Aiheettomat laskut. numerossa 2/2014 Terveyden- ja sairaanhoito vapautetaan arvonlisäverosta

Transkriptio

1 Korvaava työ sairasloman aikana Aiheettomat laskut Pääomanpalautus osinkoa vai luovutusta? numerossa 2/2014 Terveyden- ja sairaanhoito vapautetaan arvonlisäverosta Ohje työnantajan koulutusvähennyksestä

2 Suosittele tutulle yrittäjäkaverille Suomen Yrittäjien jäsenyyttä. Yrittäjä saa jäseneksi liittyessään yli 100 asiantuntijaa neuvomaan ja opastamaan yritystoiminnassa. Sinä saat liittymiseen johtaneesta suosittelusta valitsemasi ammattilehden 3 kuukaudeksi ja lisäksi voit voittaa A-sarjan Mercedes-Benzin! Suosittele Suomen Yrittäjiä osoitteessa yrittajat.fi/suosittele. Mitä enemmän suosittelet, sitä enemmän mahdollisuuksia voittaa. YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN YRITTÄJÄN PUOLESTA!

3 VEROT JA RAHAT Ohje työnantajan koulutusvähennyksestä /Kurki 2 Pääomanpalautus osinkoa vai luovutusta? / Kurki 4 Terveyden- ja sairaanhoito vapautetaan arvonlisäverosta / Kurki TYÖNANtajan ABC Korvaava työ sairausloman aikana / Arttu Joensuu 14 YRITYSTOIMINNAN ABC Lakineuvoja vastaa: Aiheettomat laskut / Sanni 16 Paikallinen vaikuttaminen Nyt koetellaan ja kokeillaan! 21 Lue Yrittäjäinfo netissä yrittajat.fi/yrittajainfo Kirjaudu jäsennumerolla! YrittäjäINFO Kustantaja Suomen Yrittäjät 6 numeroa vuodessa. ISSN (print) ISSN X (online) TOIMITUS Suomen Yrittäjät Anna Lantee, viestintäassistentti p anna.lantee@yrittajat.fi Maarit Kattilakoski, senior ad p maarit.kattilakoski@yrittajat.fi TÄSSÄ NUMEROSSA KIRJOITTaVAT Arttu Joensuu, lakineuvoja Sanni Kotilainen, lakineuvoja Anssi Kujala, varatoimitusjohtaja Laura Kurki, veroasiantuntija Ilmestyminen KANNEN KUVA Pixhill

4 VEROT JA RAHAT Ohje työnantajan koulutusvähennyksestä Koulutusvähennys on elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavan työnantajan verotuksessa tehtävä laskennallinen lisävähennys. Suomen Yrittäjät Laura Kurki veroasiantuntija p laura.kurki@yrittajat.fi Vähennyksen määrä on laskennallisesti noin puolet koulutusajan palkkakuluista. Koulutusvähennyksen saa enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden. Vähimmäismäärä on 1 koulutuspäivä työntekijää kohti eli 6 tuntia koulutusta. Koulutusvähennystä voi vaatia ensimmäisen kerran verovuodelta Koulutusvähennystä vaaditaan veroilmoituksen antamisen yhteydessä lomakkeella 79. Maatalouden koulutusvähennystä vaaditaan lomakkeella 79A. Koulutusvähennys ei vaikuta työntekijöiden koulutuksesta aiheutuvien kustannusten vähennysoikeuteen. Ne ovat verotuksessa vähennyskelpoisia kuten aikaisemminkin. Koulutusvähennys voi siten suurentaa työantajan verotuksessa vahvistettavaa tappiota. Vähennyksen edellytyksiä Koulutusvähennyksen saa työnantaja, joka harjoittaa elinkeinoverolain tai maatilatalouden tuloverolain mukaan verotettavaa toimintaa. Muilla työnantajilla voi olla oikeus koulutuskorvaukseen. Kotitaloustyönantajat on rajattu sekä koulutusvähennyksen että koulutuskorvauksen ulkopuolelle. Työnantaja saa koulutusvähennyksen työntekijän koulutuksesta. Työnantajalla tarkoitetaan sitä, jonka lukuun tehdystä työstä palkka maksetaan. Koulutusvähennystä ei saa vuokratyöntekijöiden, toimitusjohtajan tai yrittäjän itsensä kouluttamisesta. Vähennystä ei saa sellaisen työntekijän koulutuksesta, jonka palkkakustannuksiin on verovuonna myönnetty julkista palkkatukea. Työnantajan on maksettava koulutuksen ajalta työntekijälle palkkaa. Koulutusvähennystä ei saa siltä osin kuin työntekijä on osallistunut koulutukseen loma- tai vapaa-aikanaan. Koulutusvähennyksen saa vain, jos koulutus perustuu työnantajan laatimaan koulutussuunnitelmaan. Koulutussuunnitelma laaditaan yhteistoimintalain mukaan, jos sitä sovelletaan yritykseen. Jos työnantaja ei kuulu yhteistoimintalain piiriin, koulutussuunnitelma laaditaan taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain mukaan. Vähennyksen edellytysten täyttymisestä on laadittava työntekijäkohtainen kirjallinen selvitys. Vähennysoikeus ei synny pelkän koulutussuunnitelman perusteella, vaan työnantajan täytyy seurata suunnitelman toteutumista työntekijäkohtaisesti. Koulutuksen tulee olla työnantajan järjestämää koulutusta, joka ylläpitää ja edistää työntekijän ammatillista osaamista. Sen tulee liittyä työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin työnantajan palveluksessa. Perehdytyksestä tai työnopastuksesta ei vähennystä saa. Vähennyksen edellytykset lyhyesti 1. Työnantaja on yritys. 2. Koulutettava on oma työntekijä. 3. Koulutussuunnitelma on laadittu ja sitä seurataan ja raportoidaan. 4. Koulutus liittyy työtehtäviin. LISÄTIETOJA www. vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet 2014 > Työnantajan koulutusvähennys ( ) > Työnantajan ABC > Osaamisen kehittäminen (jäsensivuilta löytyy mm. koulutussuunnitelmalomake) Koulutusvähennyksestä on kerrottu tarkemmin Yrittäjäinfon numerossa 6/

