Teknisen ryhmän kokous 2 /2011

Transkriptio

1 MUISTIO 1(6) Teknisen ryhmän kokous 2 /2011 Aika: Keskiviikkona kello Paikka:, Fredrikinkatu B, 5. kerros Osallistujat: Jan Segerstam Empower Oy, puheenjohtaja Minna Arffman Vattenfall Verkko Oy Tuuni Mikkola TeliaSonera Oyj Rauli Raitio Tieto Finland Oy Sampsa Vaulimo Enease Oy Sakari Seppälä Process Vision Oy Heikki Sivonen Logica Oy Merja Kohvakka Enfo Oy Riina Heinimäki, sihteeri Käsiteltävät asiat: 1. Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen Puheenjohtaja avasi kokouksen. Esityslista hyväksyttiin ilman muutoksia. 2. Edellisen kokouksen muistio Käytiin edellisen kokouksen muistio läpi. Edellisessä kokouksessa tekninen ryhmä päätti ehdottaa kehitysryhmälle, että järjestelmäpäivityksiä vaativat uudistukset menettelytapoihin otettaisiin käyttöön kahdesti vuodessa ennalta määrättyinä päivinä. Kehitysryhmän edellisessä kokouksessa käsiteltiin tätä ehdotusta ja kehitysryhmä hyväksyi asian. Peruutussanomien käyttöönotto kuitenkin tehdään vielä sovittuna ajankohtana Todettiin, että edellisen kokouksen muistion kohdassa 6.3. Miten hoidetaan todella kauas menevät tasevirheiden korjaukset? oleva asia on muuttunut. Asiaa käsiteltiin uudestaan tämän kokouksen kohdassa 4. Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin muutoksitta. 3. Pohjoismaiset vähittäismarkkinat 3.1. Suullinen tilannekatsaus eri työryhmien tilanteesta Riina kertoi pohjoismaisia vähittäismarkkinoita valmistelevan hankkeen eri työryhmien tilanteesta. Viidestä työryhmästä kaksi on tällä hetkellä aktiivisia ja näiltä odotetaan raporttiluonnosta julkiseen kuulemiseen toukokuun puolivälin jälkeen. Noin 3-4 viikon kommentointiajan jälkeen työryhmät käsittelevät saadut kommentit ja laativat raporteista tiivistelmät pohjoismaisille energiaministereille. Market Rules työryhmällä on kaksi eri tehtävää, joista on valmisteilla omat raporttinsa. Ensimmäisessä määritellään myyjäkeskeisen mallin rakenne ja toisessa käsitellään laskutusta. Myyjäkeskeisestä mallista työryhmä on hyvin yksimielinen suuremmissa linjauksissa. Malli on hyvin pitkälti samanlainen Suomen nykymallin kanssa (laskutuskysymyksen ollessa raportissa auki), joten toteutuessaan tämä malli ei aiheuttaisi kovin suuria muutoksia markkinoiden rakenteeseen. Laskutusta koskevaa raporttia valmistelee tohtori Philip Lewis Vaasa EMG:stä. Raportissa

2 MUISTIO 2(6) tutkittavat vaihtoehdot ovat pakollinen yksi lasku, pakollinen kaksi laskua, vapaaehtoinen yksi lasku ja ei harmonisointia. Tämä raportti tulee todennäköisesti jakamaan mielipiteitä enemmän kuin työryhmän toinen raportti. Riina kertoi, että laskutusta koskeva raportti on yksi lasku myönteinen ja Lewis tuntuu ajavan integroitua laskua, jossa siirto- ja energiamaksuja ei eriteltäisi laskussa lainkaan. Olisi oikeastaan iso yllätys, jos regulaattorit hyväksyisivät tämän kannan, sillä koko ajan on menty enemmän ja enemmän laskujen erittelyyn. Raportissa ei kuitenkaan vielä ole juurikaan tehty johtopäätöksiä, joten työ on hyvin kesken. Customer Empowerment työryhmän tehtävänä on analysoida, tuleeko asiakkaalla olla yksi vai kaksi sopimusta, eli myynti ja verkkosopimus erikseen vai vain yksi sopimus, joka kattaa molemmat. Lisäksi työryhmä miettii, mitä harmonisoidussa lainsäädännössä pitää olla, mitä sopimusehdoissa ja mitä jää kansalliseen lainsäädäntöön harmonisoinnin ulkopuolelle. Työryhmässä on mm. mietitty, että liittymissopimusta voitaisiin laajentaa mahdollisesti osalla nykyisen verkkopalvelusopimuksen asioista iltapäivällä pidetään kaikille avoin pohjoismaisia vähittäismarkkinoita koskeva keskustelutilaisuus Helsingissä. Tilaisuudessa työryhmien edustajat kertovat tähän asti tehdystä työstä ja osallistujilla on mahdollisuus kertoa kommenttinsa työryhmien työhön liittyen. Lisäksi tilaisuudessa pidetään neljä kommenttipuheenvuoroa, joista kaksi on järjestelmätoimittajien edustajilla. Riina kertoi, että oikea aika hankkeeseen vaikuttamiseen on touko-kesäkuu, jolloin kaksi raporteista on julkisessa kuulemisessa ja pidetään hanketta koskeva keskustelutilaisuus. Jan kertoi olevansa huolissaan julkisen kuulemisen kommentointiajasta ja kysyi ryhmältä, onko järjestelmätoimittajilla halua yhdessä miettiä kommentteja raportteihin. Heikki sanoi, että markkinamalleista ei varmaan teknisellä ryhmällä ole jyrkkiä mielipiteitä, mutta voitaisiin puuttua, mikäli esiteltyjen mallien johdosta voisi syntyä esimerkiksi teknisiä mahdottomuuksia. Julkinen kuuleminen alkaa nopeimmillaan toukokuun puolivälin jälkeen ja kommentointiaika on minimissään 3 viikkoa. Jan ehdotti, että raportteja käsittelevä kokous voitaisiin pitää 1.6. aamupäivällä ennen keskustelutilaisuutta. Sovittiin tämä ajankohta Business Process TF:n kotitehtävät (Liite 2) Hankkeen kolmas työryhmä eli Business Process TF on pitänyt yhden kokouksen huhtikuun alussa. Kokouksessa oli hyvin ristiriitaisia näkemyksiä siitä, kuinka työryhmän työn tulisi edetä. Työryhmän puheenjohtajan mielestä ensimmäiseksi tulee tutkia erilaisia tiedonvaihdon toteutustapoja. Useat toimialan edustajat kuitenkin kommentoivat, että tiedonvaihtoa voidaan miettiä vasta sen jälkeen, kun ensin on määritelty kaikki liiketoimintaprosessit, joissa tiedonvaihtoa tarvitaan. Liiketoimintavaatimukset asettavat reunaehdot tiedonvaihdolle, ei toisinpäin. Minna, Markus ja Riina ovat lähettäneet puheenjohtajalle myös sähköpostitse kommentteja ja muutosehdotuksia työjärjestykseen liittyen. Teknisessä ryhmässä todettiin, että työryhmän tilanteessa on hankala päästä eteenpäin. Työryhmän puheenjohtajalla vaikuttaa myös olevan hyvin myönteinen kanta Data Hub tiedonvaihtoratkaisuun, jossa on joko yksi pohjoismainen keskitin/tietokanta tai maakohtaiset keskittimet/tietokannat. Jan kertoi, että nykymalliin verrattuna Hub-ratkaisu vaikuttaisi oleellisesti tiedonvaihtoon. Etenkin jos Hubissa olisi tarkoitus säilyttää tietoa, kuten asiakas- ja mittaustietoa. Hub-ratkaisulle voi olla aitoa tarvetta. Tiedonvaihtoratkaisuja tulisi kuitenkin selvittää vielä prosessien

