Tilojen oikean käytön merkitys sisäilmaan - miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

Transkriptio

1 Tilojen oikean käytön merkitys sisäilmaan - miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun - Miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun - Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito Oulu Petri Kuisma Lapin AMK 1

2 Miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun 2

3 Esityksen sisältö: Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi Yhteenveto 3

4 Sisäilman laatuun vaikuttaa moni eri tekijä Sisäilma on tavallisesti laadultaan hyvää silloin, kun tilojen käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä Ilmanvaihdon, lämmityksen, siivouksen ja talon rakenteet tulee olla kunnossa Perusta hyvälle sisäilmalle luodaan jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa 4

5 Käytön aikainen sisäilman laatu riippuu kuitenkin siitä, miten ilmanvaihtolaitteistoa hoidetaan ja huolletaan sekä siitä, miten tiloissa siivotaan Oikein ajoitetulla siivouksella ja sopivilla siivousmenetelmillä on todettu olevan jopa enemmän merkitystä sisäilman laadulle ja ihmisten oirehtimiselle sisäilman vuoksi, kuin ilmanvaihtokanavien puhdistuksella ja ilmansuodattimilla Molempien tekijöiden tulee olla kunnossa Lähde: 5

6 Energiakorjauksen vaiheet Ennen energiakorjauksia selvitetään kosteus- ja mikrobivauriot sekä muut vauriot Vaurioiden syyt poistetaan ja vaurioituneet rakenteet vaihdetaan, korjataan tai puhdistetaan Korjaustöiden suunnittelu on haasteellisempaa kuin uudisrakentamisen suunnittelu. Virheellinen korjaus on usein syynä laho- tai mikrobivaurioihin 6

7 Kosteus- ja mikrobivaurioiden tunnusmerkit Kosteusvaurioiden selvittäminen: kosteutta tai valumajälkiä rakenteissa ja niiden pinnoilla pinnoitteiden irtoaminen, värin muuttuminen tai materiaalin turpoaminen sekä kalkkihärmän esiintyminen tiili- tai betonipinnassa vesimittarin liikkuminen, vaikka vettä ei käytetä Mikrobivaurioita on etsittävä, jos tiloissa tunkkainen, homeen tai maakellarin haju hengitystiet, silmät tai iho oireilee 7

8 D2- Oleskeluvyöhyke Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto Määräykset ja ohjeet 2012 Kaikissa tavanomaisissa sääoloissa ja käyttötilanteissa terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilmasto. 8

9 Rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa on terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sisäilmaston saavuttamiseksi otettava yleensä huomioon seuraavat rakennukseen vaikuttavat tekijät: 1) Sisäiset kuormitustekijät kuten lämpö- ja kosteuskuormitus, henkilökuormat, prosessit sekä rakennus- ja sisustusmateriaalien päästöt 2) Ulkoiset kuormitustekijät kuten sää- ja ääniolot, ulkoilman laatu ja muut ympäristötekijät 3) Sijainti ja rakennuspaikka 9

10 Terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sisäilmaston saavuttaminen tulee varmistaa, kun 1) Suunnitellaan rakennuksen lämmön- ja kosteuden-eristystä sekä ikkunoiden ominaisuuksia 2) Määritellään rakennuksen ulkovaipan, alapohjan ja roilojen ilmanpitävyyttä sekä tilojen välisten rakenteiden ilmanpitävyyttä 3) Valitaan rakennus- ja sisustusmateriaaleja 4) Suunnitellaan rakennuksen talotekniikkajärjestelmiä, niiden käyttövarmuutta ja tilantarvetta 10

11 5) suunnitellaan rakennustyömaan kosteudenhallintaa 6) suunnitellaan rakennustöiden ja ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden hallintaa 7) laaditaan rakennustyömaan, vastaanoton ja käyttöönoton aikataulua. 11

12 Lämpöolot Oleskeluvyöhykkeellä yleensä +21 C Kesäkaudella + 23 C 12

13 Ilmanlaatu Ei kaasuja, hiukkasia, mikrobeja ja hajuja CO mg/m 3 (1200 ppm) Valtioneuvoston asetus 711/2001 raja-arvot 13

14 Muiden osalta HTTP arvot 14

15 Ääniolosuhteet Valaistusolosuhteet 15

16 Lämpöolosuhteet: ilman lämpötila pintojen lämpötilat lämpötilaerot ja vaihtelut ilman liike ilman kosteus 16

17 Veto vedon tunne niskaan osuva turbulenttinen ilmavirtaus. (talvella 0,1 m/s, kesällä 0,2 m/s) tasainen laminaarinen ilmavirtaus (talvella 0,2 m/s, kesällä 0,3 m/s) nilkoille 1,5 kertaiset ilman keskinopeudet 17

