YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO VAALAN METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO-HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI- SELOSTUKSESTA

Transkriptio

1 KAIELY/26/07.04/2013 Kainuu TuuliSaimaa Oy Snellmaninkatu Lappeenranta YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO VAALAN METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO-HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI- SELOSTUKSESTA TuuliSaimaa Oy on toimittanut Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto hankkeesta. ARVIOINTISELOSTUKSESSA KUVATUT HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Hankkeen nimi Hankkeesta vastaava YVA-konsultti Vaalan Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto TuuliSaimaa Oy Snellmaninkatu 3, Lappeenranta Sweco Ympäristö Oy PL 669, Turku Ympräristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jatkossa ELY-keskus) toimii arviointimenettelyssä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-laki KAINUUN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Kalliokatu Kajaani

2 2 468/1994, muutos 458/458/2006) mukaisena yhteysviranomaisena. Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen 6 :n perusteella tuulivoimalahankkeisiin, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. YVA-menettelyn tarkoituksena on selvittää ne asiat ja vaikutukset, jotka hankkeessa ja sen ympäristössä ovat merkittäviä hankkeen suunnittelun ja päätöksenteon kannalta ja joita eri tahot pitävät tärkeinä. Arviointimenettely on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa käsitellään arviointiohjelmaa, joka on hankkeesta vastaavan suunnitelma hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Arviointiohjelma sisältää myös suunnitelman, miten osallistuminen arviointimenettelyssä järjestetään. Yhteysviranomainen antaa hankkeesta vastaavalle arviointiohjelmasta lausunnon, joka sisältää myös yhteenvedon muiden viranomaisten lausunnoista ja yleisön mielipiteistä. Toisessa, YVA-selostusvaiheessa hankkeesta vastaava kokoaa arvioinneista arviointiselostuksen, joka tulee laatia arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen ohjelmasta antaman lausunnon perusteella. Arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon arviointiselostuksesta. Hankkeesta vastaavan on liitettävä yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksen kanssa valmiin hankesuunnitelman lupa- ja hyväksymishakemuksiin. Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston alueelle laaditaan osayleiskaava ohjaamaan tuulivoimapuistoalueen maankäyttöä. YVA-menettelyn yhteydessä laadittavat selvitykset ja niiden tulokset toimivat osayleiskaavan laatimisen lähtökohtana. Osayleiskaavan laatiminen on meneillään ja koskee Vaalan kuntaan sijoittuvia alueita. Kaavan laatiminen on edennyt samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa. Tuulivoimalat tarvitsevat rakennusluvan kuntien rakennusvalvontaviranomaiselta. Voimajohdon rakentaminen edellyttää sähkömarkkinalain mukaista rakentamislupaa Energiamarkkinavirastolta. Voimajohtoreittien maastotutkimukseen ja johtoalueen lunastamiseen tarvitaan lunastuslain mukaiset tutkimus- ja lunastusluvat. Mikäli ympäristöluvan tarve todetaan, ympäristölupaa haetaan Vaalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kytkentä sähköverkkoon edellyttää liittymissopimusta sähköverkon omistajan kanssa. Hanke edellyttää ilmailulain mukaisen lentoesteluvan liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta. Hankealueelle rakennettavien uusien tieyhteyksien osalta kyseeseen voi tulla myös vesilain mukaisen luvan hakeminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta.

3 3 Arvioitava hanke, sen tarkoitus ja sijainti Vaihtoehdot Tuulivoimapuistohanke sijaitsee kokonaisuudessaan Vaalan kunnan alueella. Metsälamminkankaan alue sijaitsee lähimmillään n. 5 km Oulujärvestä länteen. Vaalan Enonkylän ja Salmenrannan kyliin on matkaa n. 5-6 km. Kajaanin Ojanperän kylään on matkaa vähimmillään n. 3 km. Siikalatvan Järvikylälle on matkaa n. 5 km. Vaalan keskusta sijaitsee vajaan 30 km päässä pohjoisessa, Siikalatvan keskusta (Pulkkila) noin 40 km päässä lännessä, Kajaanin keskusta yli 40 km päässä itäkaakossa ja Paltamon keskusta n. 50 km etäisyydellä itäkoillisessa. Tuulivoimapuiston suunnittelu on käynnistetty vuonna Hankkeen tarkoituksena on perustaa tuulivoimapuisto alueelle, jossa vaikutukset luontoon ja ihmisiin ovat mahdollisimman pienet ja jonka tuuliolosuhteet mahdollistavat hankkeen taloudellisen kannattavuuden. Hanke edesauttaa omalta osaltaan Suomen hallituksen julkistaman ilmasto- ja energiastrategian toteutumista, jossa tavoitteena on mm. uusiutuvan energian tuotannon lisääminen. Tuulivoimapuistoa suunnitellaan 15-27:lle 2,5-5 MW yksikkötehoiselle tuulivoimalaitokselle, joiden nimellisteho on yhteensä noin MW. Tuulivoimaloiden lisäksi hankealueelle tullaan rakentamaan tarvittavat rakennus- ja huoltotiet. Näiden osalta hankkeessa tullaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään alueella jo nykyisellään olevaa tiestöä. Sähkönsiirto tuulivoimapuistosta kantaverkkoon tullaan toteuttamaan rakentamalla 110 kv ilmajohto alueen halki kulkevan Fingrid Oyj:n 400 kv:n johdon Pyhänselkä Vuolijoki rinnalle. Puiston sisäinen sähköverkko toteutetaan 20 kv maakaapelein. Tuulivoimaloiden, tuulivoimapuiston sisäisten teiden, maakaapeleiden ja voimajohtojen sijainnit tarkentuvat suunnittelun etenemisen myötä. Tuulivoimalat on suunniteltu toteutettavan 2,5-5 MW tehoisina napakorkeuden ollessa noin 140 metriä ja roottorin halkaisijan noin 130 metriä. YVA-menettelyssä on tutkittu seuraavat vaihtoehdot (VE). VE0: VE1: Hanketta ei toteuteta Alueelle toteutetaan 15 tuulivoimalaa (38-75 MW) VE2: Alueelle toteutetaan 27 tuulivoimalaa (68-135) Sähköverkkoon liitytään Vuolijoen sähköasemalla. Tarkasteltaviin vaihtoehtoihin on päädytty huomioimalla tuulisuus, sähköntuotantolaskelmat ja lähiympäristön rajoitteet (mm. asutus, luonto, infra). Tarkasteltavaksi vaihtoehdoiksi on otettu mukaan vain teknistaloudellisesti realistisia tuulivoimapuistovaihtoehtoja. Vaihtoehto VE1 on arviointiselostuksen mukaan taloudellisesti haastavampi

4 4 vaihtoehto, varsinkin kun olemassa olevaan sähkönsiirtolinjaan ei ole mahdollista liittyä. Arviointimenettelyn liittyminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston alueelle laaditaan osayleiskaava ohjaamaan tuulivoimapuistoalueen maankäyttöä. Yleiskaavaa on laadittu rinnan YVA-menettelyn kanassa Vaalan kunnanhallituksen hyväksyttyä TuuliSaimaan kaavoitusaloitteen YVA-menettelyn yhteydessä laadittavat selvitykset ja niiden tulokset toimivat osayleiskaavan laatimisen lähtökohtana. Vaalan kunnassa on vireillä koko kunnan tuulivoimayleiskaava, joka valmistunee keväällä Lisäksi Kainuussa on vireillä maakunnallinen tuulivoimakaavoitus, vaihemaakuntakaavana, joka toimii ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa (ja asemakaavaa) sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueidenkäytön järjestämiseksi. Maakuntakaava tulee ottaa huomioon sekä pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Metsälamminkankaan YVA-menettely saadaan päätökseen ennen vaihemaakuntakaavaa. Metsälamminkankaan yleiskaavoitusta ohjaakin näin ollen voimassa oleva maakuntakaava. Yleiskaavaa laadittaessa on kuitenkin myös valmisteilla oleva vaihekaava otettava huomioon ristiriitaisuuksien välttämiseksi. ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA ARVIOINTIMENETELMÄT Ympäristövaikutukset ovat YVA lain mukaan hankkeen välittömiä tai välillisiä vaikutuksia, jotka voivat kohdistua: - ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen - maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöihin sekä näiden - keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen - yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön - luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään vaikutukset tuulivoimapuistohankkeen elinkaaren ajalta. Vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon sekä suorat että välilliset vaikutukset. Arviointityössä on esitetty hankkeen vaikutusalue; kullakin vaikutustyypillä on erilainen vaikutusalueensa. Arvioinnin tarkastelualue kattaa Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston hankealueen ympäristöineen.

5 5 Arviointi on tehty tuulivoimapuistolle ja sen vaatimille sähkönsiirtolinjoille. Arvioinnissa eritellään tuulipuiston ja voimajohdon rakentamisenaikaiset vaikutukset sekä käytön aikaiset vaikutukset samoin kuin vaikutukset toiminnan lopettamisen jälkeen. Suunnitellun tuulivoimapuiston keskeisimpiä selvitettäviä ympäristövaikutuksia ovat vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön, luonnonympäristöön, luonnon monimuotoisuuteen, eliölajistoon, suojelualueisiin, ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä melun ja varjon muodostumiseen. Arviointiin sisältyy tarkastelu epävarmuustekijöiden, haitallisten vaikutusten vähentämisen, muiden tuulivoimapuistojen yhteisvaikutusten sekä toiminnan lopettamisen osalta. Vaikutusten merkittävyyttä on myös arvioitu ja vaihtoehtoja vertailtu keskenään. Tarkastelualueen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Tuulivoimahankkeen laajimmat ympäristövaikutukset kohdistuvat ilmastoon ja maisemaan. Maisemavaikutusten osalta tarkastelu ulottuu laajimmillaan kilometrin etäisyydelle. Maankäyttöön kohdistuva vaikutuksia on tarkasteltu hankkeen vaikutusalueen yhdyskuntarakennetta käsittävänä kokonaisuutena. Tuulivoimaloiden luontovaikutusten tarkastelu on kohdistettu pääasiassa hankkeen rakentamisalueisiin ja niiden lähiympäristöön ja lähistöllä oleviin suojelualueisiin. Melu- ja varjostusvaikutukset tarkastellaan siinä laajuudessa, missä laskelmat osoittavat hankkeella olevan kyseisiä vaikutuksia. Ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan vaikutuskohtaisesti. Keskeisin huomio kohdistuu hankealueen lähiympäristöön. Vaikutusten arviointi perustuu mm. ympäristön nykytilan selvityksiin, maastokäynteihin, kartta-aineistoon sekä arviointimenettelyyn sisältyvään vuorovaikutukseen ja muuhun tausta-aineistoon. Alueelle on tehty mm. maiseman näkyvyysanalyysi, muinaisjäännösinventointi, lepakkoselvitys, inventoitu hankealueen kasvillisuus- ja luontotyypit sekä selvitetty liito-oravan potentiaaliset elinympäristöt. Linnustoselvitys sisältää muuttolinnuston ja pesimälinnuston inventoinnin. Arviointityön yhteydessä on tehty luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi koskien Rumala-Kuvaja- Oudonrimmet (FI ) ja Rimpineva-Matilanneva (FI200923) Natura-alueita. Tuulivoimaloiden aiheuttamat melutasot ja varjonmuodostukset ympäristössä on mallinnettu. Hankkeen lähialueen asukkaille ja loma-asukkaille on tehty asukaskysely. Arviointi kokonaisuudessaan on toteutettu asiantuntijatyönä. ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Arviointiselostuksen vireilläolosta on kuulutettu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja asetuksen mukaisesti Vaalan ilmoitustaululla. Arviointiselostus on pidetty nähtävänä Vaalan kunnan virastossa ja kirjastossa välisen ajan ja siitä on pyydetty Vaalan kunnan sekä muiden keskeisten viranomaisten lausunnot. Kuulutus arviointiselostuksen nähtävänä olosta on julkaistu Kainuun Sanomat ja Kaleva lehdissä. Arviointiselostusta esittelevä yleisötilaisuus on pidetty Vaalan kunnan virastolla.

6 6 Yhteysviranomainen on pyytänyt lausunnot arviointiselostuksesta seuraavilta tahoilta: Vaalan kunta, Kainuun liitto, Kainuun Museo, Fingrid Oyj, Loiste Sähköverkko Oy, Finavia, Ilmatieteen laitos, Puolustusvoimien Pääesikunta, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Liikenne ja infrastruktuuri vastuualue, Digita Networks Oy, Suomen riistakeskus / Kainuu, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 7/ Peruspalvelut, oikeusturva, luvat, Metsäkeskus Kainuu / Julkiset palvelut, Metsähallitus / Luontopalvelut, Kainuun luonnonsuojelupiiri ry. sekä Kainuun lintutieteellinen yhdistys Yhteysviranomaiselle toimitettiin arviointiselostuksesta 11 lausuntoa sekä viisi erillistä mielipidettä. Lyhennelmät näistä ovat ELY-keskuksen lausunnon liitteenä. Mielipiteitä on esitetty 5 kpl. Yhteenvedossa tuodaan esille lausuntojen ja mielipiteiden keskeinen sisältö. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Tässä yhteysviranomaisen lausunnossa tarkastellaan, onko arviointiselostuksessa esitetyt vaikutukset käsitelty YVA-lain ja -asetuksen sekä arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon mukaisesti ja onko hankkeen vaikutuksia arvioitu riittävällä tavalla. Lausunnossa on otettu huomioon arviointiselostuksen kuulemisvaiheessa annetut viranomais- ja muut lausunnot sekä esitetyt mielipiteet, jotka liitetään lausuntoon tiedoksi ja huomioon otettavaksi hankkeesta vastaavalle. Yhteysviranomaisen lausuntoon ei sisälly Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet (FI ) ja Rimpineva-Matilanneva (FI200923) Natura 2000 alueita koskevaa luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesta arvioinnista ELY-keskuksen antamaa lausuntoa, vaan Kainuun ELY-keskus lausuu siitä erikseen. Yleistä Arviointiselostus on selkeä kokonaisuus, jossa kartat, kuvat ja taulukot havainnollistavat tekstiä hyvin. Osa kartoista ja havainnekuvista on kuitenkin siinä määrin epätarkkoja, että se heikentää raportin luettavuutta. Kaava-asiakirjoissa kuvien laatuun ja vertailtavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Yhteenveto muista lausunnoista ja mielipiteistä Suurimmalla osalla lausunnon antajista oli jotain huomautettavaa arviointiselostuksesta. Maisema-vaikutusten arvioinnin täydentämiseksi esitettiin tehtäväksi lisää valokuvasovitteita sekä täydennettäväksi hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia. Pohjois-Suomen aluehallintoviranomaisen lausunnossa käsiteltiin meluvaikutuksia, mm. arvioinnissa olisi tullut selvittää hankkeen suurin mahdollinen meluvaikutus. Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus puuttui lausunnossaan ennen kaikkea tieverkon soveltuvuuden ja liikenneturvallisuuteen kohdistuvien vaikutusten arviointiin. RKTL:n lausunto käsitteli keskeisesti suurpetoihin, metsäpeuraan ja lajien ekologiaan liittyvien

7 7 vaikutusten arviointia ja niiden seurantaa. Lausunnossa käsiteltiin myös ekologisten yhteyksien ja hankkeiden yhteisvaikutusten arviointiin liittyviä kysymyksiä. Kainuun Liiton lausunnossa otettiin esille maakunnallisten suunnitelmien ja ohjelmien huomioiminen arviointiselostuksessa sekä maakunnallisen tuulivoimamaakuntakaavan laatiminen. Metsähallituksen lausunto käsitteli Natura 2000 verkostoon kohdistuvia ja muita luontovaikutuksia. Lausunnoissa tarkasteltiin myös hankkeiden yhteisvaikutusten ja vaikutusten merkittävyyden arviointia. Koska hanke saattaa aiheuttaa rajoituksia maankäytölle myös Vaalan kunnan aluetta laajemminkin, nähtiin naapurikuntien kuuleminen yleiskaavan valmistelun yhteydessä tärkeäksi. Yksityishenkilöiden jättämät mielipiteet koskivat mm. melun ja varjon vilkkumisen mallintamista ja meluhaittoja, terveysvaikutuksia, maisema- ja virkistysarvojen heikentymistä ja alueen luontoarvojen vaarantumista. Muistutuksissa kannettiin huolta myös matkapuhelinten kuuluvuudesta ja TV-lähetysten näkymisestä. Yhteysviranomaisen aiemman lausunnon huomioon ottaminen Arviointiselostuksesta on käytävä ilmi, miten arviointiohjelmasta annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon (YVA-asetus 10 ). Yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaminen arviointityössä ja YVA-selostuksessa on esitetty kohta kohdalta taulukossa 3 s Pääosin yhteysviranomaisen esille nostamat asiat on arvioinnissa otettu huomioon. Selvityksiä on tehty eri vaikutustyyppien osalta varsin kattavasti, mutta suurpetoihin, metsäpeuraan ja linnustoon liittyvää tietoa ei kuitenkaan ole vielä tällä hetkellä riittävästi luotettavan arvioinnin pohjaksi. Tarkennustarvetta on vielä myös yhteisvaikutusten, alueiden pirstoutumisen sekä ekologisiin yhteyksiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin osalta. Uhanalaisten eliölajien osalta suotuisan suojelutason turvaamiseen liittyvää arviointia tulee myös täydentää. Tämä koskee ennen kaikkea suurpetoja ja metsäpeuraa. Yhteysviranomainen kiinnitti erityisesti yhteisvaikutusten arvioinnin tärkeyteen huomiota arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa ja esitti, että sitä käsiteltäisiin jopa erillisenä kohtanaan. Yhteisvaikutuksia on kuitenkin käsitelty melko yleisellä tasolla. Arvioinnin täydennystarpeita on yksilöity tarkemmin jäljempänä. Hankekuvaus Hanke, sen lähtökohdat, tavoitteet ja sijainti on kuvattu selkeästi. Hankkeen sijoittuminen on esitetty kartalla siten, että ohjeelliset tuulivoimaloiden paikat on nähtävissä. Hankekokonaisuus käy hyvin ilmi hankekuvauksesta. Voimalat ja sähkönsiirto vaihtoehtoineen on esitetty kartoilla. Havainnollisuutta lisää, kun esillä on myös muuta tulevaa hankealueen rakennetta kuten esim. sähköasemat ja rakennettavaa hankealueen sisäistä tiestöä. Tekstissä olisi ollut perusteltua mainita, että ne on esitetty erillisessä liitteessä 1. Hankekuvauksessa olisi ollut perusteltua käsitellä tarkemmin myös hankkeen elinkaarta, toimintaa ja lopettamisvaihetta. Hankkeen toiminnan ylläpitoon ja huoltoon liittyviä toimia olisi myös ollut perusteltua esitellä enemmän.

8 8 Hankkeen suunnittelutilanne mukaan lukien yleiskaavoitusmenettely ja tarvittavat lupamenettelyt ja päätökset on esitetty selkeästi ja kattavasti. Selostuksessa on kuvattu myös hankkeen kytkeytymistä muihin alueelle suunniteltuihin hankkeisiin. Selostuksessa on esitetty selkeästi kokonaisuudessaan ympäristövaikutusten arviointimenettely ja siihen keskeisesti liittyvä vuorovaikutus. Vaihtoehtojen käsittely Hankkeessa on käsitelty kahta toteuttamisvaihtoehtoa toteuttamatta jättämisen (0- vaihtoehto) lisäksi. Vaihtoehtotarkastelun tarkoituksena on tukea päätöksentekoa tuottamalla tietoa hankkeen vaihtoehtoisista ratkaisuista ja niiden vaikutuksista tavoitteena löytää optimaalinen vaihtoehto mm. haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Vaikka hankkeella olisi saattanut olla useitakin vaihtoehtoja, lähinnä voimaloiden lukumäärän suhteen, arvioitu maksimaalinen vaihtoehto kuvaa kuitenkin hyvin hankkeen suurimpia mahdollisia kokonaisvaikutuksia. Vaikutusten tarkastelualue Hankkeen vaikutusten tarkastelualue on suppeimmillaan yksittäisen tuulivoimavoimalan lähiympäristö ja hankealue. Suunnittelualueen ulkopuolelle ulottuvien vaikutusten arvioinnissa on vaikutuksia selvitetty niin kauas kuin niitä hankkeesta voi suinkin aiheutua. Maisemavaikutukset ulottuvat jopa 30 km:n etäisyydelle hankealueesta. Vaikutusalueen rajaus on riittävän laaja ja helposti hahmotettavissa. Vaikutusten selvittäminen, vaikutusten merkittävyyden arviointi ja hankkeiden yhteisvaikutukset Hankkeen vaikutuksia on selvitetty arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon pohjalta pääsääntöisesti monipuolisesti ja kattavasti. Arvioinnissa on tarkasteltu hankkeen aiheuttamia YVA-lain tarkoittamia merkittäviä vaikutuksia. Vaikutusten merkittävyyttäkin on arvioitu, vaikka tältä osin tarkastelu jää osin puutteelliseksi. Arviointi kohdistuu hankkeen keskeisiin vaikutuksiin. Kaikki merkittävät vaikutukset ovat arvioinnissa mukana. Vaikutusarviointia koskevat huomiot ja hyväksymis- ja lupamenettelyjen yhteydessä toteutettavat täydennystarpeet tuodaan esille pääosin arviointiselostuksen mukaisessa esittämisjärjestyksessä alkaen luvusta 5. Arviointiselostuksessa on YVA-lain mukaisesti käsitelty hankkeen vaikutukset ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen, maaperään, pinta- ja pohjavesiin, ilman laatuun ja ilmastoon, kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen, yhdyskuntarakenteeseen ja suunniteltuun maakäyttöön, maisemaan ja kulttuuriperintöön, luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä edellä kuvattujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Vaikutusten selvittäminen painottuu toiminnasta yleisesti aiheutuviin keskeisiin vaikutuksiin, kuten ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen, maise-

9 9 maan, melun ja varjon muodostumiseen, rakennuspaikkojen luontoon, linnustoon ja maankäyttöön. Toiminnan aikaisten vaikutusten lisäksi rakentamisaikaiset vaikutukset ja toiminnan lopettaminen on otettu huomioon. Arvioinnin yhteydessä on tehty tarkastelu Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet (FI ) ja Rimpineva-Matilanneva (FI200923) Natura 2000 alueisiin kohdistuvista vaikutuksista. Arviointi on tehty pääasiassa asiantuntija-arvioina. Hankkeen vaikutusten selvittämisessä on käytetty pääosin olemassa olevaa tietoa, mm. viranomaistietoja ja tehtyjä erillisselvityksiä. Tietoperustaa on täydennetty hanketietoihin pohjautuvilla laskelmilla ja mallinnuksilla sekä inventoinneilla, asukaskyselyllä ja yleisöltä sekä viranomaisilta saadulla palautteella. Epävarmuuksia on tunnistettu ja tuotu esille. Vaikutukset on esitetty pääsääntöisesti varsin kattavasti ja haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämistoimia on kunkin vaikutustyypin arviointikohdassa tuotu esille. Haittojen ehkäisy- ja lieventämistoimet ovat pääpiirteissään konkreettisia ja toimivia. Arvioinnissa käytetyt tietolähteet on koottu lähdeluetteloon. Arvioinnissa käytetty aineisto ja asiantuntemus on pääasiassa monipuolista. Hankealue sijaitsee lähes asumattomalla alueella, joka on säilyttänyt erämaisen luonteensa. Aluekokonaisuutta onkin Ojanperän kylän muistuksessa jopa yhtenä viimeisimmistä laajoista erämaa-alueista, joissa pystyvät elämään arat suojellut lajit kuten suurpedot, suuret petolinnut ja metsäpeura sekä harvinaistuvat riistalinnut metsähanhi ja riekko. Luonnonympäristöön kohdistuvat vaikutukset muodostavatkin näin hyvin merkittävän osan arvioinnissa. Aluekokonaisuudelle ollaan suunnittelemassa myös toista tuulivoimapuistohanketta (Piiparinmäki-Lammaslamminkangas), joilla tulee olemaan yhdessä ympäristövaikutuksia. Yhteisvaikutusten arvioinnin merkittävyyttä korostettiin useassa lausunnossa jo arviointiohjelmavaiheessa. Yhteisvaikutuksia on arvioitu, mutta ei kuitenkaan riittävän syvällisesti, mihin useassa lausunnossa on kiinnitetty huomiota. Yhteysviranomainen pitääkin tätä yhtenä arvioinnin merkittävimpänä puutteena, joka korostuu tällä alueella merkittävien luontoarvojen vuoksi. Vaikutusten arvioinnissa tulee huomiota kiinnittää myös siihen, mitä hankkeet aiheuttavat alueen erämaisuudelle, joka on useiden lajien esiintymisen edellytys alueella. Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, luku 5.1 Tuulivoimalat muuttavat asukkaiden arkipäiväistä ympäristöä ja tuulivoimaloiden näkyminen, ääni ja liike voidaan kokea elinympäristön laatua heikentävänä. Vaikutusten arvioinnissa on käsitelty mm. ihmisten terveyteen liittyviä kysymyksiä, asumisviihtyisyyttä, virkistyskäyttöä, työllisyyttä, yhteisöllisyyttä, sosiaalisia ongelmia ja vaikutusmahdollisuuksia sekä kartoitettu ihmisten asennetta tuulivoimapuistoa kohtaan. Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia on selostuksen mukaan selvitetty menettelyn aikana kertyneen tiedon sekä lähialueen asukkaille ja vapaa-ajan asuntojen omistajille tehdyn asukaskyselyn ja sitä täydentävien haastattelujen perusteella. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on valtaosin selvitetty ne ryhmät, joihin vaikutukset erityisesti kohdistuvat. Kajaanin kaupungin alueella sijaitsevan Ojanperän kylän osalta

10 10 arviointiin liittyy epäselvyyksiä, minkä kylän asukkaat toteavat muistutuksessaan. Puutteita on mainittu olevan mm. asukaskyselyn toteuttamisessa ja tiedonsaannissa. YVA-selostuksessa ei ole kerrottu otantamenetelmää eikä vastausprosenttia, minkä Pohjois-Suomen aluehallintovirastokin tuo esille lausunnossaan. Kyselyn huolelliseen ja kattavaan toteuttamiseen yhteysviranomainen kiinnitti huomiota jo arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa. RKTL ilmoitti lausunnossaan kiinnittäneen jo arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa huomiota siihen, että alueen riistallisten ja virkistyskäytön nykytilan kuvaus on vaatimaton. Nämä puutteet eivät ole RKTL:n mukaan olennaisesti korjaantuneet ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Kuvaus hankkeen vaikutuksista mm. metsästykseen on selostuksessa hajallaan. Arviointiselostuksesta voidaan kuitenkin päätellä, että vaikutus ainakin kanalintujen metsästykseen on negatiivinen. Yhteysviranomainen katsoo, että hankkeen vaikutusten arviointia virkistyskäytön ennen kaikkea metsästyksen osalta on täydennettävä yleiskaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Hankealueen vaikutusalueella olevien Vuolijoen lähikylien asutus tulee jatkossa ottaa valmisteilla olevan yleiskaavoituksen yhteydessä huomioon siten, että huolehditaan riittävästä asukkaiden hankkeeseen liittyvän tiedon saannista sekä turvataan kyläläisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Koska selostuksen ja Ojanperän kyläläisten tekemän muistutuksen perusteella hanketta jopa melko selvästi vastustetaan, on kylillä kaavoituksen yhteydessä perusteltua järjestää mm. esittely- ja keskustelutilaisuuksia. Melu, luku 5.2 Tuulivoimaloiden aiheuttama melu on pääosin aerodynaamista ääntä, joka syntyy tuulen kohdatessa ja vastaavasti irrotessa lavasta. Tuulivoimalamelun luonne poikkeaa tyypillisestä teollisuusmelusta ja se koetaankin häiritsevämpänä kuin esimerkiksi tieliikennemelu. Merkittävin syy tuulivoimalamelun häiritsevyydelle on ampliditudimodulaatio eli melun ajallinen vaihtelevuus kunkin yksittäisen lavan kierroksen aikana. Tämä swoosh ääni saa tuulivoimalamelun kuulostamaan epämiellyttävältä ja ääneen on vaikea tottua. Voimalan pyörivien mekaanisten osien värähtely tuottaa jonkin verran myös matalataajuuksista melua sekä infraääntä. Tasoltaan se voi vaihdella voimalatyypin mukaan ja värähtely voi olla jaksollista siipien pyörimistaajuuden mukaan Tuulivoimatuotannon meluvaikutusten syntyminen ja luonne on hyvin kuvattu selostuksessa. Kyseessä olevan tuulivoimahankkeen meluvaikutusten arvioinnin havainnollistamiseksi on tehty melumallinnus ja tulokset on esitetty havainnollisesti leviämiskarttojen avulla. Mallinnukset on tehty siten, että laskennassa on arvioitu tuulivoimaloista syntyvää melua kahden eri voimalatyypin, 3 MW ja 4,5 MW, lähtömelutason perusteella. Selostuksessa todetaan, että voimaloiden yksikköteho voi olla 5 MW. Vaikutusten arvioinnissa olisi tullut selvittää hankkeen suurin mahdollinen meluvaikutus, minkä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on maininnut lausunnossaan. Vaikutusten arvioinnissa olisi lisäksi ollut syytä esittää havainnollisesti, mitä eroja tuulivoimaloiden koolla (2,5 MW - 5 MW) on meluvaikutusten osalta. Hankkeen melu-

11 11 vaikutusten arviointi on kuitenkin riittävä ja antaa varsin havainnollisen ja oikeasuuntaisen kuvan hankkeen meluvaikutuksista lähialueen asutukselle. Molemmissa vaihtoehdoissa lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta. Sen sijaan lähin lomarakennus sijaitsee molemmissa vaihtoehdoissa noin 300 metrin päässä lähimmästä voimalasta. Mallinnustulosten mukaan Ympäristöministeriön yöajan suunnitteluohjearvot ylittyvät vaihtoehdossa VE1 viiden kiinteistön kohdalla ja vaihtoehdossa VE2 kuuden kiinteistön kohdalla. Sen sijaan pienitaajuinen melu ei ylitä selostuksen mukaan suunnitteluohjearvoa kummassakaan vaihtoehdossa. Selostuksen mukaan lähimmän loma-asutuksen kiinteistön omistaja on mukana vuokraamassa maa-alueita tuulivoimapuiston rakentamista varten. Lisäksi hankevastaava on sopinut kiinteistön omistajan kanssa tuulivoimalan sijoittamisesta tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvon mukaista laskennallista suositusetäisyyttä lähemmäs. Tuulivoimasta syntyvän melun ei tule ylittää määrättyjä rajaarvoja vakituisen tai loma-asutuksen kohdalla, ellei kyseisten kiinteistöjen käyttötarkoitusta muuteta, minkä myös Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on maininnut lausunnossaan. Melua tulisi Ympäristöministeriön suunnitteluohjeen ohjearvon vastaisesti kohdistumaan myös Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura-alueelle kummassakin vaihtoehdossa, merkittävämmin Natura-alueen itäosassa vaihtoehdossa VE2, mistä mm. Metsähallitus on lausunnossaan maininnut. Yhteysviranomainen katsoo, että voimaloiden tuleekin sijaita riittävän kaukana Natura-alueesta, jotta niistä aiheutuva melu pysyisi ohjearvojen alapuolella. Varjostusvaikutukset, luku 5.3 Tuulivoimala voi aiheuttaa lähiympäristöönsä häiritsevää varjon vilkuntaa, kun auringon säteet osuvat sen lapoihin niiden pyöriessä. Tuulivoimapuiston aiheuttaman liikkuvan varjostuksen vaikutuksia arvioidaan mallintamalla. Varjon vilkunnan vaikutuksia on verrattu Ruotsissa käytössä olevaan ohjearvoon, joka on 8 tuntia vuodessa. Vaikutuksia on arvioitu seitsemän arviointikohteen (A-G) toimivan kiinteistön avulla. Selostuksen mukaan molempien hankevaihtoehtojen arvioidaan aiheuttavan jonkin verran varjostusvaikutuksia lähialueelle. Ruotsin ohjearvo ylittyisi molemmissa vaihtoehdoissa viidessä tarkastelussa olleessa kohteessa. Selostuksen mukaan hankkeen ei arvioida aiheuttavan yhteisvaikutuksia varjon vilkunnan suhteen muiden lähialueen hankkeiden kanssa. Lentoestevalojen aiheuttama muutos maisemaan voi olla merkittävä sekä lähi- että kaukomaisemassa. Vaikutuksen merkittävyyttä voi korostaa sekä hankealueen lähiympäristön että kaukomaiseman nykyisellään vähäinen ihmisen aiheuttaman valosaasteen vähäisyys. Kuvasovitteita yöaikaisesta maisemamuutoksesta olisi tullut esittää enemmän eri paikoista. Arviointiselostukseen ei sisälly lentoestevaloja koskevaa määräysten kuvausta, mistä Vaalan kunta on huomauttanut lausunnossaan.

12 12 Yhteysviranomainen katsoo, että lentoestevalojen välkkymisen vaikutusten arviointia on syytä täydentää yleiskaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä ja selvittää sitä tarkemmin myös Ojanperän kylän osalta. Liikennevaikutukset, luku 5.6 Liikennevaikutusten yhteydessä on arviointiselostuksessa tarkasteltu myös vaikutuksia viestiyhteyksiin ja puolustusvoimien valvontasensoreihin. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on todennut ohjelmasta antamassaan lausunnossa, että tieverkon soveltuvuus hankkeen aiheuttamalle liikenteelle tulee selvittää. Selostuksen mukaan tieverkon soveltuvuus tarkastellaan tarkennetussa kuljetussuunnitelmassa, joka tehdään yksityiskohtaiseen suunnitteluun siirryttäessä. ELY-keskus huomauttaa, että kuljetussuunnitelmaa tehtäessä tulee erityisesti huomioida maantien 8190 ongelmat sekä keväisen että syksyisen kelirikon aikana. Lisäksi suunnitelmassa tulee arvioida YVA-selostusta tarkemmin hankkeen vaikutukset liikenneturvallisuuteen, sillä YVA-selostuksessa esitetty liikenneturvallisuuden arviointi on ELYkeskuksen näkemyksen mukaan puutteellista. Suunnitelmaa tehtäessä tulee olla yhteydessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Mikäli hankkeesta johtuen alueen maantieverkkoa on tarpeen parantaa, hankkeesta vastaavan tulee osallistua parantamisen aiheuttamiin kustannuksiin. Syynä tähän ovat ELY-keskuksen rajalliset resurssit maanteiden parantamiseen sekä parantamistarpeen aiheutuminen pelkästään tuulivoimahankkeen kuljetuksista. Samanlaista menettelyä käytetään nykyään mm. kaivoshankkeiden edellyttämissä maanteiden parantamishankkeissa. Tästä syystä hakijan tulee hyvissä ajoin informoida ELY-keskusta hankkeen toteuttamisesta sekä sopia suunnittelu- ja kustannusvastuiden jakamisesta ELY-keskuksen kanssa. Selostuksessa on esitetty lähimpien tuulivoimaloiden etäisyydet maantiestä 8190, ja kuten selostuksessa todetaan, voimala METSÄ-1 sijaitsee lähempänä maantietä 8190 kuin Liikenneviraston tuulivoimalaohjeen (Liikenneviraston ohjeita 8/2012) riskitarkasteluun perustuva minimietäisyys suosittaa. Yhteysviranomainen katsoo, että liian lähellä maanteitä sijaitsevat tuulivoimalat on siirrettävä Liikenneviraston ohjeen edellyttämän etäisyyden päähän maanteistä. Selostuksessa ei ole käsitelty tuulivoimapuiston vaikutuksia matkaviestinverkon toimintaan. Hankkeen toteuttaminen saattaa aiheuttaa haitallisia vaikutuksia matkaviestinverkon toimivuuteen etenkin Järvikylällä. Matkapuhelinten kuuluvuus on muistutuksen mukaan jo nykyisellään erittäin heikkoa kylän eteläosassa Möykkylänperällä ja Raatosaaressa niin kuin yhdessä muistutuksessa tuodaan esille. Hankkeen haitallisista vaikutuksista viestintäyhteyksiin on huolta kannettu useassa muistutuksessa. Yhteysviranomainen katsoo, että hankeen vaikutuksia viestiyhteyksiin tulee arvioida tarkemmin valmisteilla olevan yleiskaavan yhteydessä.

13 13 Maisema ja kulttuuriympäristö, luku 5.6 Selostuksessa on kuvattu hyvin hankealueen maiseman piirteet ja selvitetty arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet. Havainnemateriaalina on käytetty valokuvasovitteita, jotka auttavat hahmottamaan sitä, miten voimalat tulisivat näkymään eri kohteissa ja etäisyyksillä. Selostuksessa on tuotu esille keskeisimmät vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Kokonaisuutena maisemaan ja kulttuuriperintöön kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty varsin havainnollisesti ja riittävän laajasti. Selostuksen mukaan tuulivoimaloiden suorat maisemavaikutukset ovat merkittävimpiä lähialueiden pysyvälle asutukselle ja vapaa-ajan asutukselle. Hankkeen lähialueella (0-5 km tuulivoimapuiston keskuksesta) sijaitsee 138 asuinrakennusta, joista suurin osa (94) on pysyvää asumista. Selostuksessa on arvioitu, että vaikutusalueen metsäisyys lieventää hankkeen maisemavaikutuksia, vaikka alue muutoin onkin maastonmuodoiltaan loivapiirteistä. Maastonmuotojen näkymiä katkaiseva vaikutus on tällöin vähäistä. Näkyvyysanalyysi auttaa hahmottamaan tarkemmin alueita, joille maisemavaikutuksia tulisi kohdistumaan. Tuloksista ei kuitenkaan voida tehdä täysin luotettavia johtopäätelmiä paikallisesti mm. siksi, että alueen metsäisyydessä tapahtuu koko ajan muutoksia metsänkäsittelyn seurauksena, mikä muuttaa voimaloiden näkyvyyttä. Näkyvyysanalyysin tulokset esitettynä siten, ettei mukana ole metsän peitteisyysvaikutusta antaakin kuvan haitallisimmasta mahdollisesta tilanteesta. Maiseman tasaisuudesta johtuen laajallakin alueella voi siten ennen pitkää realisoitua tilanne, jossa voimalat näkyvät maisemakuvassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on lausunnossaan maininnut, että selostuksessa olisi tullut ilmoittaa tarkkaan näkyvyysanalyysissä käytetty tuulivoimalan metrimäärä. Maisemavaikutuksia tulee arvioida korkeimman mahdollisen alueelle rakennettavan tuulivoimalan korkeuden perusteella. Lisäksi maisemavaikutusten arvioinnin yhteydessä olisi tullut esittää selkeästi kappalemäärät niistä vakituisista ja vapaa-ajan asunnoista, joihin suunnitteilla olevat tuulivoimalat tulevat näkymään. Yhteysviranomainen katsoo, että tältä osin tarkennuksia tulee tehdä yleiskaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Tuulivoimalat tulevat näkymään myös Oulujärven ranta-asutukselle sekä kylätaajamiin. Kaukomaiseman osalta merkittävimmät, osittain negatiiviset, vaikutukset kohdistuvatkin lähes koko Oulujärven alueelle. Järven maisema ja erämainenkin suurjärven luonne tulevat selvästi muuttumaan tuulivoimapuiston rakentamisen myötä riippumatta siitä, missä laajuudessa hanke toteutetaan. Koska hankkeella on todettu olevan näin laajoja ja negatiivisiakin vaikutuksia maakunnallisesti ja seudullisesti monella tapaa merkittäväksi todetulle Oulujärvelle, olisi selostuksessa tullut tältä osin tarkastella syvällisemmin vaikutusten merkittävyyttä ottaen huomioon myös yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa. Metsälamminkankaan tuulipuistohankkeen muodostamat yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa on kuvattu arviointiselostuksessa varsin yleisellä tasolla, minkä mm. Kainuun liitto on maininnut lausunnossaan. Yhteisvaikutusten arvioinnin merkittävyyden ovat lausunnoissaan tuoneet esille myös Kainuun liitto ja Kainuun Museo. Yhteysviranomainen katsookin, että

14 14 hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia tulee täydentää yleiskaavoituksen yhteydessä. Hankkeella on todettu olevan maisemallisia vaikutuksia Rumala-Kuvaja- Oudonrimmet Natura verkostoon kuuluvalle alueelle. Alue on suojelullisesti merkittävin ja laajin soiden suojelualue Kainuussa. Koska tuulivoimapuisto tulee sijaitsemaan lähimmillään aivan suojelualueen vieressä, tulee se selvästi vaikuttamaan tällä hetkellä erämaisen suon maisemaan. Suo on suurelta osin avosuota ja kokonaisuutenakin vähäpuustoinen, joten voimalat tulevat näkymään lähes koko suon alueella. Suolla on luonnonsuojeluarvojen lisäksi myös merkittävää virkistyskäyttöarvoa, joten vaikutuksia suoalueen maisemaan olisi tullut selvittää syvällisemmin ja arvioida ennen kaikkea vaikutusten merkittävyyttä. Havainnekuvia olisi tullut ottaa myös suon alueelta. Yhteysviranomainen katsoo, että myös tältä osin maisemallisten vaikutusten arviointia tulee täydentää yleiskaavoituksen yhteydessä. Linnusto, luku 7.1 Linnustovaikutusten arviointi perustuu maastoselvityksiin, joihin sisältyy kevät- ja syysmuuton seurannat ja pesimälinnustoselvitykset. Arvioinnissa on lisäksi hyödynnetty linnustoa koskevia muita tietolähteitä mm. Metsähallituksen petolinturekisteriä ja Hertta eliölajit tietokantaa. Linnustovaikutusten arvioinnin osalta yhteysviranomainen toteaa, että selvitykset sekä niistä laaditut raportit ovat huomattavan puutteelliset, minkä myös Metsähallitus on tuonut lausunnossaan esille. Linnuston muuton seurannan käytännön toteuttamisessa on puutteita, mikä vaikeuttaa luotettavan kuvan saamista hankealueen kautta muuttavasta linnustosta. Tulosten raportoinnissa on myös merkittäviä puutteita ja virheellisyyksiä ennen kaikkea taulukoissa ja uhanalaisten lajien osalta. Muuttoraporttien viittauskäytäntö ei myöskään ole yleisen raportointikäytännön mukaista mm. kirjallisuuslähteiden käytön osalta. Raportissa olisi tullut olla esillä myös selvitysten alkuperäisaineisto tulosten ja johtopäätösten arvioimisen pohjaksi. Sen vuoksi myöskään arviota mahdollisesti rakennettavien tuulivoimaloiden vaikutuksista muuttavaan linnustoon ei ole mahdollista tehdä riittävän luotettavasti. Varsinaisen lintumuuton seurannan lisäksi alueella olisi tullut seurata lintujen pesimäaikaista liikkumista, mistä yhteysviranomainen mainitsi jo arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa. Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura-alue on yksi Suomen tärkeimmistä kaakkurin pesimäalueista. Kaakkurit käyvät pesimäsoiltaan päivittäin kalassa Oulujärvellä. Ruokailulennot (hyvinkin monta päivässä) tapahtunevat enimmäkseen huomattavan matalalla verrattuna muuttolentoon. Rumala-Kuvaja- Oudonrimpien Natura-alueen pesimäsoiden ja Oulujärvellä sijaitsevan ravinnonhankinta-alueen väliin rakennettavan tuulivoimala-alueen kaakkurille aiheuttama törmäysriski voi olla hyvinkin suuri. Kaakkurin kaltaiselle pitkäikäiselle linnulle törmäysriskin aiheuttamat vaikutukset voivat olla merkittäviä, minkä Metsähallitus on maininnut lausunnossaan.

15 15 Metsähallitus on lausunnossaan tuonut esille, että mahdollisia kaakkuriin kohdistuvia vaikutuksia on mahdollista arvioida vain koko pesimäaikaisella ruokailulentojen seurannalla. Yhteysviranomainen katsookin, että näin merkittävän kaakkurialueen kyseessä ollen seuranta tulee toteuttaa satelliittilähettimen avulla tai muulla menetelmällä, jolla lintujen lentoreitit ja liikkuminen pystytään riittävän luotettavasti selvittämään. Metsähallitus on lausunnossaan perusteellisesti käsitellyt myös pesimälinnustoselvitystä ja mm. todennut, että selvitys on puutteellinen ja riittämättömästi dokumentoitu. Raportin lyhyt tekstiosuus ei täytä luotettavien ja perusteellisesti tehdyn selvitysraportin vaatimuksia, eikä sen pohjalta ole mahdollista tehdä luotettavia päätelmiä tuulivoimaloiden mahdollisista pesimälinnustoon kohdistuvista vaikutuksista. Puutteita on lisäksi mm. siinä, että käytetty menetelmä on kuvattu hyvin puutteellisesti ja lajikohtaiset runsausluonnehdinnat eivät ole ympäristövaikutusten arvioinnin pohjaksi laadittavan linnustoraportin edellyttämällä tasolla. Raportissa olisi tullut esittää selvityksessä kertynyt alkuperäisaineisto riittävällä tarkkuudella, jotta raportin lukija voi tehdä omia johtopäätöksiä inventoinnin luotettavuudesta ja arvioida itsekin tuulivoimaloiden mahdollisia vaikutuksia. Puutteellisuuksia ja virheellisyyksiä on lajiston osalta myös uhanalaisuusluokitus-sarakkeessa. Pesimälinnustoraportti ei sisällä lainkaan viitteitä, ei tekstissä eikä lähdeluettelossa. Raportissa ei myöskään ole millään tavalla arvioitu, millaisia mahdollisia vaikutuksia tuulivoimaloiden rakentamisella voisi olla hankealueen pesimälinnustoon. Pesimälinnustoa kuvaava kartta on huomattavan puutteellinen ja epäselvä. Sen perusteella ei pysty tekemään päätelmiä kartassa kuvattujen lajien tarkemmasta sijainnista suhteessa tuulivoimaloiden sijaintiin, eikä kartan perusteella ole myöskään mahdollista arvioida voimaloiden mahdollisia vaikutuksia pesimälinnustoon. Kun kyse on Kainuun kenties arvokkaimmasta lintusuosta, ympäristövaikutusten arvioinnin on tukeuduttava perusteellisiin selvityksiin. Koska pesimälinnustoselvityksessä on niin merkittäviä puutteita, yhteysviranomainen katsoo, että alueella tulee yleiskaavoituksen pohjaksi tehdä uusi, riittävän tarkka, vakioituihin linnuston inventointimenetelmiin perustuva täydentävä selvitys, jonka pohjalta hankkeen pesimälinnustoon kohdistuvat vaikutukset voidaan luotettavasti arvioida. Myös lähistölle rakennettavan Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan ja Metsälamminkankaan hankkeiden yhteisvaikutus tulee perusteellisesti arvioida paitsi Rumala-Kuvaja- Oudonrimmet Natura alueen myös muiden lähistön suojelualueisiin kohdistuvien vaikutusten osalta. Vaikutukset eläimistöön ja ekologisiin yhteyksiin, luku 7.2 Selostuksen mukaan vaikutuksia eläimistöön on arvioitu asiatuntija-arviona. Yhteysviranomainen on arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa esittänyt, että RKTL tulee lisättäisiin arvioinnissa mukana olevaksi asiantuntijatahoksi suurnisäkkäisiin ja riistaan liittyvän asiantuntemuksen vuoksi. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) asiantuntemusta riistaan, suurpetoihin ja metsäpeuraan liittyvissä kysymyksissä ei ilmeisesti kuitenkaan ole käytetty riittävässä määrin hyväksi, sillä näitä lajeja

16 16 koskevat tiedot ovat puutteellisia ja poikkeavat RKTL:n käsityksestä lajien nykytilasta alueella. Selostuksessa on varsin kattavasti lueteltu alueella esiintyviä lajeja, mutta niiden esiintymistä alueella ei ole selvitetty tai pystytty selvittämään. Tästä johtuen vaikutusten arviointikin jää hyvin puutteelliseksi ja lähinnä yleisellä tasolla toteavaksi. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on lausunnossaan todennut, että erityisen puutteellisia ovat arviot suurten riistanisäkkäiden esiintymisestä hankkeen vaikutusalueella ja niihin kohdistuvien vaikutusten arviointi. Arvio vaikutuksesta hirvikantaan puuttuu selostuksesta. Arviointia tulee täydentää tältä osin yleiskaavan vaikutusarvioinnin yhteydessä. RKTL tuo lausunnossaan esille myös hankkeen vaikutukset metsäpeuran suojeluun liittyen mainiten, että Oulujärven lounaispuolella on metsäpeuran erillisesiintymä. Nämä peurat ovat levinneet alueelle Suomen osapopulaatiosta ja vasovat Pyhännän ja Oulujärven välissä suoerämaassa Pyhännän, Piippolan, Kestilän, Vaalan, Vuolijoen ja Vieremän kuntien alueilla. Metsäpeuran elinympäristökartoituksen mukaan tuulivoiman suunnitellulla tuotantoalueella ja sen välittömässä läheisyydessä on metsäpeuralle sopivia kesäelinympäristöjä. Erityisesti hankealueen lähiympäristön soiden reunamat ovat metsäpeuralle soveltuvia vasomisalueita. Esimerkiksi Piiparinmäen länsipuolinen suokokonaisuus (Törmäsenrimmen sekä Kivennevan-Kolkanneva- Kuurajärven soidensuojelualueet) on RKTL:n havaintojen perusteella metsäpeurojen asuttama ja tärkeä kesäinen lisääntymisalue. Metsäpeura on elinympäristön suhteen vaatelias ja arka häirinnälle. On kyseenalaista, löytääkö laji vaihtoehtoisia elinpaikkoja lähialueelta, jos metsäpeura joutuu väistymään hankealueen ympäristöstä. Arviointiin liittyy tältä osin hyvin merkittävää epävarmuutta. Metsäpeuran kannan taantumisuhan vuoksi uusien osapopulaatioiden syntymistä pidetään tärkeänä, ja sen vuoksi Suomessa on vastikään käynnistetty hanke metsäpeuran palautusistutusten toteuttamiseksi sopivalle alueelle. Pyhännän seudun erillisesiintymä Suomenselän populaation luonnostaan syntyneenä laajennuksena on lajin kannalta arvokas. RKTL:n tekemän elinympäristökartoituksen perusteella potentiaalisia metsäpeuran talvehtimisalueita on mm. Vaalan alueella, joten metsäpeuran elinvoimaisen osakannan muodostuminen tälle seudulle olisi suotuisissa oloissa mahdollista. Alueen esiintymän kautta voi ajan myötä syntyä yhteys Kainuun populaatioon. Toistaiseksi pienen yksilömääränsä vuoksi Pyhännän seudun erillisesiintymä on herkkä elinympäristössä tapahtuville kielteisille muutoksille, jollainen tuulivoiman tuotantoalueen perustaminen selvästi on. Lisäksi lähelle hankealuetta, metsäpeuralle myös sopivaan kesäelinympäristöön, suunnitellaan selvästi Metsälamminkankaan hanketta suurempaa Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimahanketta. Yhdessä nämä hankkeet voivat olla uhka alueen metsäpeurakannan vakiintumiselle ja kasvulle niin kuin RKTL toteaa lausunnossaan. RKTL huomauttaa lausunnossaan, että myös suurpetojen tiedetään esiintyvän alueella vakituisesti eikä vain satunnaisina vaeltelijoina, kuten YVA-selostuksessa esitetään. Alue on susireviirien ydinaluetta tällä seudulla. Tiedossa alueelta on 7 yksilön susilauma. Kuten myös YVA-selostuksessa todetaan, on todennäköistä, että hank-

17 17 keella on kielteisiä vaikutuksia suurpetoihin. Kuhunkin lajiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten lisäksi hankkeella on mahdollisesti merkittäviä vaikutuksia suurpetojen ja niiden saaliseläinten vuorovaikutukseen. Pohjois-Amerikassa tehtyjen elinympäristöä muovaavien hankkeiden vaikutuksia selvittäneissä tutkimuksissa on havaittu, että teiden, sähkölinjojen ja muiden lineaaristen rakenteiden sekä pirstoutumisen lisääntyminen ympäristössä muovaa suurnisäkkäiden välisiä peto-saalissuhteita. Erityisesti peuran riski jäädä petojen saaliiksi näyttää kasvavan tällaisten ympäristömuutosten seurauksena. Yhteysviranomainen katsoo, että suurten nisäkkäiden osalta hankkeen vaikutusten arviointi on riittämätön. Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen vaikutukset suurpetojen ja metsäpeuran suojelun osalta tulee perusteellisesti selvittää ja vaikutukset arvioida myös näiden lajien vuorovaikutuksen osalta. Samoin tulee arvioida yhteisvaikutukset Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston kanssa. Koska hankealue sijoittuu kansallista ja kansainvälistä merkitystä omaavien luontoarvojen vaikutusalueelle, yhteysviranomainen on jo arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa korostanut, että arvioinnissa tulee ottaa huomioon uhanalaisten lajien osalta suotuisan suojelun tason turvaaminen (LSL 5 ) eli luontodirektiivin velvoite huomioida luonto- ja lintudirektiivilajien säilymisedellytykset, myös suojelualueiden välisillä alueilla, mitä arviointiselostuksessa ei ole riittävässä määrin tehty. Yhteysviranomainen kiinnittää erityistä huomiota suden esiintymiseen hankealueella. Sudella on todettu olevan alueella asuttu reviiri, jolla susi myös lisääntyy. Susi on luontodirektiivin liitteen IV (a) tarkoittama laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on LSL 49.1 :n nojalla kielletty. Yhteysviranomainen katsookin, että suden lisääntymis- ja päivälepopaikat tulee selvittää ja arvioida myös se, miten hanke yhdessä Piiparinmäki-Lammaslamminkankaan tuulivoimahankkeen kanssa tulee vaikuttamaan jatkossa suden esiintymisen edellytyksiin alueella. Alueiden pirstoutumisen ja ekologisten yhteyksien osalta vaikutuksia on arvioitu lähinnä karttatarkasteluin, minkä Metsähallitus mainitsee lausunnossaan. Epävarmuutta aiheutuu siitä, että esimerkiksi eläinten nykyisellään käyttämistä reiteistä ei ole tietoa käytettävissä, mikä kerrotaan selostuksessa. RKTL:n mukaan selostuksessa harhaanjohtavasti väitetään, että tiettävästi alueella ei ole eläinten vaellusreittejä. Oulujärven etelä- ja lounaispuoliset metsäalueet, joille tuulivoiman tuotantoalueita nyt suunnitellaan, muodostavat ekologisen käytävän, jota myöten monet riistaeläimet, suurpedot ja metsäpeura voivat siirtyä idänpuolen laajoilta metsäalueilta länteen muun muassa Suomenselälle. Tuulivoima-alueet katkaisevat tämän käytävän jopa 30 kilometrin leveydeltä. Yhteysviranomainen katsoo, että arviointi on puutteellinen myös siltä osin, miten hanke yhdessä Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuistohankkeen kanssa tulee vaikuttamaan ekologisiin yhteyksiin alueella. Yhteysviranomainen on korostanut tätä jo arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa. Tuulivoiman tuotannon suunnittelu kokonaisuutena tällä aluekokonaisuudella tuleekin toteuttaa siten, ettei alueellisesti merkittävä ekologinen yhteys häviä tai merkittävästi heikkene.

18 18 Vaikutukset luonnonsuojelu- ja Natura-alueisiin, luku 7.5 Vaikka arviointiselostuksessa onkin arvioitu eri tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksia, yhteysviranomainen katsoo, että Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen ja Piiparinmäen Lammaslamminkankaan tuulivoimahankkeen yhteisvaikutukset Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien, Rimpinevan-Matilannevan ja Törmäsenrimmen- Kolkannevan muodostaman kolmen Natura-alueen suojelualuekokonaisuuteen tulee selvittää tarkemmin. Tuulivoimapuistot sijoittuvat linnuston kannalta erityisen aralle ja suojelullisesti keskeiselle aluekokonaisuudelle, joten vaikutusten arviointi korostuu entisestään. Selostuksessa on todettu, että yhteisvaikutuksia on mahdollista syntyä linnuston osalta, sillä linnut liikkuvat Natura-alueiden välillä ja voimalat aiheuttavat estevaikutuksia ja lintujen törmäysriski voimaloihin kasvaa. Lisäksi hankkeet yhdessä pirstovat toistaiseksi vähän rakennettua aluekokonaisuutta ja samalla vaikuttavat suojelualueiden välisten ekologisten yhteyksien toimivuuteen, miltä osin arviointia on myös syytä tarkentaa. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön, luku 8 Arviointiselostuksessa on kuvattu varsin kattavasti hankealueen asutusta sekä alueen muuta maankäyttöä. Selostuksessa on käsitelty valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, maakuntakaavoitusta ja aluetta koskevia yleis- ja asemakaavoja. Vaalan kunta toteaa lausunnossaan kaavoituksen nykytilanteen osalta täydennyksenä, ettei alueella ole aiemmin laadittuja yleis- eikä asemakaavoja. Lisäksi kunta huomauttaa lausunnossaan, että hankkeeseen liittyvän Metsälamminkankaan yleiskaavan käytännön suunnittelun toteutuksesta vastaa toimija / TuuliSaimaa kunnan ohjatessa kaavoitusta. Vaalan kunta ei vastaa kaavoituksesta. Vaalan kunta huomauttaa lausunnossaan, että koska hankkeella on kaukovaikutuksia, hankkeeseen liittyviin lähialueen kuntiin on syytä lisätä Kajaanin ja Siikalatvan lisäksi Paltamo. Tämä tulee ottaa jatkossa huomioon yleiskaavoituksen yhteydessä ja varattava kunnille mahdollisuus lausua kaavaehdotuksesta. Myös Pyhännän kunnalle on varattava mahdollisuus lausua yleiskaavaehdotuksesta, koska hanke sijaitsee lähellä kunnan rajaa ja Metsälammin tuulivoimahankkeella ja Piiparinmäki- Lammaslamminkankaan tuulivoimahankkeella on yhteisvaikutuksia, jotka saattavat koskea myös Pyhännän kuntaa. Vaikka kaikki voimalat tulisivat sijoittumaan Vaalan kunnan alueelle, useat voimalat sijoittuisivat hyvin lähelle Siikalatvan tai Kajaanin rajaa. Koska hankkeen lähivaikutusalue ja rakentamisrajoitukset ulottuisivat ilmeisesti varsin pitkälle myös Siikalatvan ja Kajaanin puolelle, kaavoitus on toteutettava tiiviissä yhteistyössä Vaalan, Siikalatvan ja Kajaanin kuntien kanssa. Hankkeella saattaa olla vaikutuksia erityisesti rakentamisen osalta myös hankealuetta laajemmalla alueella niin kuin selostuksessakin on todettu. Hankkeen toteutuksen aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle ja muulle maankäytölle tulee yksilöidä huomattavasti tätä tarkemmin ja ottaa ne huomioon yleiskaavoituksen yhteydessä. Tuulivoimaloiden meluvaikutukset saattavat aiheuttaa rakentamisrajoituksia naapurikiinteistöjen alueelle. Tuulivoimaloiden ohjearvot ylittävälle melualueelle ei voida käytännössä rakentaa pysyvää asutusta, loma-