3 MUISTIO 3(6) näkökulmasta. Riina totesi, että kaikissa maissa, joissa sähkömarkkinoilla on tällä hetkellä käytössä keskitetty Hub, on lähtökohtana ollut laki- tai viranomaisaloite. Business Process työryhmällä oli eräitä kotitehtäviä, joita ryhmän suomalaisedustajat Minna ja Markus toivat myös teknisen ryhmän kommentoitavaksi. Tehtävien annon perusteella todettiin, että sopimusrakenteissa on Pohjoismaiden välillä eroja. Esimerkiksi Suomessa verkko- ja myyntisopimuksen voi yhdelle käyttöpaikalle tehdä eri henkilö toisin kuin muissa Pohjoismaissa. Todettiin myös, että Suomessa verkkoyhtiöltä ei lähetetä juurikaan sopimusdataa, vaan lähinnä mittaustietoja. Yhdessä annetuista tehtävistä tuli listata hyviä ja huonoja puolia nykyisessä tiedonvaihdossa. Alla teknisen ryhmän keskustelussa löydettyjä asioita. Plussat - Päivämäärärajat - APERAK-kuittauksella vastuu sanomasta kuittauksen lähettäjällä - PRODAT- ja MSCONS-yhteystietotaulukot - Käyttöpaikkarekisteri - Käytössä useita sanomaoperaattoreita, joten reitittäminen ei ole monopoli - Tiedonvaihdossa ei olennaisia puutteita. Peruutuksia tosin kaivattu, mutta nyt ne ovat tulossa käyttöön. - Iso massa toimii yleisesti hyvin. Varsinkin myyjänvaihdossa korkea läpimenoprosentti (EMV:n sanomaliikenneselvitys). - Menettelytavat ja tiedonvaihto mahdollistava myyjien kehittää omia yksilöllisiä tuotteita - Tiedonvaihdon sertifiointi tehdään koko prosesseista, ei vain sanomapareista. Miinukset - Matalan markkinoille tulon kynnys on sinänsä hyvä asia, mutta siihen sisältyy riski, että voi tulla toimijoita, jotka eivät toimi vastuullisesti - Tiedonvaihtoa kehittää Suomessa taho, jolla ei varsinaisesti ole lakiin perustuvaa määräysvaltaa. Eli voidaan vain tehdä suosituksia ja ohjeita, joita toimijoiden ei välttämättä tarvitse noudattaa. Keskusteltiin sanomamäärien suuresta kasvusta tuntimittausten välityksen alkaessa. Sakari kertoi, että pullonkaula syntyy ensimmäisenä vastaanottavassa järjestelmässä. Nyt puolen miljoonan aikasarjan käsittelyyn voi mennä neljä tuntia, mutta tämä tulisi saada lyhennettyä alle tuntiin. Vastaanottavan järjestelmän kannalta on parempi, että sanomat tulevat useassa pienessä tiedostossa kuin harvemmassa suuressa tiedostossa. Ohjeistuksessa on selvästi sanottu, että sanomien suurin sallittu koko on 2 Mt ja toimijoiden tulisikin pitää tästä nykyistä tarkemmin kiinni. Myös päällekkäisen datan lähetystä tulisi pystyä karsimaan. Näistä muistutetaan vielä EDI-päivillä. Tarvittaessa sanomamuunnin voi pätkiä liian isoja sanomatiedostoja lyhyemmiksi. Sovittiin, että Tuuni lähettää teknisen ryhmän kommentoitavaksi luonnoksen taulukosta, jossa on listattuna kuinka monta

4 MUISTIO 4(6) aikasarjaa yhteen 2 Mt:n tiedostoon mahtuu, kun aikasarjoja välitetään päivän/viikon/kuukauden ajalta. 4. Taseisiin jääneiden virheiden käsittely Riina esitteli valmisteilla olevaa uutta mallia taseisiin jääneiden virheiden käsittelylle. Asiaa valmistelevan työryhmän tehtävänä on määritellä toimialalle selkeät ja ajantasaiset menettelyohjeet taseisiin jääneiden virheiden korjauksille toimijoiden välillä taseiden sulkeutumisen jälkeen. Tärkeää on huomata, että tasevirheiden korjauksessa varsinaisia taseita ei enää korjata, vaan ainoastaan taseisiin jääneitä virheitä kompensoidaan rahalla osapuolien kesken. Lisäksi työryhmän tehtävänä on selvittää, mitä sopimussuhteeseen tai lainsäädäntöön liittyviä toimenpiteitä sekä suosituksia tarvitaan sekä miettiä mahdollisuuksia sanktioihin sovitun yhteisen menettelytavan