18 Mitä käyttäjä voi tehdä? 1. Huoneilman lämpötila Lämpöaistimukseen vaikuttavat huoneilman lämpötila, lämpösäteily, ilman virtausnopeus ja kosteus sekä ihmisen vaatetus ja toiminnan laatu Lämpötila pyrittävä pitämään lähellä suosituksia Korkea lämpötila aistitaan kuivuuden tunteena ja voi lisätä hengitystieoireita 18

19 Toimiiko esim. vesikiertoinen patteri oikein? Lämpötila ero patterin tulo- ja menopuolella Termostaatin toiminta Patterimitoitus oikean kokoinen patteri tilaan Termostaatin vaihto, järjestelmän säätö Alhainen lämpötila Lämmitysjärjestelmä ei toimi oikein Rakennuksen vaippa vuotaa ilmavuodot Veto ja vedon tunne 19

20 Lisäeristäminen ja tiivistäminen Suuret ikkunat Patterit kalusteiden takana, ei aistita lämpösäteilyä Korvausilman esilämmittäminen 20

21 21

22 2. Huoneilman kosteus 22

23 Alhainen kosteus lähinnä talvella Kostuttamista tulee välttää? Korkea kosteus kesäaikana Kosteus pyritään pitämään raja-arvoissa? 23

24 kosteuslähteitä 24

25 3. Kemikaalit Voivat olla peräisin esim. rakennus- ja sisutusmateriaaleista M1 luokan materiaalit Kaasumaiset esim. VOC päästöt Useamman yhdisteen samanaikaisuus 25

26 4. Ammoniakki Jos ammoniakkia indikoi muusta ongelmasta tai päästöstä esim. tasoitteissa kosteuden vaikutuksesta tapahtuva reaktio. Yleensä myös muita kemiallisia aineita vapautuu (amiinit, rikkiyhdisteet yms.) 26

27 5. Formaldehydi liima-aineena ureaformaldehydihartsi lastulevyssä ja paneeleissa. happokovetteiset lakat, maalit, pinnoitteet, itsesiliävät tekstiilit ja kokolattiamatot lähteitä muita aldehydejä, joita haihtuu ilmaan rakennusmateriaaleista tai jotka ovat muiden epäpuhtauksien reaktio- tai hajoamistuotteita ärsyttävät silmiä ja hengitysteitä, pistävä haju. 27

28 6. CO 2 Yl. Ihmisperäinen aineenvaihdunnan tulos Aiheuttaa väsymystä, ärtymystä ja työtehon laskemista Ilmanvaihdon tehostaminen 28

29 Epäpuhtauksien torjuntaa Jos epäpuhtaudet tulevat rakennusmateriaaleista => tehostetaan ilmanvaihtoa? estetään korvausilman kulkeutuminen rakenteiden kautta pinnoitetaan rakenteet tiiviin kalvon muodostavilla pinnoitteilla? Tiivistetään läpiviennit ja saumakohdat Vaihdetaan materiaaleja 29

30 Ilmanvaihtokin kuntoon Suodattimien vaihto Kanavien nuohous Ilmanvaihtuvuuden toiminnan varmentaminen 30

31 31

32 Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito 32

33 Sisältö Suunnitelmallinen sisäympäristö Kustannustehokkaat parannustoimenpiteet Talotekniikka Lapin amk:n palvelutoiminta 33

34 34

35 Sisäympäristö Terveellinen ja viihtyisä sisäympäristö on lämpötiloiltaan miellyttävä eikä hengitysilmassa ole haitallisessa määrin epäpuhtauksia Sisäilmaston on meluton ja siinä on sopiva valaistus On pyritty parantamaan rakentamisen laatua nostamalla ja suunnitelmallista ohjausta kehittämällä Suunnitelmallisella kiinteistön ylläpidolla on voitu osoittaa, että suoritetut parannustoimenpiteet ovat erittäin kannattavia, kun laskelmissa otetaan huomioon hyvän sisäympäristön mukanaan tuomat myönteiset vaikutukset 35

36 Hyötyihin kuuluvat Sairauspoissaolojen väheneminen Parempi työn tehokkuus ja tuottavuus Vähäisempi työntekijöiden vaihtuvuus Terveydenhoitokustannusten aleneminen Alhaisemmat rakennusten hoitokustannukset pienemmistä valitusten määristä johtuen 36

37 Kustannustehokkaat parannustoimenpiteet mm. Korkeiden ja matalien huonelämpötilojen välttäminen Ilmanvaihdon säätäminen sopivaksi Sisäympäristön henkilökohtaisen säädettävyyden parantaminen Tupakan savun ja konttorikoneiden päästöjen leviämisen estäminen Valaistuksen riittämättömyyden korjaaminen tai häikäisyn poistaminen Akustisten olojen parantaminen Samoin ylläpitoon kuuluvat toimenpiteet: Kiinteistöhoidon parantaminen Ilmastointilaitteiden ja -kanavien puhdistaminen Huoneiden siivouksen tehostaminen 37

38 Lähde: Sisäympäristön terveys- ja tuottavuusvaikutukset; Olli Seppänen 38

39 Toimistorakennuksen ylläpitokustannusten jakauma Lähde: Sisäympäristön terveys- ja tuottavuusvaikutukset; Olli Seppänen 39

40 Lämmitysjärjestelmät Venttiilien uusiminen - lämmitysputket ja patterit - patteri-, linjansäätö- ja sulkuventtiilit - takaisinmaksuaika Kaukolämpölaitteiden uusiminen - lämmönsiirrin - säätölaitteet Ei saisi käyttää loppuun hätäkorjaus kallista Suunnitelmallinen ylläpito avainasemassa - kuntoarviot, kulutustilastot, huoltokirjat, - pitkäntähtäimen suunnitelmat Esim. lämmönsiirtimen tiiviystarkastukset (4-12 kertaa vuodessa) Kaukolämpölaitteita uusittaessa: - todellinen lämmöntarve, vanhoissa kiinteistöissä ylimitoitusta 40

41 Lämmitysjärjestelmien kunnossapito Patteriverkoston perussäätö / tasapainotus - varmistetaan veden kierto jokaisen patterin kautta - aina suoritettava kun lämmöntarve muuttuu Arvio on, että 75 % suomen asuinrakennuksista on puutteellisesti perussäädetty (lämpötilaero yli 3 o C, kun tavoite 21 o C) Optimilämpötila riippuu kuitenkin yksilöstä, eikä energiankulutusta ole mielekästä vähentää asumismukavuuden kustannuksella! 41

42 Ilmanvaihtojärjestelmät Hukkaan menee yli kolmasosa lämmitysenergiasta Parannetaan asumismukavuutta Ylläpidossa ja korjaustarpeen määrittelyssä hyödynnetään - kiinteistön kuntoarvioita, huoltokirjoja, pitkäntähtäimen suunnitelmia jne. Ilmanvaihdon peruskorjauksen tai parannuksen tarpeeseen viittaavat: - huono sisäilman laatu - sisäpintojen runsas pölyyntyminen - asukkaiden jatkuva oireilu - kylmät lattiapinnat ja vetoisuus - Ilmanvaihdon aiheuttamat äänihaitat - märkätilojen hidas kuivuminen Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja perussäätö 42

43 Vesi- ja viemärijärjestelmät Kylmä- ja lämminvesijohdot Viemärit - eristys Vesi- ja viemäriputkien korjaus eli putkiremontti Korjaustarpeita ilmentävät: - lisääntynyt vedenkulutus (alapohjavuodot) - kosteus tai hajuhaitat rakenteissa tai kiintokalusteissa - vuotavat veden eristeet - elinkaarensa loppuun tulleet vesikalusteet - vakuutusyhtiön suuri ikävähennys vesivahinkotapauksissa - putkistojen heikon kunnon havaitseminen kuntoarvion tai tutkimuksen yhteydessä Pinnoitus tai sujutus Veden kulutuksen pienentäminen ( vesikalusteet, paineen alennus, huoneistokohtainen veden mittaus 43

44 Valtio tukee energiatehokkuutta - investointituet Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää harkintaperusteista energiatukea yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille investointi- ja selvityshankkeisiin Tuettavat investointihankkeet edistävät: - uusiutuvan energian käyttöä - energiansäästöä - energiantuotannon tai -käytön tehostamista tai - vähentävät energiantuotannon tai käytön ympäristöhaittoja Myös ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö myöntävät tukea energiatehokkuutta parantaviin investointeihin 44

45 Tuki energiakatselmuksille ja -analyyseille Motiva-mallisten energiakatselmusten tai -analyysien toteuttamiseen saatavan tuen enimmäismäärä on pääsääntöisesti 50 % hyväksytyistä katselmuksen työkustannuksista. Ministeriön vuoden 2016 tukilinjausten mukaan mikro- ja pkyritykset sekä kunnat saavat 50 prosentin tuen energiakatselmuksiin. