Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 3/2011

Transkriptio

1 SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO Markus Piispanen MUISTIO 1(6) Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 3/2011 Aika Keskiviikko klo Paikka Scandic Hotel Vierumäki Osallistujat Jari Rusanen, pj E.ON Kainuu Oy Minna Arffman Vattenfall Verkko Oy Kirsi Kuusisto Helsingin Energia Saku Ruottinen Fortum Distribution Pia Sillstén Turku Energia Oy Sari Wessman Jyväskylän Energia Oy Hannele Ylönen Savon Voima Oy Riina Heinimäki Energiateollisuus ry Markus Piispanen, siht. Energiateollisuus ry Kutsuttuna Jan Segerstam Empower Oy Asialista 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Esityslistan hyväksyminen Puheenjohtaja totesi, että sihteeri oli lähettänyt ennen kokosta korjatun esityslistan, johon oli lisätty kaksi uutta asiaa. Uusi esityslista hyväksyttiin ilman muutoksia. 3. Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin. 4. MSCONS-sanomien testauspalvelun tarpeellisuus Markus kertoi, että Endero Oy on ollut useaan otteeseen ET:n toimistoon yhteydessä MSCONS-sanomien testauspalvelun tiimoilta. Enderon kolme edustajaa esittelivät ideaansa testauspalvelun toteuttamisesta tapaamisessa ET:n toimistolla ja Markus sopi tuovansa asian kehitysryhmän käsiteltäväksi. Endero näki, että tuntimittaussanomien välityksen alkamisen myötä sanomavälityksessä syntyy suuri määrä potentiaalisia ongelma-alueita, joihin voidaan rakentaa testauspalvelu. Testitapaukset kattaisivat mm. suuren datamäärän, keskeytymättömän tiedonsiirron ja sanomien synkronoinnin testauksen. Testauspalvelun tarpeellisuudesta keskusteltiin aktiivisesti. Todettiin, että isot toimijat ovat asiaa jo varmasti miettineet, mutta pienemmät toimijat eivät välttämättä vielä ole. Testaus nähtiin tärkeäksi asiaksi, mutta päädyttiin yksimielisesti ratkaisuun, että tällä hetkellä ei ole tarvetta tilata erillistä testauspalvelua ulkopuoliselta taholta. Perusteluina mm. seuraavat seikat: - Sähkökauppa ja sähköverkko valiokunnat ovat käyneet keskusteluja tuntimittauksen uhkakuvista. Näissä keskusteluissa on painotettu nimenomaan toimijoiden välistä pilotointia. - Ulkopuolinen testaaja ei pysty kovinkaan kokonaisvaltaisesti testaamaan kaikkea MSCONS-sanomaliikenteen toimintaa. Testauksessa tulisi olla mukana toimijan luentajärjestelmän ja asiakastietojärjestelmän toimittajat sekä integraatiotoimittaja, jotta testauksessa päästäisiin hieman syvemmälle Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B, Helsinki PL 100, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09)

2 2(6) prosesseihin. Ulkopuolinen toimittaja voi lähinnä testata, että sanomia lähetetään ja käsitellään riittävän nopeasti ja että syntaksi on oikea ja kuittaukset tulevat ajallaan. Tämä on kuitenkin melko kevyttä ja toimijat pystyvät keskenäänkin tekemään saman testauksen. - MSCONS-sanomia on lähetetty jo vuosia, eivätkä ne ole nyt muuttuneet. Sanomien määrä ainoastaan kasvaa. - Eri toimijat lähettävät nytkin sanomia erilailla oman operaattorinsa välityksellä. Yhden ulkopuolisen tahon ei siis ole helppoa järjestää kokonaisvaltaista, mutta kaikille yhtenäistä testauspalvelua. Enderon huomaamat uhat todettiin valideiksi, mutta yhtiöiden sisäisesti ratkaistavissa oleviksi. Vuoden vaihteen jälkeen, kun tuntiaikasarjojen välitys todella käynnistyy, pystytään tarkemmin arvioimaan testaustarvetta ja asiaa voidaan sen jälkeen tarvittaessa käsitellä uudestaan. Testauspalvelusta käydyn keskustelun yhteydessä syntyi keskustelu mittaustietosanomien välittämisen aikarajasta. Todettiin, että mittaustietoa siirretään kokoajan, ei vain yöllä. Nordic Balance Settlement (NBS) työryhmä on kuitenkin raportissaan linjannut, että sekä käyttöpaikkakohtaiset että summatiedot tulisivat olla lähetetty luentaa seuraavana päivänä klo 10 mennessä. Luenta ei tule ikinä onnistumaan ensimmäisellä kerralla 100% varmuudella, mutta klo 10 mennessä kerkeää kuitenkin tekemään yhden tai kaksi uusintaluentaa. Tämänkin jälkeen vielä puuttuvat tiedot tulee arvioida. Todettiin, että tämä on oleellinen asia mietittäessä tuntimittaussanomien testausta ja asia pitäisi saattaa kaikkien toimijoiden tietoon, mikäli he eivät sitä ole jo tiedostaneet. NBS ei ole vielä lyöty lukkoon, joten tarvittaessa asiaan voidaan vielä pyrkiä vaikuttamaan. NordRegin PMVM-hankkeen Metering TF jatkaa NBS:n työtä, joten kehitysryhmässä pyritään intensiivisesti seuraamaan myös tämän työryhmän työtä varsinaisen NBS-työryhmän lisäksi ja tarvittaessa kommentoimaan mallin puutteita. Tuntitietojen välityksen aikarajat tulee huomioida myös muiden PMVM-työryhmien, etenkin Business Process TF:n työssä. Todettiin, että etenkin ruotsalaiset myyjät kannattavat tuntitietojen välitystä mahdollisimman aikaisin, jotta edellisen päivän alustavat mittaustiedot olisivat käytettävissä ennen kuin Spot-tarjouksia jätetään. Tässä yhteydessä todettiin myös, että järjestelmätoimittajien olisi hyvä talon sisäisesti käsitellä kehitysryhmässä ja teknisessä ryhmässä käsiteltyjä asioita laajemmalla porukalla. Välillä tuntuu, että työryhmissä käsiteltävät asiat eivät leviä järjestelmätoimittajilla sisäisesti. Jan ja Markus lupasivat viedä seuraavaan teknisen ryhmän kokoukseen asian. Ehdotettiin, että näiden työryhmien sähköpostijakelu voisi olla laajempikin kuin vain työryhmien jäsenet. Kukin järjestelmätoimittaja voisi lisätä postituslistalle muitakin henkilöitä, joita asia koskee. Ideoitiin myös, että ET:n nettisivulle kohtaan, josta muistiot löytyvät, voitaisiin lisätä RSS-syöte, jolloin syötettä käyttävät henkilöt saisivat automaattisesti ilmoituksen kun uusi muistio sivuille lisätään. Markus vie eteenpäin RSS-syötteen lisäämistä ET:n uusille nettisivuille. 5. Suulliset tilannekatsaukset 5.1 Pohjoismaiset vähittäismarkkinat Riina kertoi, että Market Rules työryhmän kaksi raporttia on parhaillaan julkisessa kuulemisessa. Riina valmistelee ET:n yhteistä lausuntoa. Jäseniltä ei kuitenkaan ole vielä tullut kommentteja. Roolit ja vastuut -raportin malli noudattaa pääosin Suomen nykymallia. Merkittävimmät erot ovat, että myyjänvaihdossa verkko- ja myyntisopimukset on tehtävä samalle nimelle ja että vanhalta myyjältä ei kysytä myyjänvaihdon yhteydessä, voidaanko asiakkaan sopimus päättää määräaikaista sopimusta rikkomatta (Z08-vastaus Z05-sanomaan jää pois). Laskutusta koskevassa raportissa sen sijaan on enemmän merkittäviä eroja nykymalliin verrattuna. Raportti on hyvin asenteellinen ja voimakkaasti yhden laskun kannalla. Perustelut pääsääntöisesti joko puuttuvat tai ovat yksipuolisia, eikä raportissa useinkaan mainita lähteitä.

3 3(6) Raportin ensisijaisena mallina ehdotetaan integroitua yhden laskun mallia, jossa myyjän laskuun on integroitu verkkopalvelumaksu, niin että se ulkoisesti näyttää täysin yhdeltä toimijalta tulleelta yhtenäiseltä laskulta. Myynnin ja siirron erittelykään ei välttämättä näkyisi asiakkaalle. Mallin mukaan myyjä kantaisi kokonaisuudessaan asiakkaan luottotappioriskin ja verkkoyhtiö kantaisi myyjän luottotappioriskin. Raportteja tulee kommentoida NordRegin tekemän valmiin verkkopohjaisen kysymyskaavakkeen avulla, johon on etukäteen määritelty tietyt kysymykset. Vastauspituus on rajattu 75 sanaan, joka tulee englanniksi hyvin nopeasti täyteen. ET toivoo, että mahdollisimman moni jäsen lähettäisi NordRegin kommentointilomakkeen kautta omat kommenttinsa, sillä jäsenien eriävien mielipiteiden takia ET:n yhteisistä kommenteista tulee melko laimeat. Nyt on jäsenillä oikea aika vaikuttaa ja kaikilla kommenteilla on suuri painoarvo. Metering työryhmä piti ensimmäisen kokouksensa toukokuun lopussa. Työryhmän tehtävänä on tuntimittauksen harmonisointi ja NBS-työn jatko. Samassa todettiin, että tanskalaiset ovat vetäytyneet resurssipulaan vedoten pois NBS:n kehityksestä. He kuitenkin varasivat oikeuden palata kehitykseen myöhemmin. Kesäkuun 1. päivä järjestettiin Helsingissä pohjoismaisia vähittäismarkkinoita koskeva yleinen keskustelutilaisuus. Tapahtumassa nähtiin jälleen vilkasta keskustelua ja voimakkaita kommentteja. Keskustelussa näkyi kaksi pääasiallista huolta: - Huoli tukkumarkkinoiden kehityksestä ja jakautumisesta pienempiin hintaalueisiin - Pienten yhtiöiden huoli PMVM:n tuomista vaatimuksista. Yhteispohjoismaiset vähittäismarkkinat voivat johtaa pienten yhtiöiden katoamiseen. Pienet yhtiöt kokevat, että he eivät saa hankkeesta itse mitään irti, mutta joutuvat kuitenkin tekemään kalliita investointeja. Esimerkkinä tuotiin esille, että 3% markkinaosuudella kotimaassa toimiva yhtiö ei välttämättä näe järkeväksi lähteä valloittamaan muita pohjoismaita. Minna totesi, että keskustelutilaisuudessa puhuttiin vielä mennäänkö vai eikö mennä sen sijaan, että keskusteltaisiin miten mentäisiin. Myös järjestelmätoimittajat toivat esiin, heidän puolelta kehitys ei voi alkaa ilman päätöksiä, joten toivottiin hankkeessa tehtävän ratkaisuja pian. Ruotsissa on valmisteltu Basharmonisering -raporttia, jossa tullaan esittämään mitkä asiat vähintään tulisi harmonisoida. Raportissa harmonisoinnin ulkopuolelle vaikuttaisi yllättäen jäävän taseselvitys ja laskutus. Näiden puuttuessa tavoite, että toimijan on pystyttävä toimimaan yksillä järjestelmillä, ei kyllä toteutuisi. 5.2 Keskustelu sähkösopimusten puhelinmarkkinoinnista KuVi:n kanssa Riina ja lakimies Elina M. ET:stä keskustelivat toukokuussa Kuluttajaviraston kanssa sähkösopimusten puhelinmarkkinoinnista ja siihen liittyvistä ongelmista. Keskustelussa ehdotettiin, että ET ja Kuvi valmistelevat yhdessä suosituksen puhelinmarkkinoinnista, jossa suositeltaisiin, että uusi myyjä tarvitsee valtakirjan vanhan sopimuksen irtisanomiseksi silloin, kun myyjä on puhelimitse lähestynyt asiakasta. Eli uusi myyjä lähettää asiakkaan allekirjoitettavaksi valtakirjan. Vanha myyjä voisi halutessaan vaatia näkemään valtakirjan, ja mikäli ei sitä saa, raukeaa sopimus. Todettiin, että suositusta todennäköisesti noudattaisi vain ET:n jäsenet, mutta eivät hämminkiä aiheuttaneet yhtiöt, jotka eivät ole jäseniä. Kuvin mukaan on hyvä, että ET:n jäsenet noudattavat suositusta, jolloin vastoin toimialan yleistä käytäntöä toimivia toimijoita vastaan on parempaa näyttöä markkinaoikeudessa. Vähittäismarkkinatoimikunta keskusteli asiasta viime kokouksessaan. Asia nähtiin pääosin positiiviseksi vaikkakin se jakoi mielipiteitä voimakkaasti. Valtakirjojen pyytäminen jäykistäisi toimintaa, mutta kuitenkin samalla myös selkeyttäisi sitä. Toimikunnassa nähtiin, että myös nauhoitetun puhelinkeskustelun tulisi riittää valtakirjaksi.

4 4(6) Myös sähköverkko- ja sähkökauppavaliokuntien yhteiskokouksessa keskusteltiin aiheesta ja todettiin, että yhden toimijan väärinkäytösten perusteella rankaistaan kaikkia toimijoita. Valiokunnat kuitenkin valtuuttivat toimiston tekemään suositusluonnoksen. Kehitysryhmässä suosituksen toimivuudesta ei oltu täysin vakuuttuneita. Ehdotettiin hieman lievempää muotoa, että asiakas voisi jollain tapaa netissä varmistaa sopimuksen. Todettiin myös, että on vain myyjän rehellisyydestä kiinni ilmoitetaanko sopimuksen syntyneen myyjä- vai asiakaslähtöisesti. Sovittiin, että kehitysryhmän jäsenet lähettävät sähköpostitse Riinalle kommentteja koskien tätä asiaa. Riina lähettää suositusluonnoksen vielä kehitysryhmälle kommentoitavaksi ennen sen lopullista valmistumista. [Siht. huom: Sähkökauppavaliokunta keskusteli aiheesta lisää kokouksessaan Keskustelussa ehdotettiin, että Kuvin kanssa ideoitua suositusta kirjallisesta valtakirjasta muutettaisiin niin, että aktiivisen puhelinmyynnin tuloksena syntyvät sopimukset tulisikin tehdä kirjallisessa muodossa. Valiokunta kannatti ehdotusta.] 5.3 Tasevirheiden korjaus Todettiin, että tasevirheiden korjaukseen valmisteltu uusi malli palautettiin työryhmälle jatkokäsittelyyn valiokuntien yhteiskokouksessa. Valiokunnat pitivät työryhmän esityksestä poiketen parempana, että virheen korjausvastuu rajataan vain voimassa oleviin sopimussuhteisiin. Myyjän asiakaslaskutuksen korjausvastuu rajattaisiin koskemaan vain asiakkaan viimeistä myyjää huomioiden kuitenkin viimeisimmän kuuden viikon aikana tapahtuneet myyjänvaihdot. Näissä tapauksissa molemmat asiakkaan myyjät vastaisivat laskutuskorjauksista oman asiakkuutensa ajalta. Vähittäismarkkinatoimikunta oli aikaisemmin hyväksynyt työryhmän ehdottaman uuden mallin varauksella. 6. Avoimia kysymyksiä 6.1 MSCONS-yhteystietotaulukko ja kolmannet osapuolet Kehitysryhmä oli saanut jäseneltä kysymyksen, että saako MSCONSyhteystietotaulukon perusteella välittää myyjälle kuuluvat mittaustiedot kolmansille osapuolille. Todettiin, että kolmas osapuoli tarvitsee aina myyjän valtakirjan. Eli jos sanomaan merkitty tiedonvaihdon osapuoli haluaa, että tiedot lähetetään vielä jollekin kolmannelle taholle, tulee tällä olla valtakirja. Sen sijaan taulukkoon ilmoitetulle tiedonvaihdon osapuolelle tiedot lähetetään ilman valtakirjaa. Valtakirjoja ei voida lisätä yhteystietotaulukkoon, vaan ne ovat toimijoiden välisiä sopimuksia. Kolmansien osapuolien tulisi aina muistaa lisätä omat yhteystietonsa omana rivinään yhteystietotaulukkoon. Verkkoyhtiö voi pyytää tietojen välittämisestä kolmannelle osapuolelle palvelumaksun. Keskusteltiin, että yhteystietotaulukon nimi ET:n nettisivuilla on hieman harhaanjohtava. Uusille sivuille taulukon nimeksi voitaisiin vaihtaa mieluummin Tiedonvaihdon osapuolitunnukset. Heräsi myös keskustelu, että EDI-sivuilla voisi olla ilmoitustaulu, johon yhtiöt voisivat itse ilmoittaa esim. sanomaliikennekatkoksista. Markus ottaa asian esille Minnan ja Eevan kanssa. Tulee sopia mm. kuinka tietoa moderoidaan. 6.2 Z04-sanomien aikarajat muutoissa Jari toi kehitysryhmän keskusteltavaksi Z04-sanomien aikarajat muutoissa. Myyjänvaihtoja koskien menettelyohjeissa on selkeä aikaraja, jolloin Z04- sanoma tulee lähettää, eli 5 vrk Z03-sanoman vastaanottamisesta. Muuttoja koskien menettelyohjeissa ei kuitenkaan kerrota aikarajoista. Todettiin, että niissä tilanteissa, jossa ei menettelyohjeissa ole aikarajaa, tulee toimia niin nopeasti kuin mahdollista. Tämä tarkoittaa, että vähintään niin nopeasti kuin myyjänvaihdoissa, mutta mielellään nopeammin. Lisätään tämä linjaus vuoden 2011 menettelytapalinjauksiin.

5 5(6) Saku kysyi saisiko asiakkaan puhelinnumeron sisäänmuuttosanomiin. Tämä olisi kuulemma usein tarpeellinen tieto. Tutkittiin PRODAT IG:stä onko tämä EDI-standardin mukaista. Formaatti puhelinnumeron välittämiselle on olemassa, mutta sitä ei tällä hetkellä ole käytössä. Eli Z04[14]-sanomaan voidaan lisätä yksi uusi kenttä Asiakkaan puhelinnumero. Todettiin, että sanomauutos aiheuttaisi hieman työtä toimijoille. Mikäli tietoa ei haluta käyttää, voidaan sanomamuunnin konfata olla lukematta uutta kenttää. Tämä vaatisi arviolta noin päivän työn. Mikäli tietoa halutaan käyttää järjestelmässä, on tarvittava työmäärä isompi. Kehitysryhmä kannatti sanomamuutosta. Sovittiin, että pyydetään tekniseltä ryhmältä arvio mitä muutos vaatisi. Tämän jälkeen asia voidaan viedä toimikuntiin käsiteltäväksi. 6.3 Takautuvat poismuutot Minnan kautta kehitysryhmälle oli lähetetty kysymys koskien takautuvia poismuuttoja. Kysyjä kertoo, että verkkoyhtiöltä tulee jatkuvasti poismuuttoja takautuvalla päivämäärällä, jopa vuosien taakse. Yleisimmässä tapauksessa asiakas on soittanut verkkoyhtiölle, että Muutin jo kolme viikkoa sitten ja verkkoyhtiö on virheellisesti tämän hyväksynyt ja lähettänyt takautuvan poismuuttoilmoituksen myyjälle. Virhe on kuitenkin alun perin asiakkaan, joka ei ole ilmoittanut muutosta etukäteen. Sopimuksen irtisanomisaika on sopimusehtojen mukaisesti 14 vrk. Riina kertoi, että alalla on sovittu, ettei takautuvia poismuuttoja hyväksytä. 14 vrk irtisanomisajasta voidaan joustaa, mutta muutto voidaan hyväksyä aikaisintaan samalle päivälle. Myyjä voi vastata takautuvaan poismuuttoilmoitukseen negatiivisella APERAK:lla, jolloin verkkoyhtiö tietää, ettei sanomaa käsitellä ja sen tulisi tällöin reagoida asiaan. Poikkeustapauksissa toimijat voivat keskenään sopia menettelystä, mutta lähtökohtaisesti verkkoyhtiön eikä myyjän tarvitse hyväksyä takautuvia muuttoja. 7. EDI-käyttäjäpäivien asiat Käytiin nopeasti läpi EDI-päivien käytännön asioita. Sovittiin ryhmätöiden vastuuhenkilöistä ja ryhmätyötilojen jaosta. Aikaisempina vuosina osallistujilta on tullut palautetta, että ryhmätöiden vetäjien visiitit ryhmätyötiloissa kesken ryhmätöiden teon on haitannut, joten päätettiin tänä vuonna ottaa passiivisempi rooli, ja pysytellä taustalla ja vain pyydettäessä auttaa ryhmiä. Päätettiin myös lisätä Adaton lähettämään palautekyselyyn muutama kysymys koskien ryhmätyöuudistusta. Käytiin vielä yhdessä ryhmätyökysymysten oikeat vastaukset läpi. 8. Sähkökaupan tiedonvaihtotutkinto Keskusteltiin jo muutamassa edellisessä kokouksessakin käsitellystä uudesta sähkökaupan tiedonvaihtotutkinnosta. Pohdittiin, että tutkintoon sisältyy paljon muutakin asiaa kuin pelkästään tiedonvaihto, joten työnimi ei kovin hyvin kuvaa tutkinnon sisältöä, joka koostuu laajasti kaikista vähittäismarkkinoita koskevasta osaalueista. Päätettiin muuttaa tutkinnon nimeksi Sähkön vähittäismarkkinatutkinto (SVT). Hannele kysyi onko tutkinto tarkoitettu työntekijöille vai esimiehille. Tutkintoon kuuluvat sähkömarkkinoiden perusteet eivät kuulemma normaalisti kiinnosta työntekijöitä. Riina kertoi, että tässä ongelma juuri on, koska työntekijöiden pitäisi katsoa laajemmin myös oman työtehtävänsä ulkopuolelle. Kaikissa alan työtehtävissä on varmasti hyödyksi tuntea kuinka muu ympäristö toimii. Kehitysryhmän jäsenet olivat edellisen kokouksen jälkeen kyselleet työnantajiltaan kuinka he saavat käyttää työaikaansa tällaisen tutkinnon valmisteluun. Pääsääntöisesti suhtauduttiin positiivisesti, mutta todettiin myös se, että muut työtehtävät eivät

6 6(6) tutkinnon suunnittelun takia vähene, joten on tämä voi lisätä kehitysryhmän jäsenten työmäärää. Muokattiin brainstorming-tyyliin kokouksen kutsun liitteenä lähetettyä alkuperäistä suunnitelmaa tutkinnosta. Tutkinnon rakenteen pääotsikoiden alle lisättiin suppeampia kohtia, joita tutkinnossa tulisi käsitellä. Päätettiin, että ET:n toimiston väki jatkokehittää tutkinnon rakennetta ranskalaisilla viivoilla, jonka jälkeen luonnos lähetetään kehitysryhmän jäsenille täydennettäväksi. Toivottiin luonnokseen mahdollisimman paljon ja yksityiskohtaisia asioita, joita tutkinnossa tulisi käsitellä. Keskusteltiin, että tutkinnon 1. ja 2. osan välillä tutkinnon suorittajat voisivat tehdä kotitehtäviä siten, että he kuvaavat miten jotkin ennalta määritellyt asiat käytännössä toimivat heidän yhtiöissään. 9. Muut asiat Ei käsitelty muita asioita. 10. Seuraava kokous Seuraava kokous sovittiin pidettävän klo Kokouspaikkana on poikkeuksellisesti ET:n toimisto Helsingin keskustassa.