Työvoimakustannusindeksi

Transkriptio

1 Palkat ja työvoimakustannukset 2010 Työvoimakustannusindeksi 2009, 4. neljännes Tehdyn työtunnin kustannus nousi loka joulukuussa prosenttia Yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat vuoden 2009 loka-joulukuussa prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä, kuten tulospalkkioita, nousivat 1,8 prosenttia. Vastaavalla ajanjaksolla ansiotasoindeksi nousi yksityisellä sektorilla 2,6 prosenttia. Vuodesta 2008 vuoteen 2009 työvoimakustannukset nousivat 4,9 prosenttia ja ilman kertaluonteisia palkkaeriä 5,0 prosenttia. Koska uuden menetelmän mukaista aikasarjaa on vasta vuoden 2007 alusta saatavilla, ei indeksin tietoja ole voitu kausitasoittaa. Ns. liikkuvien arkipyhien, kuten pääsiäinen ja loppiainen, ajoittuminen vaikuttaa sekä koko vuotta että vuoden ensimmäistä, toista ja neljättä neljännestä koskevien tietojen vertailukelpoisuuteen. Työpäiville sattuvien arkipyhien lisääntyminen vaikutti työvoimakustannusten nousuun nopeuttavasti vuoden 2009 toisella neljänneksellä. Vuoden 2009 neljännelle neljännekselle ajoittui yksi työpäivä enemmän kuin edellisen vuoden vastaavalle neljännekselle. Työpäivien määrän lisääntyminen hidasti kustannusten nousua laskennallisesti noin 1,5 prosenttia. Tilastokeskus julkaisee kausitasoitetut ja työpäiväkorjatut sarjat, kun havaintoja on riittävästi luotettavien tulosten laskemiseksi. Toimialoittain laskettaessa teollisuudessa tehdyn työtunnin kustannus nousi 1,6 prosenttia loka-joulukuussa 2009 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Nousu oli suurinta rahoituksen ja vakuutuksen toimialoilla, 6,9 prosenttia ja hallinto ja tukipalveluissa työvoimakustannukset laskivat 7,6 prosenttia. Rakentamisessa työvoimakustannukset nousivat 2,3 prosenttia loka-joulukuussa 2009 verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan, palvelualalla nousu oli vastaavasti 1,3 prosenttia. Työvoimakustannusten muutos toimialoilla yhteensä, teollisuudessa, rakentamisessa ja palveluissa TOL 2008 mukaan Koodi Toimiala B-S B-E G-N Yhteensä Teollisuus Palvelut Työvoimakustannukset, muutos Työvoimakustannukset, Työvoimakustannukset, yhteensä ilman kertaluonteisia palkkaeriä 1,8 1,6 1,5 2,3 1,3 1,2 Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Sisällys Tulospalkkioiden osuus yksityisen alan ansioista prosentti-yksikön pienempi kuin ennen talouskriisiä...3 Liitetaulukot 1. Työvoimakustannukset, työvoimakustannusindeksi 2008= Työvoimakustannukset, prosenttimuutoksia, työvoimakustannusindeksi 2008= Työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä, työvoimakustannusindeksi 2008= Työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä prosenttimuutoksia, työvoimakustannusindeksi 2008= Toimiala Laatuseloste: Työvoimakustannusindeksi...8 2

3 Tulospalkkioiden osuus yksityisen alan ansioista prosentti-yksikön pienempi kuin ennen talouskriisiä Yksityisen alan ansioista maksettiin vuonna 2009 noin 2,6 prosenttia tulospalkkioina. Osuus oli nyt noin prosenttiyksikön pienempi kuin ennen talous-kriisiä vuonna Tulospalkkioiden osuus oli edelleen suurin teollisuudessa ja liikealalla. Taulukko 1. Tulospalkkioiden osuus yksityisen sektorin palkkasummasta toimialaryhmän mukaan na 2007, 2008 ja 2009, % T O L 2008 pääluokat Teollisuus B..E Liikeala G..N Hyvinvointipalvelut O..S Yhteensä B..S ,4 1,8 3,4 1,1 3,6 4,1 1,8 3,2 1,3 3,3 3,4 1,7 2,5 1,0 2,6 Noin puolet tulospalkkioista maksetaan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Vuoden 2007 hyvästä talouskehityksestä johtuen tulospalkkioiden osuus palkkasummasta nousi vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä teollisuudessa noin kymmeneen ja liikealalla noin kuuteen prosenttiin palk-kasummasta. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä vastaavat osuudet olivat noin kolmanneksen tätä pienemmät. Tulospalkkioiden osuus säilyi vuoden 2009 kolmen viimeisen neljänneksen aikana suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Kuvio 1. Tulospalkkioiden osuus yksityisen sektorin palkkasummasta toimialaryhmän mukaan neljännesttain , % Yksityisen sektorin ansioista runsaat kuusi prosenttia koostui muista kertaluonteisista palkkaeristä kuin tulospalkkioista, lähinnä lomarahasta ja loma-korvauksesta. Näiden erien osuus oli selvästi suurin vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä. 3

4 Kuvio 2. Tulospalkkioiden ja muiden kertaluonteisten erien osuus yksityisen sektorin palkkasummasta neljännesttain , % Kertaluonteisten palkkaerien (tulospalkkiot, lomarahat jne.) kokonaisosuus oli na 2007, 2008 ja 2009 selvästi pienin vuoden viimeisellä neljännek-sellä. Vuoden 2009 ensimmäistä neljännestä lukuun ottamatta kertaerien osuus oli suunnilleen sama kuin vuotta aikaisemmin. Tiedot ovat ennakollisia ja perustuvat työvoimakustannusindeksin neljännestilaston aineistoon. Lopulliset tiedot vuodelta 2008 julkaistaan työvoimakustannusten rakennetilastossa syksyllä

5 Liitetaulukot 1. Työvoimakustannukset, työvoimakustannusindeksi 2008= /4 2009/3 2009/2 2009/ /4 2008/3 2008/2 2008/ Toimiala Toimialakoodi 104,9 95,3 110, ,5 93,4 104,2 103,7 98,7 96,7 Yhteensä B-S 10 93,4 112,6 114,3 102,3 91,9 105,9 101,9 100,3 97,8 teollisuus B-E 105, ,6 102,3 91,9 106, ,1 97,5 Teollisuus C 10 92,2 107,0 111,6 103,2 90, ,9 100,4 98,3 Elintarviketeollisuus 10,11 106,3 91,5 111,8 119,3 102,4 91,1 106,2 105,7 97,0 97,4 Metsäteollisuus 16,17 102,6 91,1 104,6 111,1 103,6 90,2 105,4 102, ,6 Kemian teollisuus ,2 94,3 117,6 115,5 101,4 92,4 107,0 99,7 101,0 98,6 Metalliteollisuus ,8 98,3 110,2 112,2 106,8 96,1 103, ,7 93, ,4 107,5 111,7 99,5 94,1 101,9 105,7 98,2 95,5 Palvelualat G-N 97,4 90,6 100,7 104,8 93,7 91,7 103,3 106,3 98,7 94,1 Kauppa G 95,5 87,1 104,9 98,5 91,7 94,0 107,8 103,7 94,5 90,5 Kuljetus ja varastointi H 109,4 95,5 118,5 119,6 103,8 94,0 101,4 105,4 99,1 91,2 Informaatio ja viestintä J 106,4 100,2 97,4 122,6 105,3 93,7 89,8 112,3 104,2 102,7 Rahoitus ja vakuutus K 9 89,0 91,1 103,7 90,2 96,4 100, ,5 9 Hallinto ja tukipalvelut N 2. Työvoimakustannukset, prosenttimuutoksia, työvoimakustannusindeksi 2008=100 Muutos 2009/ /4 2009/3 2009/2 2009/1 2008/4 2008/3 2008/2 2008/1 Muutos 2008/ 2007 Toimiala Toimialakoodi 4,9 8,9 2,8 6,1 Yhteensä B-S 1,6 6,3 12,1 0,1 0,8 0,1 8,6 2,2 teollisuus B-E 5,9 1,8 6,5 12,4 2,3 0,7 1,2 0,1 8,6 2,5 Tehdasteollisuus C 2,4 2,3 6,5 2,8 0,7 0,9 3,6 1,7 Elintarvike -teollisuus 10,11 6,3 0,4 5,3 12,8 3,1 4,5 0,8 2,6 2,7 Metsäteollisuus 16,17 2,6 0,9 0,7 8,4 1,6 1,1 0,9 1,1 2,7 0,4 Kemian teollisuus ,2 2,1 10,0 15,9 0,4 1,5 1,9 1,3 11,2 1,4 Metalliteollisuus ,8 2,3 6,6 9,0 9,3 6,8 7,8 8,3 6,9 1,3 5,5 1,3 5,5 3,8 5,0 Palvelualat G-N 2,6 1,2 2,5 1,4 5,1 8,4 8,2 6,3 Kauppa G 4,5 7,3 2,7 5,1 3,0 10,9 11,4 9,9 9,6 10,5 Kuljetus ja varastointi H 9,4 1,7 16,9 1 8,9 7,4 7,5 15,2 9,6 Informaatio ja viestintä J 6,4 6,9 8,5 9,2 1,1 1,7 9,8 3,7 5,8 2,6 Rahoitus ja vakuutus K 6,5 7,6 9,4 1,0 8,5 11,6 0,7 0,3 8,0 4,6 Hallinto ja tukipalvelut N 5

