Syväsenvaaran asukaskyselyn palauteraportti

Transkriptio

1 Syväsenvaaran asukaskyselyn palauteraportti Rovaniemen kaupunki 2013 Asemakaava, 16. ja 18. kaupunginosa, Syväsenvaara, Santapark ympäristöineen

2 Asukaskysely on osa Syväsenvaaran alueelle laadittavan asemakaavan kaavaprosessia. Kaavan nimi: Asemakaava, 16. ja 18. kaupunginosa, Syväsenvaara, Santapark ympäristöineen kannen kuva: Sirkku Valve

3 Vastaajien sukupuolijakauma Vastausta Otsikko nainen mies Kyselyn taustat Syväsenvaaran asukkaille järjestettiin syystalvella 2013 kysely vaaran virkistyskäytöistä. Karttapohjaisella kyselyllä pyrittiin paikantamaan asukkaille tärkeät virkistysympäristöt sekä harrastamisen paikat. Kyselyn tuloksia käytetään alueella vireillä olevan asemakaavan taustaaineistona. Asemakaavan valmistelun yhteydessä tutkitaan uusien matkailutoimintojen sijoittamista alueelle. Asukaskysely oli avoinna internetissä osoitteessa www. eharava.fi/640. Kyselyyn oli linkki myös Rovaniemen kaupungin kaavatorilta. Kyselyn alustana käytettiin Dimenteq Oy:ssä kehitteillä olevaa Harava-kyselyä, jota Rovaniemen kaupunki on saanut koekäyttää. Kyselystä tiedotettiin Lapin Kansassa kuulutuksella ( ) sekä Lehdistötiedotteella, joka poiki pienen jutun Uusi Rovaniemi- lehdessä. Saarenkylän omakotiyhdistyksen tiedotuslehdessä kysely oli myös näyttävästi esillä. Kyselyyn tuli 99 vastausta. Lisäksi kaavoitukseen lähetettiin kolme kyselyyn liittyvää viestiä. Vastaajista 59 prosenttia ilmoitti ikänsä. Valtaosa vastaajista kuului työssäkäyvään väestönosaan, yli 30- ja alle 65-vuotiaisiin. Nuorimmat vastaajaryhmät ovat jääneet kyselyn ulkopuolelle kokonaan. Kyselyn ja analyysin on laatinut kaavoitusarkkitehti Kaisu Kuusela Rovaniemen kaupungin kaavoituksesta loka 1.marras 2.marras 3.marras 4.marras 5.marras 6.marras 7.marras 8.marras 9.marras 10.marras 11.marras 12.marras 13.marras 14.marras 15.marras 16.marras 17.marras 18.marras 19.marras 20.marras 21.marras 22.marras 23.marras 24.marras 25.marras 26.marras 27.marras 28.marras 29.marras Vastausaktiivisuus eri päivinä

4 Reitit Erilaisia reittejä piirrettiin asukaskyselyn karttaan yhteensä 130. Valtaosa viivoista oli nimetty kävely-, pyöräily- tai hiihtoreiteiksi. Alla olevassa kartassa on kuva näistä reiteistä. Sama tieto on viereisen sivun suurella kartalla ruutuaineistoon vietynä, jolloin saamme käsityksen siitä, mitkä alueet painottuvat hiljaisessa virkistyskäytössä. Moottoriajoneuvolla käytettävät reitit on esitetty tämän sivun vasemmassa ylälaidassa olevassa kuvassa. Syväsenvaaran alueelle rakennetut virkistysreitit ovat asukkaiden ahkerassa käytössä. Vaikka polkuja on piirretty koko vaaran alueelle, pururata ja näkötornille rakennetut pitkospuut nousevat selkeimmiksi käyttökohteiksi. kelkkailijoille ei Syväsenvaaran alueella ole virallisia uria. Kelkan omistajat oikaisevat vaaran kautta Napapiirin reitille, joka on osa Rovaniemen kaupungin moottorikelkkareitistöä. Oheisen kuvan mukaisesti käytössä on kaksi reittiä: Vaaran laen kautta tai hiihtolatua pitkin Valtatie 4:n pohjoispuolelle. Kelkkailijoiden tekemiä reittejä Syväsenvaarassa Reitit merkitse kartalle viivatyökalulla käyttämäsi reitit Syväsenvaaran alueella. Jatkokysymys. Tarkenna omin sanoin käytätkö reittiä kävellen, moottorikelkalla tai muulla välineellä. Asukkaiden merkitsemiä kävelyreittejä Syväsenvaarassa

5

6 Paikat Paikkoja käsittelevällä kyselyllä pyrittiin kartottamaan asukastoiminnan kannalta aktiivisimpia vyöhykkeitä ja ikäviksi koettuja alueita. Kyselyn kautta selvitettiin, voidaanko Syväsenvaarasta määrittää alueita, joilla ei ole varsinaista virkistyskäyttöä. Asukkailta tulleissa vastauksissa korostuu koko rakentamattoman alueen virkistyksellinen merkitys, vaikka selkeitä keskittymiäkin voidaan vastauksista rajata. Virkistyskäytön kannalta tärkeät paikat Virkistyskäytössä korostuu Syväsenvaaran laki sekä etelärinne. Vaaran alueelle rakennettu virkistysreitti palveluineen nousee kyselyssä selkeästi pidetyksi elementiksi ja vastausten painopiste asettuukin reitin tuntumaan. Myös lakialueen itäpuolella oleva metsäinen rinne on asukkaille tärkeää virkistysympäristöä. Asukkailta onkin tullut palautetta siitä, kuinka tärkeää marjastusmaastoa vaara-alue on. Harrastuspaikat Paikat Merkitse kartalla pisteenä tai alueena itsellesi merkityksekkäät paikat Syväsenvaaran alueella. Virkistyskäytön kannalta tärkeä paikka. Pistetyökalu. Syväsenvaara on asukkaille tärkeä ulkoilupaikka. Valtaosa, eli 72 %, harrastuskohtaan vastanneista käyttää aluetta kuntoiluun tai urheiluun, kuten lenkkeilyyn, suunnistukseen ja hiihtämiseen. Tärkeitä toimintoja ovat myös marjastus sekä valokuvaus. Koska kyselyyn ei vastannut yhtään lasta, nousi alueen merkitys leikkipaikkana vain vähän esiin. Jotta saataisiin selville paikan merkitys Syväsenvaaran nykyiselle lapsiväestölle, tulisi koululaisille suunnata oma kyselynsä. Vaaran alueen virkistykselliset arvot ovat kuitenkin jo tässä kyselyssä nousseet selkeästi esiin. Harrastuspaikka. Aluetyökalu. Jatkokysymys. Mikä laji on kyseessä? Ikävä paikka. Aluetyökalu. Jatkokysymys. Millä tavalla paikka on ikävä?

7 Aluemuotoisten vastausten painopiste kuva: Sirkku Valve

8 urheilu marjastus, sienestys lasten leikkipaikka valokuvaus, geokätköily Tärkeimmät ajanvietteet Syväsenvaarassa Virkistyksellisesti merkityksekkäät paikat

9 Harrastuspaikat, painopisteet

10 Ikävät paikat Kyselyssä tuli 11 vastausta ikävistä alueista ja paikoista. Eniten ikäviä paikkoja, seitsemän kappaletta, osoitettiin vaaran pohjoispuolelle. Asukkaiden rajaamat alueet rajautuvat Valtatie 4:n, vanhaan soramonttuun sekä sen edustalla olevaan paikoitusalueeseen sekä Santapark -elämyspuiston sisäänkäynnin tuntumaan. Tarkemmissa kommenteissa aluetta luonnehdittiin meluisaksi ja ankeaksi. Soramonttu koettiin rumaksi ja elämyspuiston sisäänkäynti liikkumista rajoittavaksi. Ikäviä paikkoja osoitettiin myös vanhan urheilukentän alueelle vaaran itäpuolelle sekä Syväsenvaaran etelärinteellä olevan Santaparkin poistumistien kohdalle, joka koettiin vaarallisena. Vanhan urheilukentän alue koettiin rumaksi ja ränsistyneeksi. Kyselyn aikana vastaanotettu muu kirjallinen palaute Kyselyn aikana kaavoitukseen tuli myös kirjallisia vastauksia Syväsenvaaran alueesta. Palautteessa otetaan toisaalta kantaa alueen kauneuteen, toisaalta nostetaan esiin eri käyttäjäryhmien välisiä ristiriitoja. Virkistyskäyttö Syväsenvaaran maasto ja maisema koettiin vetovoimaisena ja kauniina. Ympäristön monimuotoisuus ja vuodenaikojen mukana vaihteleva ilme koettiin rikkautena, metsän elvyttävää vaikutusta korostettiin. Alueelle rakennetut pitkospuut sekä näköalatorni saivat kiitosta. Eräs vastaaja harmittelee roskaavien kävijöiden jälkeensä jättämiä lasinsiruja. Kelkkailu Moottorikelkkailijat haluaisivat liittymäreitin asunalueen suunnasta Napapiirin reittiin. Kelkat tarvitsisivat sorastetun pohjan. Tällä hetkellä reittikelpoisia kelkkoja käyttävät joutuvat siirtymään viralliselle reitille hiihtolatua pitkin. Hangelle soveltuvilla kelkoilla kulkevat sen sijaan pääsevät reitille Syväsenvaaran laen kautta. Eräs kelkkailija esittää, että jo nyt vaaran pohjoispuolelle ajettua sorapohjaista reittiä jatkettaisiin vaaran eteläpuolelle väestönsuojan sisäänkäynnille, ja kelkkaura osoitettaisiin tähän väylään. Hiihtäjät puolestaan haluaisivat kelkat pois ladulta. Ohessa on asukkaan lähettämä kuva kieltomerkistä, jollaista toivottaisiin ladun varteen. Asukkaan toivoma kieltomerkki hiihtoladun varteen.

11 Asukkaiden rajaamia ikäviä paikkoja Ikävät paikat

12 kuva: Sirkku Valve

13 Johtopäätöksiä Asukaskyselyssä nousevat esiin vaaran virkistyskäytön erityispiirteet. Samalla kysely nostaa esiin maaston vahvuudet, myös matkailun näkökulmasta. Alueelle majoittuva todennäköisesti arvostaa samoja asioita kuin asukkaatkin: Luonnon kauneutta ja koskemattomuutta sekä vaihtelevaa maastoa ja hienoa maisemaa. Syväsenvaaran virkistyskäyttö painottuu erityisesti niille alueille, joissa on rakennettuja puitteita virkistystä varten. Sekä reitti- että aluekyselyssä nousivat esiin pururata ja vaaran laitaa pitkin näkötornille nousevat pitkospuut. Tämä on hyvä asia maaston säilymisen kannalta: Kova kulutus ohjautuu sinne, missä alustaa on vahvistettu sitä kestämään. Syväsenvaaran laen kautta on piirretty muutama talvinen kelkanjälki. On helppo uskoa, että nämä jäljet ovat myös kävelijöiden käytössä vaaran rinteillä vaikka moottoripelillä ja kävellen tai suksilla aluetta käyttävien välillä onkin mahdollinen ristiriita. Suosituksia suunnittelulle Syväsenvaaraan laaditaan asemakaavaa, jonka tarkoitus on mahdollistaa matkailutoimintojen kehittäminen Napapiirin matkailualueella. Varsinaisen vaaran alueella tämä tarkoittaisin yhtä uutta hotellirakennusta, joka kytkeytyisi Santaparkelämyspuistoon. Uuden rakentamisen painopiste kannattaa sijoittaa alueelle, joka jo valmiiksi koetaan epämiellyttävänä. Silloin ympäristöön tuleva muutos voi osaltaan eheyttää ränsistynyneeksi koettua aluetta. Tärkeää kaikessa rakentamisessa on kaikkien rakennusosien huolellinen suunnittelu ja rakentamisen korkea laatu sekä viimeistely. Suositus kattaa kaiken rakentamisen, olipa se pysäköintiä, huoltoteitä, sisäänkäynnille johtavia teitä tai majoitusrakennuksia. Tärkeää on myös jatkuva ylläpito, joka tuottaa huolitellun, luonnonympäristöön sopivan ilmeen. Vaaralle rakennettaessa uudisrakennus kannattaa sijoittaa mahdollisimman huomaamattomasti ja kulkuväylät asemoida maastoon täyttöjä välttäen, luonnollisen rinteen mukaisesti. Rakentamisen aikana työmaa kannattaa rajata tarkasti, jotta ympäristö säästyisi mahdollisimman alkuperäisenä. Uudisrakennuksen lähiympäristöön kannattaa merkitä säilytettävät puut ja pintamaa jo rakennustyötä aloiteltaessa. Kokonaisuudessaan ympäristö kannattaa pitää mahdollisimman luonnonmukaisena ja kaikille kulkijoille avoimena. Maaston kulumisen vähentämiseksi alueen virkistysreitti kannattaa ylläpitää huolella vaikka vaara kokonaisuudessaan on jatkossakin asukkaille tärkeää virkistysaluetta.

14