Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste Kristiina Kariniemi-Örmälä Ohjelmapäällikkö Kaste Etelä-Suomi

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste Kristiina Kariniemi-Örmälä Ohjelmapäällikkö Kaste Etelä-Suomi

2 Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa 1 (2) Ohjelma perustuu Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettuun lakiin (STVAL 733/1992, 5 ). Valtioneuvosto vahvistaa ohjelman joka neljäs vuosi. Se on yhteensopiva valtiontaloutta koskevien päätösten kanssa. Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset.

3 2 (2) Kaste-ohjelma on laadittu valtion, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä. Ohjelma pureutuu sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisten asiantuntijoiden ja kansalaisten esille nostamiin uudistustarpeisiin. Ohjelma toimeenpanee hallitusohjelmaa. Siinä on nivottu yhteen sosiaali- ja terveysministeriön strategian mukainen säädös-, resurssi- ja vuorovaikutusohjaus. Vuosien ohjelma on osin jatkumo edellisellä ohjelmakaudella ( ) käynnistetylle kehittämistyölle. Laajoja uudistusprosesseja jatketaan, levitetään ja juurrutetaan toimivia käytäntöjä.

4 Miksi Kaste-ohjelmaa tarvitaan? Hyvinvointi- ja terveyseroja on kavennettava sosioekonomisten ryhmien väliset erot huono-osaisuus siirtyy sukupolvelta toiselle lasten turvattomuus mielenterveys- ja päihdeongelmat Rakenteet ja palvelut on järjestettävä asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti kestävästi peruspalvelut eivät toimi riittävän hyvin kaikissa kunnissa, saatavuudessa ja laadussa puutteita perus- ja erityispalvelujen yhteistyön toimivuudessa parannettavaa tietoperusta ja sähköinen tiedonhallinta kaipaa vahvistamista henkilöstön pysyvyydessä ja riittävyydessä on parannettavaa

5 Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat

6 Kaste-ohjelma muodostuu kuudesta toisiaan täydentävästä osaohjelmasta Osaohjelmien tehtävänä on koordinoida: normi-, voimavara- ja vuorovaikutusohjausta, alan keskeisten toimijoiden yhteistyötä ja hankerahoittajien välistä yhteistyötä. Osaohjelmien läpileikkaavat periaatteet: Osallisuus ja asiakaslähtöisyys. Osaohjelmat toteutetaan tavoilla, jotka ylläpitävät ja edistävät yhdenvertaisuutta kansalliskielten välillä. Saamen- ja viittomakielisten sekä muiden kieli- ja kulttuurivähemmistöjen erityistarpeet otetaan huomioon osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä palvelujen kehittämisessä. Vammaisten ihmisten tarpeet, sukupuolten väliset erot ja tasa-arvon edistäminen otetaan huomioon koko ohjelman toimeenpanossa.

7 /kaste /julkaisut Ohjelma (myös painotuotteena) Toimeenpanosuunnitelma Hankeopas

8

9

10 Moni eri toimija tarjoaa resursseja uudistuksen tueksi Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustukset 14,5 miljoonaa euroa/vuosi. Vuoden 2013 valtionavustusten hakuaika päättyy Jatkossa hakuaika päättyy syyskuun loppuun. STM koordinoi yhteistyössä eri rahoittajatahojen kanssa muuta kunnille, kuntayhtymille, järjestöille ja yrityksille tarkoitettua sosiaali- ja terveydenhuollon hankerahoitusta. Muita rahoittajia muun muassa: Tekes, RAY ja ESR. Hankerahoituksen lisäksi eri toimijat käyttävät omia resurssejaan ohjelman linjausten mukaiseen uudistustyöhön.

11 Työ jatkuu! Tilaa sähköpostiisi STM:n tiedotteet ja Kuntainfot: Sote-uutiskirjeen tilaus:

12 Järjestöt ja Kaste Innostamot Porvoo, Hyvinkää Lappeenranta, Espoo Elina Varjonen Kehittämispäällikkö RAY Elina Varjonen, avustusosasto

13 Strategiset päälinjat Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla Elina Varjonen, avustusosasto

14 Kasteen Etelä-Suomen kehittämistoiminnan painopisteet vuosille I Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan Tuetaan riskiryhmien selviytymistä - kehittämällä osallisuutta edistäviä työmuotoja lisätään kohdennettuja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen muotoja ja matalan kynnyksen palveluja. -> pitkäaikaisasunnottomuus poistuu ja terveys ja hyvinvointi lisääntyvät II Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan Kehitetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuuksia ja otetaan käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia Vahvistetaan ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita sekä kehitetään lastensuojelutyötä. -> Lapset ja nuoret voivat paremmin III Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan Toteutetaan ikäihmisten palveluiden rakennemuutos kehitetään palvelujen sisältöä ja lisätään vanhenemiseen liittyvää osaamista. -> Yhdessä parempi ikääntyminen IV Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan Tehdään asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia Varmistetaan tarpeenmukaisten palvelujen oikeudenmukainen saatavuus -> Peruspalvelut toimivat V Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia toimenpiteineen keskeinen osa jokaista painopistealuetta Asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa! Elina Varjonen, avustusosasto

15 Järjestöt ja Kaste RAY:n avustusstrategialla ja Kasteella yhteisiä tavoitteita Kaste on valtionhallinnon ohjelma, mutta RAY voi rahoittaa yhteistyöhankkeiden järjestöjen osuutta osana normaalia avustustoimintaa Kasteen alueelliset toimeenpanosuunnitelmat nostavat alueellisesti tärkeitä asioita esille Myös järjestöjen kannattaa reagoida näihin järjestölähtöisen auttamistyön keinoin Elina Varjonen, avustusosasto

16 Miksi järjestöt mukaan Kasteeseen? Laajempi kehittämisalusta Linkittyminen ajankohtaisiin kehittämisen alueisiin mahdollisuus, ei pakkopulla Toiminnan juurtumisen hyödyt palvelu/kuntoutuspolut, toimintajatkumot Elina Varjonen, avustusosasto

17 Mitä yhteistyötä? Kuntien ja järjestöjen välillä paljon muutakin Kaste-tavoitteiden suuntaista toimintaa kuin hankeyhteistyötä Työryhmätyöskentelyä, koulutusta, ostopalveluita Toimintaan sitoudutaan parhaiten niin, että eri toimijat ovat mukana jo suunnitteluvaiheessa Tärkeää, että rinnakkain toteutettavat kehittämishankkeet suunnitellaan samaan aikaan (strateginen yhteistyö) Elina Varjonen, avustusosasto

18 Emma & Elias -avustusohjelma Rahoitetaan järjestöhankkeita, joiden tavoitteena Lisätä aikuisten yhteistä vastuuta lapsista: sekä asenteita että toimintaa vahvistaa ja tukea vanhemmuuteen liittyviä valmiuksia ja voimavaroja puolustaa lapsen oikeutta olla lapsi parantaa lasten ja lapsiperheiden huomioimista yhteiskunnassa eri elämäntilanteissa (lainsäädäntö, työmarkkinat, elinkeinoelämä, palvelujärjestelmä) Sidosryhmäyhteistyön ja toimintaympäristön muiden toimijoiden kanssa tavoitteena luoda yhteisiä palvelupolkuja ja toimintakenttiä Elina Varjonen, avustusosasto

19 Eloisa ikä avustusohjelma Ohjelman tavoitteet Luoda mahdollisuuksia ja edellytyksiä ikäihmisten osallisuudelle ja mielekkäälle tekemiselle Luoda ja kehittää paikallisten yhteistyömalleja muiden toimijoiden kanssa Vaikuttaa yhteiskunnan ja kansalaisten asenteisiin myönteisen ikäidentiteetin vahvistamiseksi Kohderyhminä 60+ aktiiviset, toimintakykyiset ihmiset riskiryhmiin kuuluvat haastavissa elämäntilanteissa elävät Elina Varjonen, avustusosasto

20 Elina Varjonen, avustusosasto

21 INNOSTAMO Sosiaalialan osaamiskeskus Verso on vahva alueellinen sosiaalialan asiantuntija, kehittäjä ja välittäjä

22 Sosiaalialan osaamiskeskukset SONetBotnia 8/02 FSKC 12/01 POSKE 8/01 KOSKE 3/01 ISO 2/01 Alueellisia osaamiskeskuksia on 11 ja ne kattavat kaikki kunnat Verso toimii Päijät-Hämeessä ja Itäisellä Uudella maalla Ruotsinkielisillä kunnilla on yhteinen osaamiskeskus Pikassos 11/01 Vasso 9/02 Verso 4/02 Socom 10/01 Sosiaalitaito 12/01 Socca 4/02

23 Osaamiskeskusten työ on lakisääteistä toimintaa Kehittää ja välittää sosiaalialan osaamista ja asiantuntemusta Kehittää peruspalveluja sekä erityisosaamista vaativia erityis- ja asiantuntijapalveluja Turvaa perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja käytännön työn monipuolisen yhteyden Toteuttaa tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa Ylläpitää yhteistyötä alueellisten erityis- ja asiantuntijapalveluiden tuottamiseksi.

24 Innostamo työpaja: Aikuisiän hyvinvointi ja terveyserojen kaventaminen Porvoo Elina Varjonen, Kristiina Kariniemi-Örmälä

25 Olemassa olevaa hyvää, yhteistyöhön perustuvaa toimintaa Itä-Uudenmaan alueella 1/2 Kunnat ostavat yhdistyksiltä palveluja yhteistoimintasopimus (esim. klubitaloissa siirtymätyöohjelmat välityömarkkinoilla) Järjestöjen avustaminen (kunnilta, kaupungeilta) Porvoossa kaupungin järjestö-yhdistysyhteistyöstä vastaava henkilö on kehittämispäällikkö sosiaalinen yritystoiminta järjestöjen vertaistukiryhmät täydentävät julkisen puolen resurssipulaa on toimivia yhteistyöelimiä, ikäihmisten neuvottelukunta, vanhusneuvostot -> voisiko käytäntöä laajentaa, jolloin toimintaa voitaisiin suunnitella yhdessä? ystävätoiminta järjestötahon tuottamana muistipoliklinikka alkanut RAYn rahoituksella ja nyt toteutuu kaupungin toimintana aamukahvitilaisuuksia, joihin kutsutaan yhdistyksiä, seurakuntia, aiheena mm. osallisuus, tavoitteena löytää teemoja, jotka kiinnostaisivat laajalti Sijaishuollon Voikukkia-toiminta lähtenyt hyvin käyntiin Porvoon alueella esim. seurakunta järjestää leirin mt-kuntoutujille seurakunnan perheasiain nvk, - miesten eroryhmät - mahdollisuuksia yhteistyölle yhteisiä asiakkaita = yhteistyömahdollisuuksia vammaisneuvojat reumayhdistyksellä yhteistyötä työvoima- ja elinkeinotoimiston kanssa, arjen apua kotona, neuvontaa arjen asioissa ennaltaehkäisevää terveystoimintaa seurakunnan kanssa hyvää yhteistyötä reumayhdistyksen kanssa => monet saaneet uskoa lähteä liikkumaan, neuvontatoiminta, sairaala klubitalolla merkittävä hoitoon ohjaamisen paikka. Nähdään jäsenten tila ja osataan ohjata riittävän aikaisin eteenpäin Mm. verkostopalaverien avulla lisätään tiedon vaihtoa, vältetään päällekkäisyyksiä diakoniatyön verkostopalaverit hyvä käytäntö mutta niiden systemaattisuudessa kehitettävää. Elina Varjonen, Kristiina Kariniemi-Örmälä

26 Olemassa olevaa hyvää, yhteistyöhön perustuvaa toimintaa Itä-Uudenmaan alueella 2/2 Päivi Mäkimartti: lähettänyt kyselyn verkostoille ja toimijoille ko kysymyksistä; ikääntyminen ja työmarkkinoilta poislähtö pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien määrä nousussa reumatoimiston palvelua tarjotaan ikääntyneelle kotiin hyvin matalalla kynnyksellä ja samana aikaan työllistetään pitkäaikaistyöttömiä osatyökykyisyyteen kannustaminen ikääntyvät, eläkeläiset valtava resurssi hyväkuntoiset, osaavat, asiantuntijat jne.jne. auttavaisuus elämäntapana lisää terveyttä yhteisöllisyys ja yhteisvastuu heräämässä, tuettava sitä, sitä tarvitaan murroskausi, joka menossa verrattavissa -60-luvun murroksiin, aikakausi päättymässä ja uusi tulossa tilalle Elina Varjonen, Kristiina Kariniemi-Örmälä

27 Mihin yhteiskunnallisiin haasteisiin meidän pitäisi vastata? väestön ikääntyminen, työmarkkinoilta lähtee tietotaitoa ikäihmiset valtava resurssi pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien määrä kasvussa Porvoon alueella Mielenterveysongelmat ja sairaseläkkeet, mt-kuntoutujien tilanne perheiden pahoinvointi Kelan kuntoutuksen vaikeutuminen voimakas viesti lasten ja nuorten pahoinvoinnista, mutta samalla niukennettu voimavaroja esim. neuvoloista ja muusta ennalta ehkäisevästä toiminnasta. lähestymistapa on usein ongelmakeskeinen. Monia palveluita pitäisi kohdentaa varhaisemmassa vaiheessa ja tukea olemassa olevaa hyvää. Parisuhteen tukemiseen lisää paukkuja. Hyviä malleja on jo. Iso seudullinen yhteistyön aihe! kansalaisyhteiskunta voi myös ilmaista omaa tahtoaan ja nousta puolustamaan itselle tärkeitä asioita. Vrt. Malmin kutojamummot. Kelan kuntoutusrahaa vähennetty - tulevaisuudessa tarvitaan enemmän laitoshoitoa ja apuvälineitä tukien yhteensovittaminen: tuet kannustaviksi esim. osatyökykyisten osalta. yhteiskunta yksilökeskeinen. miten yhteisöllisyyttä saadaan herätettyä? => sosiaalinen pääoma Elina Varjonen, Kristiina Kariniemi-Örmälä

28 Tärkeimmät kehitettävät asiat Porvoossa ei ole esteettömiä tiloja yhteisiksi kohtaamispaikoiksi ja olohuoneiksi Hyvinvointitalo -idea, hyvinvointiryhmät kunnissa aloittaneet, käyneet tutustumassa Myyrmäessä asukastaloon palvelupolkuja voitaisiin tehdä niin, että järjestötoimintaa olisi mukana Aina ei tarvita rahaa: työpanos tai muu olemassa oleva tuki, esim. maksuttomia uimahallivuoroja mt-kuntoutujille tai vanhuspalvelun infopäivä, johon kutsutaan järjestöt tms. Miesten pahoinvointi miesverkostot paremmiksi! miesryhmät, mielekkään tekemisen puute, miesten miehille räätälöimiä toimenpiteitä/kerhoja, vertaisryhmät Virkamiesten infot kaikille yhteisesti Miten järjestöt voisivat tehdä tiiviimmin keskinäistä yhteistyötä? Järjestöverkosto, josta kumppani kunnalle ja muille toimijoille? vertaisryhmätoiminnan kehittäminen erityisesti miehille yhteinen haaste. Yhteisiä toimia syrjäytymisen ja leimautumisen ehkäisemiseksi, vrt. "black is beautiful -kampanja kysy ja käy katsomassa! Tutustu muiden toimintaan! suunnitelmallista yhteistä toimintaa! kunta koollekutsujana. Miten toiminta koordinoidaan? minkälaisista asioista pitäisi tiedottaa? Pitäisi kartoittaa asiakaskokemuksia paremmin. Esim. Porvooseen muuttavilla ihmisillä tiedon aukkoja. Myös järjestöjen pitäisi infota paremmin kunnan virkamiehiä siitä, mitä toimintoja ne tarjoavat. yhteistoiminta; suunnitelmallista yhteistä toimintaa, yhteisiä toimintasuunnitelmia, koulutuksia ym. mistä asioista meidän pitäisi tiedottaa paremmin, pullonkaulat, kartoittaa asiakaskokemuksia Elina Varjonen, Kristiina Kariniemi-Örmälä

29 Miten jatketaan? Miten jatketaan -sosiaalialan osaamiskeskuksen (Verso) aamukahvitoiminnan kehittäminen -yhteistyö temaattisemmaksi, ei vain avustuksista hakua tai niiden jakoa -yhteistoimintapäivä (hyvinvointikoordinaattorien rooli) - tiedottaminen ja sen kanavat ; media/ Itä-Uusimaan oma portaali kuntien välille yhteistyöverkosto Konkreettinen: -aamukahvitilaisuus järjestöille ja yhdistyksille Versossa Porvoon päälinjauksista tuen jakamisessa -tiedottaminen-media -Itä-Uusimaalainen portraali -hyvinvointikoordinaattorit-hyvinvointipv. -kuntien välistä yhteistyötä on helppo koordinoida, mutta kuka voisi koordinoida yhdistysten välistä yhteistyötä -Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto/yhteistyöverkosto -Porvoon klubitalolla klo avoimet ovet Elina Varjonen, Kristiina Kariniemi-Örmälä