5 VAROT RAHAT Pääomanpalautus osinkoa vai luovutusta? Verohallinto on päivittänyt ohjettaan arvopaperien luovutusvoittojen verotuksesta. Suomen Yrittäjät Laura Kurki veroasiantuntija p laura.kurki@yrittajat.fi Osakeyhtiölaissa tarkoitettua varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta pidetään verotuksessa osinkona verovuodesta 2014 lähtien. Listaamattoman yhtiön varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta rinnastetaan kuitenkin luovutukseen, jos yhtiö palauttaa osakkeenomistajalle hänen tekemänsä pääomansijoituksen kymmenen vuoden kuluessa sijoituksen tekemisestä. Säännös tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Säännösmuutos sisältää siirtymäajan listaamattomien yhtiöiden pääomanpalautuksille. Pääomanpalautus listaamattomasta yhtiöstä Listaamattoman yhtiön varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta verotetaan luonnollisella henkilöllä lähtökohtaisesti osingon tavoin. Tämä käsittää myös varojen jaot ns. sijoitetun vapaan pääoman rahastosta. Jos vapaan oman pääoman rahastosta jaetaan kuitenkin verovelvolliselle palautusta hänen yhtiöön tekemälleen pääomasijoitukselle, verotetaan varojen jako luovutusvoittoa koskevien säännösten mukaan (TVL 33b.6 ). Lisäedellytyksenä luovutusvoittona verottamiselle on, että 1. pääomasijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään 10 vuotta ja 2. verovelvollinen esittää luotettavan selvityksen edellytysten täyttymisestä. Mikäli luovutusvoittona verottamisen edellytykset eivät täyty, pidetään varojen jakoa osinkona ja siihen sovelletaan osinkoa koskevia säännöksiä. Varojenjaon verottaminen luovutusvoittona tulee kyseeseen lähinnä tilanteissa, joissa palautetaan osakkaalle hänen merkitsemiensä osakkeiden merkintähinnoista tai optioista vapaan oman pääoman rahastoon kirjattua osaa. Jos vapaan oman pääoman rahasto on muodostunut yritysjärjestelyissä tai rahastosiirroissa omaan pääomaan, luovutusvoittoverotus ei tule kysymykseen. Kun varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta verotetaan luovutuksena, vähennetään saatujen varojen määrästä ko. osakkeen hankintameno, enintään kuitenkin saatujen varojen määrä. Osakkeen hankintameno pienenee varojen jaosta vähennetyllä määrällä. Siirtymäsäännös Jaettaessa pääomasijoituksena kertyneitä varoja vapaan oman pääoman rahastosta verovuosina 2014 ja 2015 palautukset jaetaan kahteen eri ryhmään. Jos sijoitus on tehty ennen , sijoituksen ajankohdalla ja tekijällä ei ole merkitystä ja sen jälkeen tehtyjen sijoitusten tulee olla osakkeenomistajan tekemiä, tapahtua 10 vuoden kuluessa sijoituksen tekemisestä ja verovelvollisen tulee esittää luotettava selvitys pääomasijoituksen edellytysten täyttymisestä. Siirtymäsäännöksiä ei sovelleta enää verovuonna LISÄTIETOJA www. vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Henkilöasiakkaan tuloverotus > Arvopaperin luovutusvoittojen verotus ( ) 5

6 VEROT JA RAHAT Suomen Yrittäjät Laura Kurki veroasiantuntija p laura.kurki@yrittajat.fi Terveyden- ja sairaanhoito vapautetaan arvonlisäverosta Verohallinnon uuden ohjeen mukaan terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen myynnistä ei suoriteta arvonlisäveroa. Korkein hallinto-oikeus antoi oikeuskäytäntöä muuttaneen päätöksen, jonka mukaan terveydenhuoltoalan ammattihenkilöiden työvoiman luovuttaminen on luonteeltaan arvonlisäverotonta terveyden- ja sairaanhoitopalvelua. Palvelun luovuttajalla ei tarvitse olla yksityisen terveydenhuollon lupaa, jos palvelu luovutetaan julkiselle terveydenhuollon yksikölle tai luvan saaneelle yksityisen terveydenhuollon yksikölle. Alihankintana tuotetut palvelut ovat arvonlisäverottomia, kun palvelut potilaalle luovuttava yksikkö on julkinen terveydenhuollon yksikkö tai yksityisen terveydenhuollon luvan saanut yksikkö. Lisäksi henkilöiden, joiden työvoimaa luovutetaan, tulee olla terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Arvonlisäverotus määräytyy erityisesti sillä perusteella, kuka palvelun suorittaa ja millainen palvelu on luonteeltaan. Arvonlisäverolaissa terveyden- ja sairaanhoitopalvelulla tarkoitetaan ihmisen terveydentilan sekä toiminta- ja työkyvyn määrittämistä, ylläpitämistä tai palauttamista. Uusi ohje tulee voimaan Työvoiman luovuttamista koskeva ohjeistus tulee kuitenkin voimaan jo LISÄTIETOJA www. vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet 2013 > Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotus ( , dnro A160/200/2013) Korkeimman hallinto-oikeuden päätös KHO T 819 JäsenyrittäJä muista hyödyntää JäsenetuJasi! Maksuton neuvontapalvelu auttaa arkisin kello 9 16 numerossa

7 mikä ilmo?

8 TYÖNANTAJAN ABC Korvaava työ sairausloman aikana Suomen Yrittäjät Arttu Joensuu lakineuvoja p Lääkärin kirjoittama sairaustodistus oikeuttaa työntekijän olemaan poissa työstä koko sairauslomansa ajan. Päätöksen työntekijän sairauslomasta ja sen kestosta tekee kuitenkin työnantaja. Mikäli työntekijä ei ole kokonaan työkyvytön, voidaan hänellä teettää korvaavaa työtä. Korvaavan työn täytyy kuitenkin olla lakien ja työehtosopimusten sekä työsopimuksen ehtojen mukaista, eikä se saa vaarantaa työntekijän paranemista tai turvallisuutta. Laissa ei ole säännöksiä korvaavan työn käsitteestä mutta sen periaatteet pohjautuvat työsopimuslakiin. Työnantajan oikeus määrätä korvaavaa työtä sairausloman aikana perustuu työnantajan työnjohto-oikeuteen. Mikäli työnantajan arvion mukaan työntekijä ei ole täysin työkyvytön, voidaan häneltä edellyttää kevyemmän työn tekemistä. Keskeistä korvaavaa työtä määrättäessä on työntekijän työsopimuksessa määritelty työnkuva. Lähtökohtaisesti työntekijällä on velvollisuus tehdä vain työsopimuksensa mukaisia työtehtäviä. Lisäksi edellytyksenä korvaavan työn teettämiselle on, että työntekijän työkyky ei heikkene entisestään. Mikäli työnantaja päättää teettää korvaavaa työtä, on päätöksen perustuttava lääketieteelliseen arvioon ja lääkärin suostumukseen. Sen vuoksi lääkärin olisikin hyvä olla selvillä työpaikalla vallitsevista olosuhteista ja mahdollisuuksista korvaaviin työtehtäviin. Tyypillinen tilanne korvaavan työn teettämisestä voisi olla esimerkiksi se, että työntekijä murtaa vapaa-ajallaan kätensä. Työntekijän työsopimuksessa työtehtäviksi on määritelty nostotyöt sekä muut työnantajan osoittamat tehtävät. Työntekijä ei ilmeisestikään kykenisi tekemään työsopimuksensa mukaista nostotyötä. Sen sijaan olisi mahdollista teettää työntekijällä kevyempää, työsopimuksen ja normaalien työtehtävien mukaista työtä, kuten muiden työntekijöiden ohjausta. Tällaisessa tilanteessa suositeltavaa on, että työnantaja ohjaisi työntekijän työterveyslääkärille, joka arvioi työkyvyn kevyempiin tehtäviin. Työnantajan on aina syytä tarkistaa itseään sitovan työehtosopimuksen määräykset. Työpaikalla olisi syytä jo etukäteen laatia yhteiset säännöt mahdollisesta korvaavan työn teettämisestä. Korvaava työ ei saa vaarantaa paranemista tai turvallisuutta. Korvaava työ teknologiateollisuuden TES:ssä Joissakin työehtosopimuksissa on erikseen sovittu työnantajan oikeudesta teettää korvaavaa työtä. Esimerkiksi teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa työtä tai joskus myös työntekijälle soveltuvaa koulutusta. Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa olisi suotavaa kuvata ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätöksen osoittaa työntekijälle korvaavaa työtä on perustuttava lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon. Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa. 8

9 mikä ilmo? 9

10 YRITYSTOIMINNAN ABC Suomen Yrittäjät Sanni Kotilainen lakineuvoja p sanni.kotilainen@yrittajat.fi Lakineuvoja vastaa: Aiheettomat laskut kysymys Erilaiset puhelinmyyjät soittavat minulle usein. Olen saanut myös joitakin tilausvahvistuksia ja laskuja, vaikka en mielestäni ole tilannut mitään. Kuinka minun tulee toimia? vastaus Puhelinmyyntilanteissa yrittäjän tulee olla erityisen tarkkana, sillä yritysten välisissä kaupoissa ei ole olemassa yleistä peruutusoikeutta. Lähtökohtaisesti puhelimitse syntynyt sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen sopimus. Laki ei anna suojaa harkitsemattomia tai epäedullisia sopimuksia vastaan. Peruuttamisoikeudesta kokonaan erillinen asia on se, onko sopimusta edes tehty ja jos on, niin minkä sisältöisenä. Mikäli sopimusta ei ole tehty, on lasku aiheeton. Tyypillinen esimerkki aiheettomasta laskusta on ns. valelasku, joka ei perustu osapuolten väliseen sopimukseen tai sitoumukseen. Sopimus ei voi syntyä vahingossa Kysyjän tapauksessa on kyse sopimuksen syntyä koskevista epäselvyyksistä. Puhelinmyyntitilanteissa saattaa syntyä helposti väärinkäsityksiä, mutta on aina muistettava, ettei sopimus voi syntyä vahingossa. Sopimuksen syntyminen edellyttää aina molempien osapuolten tahtoa tehdä sopimus. Mikäli sopimus on syntynyt, sitoo se osapuolia siten kuin on sovittu. Puhelinmyyntilanteissa tämä tarkoittaa sitä, että vain puhelimessa sovitut ehdot sitovat osapuolia. Ostaja ja myyjä voivat tämän lisäksi sopia myöhemmin muistakin ehdoista, mutta tämä edellyttää aina sopimista. Myyjä ei voi siis esimerkiksi vedota jälkikäteen lähettämiinsä sopimusehtoihin, jos ostaja ei ole niitä hyväksynyt puhelimessa. Tällaiset yksipuoliset lisäykset eivät sido toista osapuolta. Reklamoi kirjallisesti Selvästi aiheettomiin laskuihin ei tarvitse reagoida. Näin on esimerkiksi silloin, kun laskun lähettänyt osapuoli väittää, että sopimus on syntynyt puhelimitse, vaikka todellisuudessa näin ei ole. Epäselvissä tapauksissa on sen sijaan aiheellista olla laskun lähettäneeseen osapuoleen yhteydessä ja reklamoida lasku. Suositeltavin tapa on sähköposti, sillä tällöin itselle jää taltio reklamaation lähettämisestä. Reklamointia puhelimitse ei juuri tämän takia suositella. Asian reklamointi puhelimitse saattaa myös maksaa. Reklamoi myös perintätoimistolle Saatat saada aiheettoman laskun johdosta maksukehotuksen perintätoimistolta. Siihen on syytä vastata, jotta vältät tarpeettomat seuraukset, kuten maksuhäiriömerkinnän. Perintätoimiston lasku tulee riitauttaa eli ilmoittaa perintätoimistolle, että lasku on aiheeton eikä se perustu sopimukseen. Samalla on hyvä kertoa lyhyesti oma näkemys tapahtumien kulusta. Perustellusti riitautetun laskun perintää ei voida jatkaa perintätoimistossa. Mikäli laskun lähettänyt osapuoli katsoo edelleen sopimuksen syntyneen, tulee hänen siirtää asia tuomioistuimen ratkaistavaksi. Laskun lähettäjän tulee pystyä esittämään laskun perusteen olemassaolo (esimerkiksi myyntipuhelutallenteella tai sopimusasiakirjalla), mikäli hän haluaa jatkaa saatavan perintää menes- 10

11 YRiTYSTOIMINNAN ABC Mikäli sopimus on syntynyt, sitoo se osapuolia siten kuin on sovittu. tyksekkäästi oikeudessa. Myyjän yksipuolisesti lähettämät sopimusehdot tai tilausvahvistus eivät yksinään riitä todistamaan sopimuksen syntymistä. Epäselvyydet tarkastetaan puhelintallenteesta Epäselvissä puhelinmyyntitapauksissa puhelintallenteella saattaa olla merkittävä asema arvioitaessa sopimuksen syntymistä ja sen ehtoja. Yrittäjällä on henkilötietolain mukaan oikeus tarkastaa puhelinmarkkinointia varten tallennetut nauhoitteet. Puhelinnauhoitteeseen voi käydä tutustumassa esimerkiksi yrityksen toimipaikassa, tai yrittäjä voi pyytää lähettämään puhelinnauhoitteen itselleen. Yrittäjän pyynnöstä puhelinkeskustelutallenne on aina annettava hänelle myös kirjallisessa muodossa. Tietojen antamisesta ei pääsääntöisesti voi kieltäytyä. Haluan saada tietooni myyjän tallentaman puhelintallenteen. Kuinka toimin? Epäselvissä puhelinmyyntilanteissa voit aina esittää myyjälle henkilötietolain mukaisen tarkastuspyynnön. Tarkastuspyyntö kannattaa tehdä käyttämällä valmista lomakepohjaa, joka löytyy tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta. Mikäli myyjä kieltäytyy antamasta tiedot, on hänen lain mukaan annettava tästä kirjallinen todistus, jossa on mainittava epäämisen syyt. Pyynnön epäämisenä pidetään myös sitä, jos myyjä ei ole antanut tietoja kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä. Henkilötietolain noudattamista valvoo tietosuojavaltuutettu. Jos myyjä ei luovuta tietoja, asian voi saattaa tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. Tietosuojavaltuutettu voi määrätä myyjän antamaan pyydetyt tiedot sakon uhalla. Henkilötietolain rikkomistilanteissa voidaan aina kääntyä tietosuojavaltuutetun puoleen. LISÄTIETOJA Rekisteritietojen tarkastuspyyntö: Opas henkilörekisteriin talletetuista tiedoista: LISÄTIETOJA Voit aina olla yhteydessä Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun, jolloin voimme auttaa Sinua yksityiskohtaisemmin tilanteesi ratkaisemisessa. Maksuton neuvontapalvelu auttaa jäseniä arkisin klo 9 16 numerossa Lisätietoja puhelinmyynnistä ja perinnästä myös Yrittäjäinfoissa 1/2013, 3/2013, 4/ yrittajainfo 11

12 mikä ilmo? 12

13 mikä ilmo? 13

14 PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Suomen Yrittäjät Anssi Kujala varatoimitusjohtaja p

15 mikä ilmo? 15

16 Suomen Yrittäjät Mannerheimintie 76 A, HELSINKI PL 999, Helsinki puhelin yrittajat.fi