6 3. Työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä, työvoimakustannusindeksi 2008= /4 2009/3 2009/1 2009/ /4 2008/3 2008/2 2008/ Toimiala Toimiala- koodi 105,0 98,5 109,6 109,6 102,4 96,7 103,8 101,7 97,8 96,2 Yhteensä B-S 105,8 96,8 111,7 111,4 103,3 95,4 105,0 101,3 98,3 96,6 teollisuus B-E 105,9 96,8 111,8 111,7 103,2 95,5 105,1 101,5 97,9 96,6 Tehdasteollisuus C 103,7 96,0 106,7 110,9 101,3 93,8 104,6 102,8 98,9 98,7 Elintarvike -teollisuus 10,11 106,2 95,0 112,5 113,3 104,1 94,4 105,5 102,6 97,5 97,2 Metsäteollisuus 16,17 102,5 94,9 106,5 107,8 100,9 94,2 106,9 100,6 98,2 99,7 Kemian teollisuus ,3 97,5 114,9 113,2 103,6 96,1 104,9 101,2 97,8 96,6 Metalliteollisuus ,7 109,2 109,9 107,7 97,2 103,0 101,8 98,0 93,4 103,7 98,7 107,8 108,1 100,2 97,5 102,5 102,4 97,6 95,4 Palvelualat G-N 97,4 93,3 101,4 101,3 9 94,9 103,8 103,4 97,9 93,6 Kauppa G 96,1 90,2 101,6 98,8 93,6 96,8 105,2 102,6 95,4 90,9 Kuljetus ja varastointi H 109,9 100,7 119,4 115,3 104,3 98,7 102,4 100,9 97,9 92,1 Informaatio ja viestintä J 105,7 107,0 104,5 114,2 107,0 100,3 96, ,1 102,7 Rahoitus ja vakuutus K 93,8 91,7 89,5 102,3 91,6 98,6 99,1 104,0 98,3 97,5 Hallinto ja tukipalvelut N 4. Työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä prosenttimuutoksia, työvoimakustannusindeksi 2008=100 Muutos 2009/ 2008/ 2009/4 2009/3 2009/2 2009/1 2008/4 2008/3 2008/2 2008/1 Muutos 2008/ 2007 Toimiala Toimialakoodi 5,0 1,8 7,8 4,1 4,0 6,0 4,0 Yhteensä B-S 5,8 1,5 6,4 10,0 5,1 3,0 2,7 1,0 7,5 teollisuus B-E 5,9 1,4 6,4 10,1 5,4 3,3 3,0 1,1 7,1 Tehdasteollisuus C 3,7 2,4 7, ,3 1,7 1,4 Elintarvike -teollisuus 10,11 6,2 0,7 6,7 10,4 6,7 3,2 5,2 0,4 Metsäteollisuus 16,17 2,5 0,7 0,4 7,1 2,7 1,8 2,6 2,4 0,3 Kemian teollisuus ,3 1,5 9,5 11,9 5,9 3,6 1,2 1,3 8,5 Metalliteollisuus ,7 6,1 7,9 9,9 9,3 4,8 8,9 7,1 3,7 1,2 5,1 2,7 5,7 4,1 3,7 5,7 4,8 Palvelualat G-N 2,6 1,7 2,3 2,1 4,5 4,1 8,5 8,1 6,6 6,9 Kauppa G 3,9 6,8 3,4 3,7 1,9 10,8 11,8 8,1 9,4 10,0 Kuljetus ja varastointi H 9,9 1,9 16,7 14,2 6,6 8,9 7,2 15,2 13,6 8,6 Informaatio ja viestintä J 5,7 6,7 8,2 1 5,8 1,4 7,2 1,4 3,2 2,6 Rahoitus ja vakuutus K -6,2 7,0 9,7 1,6 6,8 9,6 1,7 1,5 5,2 2,6 Hallinto ja tukipalvelut N 6

7 Toimiala 2008 Toimiala Kaivostoiminta Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Vesihuolto, viemäri ja jätevesihuolto Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistöalan toiminta Ammatillinen tekninen ja tieteellinen toiminta Hallinto- ja tukipalvelut Julkinen hallinto ja maanpuolustus;pakollinen sosiaalivakuutus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys Muu palvelutoiminta Koodi B C D E G H I J K L M N O P Q R S 7

8 Laatuseloste: Työvoimakustannusindeksi 1 Tilastotietojen relevanssi Työvoimakustannusindeksi mittaa tehdyn työtunnin keskimääräisten työvoimakustannusten neljännesttaista muutosta. Tilasto kattaa lähes koko yksityisen sektorin. Tilaston ulkopuolelle jäävät maa-, metsä- ja kalatalous sekä julkinen sektori. Työvoimakustannusindeksi sisältää varsinaisen työvoimakustannusindeksin lisäksi kolme sitä täydentävää indeksiä: palkkakustannusindeksin, sosiaalikustannusindeksin sekä työvoimakustannusindeksin ilman kertaluonteisia ja satunnaisia kustannuseriä. Palkkakustannusindeksi kattaa kaikki ennakonperintälain 13 :n mukaisesti maksetut ennakonpidätyksen alaiset palkat ja palkkiot. Indeksi kattaa siis myös luontoiseduista ja optiojärjestelmistä aiheutuvat kustannukset. Sosiaalikustannusindeksi kattaa kaikki yrityksen lakisääteiset ja vapaaehtoiset sosiaalivakuutusmaksut. Niiden muutosta mitataan tariffien perusteella. Siten maksuajankohta tai mahdolliset maksujen palautukset eivät vaikuta sosiaalikustannusindeksin kehitykseen. Kertaluonteisiin ja satunnaisiin kustannuseriin luetaan kaikki ne palkkaerät, jotka eivät sisälly jokaiselta palkanmaksujaksolta maksettavaan ansioon. Näitä eriä ovat tyypillisesti mm. tulospalkkiot, lomaraha, lomakorvaus, tuntipalkkaisten muut kuin tehdyn työajan ansioon sisältyvät palveluslisät, optioista aiheutuvat kustannukset sekä aiemmilta palkanmaksujaksoilta takautuvasti maksetut sopimuskorotukset. Työvoimakustannusindeksi on kehitetty Euroopan Unionin toimeksiannosta osana koko yhteisön kattavaa hanketta. Työvoimakustannusindeksin laadinnasta on säädetty Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetuksella No 450/2003 sekä siihen liittyvällä Komission toimeenpanoasetuksella No 1216/2003. Tämän asetuksen muuttamisesta sen kattamien toimialojen osalta on säädetty Komission asetuksella 224/ Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilaston perustiedot on vuodesta 2007 lähtien kerätty runsaat 2000 yritystä koskevalla otoksella. Työvoimakustannusindeksin perustietojen keruussa on käytössä kolme lomaketta: teollisuus, palveluala sekä koulutus. Ottamalla tiedustelussa huomioon alakohtaiset erot on pyritty turvaamaan tiedonantajien vastausedellytykset. Tuotantoprosessiin liittyvin käsittelysäännöin on vastaavasti turvattu eri aloja koskevien tietojen vertailukelpoisuus. Tiedustelu koskee palkatun henkilökunnan ja työtuntien määrää, palkkakustannuksia sekä sosiaalivakuutusmaksujen tariffia. Tiedustelu koskee yrityksen koko palkattua henkilökuntaa. Otoskehikko on muodostettu Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Kehikkoon on yleisesti valittu vähintään 30 henkilöä työllistävät yritykset. Kuitenkin pienyritysvaltaisilla toimialoilla (TOL2008) rakentaminen (), kauppa (G), majoitus ja ravitsemistoiminta (I), kiinteistöala (L), ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (M) sekä hallinto- ja tukipalvelut (N) otoskehikkoon on valittu kaikki vähintään 20 henkilöä työllistävät. Rajauksista ja luokitusten eroista johtuen tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoisia. 3 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus Tehdyn työtunnin kustannusta mitattaessa on noudatettu EU:n säädöksen vaatimuksia. Tavoitteena on ollut, että koko otoksesta johdetun kustannusestimaatin suhteellinen keskivirhe olisi noin prosentti. Missään toimialaositteessa suhteellinen keskivirhe ei saisi nousta yli viiden prosentin. Tiedonantajien toimittamia tietoja on editoitu ja täydennetty sekä keräämällä yrityksistä lisätietoja että regressiomallein. Kontrollit ovat koskeneet niitä vastauksia, joissa vastaajan tuntikustannuksen muutos sijoittuu 8

9 kustannusten muutoksen osalta joko ylimpään tai alimpaan desiiliin tai tietoja ei ole saatu oikeassa muodossa, esimerkiksi tehtyinä työtunteina. 4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Työvoimakustannusindeksi julkaistaan Tilastokeskuksen internet -sivuilla neljä kertaa vuodessa noin 70 päivää neljänneksen päättymisestä. Lisäksi indeksin tuloksia julkaistaan palkkatilastojen ttain ilmestyvässä kokoomajulkaisussa Palkat ja työvoimakustannukset. Työvoimakustannusindeksin tulokset julkaistaan ennakollisina ja uusia indeksejä voidaan tarvittaessa tarkentaa. Indeksi tarkentuu lopulliseen muotoonsa noin puoli vuotta viitevuoden päättymisen jälkeen. 5 Tietojen saatavuus ja selkeys 5.1 Työvoimakustannusindeksi julkaistaan Tilastokeskuksen maksuttomilla internet-sivuilla. Yksityiskohtaisempia tuloksia työvoimakustannusten muutoksista julkaistaan ttain palkkatilaston yhteenvetojulkaisussa. Julkaisu on tilattavissa myyntipalvelusta osoitteesta: Tilastokeskus, myyntipalvelu PL 4C TILASTOKESKUS puh. (09) faksi (09) [email protected] 6 Tilastojen vertailukelpoisuus Työvoimakustannusindeksi tehdään EU:n määrittelemiä käsitteitä ja luokituksia noudattaen. EU:n asetuksessa määriteltyjä käsitteitä on käytetty vuodesta 1996 lähtien. Kuitenkin sekä tilaston tuotantomenetelmän että toimialaluokituksen uudistaminen vuodesta 2009 vaikeuttavat tämän tilaston vertaamista aikaisempiin. Tilastokeskuksen julkaisema ansiotasoindeksi mittaa säännölliseltä työajalta saadun ansion muutosta. Se perustuu lähinnä vuoden viimeistä neljännestä koskevaan palkkatilastoon. Ansiotasoindeksin ja työvoimakustannusindeksin muutos saattaa poiketa mm. työvoimakustannusindeksin kattavammasta kustannuskäsitteestä, työajan käytön muutoksista, indeksien erilaisista las-kentamenetelmistä sekä satunnaisten tai kertaluontoisten kustannuserien eri-laisesta kirjaamistavasta johtuen. Eurostat julkaisee työvoimakustannusindeksiä neljännesttain omilla internet -sivuillaan. Kansallisesta työvoimakustannusindeksistä poiketen Eu-rostat:n julkaisemat tiedot kattavat Suomen osalta myös kuntasektorin. Maiden väliset erot tilaston laadintamenetelmässä saattavat vaikuttaa eri maita koskevien indeksien vertailukelpoisuuteen. 7 Tilastojen yhtenäisyys Työvoimakustannustilasto ja työvoimakustannusindeksi perustuvat samoihin käsitteisiin ja määritelmiin. Vuoden 2008 osalta työvoimakustannusindeksin ja työvoimakustannustilaston on koordinoitu siten, että indeksin otos muodostaa pääosan työvoimakustannustilaston otoksesta. 9

10 Palkat ja työvoimakustannukset 2010 Lisätietoja Pekka Haapala Vastaava tilastojohtaja: Kari Molnar (09) Asiakaspalaute: Tilastokeskus, myyntipalvelu PL 4C TILASTOKESKUS puh. (09) faksi (09) ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf)