Vaikutukset ympäristölaatunormeihin
|
|
- Elisabet Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Northland Resources AB Päivämäärä Sivu 1(15) Datavägen 14 Puhelin Internet Luleå SWEDEN Vaikutukset ympäristölaatunormeihin Vesistöt, joihin Kaunisvaaran kaivoshanke ja Tapulin asemakaava vaikuttavat 1. TAUSTAA Ympäristölaatunormit Asemakaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat vesistöt Suunniteltu toiminta VAIKUTUKSET VESISTÖIHIN Nykyiset Vaikutukset tiettyihin laatutekijöihin - Kaunisjärvi Vaikutukset tiettyihin laatutekijöihin - Patojoki Koostettu arviointi POHDINTA NYKYTILA Fysikaalis-kemiallinen laatutekijä Biologiset Muuttunut tila muuttunut vaikutus?... 15
2 1. TAUSTAA Pajalan kunta on suunnitellun ja luvan saaneen Kaunisvaaraan sijoittuvan kaivostoiminnan myötä päättänyt asemakaavoittaa kyseisen alueen. Tapulin asemakaava käsittää noin 2000 ha suuren metsä- ja kosteikkoalueen, jossa ei ole asutusta, n. 3 km pohjoiseen Kaunisvaaran kylästä ja 25 km pohjoiseen Pajalan taajamasta. Asemakaava tulee käsittämään sen osan kaivostoiminnasta, jonka ympäristöluvan Rajajokikomissio on myöntänyt (lupa ), ja joka käsittää Tapulin kaivoksen ja Kaunisvaaran teollisuusalueen. Sahavaaran kaivoksen myötä alueen toiminta lisääntyy. Sahavaaran kaivoksen ympäristölupahakemus ja Kaunisvaaran toimintaa koskien tehdyt pieniä muutoksia?jätettiin Ympäristöoikeuteen joulukuussa Rajajokikomissio myönsi ympäristöluvat Tapulin kaivokselle ja Kaunisvaaran rikastamolle Rajajokilain ja Ruotsin ympäristökaaren nojalla. 1.1 Ympäristölaatunormit Toimijan luvan säätelemiseksi ympäristökaaren 5 luku käsittää ympäristölaatunormien hoitamisen. Ympäristölaatunormeilla tarkoitetaan yksinkertaistetusti sellaisia raja-arvoja, jotka luonto ja ihminen kestävät ilman haittojen syntymistä. Raja on esimerkiksi jonkin aineen ylin ja alin sallittu pitoisuus maassa, vedessä tai ilmassa. Ympäristölaatunormien tarkoituksena on täyttää ympäristökaaren tavoitteet, kansalliset ympäristölaatutavoitteet sekä EY-oikeuden ympäristölaatunormien sisällyttäminen ruotsalaiseen ympäristöoikeuteen. Perämeren vesienhoitoalueen vesiviranomainen on vuosien vesienhoitosuunnitelman 1 päätöksen myötä määritellyt ympäristölaatunormeja tietyille alueen pintavesialueille (taulukko 1). Taulukko 1. Pintavesiesiintymien ympäristölaatunormit. Perämeren vesialueen pintavesiesiintymien ympäristölaatunormit Asetus Vaikutukset suunniteltuun toimintaan v 1 Vesiviranomainen 2009: Perämeren vesiviranomaisen vesienhoitosuunnitelma
3 Norrbottenin läänihallituksen asetukset (25 FS 2009:176 A93) Perämeren vesialueen vesiviranomaisen päätös alueen vesiesiintymien laatuvaatimuksille koskee suunniteltua toimintaa, kun toiminta-alueen yhteydessä oleva pintavesi on lueteltuna asetuksen liitteessä 1 4. Suunniteltu toiminta ei saa huonontaa pintavesiesiintymien tilaa. Tapulin asemakaavan alueella ja suunnitellun kaivostoiminnan piiriin ei kuulu vesienhoitosuunnitelmassa osoitettuja pintavesiesiintymiä. Toiminta sijoittuu tosin osoitettujen vesiesiintymien valuma-alueille. 3
4 1.2. Asemakaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat vesistöt Toiminta-alueen läheisyydessä on kolme vesiesiintymää, jotka on mainittu vesiviranomaisen vesienhoitosuunnitelmassa: Kaunisjärvi sekä Patojoki, joka johtaa vettä Kaunisjokeen ja edelleen Muonionjokeen. Patojoki on jaettu kahteen vesistöön, joista ensimmäinen on 1,3 kilometrin pituinen joki, joka laskee Kaunisjärveen ja toinen on 5 kilometrin pituinen joki, joka laskee sekä Kaunisjärveen että Vähäjärveen Sahavaaran kylän itäpuolella. Kaunisjärven pinta-ala on reilut m² (70 ha). Kuva 1. Lähialueen vesistöt Vesiviranomaisen vesienhoitosuunnitelmaan sisällytetyt vesistöt, jotka sijaitsevat Tapulin asemakaavan ja suunnitellun kaivostoiminnan läheisyydessä. Harmaa alue kuvaa Patojoen (alempi) valuma-aluetta, ja viivoitettu alue Kaunisjärven valuma-aluetta. Valuma-alueet ovat laadittu GIS:n maastomallin mukaan. 1.3 Suunniteltu toiminta Luvan saanut toiminta Tapulin kaivoksella ja Kaunisvaaran rikastamolla käynnistettiin talvella Toiminta käsittää tulevina vuosina lähinnä pintamaan poiston tulevan avolouhoksen alueelta sekä prosessivesialtaan padon ja suuremman teollisuusalueen rakentamisen, johon mm. Kaunisvaaran rikastamo sijoitetaan. 4