rikkomisesta. Taustana työlle on kaksi samanaikaista haastetta, taseikkunan lyheneminen 14 vuorokauteen ja laajamittainen tuntimittauksen käyttöönotto, joiden seurauksena johdosta syntyi huoli nykyistä suuremmista jakeluverkon taseisiin jääneistä virheistä tulevaisuudessa. Työryhmä on päätynyt siihen, että nykyinen sopimusehtojen määräämä malli ei ole enää toimiva uudessa toimintaympäristössä. Tärkein muutos nykymalliin verrattuna työryhmän ehdotuksessa on, että sähköenergian osalta asiakasta hyvittää ja laskuttaa asiakkaan oma myyjä eikä verkonhaltija. Tasevirheiden korjausjakson pituus on kolme vuotta ja jos tänä aikana asiakkaalla on ollut sopimussuhde useamman myyjän kanssa, hyvittää tai laskuttaa kukin myyjä asiakasta mahdollisen virheellisen laskutuksen johdosta oman sopimussuhteensa ajalta. Verkonhaltija hyvittää tai veloittaa vastaavasti siirron osalta. Pidemmältä ajalta havaituissa virheissä noudatetaan edelleen nykymallia, eli verkonhaltija hyvittää. Kolme kertaa vuodessa tehtävä korjauslaskenta tehdään tuntitasoisesti Suomen alueen Spot-hinnalla. Myyjän hyvittäessä tai laskuttaessa asiakasta tehdään toimijoiden välinen korjaus kyseisen myyjän ja toimitusvelvollisen myyjän välillä. Verkonhaltijan hyvittäessä toimijoiden välistä korjausta ei enää tehdä. Ehdotetut muutokset tarkoittavat, että jatkossa myyjien täytyy todella tarkkaan seurata laskutuksen jälkeen muuttuneita tietoja. Heikki kysyi miten PRODAT-sanomilla lähetettyjä tietoja korjataan. Näistä pitää aina etukäteen ilmoittaa vastaanottajalle sähköpostitse, että lähetän korjatut tiedot. PRODATsanomia sellaiselle lukuvälille, jolle on jo aikaisemmin lähetetty mittaustietoja, ei ikinä tule lähettää automaattisesti ilman ilmoitusta. Riina esitteli myös työryhmän laatiman pohjan verkonhaltijalta myyjille lähetettävästä tasevirheiden korjaus raportista. Raportissa on kolme tietoa, jotka välitetään myyjälle valitulta ajanjaksolta kaikkien niiden käyttöpaikkojen osalta, joiden taseeseen vietyyn tietoon tehdään korjaus. Ensimmäisenä uusi tieto, jolla aikaisempi virheellinen tieto korjataan, toisena aikaisempi korjattava tieto ja kolmantena näiden erotus, eli varsinainen tasevirhe. Lisäksi taulukossa on esitetty Spot-hinta ja myyjäkohtainen kokonaiskorjaus jokaiselta tunnilta sekä koko raportin ajanjaksolta korjaussumma. Teknisessä ryhmässä raporttipohjaa kommentoitiin siitä, että käyttöpaikat on laitettu sarakkeille ja tunnit riveillä. Tietoa olisi helpompi käsitellä ohjelmallisesti, mikäli käyttöpaikat, joita voi olla enemmän, olisivat riveillä. Toisessa kommentissa kysyttiin, onko tasevirhe-sarake tarpeen, kun se on ainoastaan erotus kahden edellisen sarakkeen arvoista. Riina totesi, että esitelty Exceltaulukko on kuvaus, mitä tietoa työryhmä on halunnut, että verkonhaltija ilmoittaa, eikä työryhmällä ole edellytystä tehdä optimaalista tiedostomuotomäärittelyä. Tiedot voidaan välittää muussakin muodossa, mutta tältä raportin tulisi näkyä myyjän järjestelmässä. Sovittiin, että Sampsa tekee luonnokset tiedonvaihdon kannalta paremmasta formaatista ja lähettää sen tekniselle ryhmälle kommentoitavaksi. Raporttipohjan tavoitteena on helppo luettavuus ja pieni tietomäärä.

5 MUISTIO 5(6) Tasevirheiden korjaus työryhmä oli laatinut myös toisen taulukkopohjan, jonka tarkoituksena on helpottaa toimijoita löytämään virheitä taseissa. Taulukkoon syötetään verkonhaltijan ja myyjän tuntiaikasarjan summatiedot myyjän voimaantulon ja päättymispäivän mukaan, joiden perusteella taulukko laskee mahdollisia eroja verkonhaltijan ja myyjän tiedoissa. Myyjä voi pyytää tätä raporttia verkonhaltijalta, mikäli uskoo, että taseissa on virheitä. Teknisessä ryhmässä kysyttiin, että tulisiko taulukossa olla vielä yhtenä sarakkeena lisää sopimustunnus, jotta taulukko toimisi myös niiden käyttöpaikkojen osalta, joiden myyjä on vaihtunut. Riina varmistaa tasekorjausryhmältä onko taulukon B ja C sarakkeet myyjä vai sopimuskohtaisia. Epäselvissä tapauksissa voidaan joutua toimittamaan useampi rivi per käyttöpaikka. [Siht. huom.: Sähköverkko- ja sähkökauppavaliokunnat palauttivat omassa käsittelyssään raportin työryhmän valmisteluun. Keskustelun perusteella valiokunnat pitävät parempana, että virheen korjausvastuu rajataan vain voimassa oleviin sopimussuhteisiin. Työryhmä jatkaa asian valmistelua. Raportin valmistuminen siirtyy alkusyksyyn.] 5. Avoimia kysymyksiä 5.1. APERAK-kuittaukset MSCONS-sanomille Kehitysryhmä oli saanut kommentin jäseneltä, että missä tilanteessa MSCONSsanomaan voidaan vastata negatiivisella APERAK-kuittauksella. Kehitysryhmä siirsi asian teknisen ryhmän mietittäväksi. Sovittiin, että Markus laatii luonnoksen muistiosta, jossa on listattuna MSCONS-sanomien kuittaussäännöt. Teknisen ryhmän keskustelussa tuli esille seuraavia tapauksia: - Aikasarja on tuntematon - Yksikkö on tuntematon. Ei kuitenkaan puuttuva, sillä se tulkitaan aina MWh:ksi - Aikasarja ei ole yhtenäinen, eli siinä on aukko jossain välissä - Tuotekoodi on tuntematon - Aikasarjan aikaväli ei vastaa sanoman otsikon aikaväliä. Otsikossa ilmoitetun alun ja lopun välillä tulee olla yhtenäinen jakso. (Sovittiin, että tuuni ja Heikki S. kaivavat tästä aiheesta vielä lisää taustatietoa seuraavaan kokoukseen) - Aikasarjan status puuttuu 5.2. Miten kuormitusmalli 9:n käyttöönotto on sujunut Kehitysryhmän edellisessä kokouksessa nousi esille kysymys, että kuinka kuormitusmalli 9:n käyttöönotto on sujunut. Teknisen ryhmän jäsenillä saattaisi tästä olla näkemystä, joten kysymys päätettiin välittää ryhmälle. Kuormitusmalli 9 kertoo myyjälle, että kyseessä on tuntimitattu kohde, josta lähetetään myös laskutuslukemat ja välilukemat PRODAT-sanomila. Taustana tälle on, että myyjien tulisi olla samanarvoisessa asemassa, joten kaikilla tulisi olla samat lukematiedot käytettävissä kuin verkonhaltijan konserniin kuuluvalla myyjällä. Minna kertoi, että Vattenfallilla uusi kuormitusmalli on pilottikäytössä. Useissa muissa yhtiöissä käyttöönotto on aikataulutettu niin, että ominaisuus otetaan käyttöön syksyllä. Kuormitusmallin 9:n käytöstä ei siis vielä ole juurikaan kokemusta.

6 MUISTIO 6(6) Todettiin, että osa myyjistä saattaa olla kokonaan käsittelemättä lukematietoja ja perustaa toimintansa pelkästään tuntitietoihin. Erilaisten tuotteiden tarjoamisen kannalta tämä ei kuitenkaan välttämättä ole kannattavaa. 6. Muut asiat Ei muita asioita 7. Kokouksen päättäminen ja seuraava kokous Pohjoismaisia vähittäismarkkinoita suunnittelevan hankkeen eri työryhmien julkisessa kuulemisessa olevia raportteja käsitellään teknisen ryhmän kesken 1.6. klo , eli ennen aihetta koskevaa yleistä keskustelutilaisuutta. Siirryttäessä ET:n toimistolta keskustelutilaisuuteen Pääpostiin käydään lounaalla. Tehtiin alustava varaus seuraavalle varsinaiselle kokoukselle 15.6 klo , mutta mikäli aiheita ei ole riittävästi voidaan kokous jättää väliin. Syksyn ensimmäinen kokous pidetään 21.9 klo :n toimistolla.