30 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Itä-Uudenmaan toimijat, PORVOO Mikä toimii hyvin? - Etsivä nuorisotyö käyntiin/askola Yhteistyö toimii esim.työkkäri, srk, lähkunnat, nla ja sosiaalitoimi Hyvinvointityöryhmä - Oppilashuoltoryhmä/Loviisa (kaksikielinen yhteistyö) Kelpo-uudistus Päivähoidossa moniammatillinen tukiryhmä Verkostoituminen esim. lastenpsykiatrian palveluja saatavilla yhteistyö toimii - vireä yhdistystoiminta / MLL, Uusimaa ennaltaehkäisevä näkökulma esim. Askolassa näkyvää perheitä tukevaa työtä Vapaaehtoisia riittää mukavasti erityisesti nuoria pikkulapsityö - Päiväkerhossa voidaan tukea /Porvoon srk monenlaisia muita toimintoja alueverkostoja (3kpl) Yhteistyö varhaiskasvatuspalvelun kesken Porvoossa kutsuttu seurakuntaa hyvin mukaan - Kouluverkko - Verkostoyhteistyö moneen suuntaan / Sipoon sosiaalitoimi seurakunta toimintakeskus Risteys - Innokylän hankepankki Innotuutorit (100 kpl) - Yhteistyö /sosiaali- ja terveystoimi Porvoo lapsiperheiden sosiaalityö perheneuvola nuoriin liittyvä monialainen yhteistyö (esim. nuorten asuminen, tukihenkilöt) - Moniammatillinen verkostotyö / sosiaali- ja perhepalvelut yhteistyö kuntien välillä innostus, halu uudistaa, ei vain hankkeiden avulla, pienin askelin ehkäisevistä sosiaalipalveluista alettu puhumaan - Alueella toimivia hankkeita Elämä haltuun hanke Voikukkia vertaisryhmät - Päihdeklinikan päihdepalvelut - Varhaiskasvatuksen puolella yhteiset kokoukset, ph puolella aloitettu - Osaamiskeskus Verson toiminta

31 Missä on haasteita? - perheiden pahoinvointi - illamående: barn och ungdomar, hela familjen - lastensuojeluilmoitus byrokratian rattaissa - lähetteet - stela strukturer - nykyaikainen byrokratia - jatkuva muutos - haaste - verkon silmästä pudonneet - avun tavoittamisen hankaluus - varhainen tuki/ehkäisevä apu perheissä - perhetyötä ilman lastensuojelua - puhuminen suunnittelu nopeammin tekoihin/ perhe mukaan - kund och kundens behov bör vara utgångspunkt - asiakkaan kohtaamiselle jää liian vähän aikaa - yhteistyö - vanhemman vastuu - vanhemmuuden tukeminen läpi koko lapsuuden - lapsen saattaminen/tukeminen aikusuuteen asti - nuorten asumispalvelut - nuorten työttömien terveydenhoito ja harrastustoiminta Kehittämisideoita (mitä ja ketkä mukana) Ryhmä 1. Perhetyötä ilman lastensuojelua - ennaltaehkäisevää/jälkihoito o ketkä ohjaa? Yhteistyö o matala kynnys o perhetyöntekijä, jonka kuka vaan voi tilata o tukihenkilö, vapaaehtoistoiminta/kummi Tukihenkilötoiminta - vapaaehtoisten koulutus tukihenkilöksi o spr, mll, pela, folkhälsan, srk, seurat - moniammatillinen työryhmä kartoittaa tarpeet

32 Ryhmä 2. Prosessikuvaus asiakas fokuksessa - asiakasedustaja mukana - kolmannen sektorin mahdollisuudet tukea Ryhmä 3. Tidigt ingripande, förebyggande stöd, helhetstänkande vårdstig utse ansvarperson/enhet tid hela byn fostrar individen/familjen trede sektorn/föreningar kommunala aktörer Ryhmä 4. LAPSU lapsiperheiden suunnitelma - perheen oma innovointi, perheiden motivointi - lapsiperheen suunnitelma alkaa jo perhevalmennuksessa - kulkee mukana nla koulu - hoijks sisältyy - perheiden tukiverkosto, kolmas sektori mukana

33 Innostamo Työpaja 2. Eloisaa ikää - ikäihmiset Porvoo

34 Ennakkotehtävä: Millaisia ihmisten hyvinvointiin liittyviä ongelmia tai tarpeita alueellanne on? Mielestäni ikäihmisten huomioimista on lisättävä. Jos ihmisellä on vielä vanhetessaan masennusta tai muita psyykkisiä sairauksia hän jää yksin ja erakoituu ja sitä myöten oireet lisääntyvät entisestään. Ikäihmiset on huomioitava eli niin kuin otsikossakin sanotaan Eloisaa ikää. Miten palveluissa huomioidaan viittomakieliset ikäihmiset? Miten saadaan vielä enemmän ihmiset mukaan vapaaehtoistyöhön? Alue kuin alue, perusvaatimus "oikea palvelu oikeaan aikaan" ei oikein toteudu. Toiminnan järjestämiseen tarvittavat tilat ovat liian pienet. Toiminnan kehittäminen ei onnistu ja emme tavoita kohderyhmiä. esim. yksinäiset vammaiset ja vanhukset.

35 Lisää haasteita Kotihoito ei vastaa tämän päivän tarpeisiin ei kuunnella ikäihmisten yksilöllisiä tarpeita esim. tarve päästä itse kauppaan valitsemaan tomaatteja Ikäihmisten yksinäisyys Ikäihmisten mielenterveyttä tukevat tekijät pitäisi tehdä näkyviksi kuten toimijuus, yksilöllisyys, tarve olla tarpeellinen, liikkuminen, omien toiveiden kuunteleminen Parisuhteisiin liittyvät haasteet Liikkumisen vaikeudet taksiseteleitä ei voi käyttää harrastuksiin linjataksissa korkea kynnys Ei riittävästi tietoa erilaisista hyvinvointia lisäävistä palveluista ja toiminnasta ikäihmisillä, omaisilla, ammattilaisilla

36 Valitut kehittämiskohteet Vapaaehtoisten löytäminen ja tuki Yksilöllisyyden huomioiminen Tiedonpuute ikäihmisten hyvinvointia edistävästä toiminnasta ja palveluista ikäihmisillä, omaisilla, ammattilaisilla

37 Vapaaehtoisten houkuttelu ja tuki Mitä pitäisi tehdä? Vapaaehtoisten yhteydenotto kaupungin verkkosivujen kautta Selkeitä tehtäviä esim. ulkoilutus Vapaaehtoisten työnohjaus, koulutus Infoa lehtiin - tilaisuuksia esim. vapaaehtoisilta, johon henkilökohtainen kutsu Yhteistyö, rekrytointi eläkeläisjärjestöjen, srk:n kautta Hoitaja -vapaaehtoinen Onnistunutta rekrytointia kannattaa benchmarkata Suurten ikäluokkien houkuttelu Kunnalla tulisi olla koordinointirooli Sukupolvien välinen yhteistyö

38 Yksilöllisyyden huomioiminen Mitä pitäisi tehdä? Vaikka huomioidaan esim. hoitosuunnitelmassa, järjestelmä ei anna mahdollisuuksia siihen Ohjataan myös kolmannen sektorin ja vastaavien palvelujen piiriin Läsnäolo Esim. kuljetuspalvelua vain yhdenlaista > eri vaihtoehtoja, jotta kaikki voivat käyttää Vaatii työntekijältä todellista luovuutta (koko ajan uutta) Kuultava asiakasta Mistä tähän aikaa? Jalkautuminen kyliin > Kokeilu Kylätapaamiset alueen asukkaat kutsutaan koolle ja tiedustellaan heidän tuen tarpeitaan toteutetaan pilotti, jossa kunta, srk, järjestöt lähtevät yhdessä tuottamaan toimintaa x määrälle henkilöitä yhteistyötahoina vaikkapa Kotona kokonainen elämä (Kaste) ja Eloisa ikä

39 Tiedonpuute ikäihmisten hyvinvointia edistävästä toiminnasta ikäihmisillä, omaisilla, ammattilaisilla Mitä pitäisi tehdä? Neuvonnan ja ohjauksen tulee olla kunnan strategista työtä Nettiportaali ja fyysinen matalan kynnyksen seniorineuvola + kotikäynnit, terveys/tietobussi, terveyskioski Infopiste, tieto sinne, missä ihmiset liikkuvat Verkostotapaamiset/seminaarit (kunta, srk, järjestöt, yritykset, oppilaitokset) tieto eri toimijoiden toiminnasta välittyy kasvotusten voidaan kytkeä kunnan neuvontapalvelujen yhteyteen Kansalaiskuulemiset/foorumit Toisten kuuleminen: asiakkaat, omaiset, sektorirajat palveluketjussa, eri toimijat Koulutuksia +infotilaisuuksia ikäihmisille vuorovaikutteisia Kansalaistaitokurssit tekemisen kautta