5 Kuva 2. Suunniteltu kaivostoiminta. Tapulin kaivoksen luvan saanut toiminta käynnistettiin talvella Sahavaaran kaivokselle ja sivukiven läjitysalueelle on haettu ympäristölupaa joulukuussa Osoitettujen vesistöjen valuma-alueet eivät sijaitse Sahavaaran kaivoksen suunnitellulla toiminta-alueella. Prosessivesialtaan tarkoituksena on varmistaa vedensaanti rikastusprosessissa. Altaan valuma-alueelle tullaan sijoittamaan sivukivi- ja pintamaaläjitysalueet, minkä seurauksena maanpoistossa ja räjäytyksissä poistetun materiaalin päälle satava vesi tullaan keräämään prosessivesialtaaseen, kuten myös tulevasta, avolouhoksesta pumpattu pohjavesi. Myös teollisuusalueella syntyvä hulevesi tullaan johtamaan prosessivesialtaaseen. Prosessivesialtaan vesi tullaan pumppaamaan vedenpuhdistukseen perustettavaan selkeytysaltaaseen, minkä jälkeen puhdistettu vesi johdetaan pumppaamalla Muonionjokeen. Prosessivesialtaan ja osoitettujen vesistöjen läheisyyteen ei siten tule pääsemään vettä. 5
6 2. VAIKUTUKSET VESISTÖIHIN Kaivostoiminnassa tarvittavan ojituksen vuoksi Kaunisjärven ja Patojoen valuma-alueet pienenevät. Vaikutus syntyy heti, kun prosessivesialtaan pato on valmis. Kaunisjärven valuma-alue pienenee pääasiassa Tapulin tulevan sivukivivaraston ja prosessivesialtaan sijainnin vuoksi. Patojoen valuma-alue pienenee Tapulivuoman rikastushiekka- ja selkeytysaltaan 2 vuoksi. Kuva 3. Valuma-alueiden pieneneminen. Kun Tapulin prosessivesiallas sekä Tapulinvuoman hiekka- ja selkeytysvarastot ovat täydessä laajuudessaan, Kaunisjärven ja Patojoen valuma-alueilla sijaitsevia alueita tullaan ottamaan käyttöön. Kaivostoiminnassa muodostuva ylijäämävesi tullaan ohjaamaan pumppaamalla Muonionjokeen. 2.1 Nykyiset Alueen vesistöjen perustilan määrittämiseen vaaditaan perusteena olevien laatutekijöiden analysointia, jotta voidaan selvittää, onko Tapulin asemakaava-alueelle suunnitellulla toiminnalla vaikutusta alueen vesistöihin. Alustava arvio voidaan perustaa kvalitatiivisiin arvioihin. Tieto siitä, miten toiminta vaikuttaa ympäristöön, tulee kasvamaan toiminnan seurantaohjelman myötä. Ohjelma laaditaan yhteistyössä valvontaviranomaisen kanssa. Taulukossa 1 esitetään kaikki Kaunisjärven, ja taulukossa 3 esitetään Patojoen vesistön. 2 Luvan saanut rikastushiekka- ja selkeytysallas on hieman pienempi kuin nyt suunnitteella oleva, jolle haetaan lupaa Sahavaaran kaivokselle haettavan luvan yhteydessä. 6
7 Taulukko 1. Kaunisjärven Vesistöjen nykystilan perusteena olevat. Nykytila Nykytila Nykytila Nykytila Nykytila Ekologinen tila Biologiset Kasviplankton Ravinnevaikutukset Kokonaisbiovolyymi Trofiaindeksi Sinilevien osuus Kasviplanktonin lajimäärä a klorofylli Pohjaeliöstö ASPT BQI MILA Makrofyyttien trofiaindeksi (TMI) Kalat Nykytila Fysikaaliskemialliset Yleiset olosuhteet Fys kem Ravinteet Näkösyvyys Happi Happamoituminen Erityiset saastuttavat Epäsynteettiset Synteettiset Nykytila Hydromorfologiset Hydromorfologia Jatkuvuus Keinotekoisten vaellusesteiden esiintyminen Hydrologinen järjestelmä Vaikutus järvien vedenkorkeuden muutoksissa Järvien säädetty säätelyamplitudi Morfologiset olosuhteet Lähiympäristön maankäyttö Osavalumaalueen maankäyttö Kuollut puusto/puun määrä Ojien lukumäärä/km Muuttunut litoraalialue Kemiallinen tila Kemiallinen tila (elohopeaa lukuunottamatta) Ei saavuta hyvää Hyvä Priorisoivat Hyvä Elohopea ja elohopeayhdisteet Hyvä 7
8 Laatutekijöiden luokitus perustuu vesiviranomaisen käytössä olevaan indikatiiviseen malliin. Jotkut luokat on "automaatti" taustalla olevien parametrien perusteella. Suunnitellun toiminnan vaikutukset yksittäisiin laatutekijöihin on arvioitu nykytilan perusteella. Taulukko 2. Patojoen. Vesistöjen nykystilan perusteena olevat. Nykytila Nykytila Nykytila Nykytila Nykytila Ekologinen tila Biologiset Kasviplankton Ravinnevaikutukset Kokonaisbiovolyymi Trofiaindeksi Sinilevien osuus Kasviplanktonin lajimäärä a klorofylli Pohjaeliöstö ASPT BQI MILA Makrofyyttien trofiaindeksi (TMI) Kalat Nykytila Fysikaaliskemialliset Yleiset olosuhteet Fys kem Ravinteet Näkösyvyys Happi Happamoituminen Erityiset saastuttavat Epäsynteettiset Synteettiset Nykytila Hydromorfologiset Hydromorfologia Jatkuvuus Keinotekoisten vaellusesteiden esiintyminen Hydrologinen järjestelmä Vaikutus järvien vedenkorkeuden muutoksissa Järvien säädetty säätelyamplitudi Morfologiset olosuhteet Lähiympäristön maankäyttö Osavalumaalueen maankäyttö Kuollut puusto/puun määrä Ojien lukumäärä/km 8
9 Muuttunut litoraalialue Kemiallinen tila Kemiallinen tila (elohopeaa lukuunottamatt a) Ei saavuta hyvää Hyvä Priorisoivat Hyvä Elohopea ja elohopeayhdisteet Hyvä 9
10 2.2 Vaikutukset tiettyihin laatutekijöihin Kaunisjärvi Kaunisjärven vesialueen valuma-alue pienenee suunnitellun kaivostoiminnan vuoksi. Veden laadun ei arvioida muuttuvan, sillä valuma-alueen luonne kosteikko- ja maanviljelymaana säilyy. Maanviljelymaan osuus tulee kasvamaan suhteessa kosteikkoon, mutta muutosta pidetään merkityksettömänä tässä yhteydessä. Sekä Kaunisjärvi että Patojoki tulevat edelleen toiminnan vaikutuksesta kuivattamaan suuria kosteikkopinta-aloja, jotka heijastavat olemassa olevan veden laatua. Koska veden kokonaismäärä Kaunisjärvessä pysyy muuttumattomana (laskumäärä Patojokeen ei muutu), ja koska valuma-alueen biologiset ja fysikaalis-kemialliset olosuhteet pysyvät muuttumattomina, suunnitellun toiminnan ei myöskään arvioida vaikuttavan järven biologisiin tai fysikaalis-kemiallisiin laatutekijöihin. Hydromorfologisia laatutekijöitä ajatellen suunnitellulla toiminnalla tulee aluksi olemaan suora vaikutus osavaluma-alueen maankäyttöön. Nykytila on korkeaksi indikatiivisen mallin pohjalta. Koska toiminnan maankäytöstä tulevaa vettä ei tule sisältymään Kaunisjärven tulevaan osavaluma-alueeseen, osavaluma-alueen maankäyttö on arvioitu säilyvän muuttumattomana. Alustavan arvioinnin mukaan Kaunisjärven ympäristölaatunormeihin ei kohdistu vaikutuksia. Kuva 4. Kaunisjärven ympäristö. Kaunisjärven valuma-alueen pohjoisosa, jonka valumaa Rässinojasta suunniteltu kaivostoiminta pienentää. Alue on pääosin kosteikkoa ja vanhempaa viljelysmaata. Myös Kaunisvaaran kylä kuuluu alueeseen. 10
11 2.3 Vaikutukset tiettyihin laatutekijöihin - Patojoki Patojoen vesistön valuma-alue pienenee suunnitellun kaivostoiminnan vuoksi. Vesistön pienentynyt valuma-alue voi teoreettisesti johtaa pienennettyyn virtaamaan. Kuten aiemmin mainittiin, valuma-alue pienentyy noin 25 %, joka voisi johtaa samassa määrin pienentyneeseen virtaamaan, mikä omalta osaltaan vaikuttaa vesistön vedenkorkeuteen. Vaikutukset virtaamaan tai vedenkorkeuteen ei lasketa kuuluvan laatutekijöihin. Muuttunut virtaama ja vedenkorkeus voivat sen sijaan vaikuttaa muihin biologisiin, fysikaalis-kemiallisiin tai hydromorfologisiin tekijöihin. Patojoen ja Kaunisjärven vedenkorkeuksia on jatkuvasti seurattu osana kaivostoiminnan vuoksi tehtyä perustilatutkimusta. Patojoen vedenkorkeusmittaukset on tehty joen pääuomalla. Kuva 5. Vedenkorkeusmittaukset ja koepaikat. Kokeenottopaikat ja mitattu vedensyvyys Kaunisjärvessä ja Patojoessa. 11
12 Kuva 6. Kaunisjärven suu. Patojoen pohjoisosien ja Kaunisjärven suun ympäristöt. Kuva 5 osoittaa, että Patojoen vedensyvyysmittaukset osoittavat hetkittäin hyvin matalia vedenkorkeuksia. Koepisteellä Pat05 vedenkorkeus oli matalimmillaan n. 25 cm vuonna 2009 ja seuraavana vuonna 55 cm, eli vaihtelu oli 100 %. Vedenkorkeus vaihtelee rajusti vuodesta toiseen. Tämä selittynee valuma-alueen laajoilla kosteikkoalueilla, jotka sitovat paljon vettä sekä sateen ja lämpötilojen vaihtelulla. Ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että osia Patojoesta kuivuu kuivina vuosina. Arvion mukaan suunnitellusta toiminnasta johtuva pienentynyt valuma-alue (-25 %) ei ole laajuudeltaan sellainen, että vaikutukset Patojoen virtaamaan tai vedenkorkeuteen voidaan osoittaa toiminnasta johtuvaksi. Siten alustava arviointi on, että Patojoen ympäristölaatunormit eivät muutu, ainoa vaikutus on osavaluma-alueen maankäyttöön. Kuten Kaunisjärven osaltakin, arvioinnissa on otettava huomioon, ettei toiminta enää sijoitu Patojoen osavaluma-alueeseen, kun maankäyttö muuttuu. 2.4 Koostettu arviointi Kaunisjärven ja Patojoen ympäristölaatunormeihin sisältyvien laatutekijöiden perusteella Tapulin asemakaavaan sijoittuva suunniteltu toiminta arvioidaan vaikuttavan osavalumaalueen maankäyttöön, katso Taulukko 3 ja 4. Vaikutuksen ei arvioida olevan riski määritetylle tilalle. 12
13 Taulukko 3. Vaikutukset Kaunisjärven laatutekijöihin Toiminnan arvioidut vaikutukset laatutekijöihin Tapulin asemakaava-alueella. 13
14 Nykytila Nykytila Nykytila Nykytila Nykytila Ekologinen tila Biologiset Kasviplankton Ravinnevaikutukset Kokonaisbiovolyymi Trofiaindeksi Sinilevien osuus Kasviplanktonin lajimäärä a klorofylli Pohjaeliöstö ASPT BQI MILA Makrofyyttien trofiaindeksi (TMI) Kalat Nykytila Fysikaaliskemialliset Yleiset olosuhteet Fys kem Ravinteet Näkösyvyys Happi Happamoituminen Erityiset saastuttavat Epäsynteettiset Synteettiset Nykytila Hydromorfologiset Hydromorfologia Jatkuvuus Keinotekoisten vaellusesteiden esiintyminen Hydrologinen järjestelmä Vaihtelut järvien vedenkorkeusmuu toksiin Järvien säädetty sääntelyamplitudi Morfologiset olosuhteet Lähiympäristön maankäyttö Osavalumaalueen maankäyttö Kuollut puu/puun määrä tila ei muutu Ojien lukumäärä/km Muuttunut litoraalialue Kemiallinen tila Kemiallinen tila (elohopeaa lukuunottamatt a) Ei saavuta hyvää Hyvä Priorisoivat Hyvä Elohopea ja elohopeayhdisteet Hyvä 14
15 Taulukko 4. Vaikutukset laatutekijöihin - Patojoki. Toiminnan arvioidut vaikutukset laatutekijöihin Tapulin asemakaava-alueella. / Nykytila Nykytila Nykytila Nykytila Nykytila Ekologinen tila Biologiset Kasviplankton Ravinnevaikutukset Kokonaisbiovolyymi Trofiaindeksi Sinilevän osuus Kasviplanktonin lajimäärä a klorofylli Pohjaeliöstö ASPT BQI MILA Makrofyyttien trofiaindeksi (TMI) Kalat Nykytila Fysikaaliskemialliset Yleiset olosuhteet Fys kem Ravinteet Näkösyvyys Happi Happamoituminen Erityiset saastuttavat Epäsynteettiset Synteettiset Nykytila Hydromorfologiset Hydromorfologia Jatkuvuus Keinotekoisten vaellusesteiden esiintyminen Hydrologinen järjestelmä Vaikutus järvien vedenkorkeuden muutoksissa Järvien säädetty sääntelyamplitudi Morfologiset olosuhteet Lähiympäristön maankäyttö Osavalumaalueen maankäyttö Kuollut puusto/kuolleen puun määrä Ojien lukumäärä/km Kemiallinen tila Kemiallinen tila (elohopeaa lukuunottamatt a Ei saavuta hyvää Hyvä Priorisoivat Hyvä Elohopea ja elohopeayhdisteet Hyvä Muuttunut litoraalialue 15 tila ei muutu
16 3. POHDINTA NYKYTILANNE 3.1 Fysikaalis-kemiallinen laatutekijä Kun Kaunisjärven ja Patojoen laatuvaatimukset hyväksyttiin, arviointiperusta oli suppea ja perustui indikatiiviseen malliin fysikaalis-kemiallisten ja hydromorfologisten tekijöiden osalta. Esimerkiksi rehevöitymisen osalta luokitus perustui ravinnerasituksen (fosforin) mallintamiseen valuma-alueella. Viimeisten vuosien aikana, ennen asemakaava-alueelle tulevan kaivostoiminnan luvan hakemista sekä Sahavaaran kaivoksen jo saadun luvan hakemista on tehty useita tutkimuksia osasta alueen vesistöistä, mm. Kaunisjärvessä ja Patojoessa. Tutkimukset Kaunisjärvessä ja lähellä sijaitsevassa Vähäjärvessä, jotka molemmat ovat Patojoen vesistön yläjuoksulla (katso kuva 1), osoittivat mm. että puskurikapasiteetti on erittäin hyvä ja että ph on lähellä neutraalia, mikä yhtenee niiden tutkimustulosten kanssa, joiden mukaan vesistöt ovat erittäin happamoituneet. Sen sijaan ravinneanalyysit osoittivat, että fosforipitoisuuden vuoksi tila oli huono tai epätyydyttävä. Poikkeava tulos on arveltu johtuvan siitä, että Kaunisjärven ympäristö oli aiemmin viljeltyä maata. Vähäjärven osalta mm. Kaunisvaaran kylässä sijaitsevan jätevedenpuhdistusaltaan on arvioitu vaikuttavan mitattuun vedenlaatuun. Perustilatutkimukset osoittavat typen kokonaismäärän olevan korkea Kaunisjärven pinta- ja pohjavesissä (keskiarvo n µg/l ja 780 µg/l touko-lokakuussa). Myös Vähäjärvessä on mitattu korkeita typen kokonaismääriä, keskimäärin 755 µg/l. Fosforin kokonaismäärät Kaunisjärven pinta- ja pohjavesissä ovat erittäin korkeita (keskiarvo 84 sekä 68 µg/l). Fosforin suuri määrä aiheuttaa kohtalaisen typen alijäämän Kaunisjärvessä kesä-syyskuussa. Sekä pinta- että pohjaveden osalta fosforin tilaluokitus vastaa huonoa tilaa. Kaunisjärven arvioidaan näiden mittausten perusteella olevan eutrofinen järvi, joka on kesäkauden aikana ylirehevöitynyt. Kaunisjärven vesi sisältää myös korkeita määriä orgaanisia materiaaleja, mikä selittää veden sameuden, väriluvun sekä CODMn:n mitatut määrät. COD:llä (Chemical Oxygen Demand) tarkoitetaan sitä happimäärää, joka kuluu orgaanisten aineiden täydelliseen kemialliseen hajoamiseen vedessä. 16
17 Kuva 7. Typpi ja fosfori Kaunisjärvessä ja Vähäjärvessä. Typen ja fosforin mitatut kokonaismäärät Kaunisjärvessä ja Vähäjärvessä, jotka molemmat laskevat Patojokeen. Typen ja fosforin kokonaismäärät järvissä toukokuusta lokakuuhun ovat korkeat tai erittäin korkeat. Kuva 8. Typpifosforitasapaino, väriluku ja COD Kaunisjärvessä ja Vähäjärvessä. Kaunisjärven ja Vähäjärven typpi-fosforitasapaino. Fosforin korkeat pitoisuudet aiheuttavat kohtalaisen typpialijäämän kesäkuusta syyskuuhun. Vasemmalla: Väriluku ja COD Mn -määrät Kaunisjärvessä. Vesi on voimakkaasti värjäytynyt ja COD Mn. -määrät ovat korkeita tai erittäin korkeita. 3.2 Biologiset Myös biologisten laatutekijöistä tehtyjen tutkimusten mukaan vesiviranomaisen tulisi tutkia arvioitua tilaa lisää. Esitetyt tutkimukset ovat mm. osoittaneet, että Kaunisjärvessä on kohtalainen määrä kasviplanktonia (Ambiotica, 2009). Pohjaeliöstöstä tehtyjen tutkimusten tulokset eroavat toisistaan. Pelagia Miljökonsult on tutkinut pohjaeliöstöä vuonna 2006, ja silloisten arviointiperusteiden mukaan sen arvioitiin olevan kohtalaisen korkea. LVT suoritti vuonna 2007 toisen pohjaeliöstön inventoinnin, jonka mukaan pohjaeliöstön kokonaismäärä oli erittäin pieni. Medins Biologi on arvioinut vuoden 2007 tutkimustulosten perusteella, että pohjaeliöstön tila tulisi luokitella epätyydyttäväksi/huonoksi: "Erittäin lajiköyhä, ainoastaan kolme lajia esiintyi erittäin harvaan. Kaikkia lajeja voidaan pitää erittäin kestävinä korkeille ravintoainemäärille ja matalille happimäärille. Tulos viittaa siis siihen, että järvi on eutrofinen. Meidän tulkintamme mukaan järven syvillä alueilla oleva pohjaeliöstö ei ole kärsinyt ensisijaisesti korkeista ravintoainepitoisuuksista, vaan matalista happimääristä, sillä muuten esiintyvien lajien yksilötiheys olisi todennäköisesti ollut korkea. Järven pohjavesien matalat happimäärät syntyvät todennäköisesti pääasiassa talvisin, kun järvi on jäässä ja sulana oleva vesimäärä on pieni. Voimakas vaikutus happitasapainoon myös kesäisin 17
18 voi olla mahdollinen. Raportin mukaan järvi on matala (noin 2 metriä syvä). Jos happitasapainoon epäedullisesti vaikuttavaa vettä virtaa järveen Kaunisvaarasta, se voi osaltaan vaikuttaa hapenpuutteeseen, vaikka vesimäärä olisi pieni. Lopputulos: pohjaveden hapenpuute saattaa johtua happitasapainoon epäedullisesti vaikuttavan veden lisäyksestä. Mikäli järven arvioidaan olevan antropogeeninen, tulisi pohjaveden tila luokitella epätyydyttäväksi tai huonoksi." (Ulf Ericson, Medins Biologi AB, ). Syy Kaunisjärven matalampaan pohjaeliöstöpitoisuuteen on tehtyjen tutkimusten perusteella oletettu johtuvan mm. talviajan matalista happipitoisuuksista, jotka johtuvat leväbiomassan hajoamisesta. Tämä on myös mainittu aiemmissa Kaunisjärvestä tehdyissä tutkimuksissa (LVT, 2008), jotka esitettiin toiminnan lupahakemuksen yhteydessä. Hajotus ja hapen kulutus johtuu myös muusta orgaanisesta materiaalista, jonka pitoisuudet ovat erittäin korkeat Kaunisjärvessä, sillä järveen tuleva vesi tulee ympäröiviltä kosteikko- ja maanviljelysmailta. 3.3 Muuttunut tila muuttuneet vaikutukset? Huolimatta siitä muuttaako vesiviranomainen tehtyjen perustilaselvitysten perusteella alueen vesiesiintymien Kaunisjärven ja Patojoen ekologista ja kemiallista tilaa, Tapulin asemakaava-alueella sijaitsevan toiminnan vaikutukset ovat muuttumattomat, eli ne rajoittuvat pienentyneeseen valuma-alueeseen. Kaunisjärven ja Patojoen vedenlaatu on seurausta vesistöihin virtaavasta vedestä ja vedessä tapahtuvista biologisista ja fysikaalis-kemiallisista prosesseista. Vedenlaatu tulee vaihtelemaan ilman toiminnan suoria vaikutuksiakin, minkä vuoksi vaikutuksia ympäristölaatunormeihin ei arvioida tapahtuvan. Kaivostoiminnalle laadittu tarkkailuohjelma käsittää mm. vesikemiaan liittyviä tietoja, biologisia parametreja ja vedenkorkeudetta ja virtaamaa käsitteleviä tietoja. Tietoisuus pintavesien nykytilasta tulee kasvamaan koko ajan. 18
Tapulin yleiskaavan vaikutukset Kaunisjärven ja Patojoen pintavesiesiintymien ympäristönlaatunormeihin
Päivämäärä 23.8.2010 1(8) Laatija Albin Månsson Tapulin yleiskaavan vaikutukset Kaunisjärven ja Patojoen pintavesiesiintymien ympäristönlaatunormeihin Pajalan kunta on lähellä lopullista päätöstä yleiskaavasta,
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella
Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella 8.10.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin
Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
Uumajan käräjäoikeudelle, Maa ja ympäristötuomioistuimelle
2012 07 31 Uumajan käräjäoikeudelle, Maa ja ympäristötuomioistuimelle M 1666 11; Northland Resources Osakeyhtiön hakemus ympäristökaaren mukaisen luvan saamiseksi kaivostoiminnan harjoittamiseen Kaunisvaarassa
Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu
Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö
Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu
Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla
Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus Kangasniemi 22.5.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen
Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus
Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä
Ympäristöministeriö kirjaamo(at)ym.fi
Ympäristöministeriö kirjaamo(at)ym.fi 5.3.2019 VN/724/2019, lausuntopyyntö koskien Suomen osallistumista kaivostoimintaa koskevan hankkeen YVA-menettelyyn Kaunisvaarassa Pajalan kunnassa Ruotsissa LAUSUNTO
Lumetuksen ympäristövaikutukset
Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet
Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus
Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti
Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin
Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Tapaustutkimus Northland Resources in kaivoshankkeesta Muonion paliskunnan ja Muonion lapinkylän alueilla Teresa Komu (2013) Retoriikkaa
Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa
Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa Juha-Pekka Triipponen & Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa Laitila 12.4.2019
VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA
VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA Kimmo Olkio Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 LUOKITTELUN TAUSTAA Taustatietoa pintavesien ekologisen ja pohjavesien tilan arvioimiseksi löytyy
Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,
Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl
Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? 2.5.2018 Siuntion kylpylä Anne Liljendahl Siuntionjoen vesistö Uudenmaan luonnontilaisimpia jokivesistöjä YM: Erityissuojeltava kohde NATURA 2000
HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN
Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
Ähtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013
Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi
Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Katri Seppänen Northland Mines Oy - Ympäristöinsinööri 1/31/2013 1 Sisältö 1. Northland Resources S.A. 2. Hannukaisen kaivosprojekti 3. Ympäristöluvituksen
Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava
Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin
Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin Yleisötilaisuus Toukolan koulu, Sastamala 30.10.2018 Vanhempi asiantuntija
Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus
Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia
Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN
Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä
Näytteenottokerran tulokset
Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi
Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE
LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE 2018-2025 YKSITYISET TURVETUOTTAJAT POHJANLUMME KY SEINÄJOKI 2018 1 JOHDANTO 1 Lakajoen (Lapua ja Kuortane) kalataloudellinen
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Vastaanottaja Utajärven kunta Asiakirjatyyppi Pintavesivaikutusten arviointi Päivämäärä 19.6.2018 Työnumero 1510017196 UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN
Takajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet
Takajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet Heli Jutila Ympäristöasiantuntija 7.4.2018 Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistyksen vuosikokous Kannen kuvat Sami Haapanala / suojeluyhdistys
Inventoidut kosteikot
Kaunisvaara-hankkeen vaikutukset luonnonympäristöön; kuvat ja taulukot KUVAT Inventoidut kosteikot Erittäin korkeita luontoarvoja Suuria luontoarvoja Tietyjä luontoarvoja Vähäisiä luontoarvoja Kaunisvaara
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo 30.10.2013 UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
TAUSTATIETOA TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ
TAUSTATIETOA 14.3.2011 TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ SAVONLINNAN SEUDUN VEDENLAADUN SEURANTAPISTEET Jokien ja järvien seuranta 2009-2012 VHAsovittu osa VHA-seuranta
Sanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI
TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. UIMAVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA VALVONTA 2.1 Laatuvaatimukset ja suositukset. 2.2 Laadun arviointi ja luokitus 2.3 Laadun
Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.
Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari 8.10.2019 Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. Mustijoki Mustijoki saa alkunsa Mäntsälän luoteiskolkasta Sulkavanjärvestä.
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet
Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.-14.6.2018 Oulu Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi Kuivasjärvi Sivupohja, Oulu + grafiikka
Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n
Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,
Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa
Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.
Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito
Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke
Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta
Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Jukka Jokela Toimitusjohtaja Northland Mines Oy Oulu 25.2.2013 Northland Resources S.A. Emoyhtiö -
Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Länsi-Uusimaa Lohja 4.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
Patorakenteiden periaatekuvia
Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 16.9.2015 - pintavesien kemiallisesta luokittelusta Pintavesien kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet 16.9.2015 Petri Poikonen 2 Pintavesien kemiallisen tilan
Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan
Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet
Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia
1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5
BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5 Liite L1: Sijoituspaikan valinta Versio 2, 30.11.2016 Hannu Lauri, YVA Oy Suunnitellun biotuotetehtaan jätevesi-
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.5.2015 - kemiallisesta luokittelusta Kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet Kemiallinen tila Kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä olevien
Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu marraskuu 2014
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 10.12.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu marraskuu 2014 Kaivoksesta pumpattava
Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu loka marraskuu 2015
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 2.12.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu loka marraskuu 2015 Kaivoksesta
Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018
Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018 Vesistömallilaskennat tässä projektissa Mouhi- ja Kiikoisjärven säännöstelyselvitykseen osallistuminen.
Hulevesien haitta aineet. VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia
Hulevesien haitta aineet VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia Heli Vahtera 10.11.2016 1 Projektin tausta ja tavoitteet Taajamien laajentuessa hulevesien määrä Vantaanjokeen, Tuusulanjärveen, Valkjärveen
PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU
PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.11.2012 Pintavesimuodostumat Keski-Suomessa Vesienhoitokausi 2010-2015 2016-2021 VHA2
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI
ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI Laitospaikka sijaitsee Kihdin pohjoispuolen vesimuodostumassa, joka ekologisen luokituksen mukaan on Saaristomeren ainoa hyvään tilaan luokiteltu vesimuodostuma.
Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry
Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys
HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus
HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten
Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 5.2.2016, päivitetty 9.10.2017 Viite 1510016776 PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS RIIHIMÄEN
Kommenttipuheenvuoro
Kommenttipuheenvuoro TORNION-MUONIONJOEN VALUMA-ALUEEN JÄTEVESIENKÄSITTELYN YLEISTARKASTELU SUOMEN ALUEEN OSALTA 27.10.2017 VESIHUOLTOTARKASTAJA RISTO ROMAKKANIEMI Yleistä Vesihuoltoa ohjaavia lakeja Suomessa:
Vesien tila ja vesiluvat
Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin
Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät
LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy
Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi Ähtäri 15.3.2019 Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy Esisuunnitelman tavoite Suunnittelun ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Keski-Uusimaa Helsinki 18.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin
Lapinlahden Savonjärvi
Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011
Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli
Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä 2011 TASO hankkeen kuulumisia 13.10.2011, Karstula Jaakko Soikkeli KESÄN 2011 SELVITYKSET JA TOIMENPITEET 19.10.2011 - Vesistökartoitukset Saarijärven
(57) Northland Resources AB Datavägen 14 Telephone Internet Luleå, SWEDEN LIITE A.
Datum 2012 05 21 1(57) LIITE A Sisältö 1 Jälkihoitoalueilta huuhtoutuvat massavirrat... 3 1.1 Rikastushiekka-alue... 3 1.2 Sivukiven varastointialue... 7 1.2.1 Sahavaara... 7 1.2.2 Tapuli... 9 1.3 Yhdistetyt
UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA
2013 UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA UIMAVESIPROFIILI JUKAJÄRVEN UIMARANTA, JUVA 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot
Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella
Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Petri Liljaniemi ja Annukka Puro- Tahvanainen Yhteistyöryhmän kokous 28.5.2013 7.6.2013 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon toisella kierroksella
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU
UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA
Pyhtään kunta 25.4.2014 (päivitetty 11.6.2015) UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot
Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö
Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät
Saap. 22.2.2011 Dnro s65/2011 saap. 24.2.2011 Dnro s74/2011 SISÄLLYS
O.Zacheus, THL UIMAVESIPROFIILI - 16.4.2010 Saap. 22.2.2011 Dnro s65/2011 saap. 24.2.2011 Dnro s74/2011 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja
Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta
1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan
Joroisten vesienhoito
Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu
Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula
Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211
UIMAVESIPROFIILI. 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Tornion kaupunki, Suensaarenkatu 4, Tornio, puh.
UIMAVESIPROFIILI 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Tornion kaupunki, Suensaarenkatu 4, 95400 Tornio, puh. 016-432 11 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen