Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 5/2011

Transkriptio

1 SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO Markus Piispanen MUISTIO 1(5) Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 5/2011 Aika Maanantaina klo Paikka Airport Congress, Helsinki-Vantaa lentokenttä, terminaali 2 Osallistujat Jari Rusanen, pj E.ON Kainuu Oy Minna Arffman Vattenfall Verkko Oy Kirsi Kuusisto Helsingin Energia Tiina Leppälahti Helsingin Energia Saku Ruottinen Fortum Distribution Pia Sillstén Turku Energia Oy Sari Wessman Jyväskylän Energia Oy Hannele Ylönen Savon Voima Oy Riina Heinimäki Energiateollisuus ry Ina Lehto Energiateollisuus ry Markus Piispanen, siht. Energiateollisuus ry Kutsuttuna Jan Segerstam Empower Oy Asialista 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2. Esityslistan hyväksyminen Lisättiin kohtaan 7. Muut asiat kaksi uutta kohtaa: - Turvallinen sähkön kytkentä muuton yhteydessä - Laskutusperusteen muutoksesta ilmoittaminen mittarinvaihtosanomalla Muuten asialista hyväksyttiin sellaisenaan. 3. Edellisen kokouksen muistio Tiina esitti kysymyksen edellisen kokouksen muistion kohdasta 7.3. Hän kysyi onko verkkoyhtiöllä velvollisuus lähettää kulutuslukemia Z11-sanomilla myyjän toivomassa rytmissä, jos myyjä on sopinut asiakkaan kanssa tietystä laskutusrytmistä. Todettiin, että verkolla ei tällaista velvoitetta ole. Myyjä voi asiakkaan kanssa sopimaansa rytmiä lähinnä toivoa verkolta. Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin sellaisenaan. 4. Suulliset tilannekatsaukset 4.1 Pohjoismaiset vähittäismarkkinat Riina kertoi ajankohtaisimmat kuulumiset hankkeesta. NordREG:n konsulttityönä tilaama eri laskutusmallien kustannus-hyötyanalyysin raportti esiteltiin Arlandassa, jolloin raportti oli vielä melko keskeneräinen. Raportin tiimoilta ei järjestetty julkista kuulemista. Riina kertoi ainakin ET:n tulevan kommentoimaan raporttia. Laskutusmallista on tarkoitus päättää tulevassa NordREG:n hallituksen kokouksessa, joka järjestetään Todennäköisin vaihtoehto on pakollinen yksi lasku. Raporttiin annetuilla kommenteilla on todennäköisesti enää hyvin vähän vaikutusta valittavaan Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B, Helsinki PL 100, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09)

2 2(5) malliin. Riskienjakomallia sekä verojen keruuta on tarkoitus vielä selvittää lisää NordREG:n tilaamilla erillisillä konsulttiselvityksillä. Sopimusehtojen harmonisointiin liittyen NordREG on tavannut pohjoismaisia kuluttajaviranomaisia. Aluksi on tarkoitus selvittää maakohtaiset nykyprosessit ja sopimusehtoihin vaikuttava lainsäädäntö. Keskusteltiin lyhyesti myös tariffirakenteiden harmonisoinnista. NordREG on todennut, ettei tariffien harmonisointi ole keskeinen asia tällä hetkellä. Saku kuitenkin totesi, että parempi olisi olla yhtenäiset tariffirakenteet. Philip Lewisin raportissa siirtomaksun komponentit ja perusmaksut tulee valmiiksi laskettuna, mutta ilman veroja Hubin kautta. Verojen keruuta tulee selvittää vielä tarkemmin. Business Process työryhmän raporttia on valmisteltu alkukesästä lähtien pääosin regulaattorivoimin. Raportti alkaa olla nyt valmis. Input-teamilta on pyydetty kommentteja, mutta niiden vaikutuksesta itse raporttiin ollaan hyvin epäileviä järjestettiin työryhmän toinen kokous, johon input team kutsuttiin mukaan. Aikaisemmin annetut kommentit käsiteltiin kokouksessa vain lyhyesti, sillä raportti oli kommenttien jälkeen (ei ilmeisesti kuitenkaan kommenttien seurauksena) muuttunut merkittävästi. Raportin uudessa versiossa oli neljä vaihtoehtoista tiedonvaihtomallia, joista ensimmäinen ja toinen mukailivat nykyistä EDI-pohjaista mallia Norjalaisella NUBIX-palvelulla lisättynä, kolmas malli oli lähellä tanskalaista Data Hub-mallia ja neljäs oli nk. extreme-malli, jossa kaikkien verkonhaltijoiden asiakastietojärjestelmät on keskitetty yhdeksi yhteiseksi verkkopalveluksi, jota toimijat käyttävät etäyhteyden välityksellä. Raportti menee hankkeen ohjausryhmän käsittelyyn ja NordREG:n hallituksen hyväksyttäväksi BuP työryhmässä on ollut puheenjohtajan, drafting teamin ja input teamin välillä melko suuriakin erimielisyyksiä työryhmän tavoitteista ja työskentelytavoista. Ainakin input teamin on ollut hyvin vaikea saada esittämilleen mielipiteille hyväksyntää. Kehitysryhmä kehotti työryhmien jäseniä olemaan aktiivisia sen suhteen, että kommenteille saataisiin tulevaisuudessa painoarvoa. Metering työryhmässä työskentely on sujunut jouhevammin. Tällä hetkellä eri maiden osalta on kerätty hyviä ja huonoja puolia neljästä vaihtoehtoisesta mittarointimallista. Näistä malleista kaksi voidaan pudottaa jo tässä vaiheessa pois. Suomi ja Norja ovat voimakkaasti 100 % tuntimittauksen kannalla ja Tanska vastustaa sitä voimakkaasti. Tanskassa kuitenkin yhtiöt ovat vapaaehtoisesti käynnistäneet tuntimittaushankkeita ja on arvioitu, että vuonna 2015 jopa % käyttöpaikoista saattaa olla tuntimittauksen piirissä. Ruotsalaiset ovat hieman skeptisiä tuntimittauksesta, mutta yhdessä Suomen ja Norjan kanssa pitävät tasapuolista kohtelua tärkeänä. Työryhmässä on keskusteltu, että tuntimittaukseen voidaan siirtyä vähitellen harmonisoitujen ryhmien kautta. Kehitysryhmä piti tärkeänä, että kehityksessä ei jämähdetä, vaan määrätietoisesti siirrytään tuntimittaukseen. Saku kertoi, että Ruotsissa on laadittu suositus, jonka mukaan asiakkaan halutessa pitää käyttöpaikka siirtää tuntimittaukseen. Tässä on vaarana, että myyjät alkavat asiakkaan puolesta haluamaan tuntimittausta. Pohjoismaisessa taseselvityksessä TSO:t on siirtymässä suunnittelusta käyttöönottoon. Implementointi ei kuitenkaan etene ilman lakimuutoksia. Käyttöönotossa pyritään hyödyntämään kunkin maan kansallista osaamista. 4.2 Puhelinmyynnistä KuVi:n kanssa käyty keskustelu ET on syksyn mittaan käynyt Kuluttajaviraston kanssa keskustelua puhelinmyynnin ongelmista. Alun perin KuVi otti yhteyttä ja ehdotti, että tehdään ET:n ja KuVi:n yhteinen suositus puhelinmyyntiin liittyen. Asiasta tehtiin myös ET:n sähkökauppavaliokunnassa päätös suosituksen laatimisen puolesta. Jälkeenpäin valiokunnan päätös kuitenkin riitautettiin ja KuVi:n kanssa asiaan palattaessa oli puolestaan heidän kantansa asiaan epäselvä. Marraskuun alussa KuVi julkaisi lakialoitteen puhelinmyyntiin liittyen. Aloitteen mukaan asiakas saa itse valita, jos haluaa antaa luvan puhelinmyyntiin.

