (DG Move, DG Regio). kanssa. Uudenmaan liitto osallistuu 2015 TEN-T ydinverkkokäytävien foorumeihin sekä edustaa aluetta alueellisissa työryhmissä. Tämä hanke avustaa Uudenmaan liittoa käytäväfoorumeihin osallistumisessa ja tuottaa tarvittavaa tausta-aineistoa kokouksiin. Hanke välittää myös Helsingin, Espoon ja Vantaan näkemyksiä ydinverkkokäytävien kehittämisestä. Hankkeessa seurataan CEF-rahoituksen valmistelua ja hankkeiden valintaa, avustetaan tulevien hakujen valmisteluissa sekä välitetään partnerien ja seudun yhteistä näkemystä kansalliselle ja EU-tasolle. Yhteydenpito ja hankevalmistelu edellyttävät koti- ja ulkomaanmatkoja, jotka eritellään tarkemmin hankesuunnitelmassa. Valmisteltavat projektit 1. North Sea Baltic Connector of Regions (NSB CoRe) Helsingin ja UML:n aloite, tavoite kaupunkien, maakuntien ja logistiikan sidosryhmien yhteishanke rakentuen North Sea Baltic ydinverkkokäytävän pohjalle, tavoitteena kattava kaupunki- ja aluekumppanuus Berliinistä Helsinkiin. Hakemus jätetään Itämeri-ohjelman 1. hakuun.

22 PÖYTÄKIRJA 2/ itransmode.air ( aiemmin nimenä Airport Cities Generating Growth) Hankkeessa tuetaan Vantaan kaupungin (Vantaa Innovation Oy:n) hankevalmistelua Itämeri -ohjelman ensimmäiseen hakuun. Hankkeessa on kysymys mm. uusista, älykkäistä ratkaisuista lentokentän, matkustajien ja liikennejärjestelmän yhteen kytkemisessä. Hakemus jätetään Itämeri-ohjelman 1. hakuun. Em. projektien valmistelussa on syytä varmistaa synergiahyödyt ja välttää päällekkäisyydet. Itämeri-ohjelman kaksivaiheinen haku aukeaa ja ensimmäisen vaiheen haun määräaika on Toisen vaiheen haku aukeaa huhtikuussa, ja määräaika on heinäkuussa. Hankepäätökset ovat odotettavissa lokakuussa Hyväksytyt projektit voivat käynnistyä 2016 alussa. Osallistuminen muihin projektivalmisteluihin Hanke edistää muiden kasvukäytävähankkeiden sekä liikenne- ja logistiikkahankkeiden valmistelua: Helsinki-Tampere kasvukäytävä (HHT) osana Suomi-käytävää ja pohjoista kasvuvyöhykettä, joka on TEM:in ja LVM:n valmistelema hanke Helsinki -Turku ratayhden kehittäminen (Tunnin juna, ScanMed) Scandria2Act on ScanMed ydinverkkokäytävän kehittämishankealoite. Aloite on Berliini-Brandenburgin johtama alueiden ja kaupunkien käytävähanke. Suomessa ScanMed käytävää on Pohjoinen kasvuvyöhyke, jolle suunniteltavia infrastruktuurihankkeita tuetaan ja edistetään Helsinki-Tallinna kiinteä yhteys (TalsinkiFIX) jatkohankeen valmistelu Keskisen Itämeren (Central Baltic) ohjelmaan Helsingin kaupungin vetämänä. Koordinointi muiden samaan ohjelmaan tähtäävien hankkeiden kanssa muut mahdolliset Horizon2020-, CEF- ja Central Baltic-, Baltic Sea Region ja Interreg Europe -ohjelman hankkeet. Hankkeen rahoitus: Kokonaisrahoitus Maakunnan kehittämisraha Uudenmaan liitto Helsinki Espoo Vantaa Hankkeen toteuttamisaikataulu on Hankkeen vastuujohtajana toimii Merja Vikman-Kanerva. Hankkeen vastuuhenkilönä toimii johtava asiantuntija Olli Keinänen ja projektiasiantuntijana Sakari Saarinen. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää perustaa TEN-T käytävät ja Uudenmaan kansainvälinen saavutettavuus hankkeen, jonka vastuujohtajana toimii Merja Vikman-Kanerva. Hanke velvoitetaan noudattamaan Uudenmaan liiton voimassa olevaa projektiohjetta.

23 PÖYTÄKIRJA 2/ Valmistelija: Ilmi Tikkanen Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen.

24 PÖYTÄKIRJA 2/ Maakuntahallitus Hyvän asumisen työkalupakki -hankkeen perustaminen 6/ /2015 MHS Hankkeen tavoitteena on tunnistaa seututason tehtävät ja seudullisen toi mijan tarve ja rooli asumisen konteksteissa. Hankkeen neljä teemallista työ paket tia on määritelty kuntien tarpeiden perusteella: 1) täydennysrakentamisen edel ly tys ten parantaminen, 2) asumisen muuttuvien tarpeiden huo mi oon ot tami nen, 3) asumisen laadun ja hinnan parempi kohtaaminen ja 4) kilpailun edis tä mi nen asuntorakentamisessa. Viidennessä työpaketissa selvitetään seudullisen toimijan tarvetta, roolia ja tehtäviä. Työpakettien sisältöjä edistetään yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Hankerahoitus Kokonaisrahoitus euroa Makera euroa (50 %) Kunta euroa (50 %, Uudenmaan liitto) Yksityinen 0 euroa Luontoissuoritus 0 euroa Hankkeen toteuttamisaikataulu Hankkeen vastuujohtajana toimii Merja Vikman-Kanerva. Hankkeelle palkataan erityisasiantuntija, josta tehdään erillinen palkkauspäätös. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää perustaa Hyvän asumisen työkalupakki -hankkeen, jonka vastuujohtajana toimii Merja Vikman-Kanerva. Hanke velvoitetaan noudattamaan Uudenmaan liiton voimassa olevaa projektiohjetta. Valmistelija: Ilmi Tikkanen Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen.

25 PÖYTÄKIRJA 2/ Maakuntahallitus Lausunto metropolihallintoa koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta 328/ /2013 MHS Valtiovarainministeriö on pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa metropolihallintoa koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta ja siihen liittyvästä valtioneuvoston asetuksesta koskien metropolihallinnon valtionavustuksia mennessä. Esitysluonnos on virkamiesesitys. Uudenmaan liitto on aikaisemmassa lausunnossaan koskien julkaistua väliraporttia todennut, että Uudenmaan liitto esittää selvitettäväksi sellaista vaihtoehtoista mallia, joka perustuu Uudenmaan liiton rakenteille ja sen laajenevien tehtävien pohjalle (MHS ). Lausuntoehdotuksen mukaisesti tämä nähdään edelleen parhaimpana vaihtoehtona vastata metropolihallintolain valmistelun alkuperäiseen tavoitteeseen edistää seudun ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä sekä vahvistaa kansainvälistä kilpailukykyä. Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Taustaksi Huhtikuussa 2014 julkaistun väliraportin molemmissa malleissa metropolihallinnon tehtävät liittyivät maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen (MAL), kilpailukykyyn, elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan sekä segregaatioon (eriarvoistumiseen), työvoimaan ja maahanmuuttoon. Nyt lausunnoilla oleva esitys ei kuitenkaan ota kantaa muun kuin MAL-kokonaisuuden hoitoon. Kilpailukyky on jäänyt vähäiselle huomiolle, kuten myös segregaatio ja asuntopolitiikka. Ehdotus painottuu varsin yksipuolisesti yhtenäisen joukkoliikenneorganisaation muodostamiseen metropolialueelle. Metropolihallinto ja sen tehtävät Metropolihallinnon tavoitteena oli myös tukea kuntarakenteen muutosta, mutta nyt kun kuntaliitoksia ei näytä tulevan, metropolihallinnon rooli jää epäselväksi. Hyvä puoli esitetyssä ratkaisussa on liikenteen ja maankäytön yhteinen suunnittelu, yhdyskuntarakenteen eheytymisen tehostaminen ja joukkoliikenteen järjestäminen kokonaisuutena. Aluejaot Metropolihallintoon kuuluvat Helsingin seudun 14 kuntaa. Lohja ja Porvoo voivat halutessaan liittyä metropolihallintoon. Mikäli Lohja ja Porvoo liittyvät metropolihallintoon, muun Uudenmaan maakunnan alue on sekä maantieteellisesti, että asukasluvultaan hajanainen ja pieni. Uudenmaan alueella ei tässä tapauksessa asuisi kun 5 % nykyisen Uudenmaan maakunnan asukkaista (~ hlöä).

26 PÖYTÄKIRJA 2/ Uudenmaan maakuntakaavan, itäisen ja läntisen Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmien ja Uusimaa-ohjelman Uudenmaan liiton aluetta koskevan osan rooli jää vähäiseksi, sillä suuri osa kehittämistoimenpiteistä kohdistuu metropolialueelle. Heikoin vaihtoehto itäisen ja läntisen Uudenmaan kannalta on, että niiden seutukeskukset kuuluvat metropolihallintoon, mutta niihin tiiviisti kytkeytyvät maaseutumaiset kunnat eivät kuulu. Metropolihallinnon kautta syntyvien kansallisten muutosten vaikutukset Eurostatin NUTS alueluokitukseen on huomioitava ja ne on annettava tiedoksi komissiolle (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 1059/ 2003). Päätöksenteko Metropolihallinto on pakkokuntayhtymä, jossa ylin päättävä elin, metropolivaltuusto, valitaan vaaleilla. Metropoli muodostaa yhden vaalipiirin. Jokaisella kunnalla on kuitenkin vähintään yksi valtuutettu. Kuntien tulee kuulua myös Uudenmaan liittoon, jolle jäävät metropolialueen ulkopuolisten kuntien maakuntakaavoitus ja muut aluekehittämistehtävät. Metropolihallinto on edustettuna Maakunnan yhteistyöryhmässä. Päätöksentekorakenne esitetyssä muodossa on monitasoinen ja vaikea hahmottaa. Käytännössä vaikka metropolihallinnosta luodaan oma organisaatio, niin se hallitsee koko nykyisen Uudenmaan maakunnan aluetta. Maakuntavaltuuston ja -hallituksen merkitys jää pieneksi. Esityksessä annetaan ymmärtää, että metropolihallinto ei voi perustua nykyisen kaltaiselle maakunnalliselle päätöksentekojärjestelmälle, jossa päätöksiä tehdään kuntapohjaisesti. Maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus tekevät päätökset poliittisiin näkemyksiin perustuen, ei yksittäisten kuntien tarpeisiin perustuen. Maakunnan liiton perussopimuksen muotoileminen sellaiseksi, että se mahdollistaisi lain perusteluissa esitetyn periaatteen, että metropolihallinnon ulkopuoliset kunnat päättäisivät autonomisesti metropolialueen ulkopuolisesta maakuntakaavasta, on mahdotonta, jos hallinnon osalta otettaisiin huomioon jäsenkuntien väestömäärä, niin kuin nykyisin tehdään. Metropolihallituksen tai muiden metropolihallinnon toimielinten asemaa ei lakiesityksessä tarkemmin esitetä säädettäväksi ts. metropolihallituksen ja muiden toimielinten asemaan sovellettaisiin pääsääntöisesti kuntalain kuntayhtymää koskevia säännöksiä. Lisäksi elinten asemasta voidaan sopia perussopimuksessa sekä valtuuston hyväksynnän kautta myös hallintosäännössä. Ottaen huomioon metropolihallituksen merkittävä asema (myös kansallisella tasolla), sen toimivaltuuksia olisi syytä tarkentaa metropolilaissa. Sama koskee metropolihallituksen valintaa ja nimittämistä koskevia säännöksiä. Lisäksi käytännössä voi syntyä yksittäisten henkilöiden asemaan liittyviä haasteita, koska väistämättä samoja henkilöitä on sekä kunnan, maakunnan liiton ja metropolihallinnon toimielimissä tai kaikissa jopa yhtä aikaa. Metropolihallinnolla pystyttäisiin ehkä kuitenkin yhdistämään tai korvaamaan seudulta joitakin päätöksentekoelimiä, joka voisi osaltaan sujuvoittaa päätöksentekoa.

27 PÖYTÄKIRJA 2/ Kustannukset ja resurssit Metropolihallinnon resurssit kootaan seuraavista organisaatioista: HSL, HSY (ympäristö- ja seututietopalvelut), Uudenmaan liitto (osa aluesuunnittelusta) ja ELY-keskus. Rahoitus muodostuu kuntarahoituksesta ja valtionosuudesta, josta on valmisteltu erillinen asetus, sekä maksuista ja taksoista. Yhteensä metropolihallinnon kustannusten arvioidaan olevan vuoden 2017 tasolla hieman yli 790 miljoonaa euroa. Uusia kustannuksia tästä on arviolta hieman yli 30 miljoonaa euroa. Henkilöstön arvioidaan olevan noin 500 työntekijää, josta noin 20 uutta henkilötyövuotta (kaavoitus). Uudenmaan liitosta metropolihallintoon arvioidaan aluesuunnittelusta siirtyvän henkilöä ja euroa vuodessa. Esityksessä mainitaan, että on tärkeää huolehtia yhteistyöstä ja erityisesti työnjaosta jäljelle jäävien kuntayhtymien eli Uudenmaan liiton ja HSY:n sekä metropolihallinnon ja alueen kuntien välillä, mutta varsinaisessa lakitekstissä se ei juurikaan näy. Kustannukset ja resurssit eivät kaikilta osin tunnu jakautuvan tarkoituksenmukaisesti. Kaavan laadintaan, johon osaltaan liittyy myös toimeenpano-osan ja sopimuksen valmistelu, sekä suunnittelutarveratkaisujen käsittely on varattu vain 2,7 miljoonaa euroa, kun ympäristötehtäviin on varattu 5 miljoonaa euroa. Henkilöstömääräarvio on sama 40. ELY:n osaamista joukkoliikenneasioista on tarpeen siirtää esitettyä enemmän metropolihallintoon, koska Sipoon ja Kirkkonummen esimerkit ovat osoittaneet, ettei HSL:llä ole toistaiseksi riittävää osaamista maaseutumaisen joukkoliikenteen järjestämisestä. Muutenkin esitys kohtelee liian hellävaraisesti valtion väliportaan hallintoa, josta olisi syytä siirtää merkittävä resurssi metropolihallinnolle. Sen nyt suunnitellut toiminnot ovat monilta osin lähes identtisiä valtion väliportaan hallinnon kanssa. Metropolihallinnolle tulee antaa valtuudet päättää myös pienten ja keskisuurten liikennehankkeiden toteuttamisesta. Myös tältä osin Uudenmaan ELY-keskuksesta ja Liikennevirastosta tulee siirtää tarvittava osaaminen ja rahoitus metropolihallintoon. Myös aluekehittämisen osalta Metropolihallinnolla täytyy olla riittävät resurssit, jotta se pystyy laatimaan lain edellyttävät aluekehittämissuunnitelmat. Kyseessä ei ole marginaalinen resurssivaikutus, koska suuri osa aluekehittämistoimenpiteistä tapahtuu metropolihallinnon alueella. Esityksessä ei myöskään käy ilmi, miten asumisen kehittämisasioihin ja rakennuttamispalveluiden tuottamiseen resursoidaan. Se, että kunnat ovat jäsenenä sekä metropolihallinnossa että Uudenmaan liitossa lisää osaltaan kuntien kustannuksia. Metropolihallinnon tehtävät Metropolikaava on keskeinen maankäytön suunnittelun väline metropolialueella. Metropolihallinto laatii metropolikaavan. Metropolikaava

28 PÖYTÄKIRJA 2/ korvaa maakuntakaavan ja sen hyväksyy metropolivaltuusto. Metropolikaavassa on suunnitelmaosa ja toimeenpano-osa. Suunnitelmaosassa esitetään pitkän aikavälin tavoitetila (n. 30 vuotta) ja yhdyskuntarakenteen ratkaisut, liikennejärjestelmä, joukkoliikenne ja muut toiminnot. Toimeenpano-osassa esitetään kaavan toteuttamisperiaatteet ja lähivuosien (8 vuotta) toteuttamistoimenpiteet ja niiden toteuttamisjärjestys ja ajoitus. Metropolisopimus on keskeinen väline metropolikaavan toteuttamisesta. Työnjako metropolikaavan toimeenpano-osan ja metropolisopimuksen välillä on joustava. Sopimus tehdään 4 vuodeksi. Metropolihallinnon tehtäviin kuuluu maapolitiikan strategian laadinta. Maapolitiikan strategialla ei ole oikeudellista vaikutusta kuntien toimivaltaan päättää maapolitiikastaan. Lisäksi tehtäviin kuuluu asuntopolitiikan strateginen suunnittelu ja kehittäminen. Metropolihallinto voi tarjota jäsenkunnilleen myös vuokra-asuntotuotannon rakennuttamispalveluja. Metropolialue on kokonaisuudessaan suunnittelutarvealuetta ja metropolihallinto käsittelee suunnittelutarveasiat. Metropolihallinnolle siirtyvät HSL:n hoitamat tehtävät ja Uudenmaan ELY-keskuksen metropolialueella hoitamat joukkoliikenteen tehtävät. Metropolihallinto on alueellaan lain tarkoittama joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen. Metropolihallinto vastaa liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä ja siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta. Infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen tapahtuisi nykyisen mallin mukaisesti, mutta metropolikaava ohjaisi toteutusjärjestystä maankäytön ja liikenteen suhteen. Ympäristötehtävien osalta ilman laadun seuranta, ilmastomuutoksen strategiatyö sekä seututiedon ylläpito ja tuottaminen ovat metropolihallinnon tehtäviä. Metropolihallinto tuottaa ja ylläpitää yhteistyössä jäsenkuntien kanssa seutu- ja paikkatietoja maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskien. Lisäksi metropolihallinto sovittaa yhteen kuntien vesihuollon kehittämissuunnittelua. Jos uudistuksen on tarkoitus vahvistaa alueen kilpailukykyä ja elinvoimaa, tulisi myös näihin liittyviä asioita ottaa lakiesityksessä huomioon erityisesti innovaatiopolitikan osalta, koska se on keskeinen tulevaisuuden kilpailukykyä ajatellen. Metropolikaava ei muuta kaavajärjestelmää merkittävästi, sillä edelleen kunnat valmistelevat yleis- ja asemakaavoja ja metropolikaava vertautuu maakuntakaavaan. Metropolikaavan prosessi vastaa kuitenkin kuntakaavoituksen prosessia, jonka mukainen kaavan vahvistamismenettely poikkeaa metropolialueella muusta Uudestamaasta. Asunto- ja maapolitiikan osalta metropolihallinto ei tarjoa merkittäviä parannuksia. Asunto-ongelmaa ei ratkaista normeja lisäämällä ja hallinnon kautta vaan luomalla kunnille, rahoittajille ja toteuttajille paremmat edellytykset ja velvollisuudet tehdä yhteistyötä. On myös kyseenalaista, että metropolihallinto päättää alueiden käyttöönottojärjestyksestä ja ajankohdasta, mutta kunta maksaa kustannukset (palvelut). Jotta metropolikaavan