3 3(5) Toinen vaihtoehto olisi viranomaisen ylläpitämä rekisteri kuluttajien ilmoittamista puhelinmyyntikielloista. Tällä hetkellä on jo olemassa vapaaehtoinen liitto, jonka jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan kuluttajien ilmoittamia kieltoja. Kaikki toimija eivät kuitenkaan ole liiton jäseniä. Viranomaisen ylläpitämä rekisteri olisi siinä mielessä tehokkaampi, että se koskisi jokaista toimijaa ja sen vastaisesta toiminnasta voitaisiin antaa sanktio. Telepuolella puhelinmyyntiä koskeva laki on jo valmisteilla ja Kuvi näkee, että tämä tulee laajentaa myös muihin vastaaviin toimialoihin. Kuvi kuitenkin korostaa, että missään nimessä puhelinasiointia ei haluta kieltää, eli asiakas voi kyllä aina olla yhteydessä myyjään. 5. Teknisen ryhmän terveiset 5.1 Tasevirheraporttien formaatin määrittely ohje Markus kertoi teknisen ryhmän tätä ohjetta koskevista kommenteista. Tekninen ryhmä oli yhtä mieltä siitä, että käyttöpaikkakohtaisessa raportissa aikaleimat tulisi esittää UTC-0-ajassa, jossa tiedot myös järjestelmissä pääsääntöisesti säilytetään. Riina ja Saku kuitenkin totesivat, että raportti olisi käyttäjille huomattavasti helpompi tulkita, jos ajat esitettäisiin Suomen virallisen ajan mukaisina. Virallisen ajan käyttö on myös ollut ET:n linja useissa muissa ohjeissa. Useampi kehitysryhmän jäsen kuitenkin kommentoi, että tietojärjestelmät mahdollistavat melko vaivattomasti aikaympäristön muuttamisen, jolloin UTC-0-ajassa olevat tiedot saadaan helposti muutettua viralliseen aikaan ja päinvastoin. Teknisen ryhmän ehdottaman mallin etuna on, että tiedot lähetettäisiin alkuperäisessä muodossaan, jolloin aikaympäristömuunnoksia ja mahdollisia muunnosvirheitä tulisi mahdollisimman vähän. Todettiin, että kummatkin mallit ovat periaatteessa oikeita, mutta tulisi päättää painotetaanko tietojen manuaalista (rannekelloaika) vai automaattista(utc-0) käsittelyä. Valtaosin tiedot tullaan käsittelemään suoraan järjestelmissä, joten kehitysryhmä päätti enemmistön voimin myös, että tiedot tulee raportissa välittää UTC-0-ajassa. Markus merkitsee ohjeeseen, että muista ohjeista poiketen tämän raportin tietoja ei esitetä virallisen ajan mukaisina. Vuorokaudet kuitenkin noudattavat Suomen virallista aikaa, eli raportissa esitettävä täysi vuorokausi alkaa joko klo Z22.00 tai Z21.00 riippuen onko Suomessa talvi- vai kesäaika. Nostettiin jälleen esille kysymys, että jos tietoa on tarkoitus käsitellä pääsääntöisesti koneellisesti, niin eikö käyttöpaikkakohtaiset tiedot tällöin olisi parempi esittää riveillä. Päätettiin kuitenkin pitää formaatti nykyisellään. Markus tekee ohjeeseen tarvittavat muutokset ja lähettää ohjeen kehitysryhmälle tarkastettavaksi. Ina lähettää ohjeen tasekorjaustyöryhmälle tarkastettavaksi. 5.2 MSCONS-sanomien kuittaussäännöt ohje Teknisessä ryhmässä MSCONS-sanomien kuittaussäännöt on herättänyt vilkasta keskustelua jo useammassa kokouksessa. Eniten keskustelua edellisessä kokouksessa herätti APERAK-kuittausten reititys jos MSCONS- ja DELFORsanomissa käytetään samaa IG-versiotunnusta. Tällöin kuittausten reititys sanoman lähettäjän oikeaan sovellukseen ei välttämättä onnistuisi. Tämä kuitenkin koskee lähinnä Fingridiä, joka saa muitakin aikasarjoja. Tekninen ryhmä ehdotti MSCONS-sanomille uuden IG-versiotunnuksen E2FI02 käyttöönottoa. Tämä edellyttää järjestelmätason muutoksen, jotta tieto saadaan suoraan sanomiin. Toinen tapa olisi aliosoitteiden käyttöönotto, mutta se vaatisi teknisen ryhmän mukaan suurempia muutoksia ja käyttöönotto tulisi tehdä koko alalla koordinoidusti. Keskusteltiin myös kuittaussanomien sisältöön liittyvistä asioista. Tekninen ryhmä on ehdottanut, että MSCONS-sanoma kuitattaisiin aikasarjakohtaisesti. Kehitysryhmässä todettiin, että tällöin voi kuitenkin tapahtua niin, että sanoman jokaisessa sarjassa on virhe, jolloin negatiivisia kuittauksia lähtisi hirveä määrä. Voisi olla järkevää jos kuittaukset pystyisi ryhmittelemään jotenkin.

4 Kehitysryhmä ehdotti, että ohjeeseen lisätään esimerkkitapauksia erilaisten tapausten kuittauksista. Mukaan kannattaa ottaa myös itsestään selviä tapauksia. Todettiin, että ohjeessa esitetyn tapauksen Aikasarja tuntematon tarkistus on käytännössä vaikea toteuttaa jos sopimus ei ole vielä kerinnyt mennä järjestelmään. Siinä tapauksessa, että MSCONS-sanomat käsitellään PRODATsanomien kanssa samassa järjestelmässä, niin tarkistuksen voisi tehdä saapuneista sanomista. APERAK-inhouseen tulisi päivittää myös MSCONS- ja DELFOR-kuittauksia koskevat esimerkit. Nyt siellä on ainoastaan PRODAT-kuittauksista esimerkit. Markus muokkaa ohjetta ja APERAK-inhousea ja lähettää ne kehitysryhmälle tarkastettaviksi. 5.3 Asiakkaan puhelinnumero sisäänmuuttosanomiin Kehitysryhmä käsitteli asiaa edellisessä kokouksessaan ja totesi, että asiakkaan puhelinnumeron lisääminen sisäänmuuttosanomaan on mahdollista. Samalla tekninen ryhmä käsitteli muutokset PRODAT-inhouseen. Asia palautettiin kehitysryhmän päätettäväksi. 4(5) Minna otti esiin, että olisi hyvä päättää alalla yhteisesti puhelinnumeron oikeasta formaatista. Saku totesi, että PRODAT-inhousessa olevassa esimerkissä oleva muoto on oikea, eli kansainvälisen suuntanumeron kanssa ilman mitään välejä. Jo olemassa olevat puhelinnumerot ovat todennäköisesti toimijoiden järjestelmissä erilaisissa formaateissa, mutta koska muuttosanomaan puhelinnumero tulee uutena tietona, niin vanhoja järjestelmissä olevia numeroita ei tämän takia tarvitse muokata. Sanomissa suositellaan käytettävän inhousessa olevaa formaattia, mutta poikkeavasta formaatista johtuen ei kuitenkaan saa lähettää negatiivista APERAK-kuittausta. Minna kertoi yhtiöstään tulleesta ehdotuksesta, että myös sähköpostiosoite lisättäisiin sanomiin, jotta vahvistus voitaisiin lähettää asiakkaalle sähköpostitse. Ehdotus päätettiin toistaiseksi vain kirjata pöytäkirjaan. 6. Avoimia kysymyksiä 6.1 Muistutus MSCONS-yhteystietojen lisäämisestä/päivittämisestä Kehitysryhmän kesken oli aikaisemmin keskusteltu MSCONS-yhteystietojen lisäämistä koskevan muistutuksen lähettämisestä jäsenille, koska toistaiseksi yhteystietotaulukkoon oli syötetty vain melko vähän toimijoiden MSCONSliikennettä koskevia yhteystietoja. Markus kysyi, onko kehitysryhmäläisillä mielessään mitään hyviä perusteluita muistutukseen, joilla jäseniä saataisiin motivoitua lisäämään yhteystietonsa. Todettiin, että sen pitäisi olla riittävä peruste, että yhteydenotot menevät todennäköisesti PRODAT-yhteystiedoissa ilmoitetuille henkilöille, jos muita tietoja ei ole ilmoitettu. Markus lähettää pikaisesti jäsentiedotteella muistutuksen asiasta. [Siht. huom. Muistutus lähetetty ] 6.2 Laskutuslukemien välitys myyjän toivomassa rytmissä Kirsi kertoi olevansa huolissaan siitä, että jotkut verkkoyhtiöt ovat antaneet ymmärtää lopettavansa kuukausittaisten lukemien lähettämisen tuntimittaukseen siirtymisen yhteydessä ja lähettävänsä jatkossa vain laskutusrytminsä mukaiset lukemat. Myyjä ei voi lennosta vaihtaa laskutustaan PRODAT-sanomista MSCONS-sanomiin, vaan tästä tulee tietää hyvissä ajoin. Suoraviivaisinta on, että verkko lähettää kaikki kuukausilukemat PRODATsanomilla. Haasteellista myyjälle on myös seuraavan laskun eräpäivän ilmoittaminen asiakkaalle, mikäli verkon lähettämien lukemien rytmiä ei tiedetä. Linjattiin, että myyjän pyynnöstä verkonhaltijan tulee ajoissa ilmoittaa laskutusrytmin muutoksista, jotta myyjä kerkeää tähän reagoimaan. Keskusteltiin kuinka moni verkkoyhtiö on 2012 alusta aloittamassa tuntiaikasarjojen välityksen. Vähintään kuukautta etukäteen asiasta tulisi

5 7. Muut asiat 5(5) ilmoittaa myyjille. Toistaiseksi ilmoituksia ei juuri ole tullut. Keskusteltiin, että mahdollisesti olisi hyvä lähettää muistutus verkkoyhtiöille kuukautta aikaisemmin vaaditusta ilmoituksesta. [Toim. huom. Jäsentiedote koskien ennakkoilmoitusta tuntitietojen välityksen aloittamisesta lähetetty verkkoyhtiöille ] 7.1 Turvallinen sähkön kytkentä muuton yhteydessä Keskusteltiin myyjän roolista sähköjen päällä olon varmistamisessa muuton yhteydessä. Tapaukset, joissa asiakkaan muuttaessa sähköt ovatkin olleet irtikytkettynä aiheuttavat ylimääräistä työkuormaa myyjille ja ovat myös asiakkaille hankalia. Tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin kun verkko on ollut asiakkaaseen yhteydessä, mutta asiakas ei ole osannut sanoa onko kytkentä turvallista, jonka jälkeen asia on jäänyt. Muuttaessaan asiakas on sitten ollut myyjään yhteydessä. Tällaisissa tapauksissa yhtiöillä on varmasti erilaisia tapoja. Myyjän tulisi joko neuvoa asiakasta ottamaan yhteyttä verkkoyhtiöön ollessaan kohteessa tai vaihtoehtoisesti välittää sähköpostitse asiakkaan puhelinnumero ja tiedon kytkentätarpeesta verkkoyhtiölle, joka sitten on asiakkaaseen yhteydessä. Uusissa mittareissa voi myös olla virtavahtiominaisuus, jonka avulla verkko voi turvallisesti kytkeä sähköt kohteeseen vaikka asukas ei paikalla olisikaan. Hyvissä ajoin ilmoitetussa muutossa vastuu sähköjen kytkemisestä on kuitenkin aina verkonhaltijalla. Aivan joka tapaukseen Energiateollisuus ry ei voi tehdä ohjeita, vaan toimijoilta toivotaan maalaisjärjen käyttöä asioiden ratkaisemiseksi asiakkaan edun mukaisesti. Sovittiin, että Markus kasaa yhteen muuttoja koskevaan yleisohjeeseen kaikki tehdyt muuttoja koskevat linjaukset 7.2 Laskutusperusteen muutoksesta ilmoittaminen mittarinvaihtosanomalla. Teknisessä ryhmässä keskusteltiin, että mittarinvaihdon yhteydessä tapahtuvasta laskutusperusteen muutoksesta voisi ilmoittaa suoraan mittarinvaihtosanomalla, jos laskutusperustekenttä lisätään Z10[7]-sanomaan. Toki aina laskutusperuste ei muutu samaan aikaan, mutta tällä muutoksella mahdollistettaisiin menettely yhdellä sanomalla, jolloin laskutusperusteen muutoksesta ei erikseen tarvitsisi lähettää toista sanomaa. Kehitysryhmä suhtautui ehdotukseen pääosin positiivisesti. Myös se on hyvä tietää, että laskutusperuste säilyy ennallaan. Saku totesi, että kenttä voi olla ongelmallinen, koska tietoa ei välttämättä saada järjestelmästä ulos. Ainakaan kenttä ei voi olla pakollinen. Toisaalta laskutusperustetieto tulee vuodenvaihteessa pakolliseksi toisessa sanomassa. Päätettiin, että toteutetaan teknisen ryhmän muutos ja se tulee voimaan samalla kertaa puhelinnumeron lisäyksen kanssa. Tekninen ryhmä tekee ehdotuksen inhouse-muutoksista. 8. Seuraava kokous ja kokouksen päättäminen Sähkönvähittäismarkkinatutkintoon keskittyvä teemakokous on sovittu pidettävän perjantaina klo ET:n toimistolla. Seuraava normaali kehitysryhmän kokous sovittiin pidettävän torstaina klo lentokentällä. Puheenjohtaja päätti kokouksen.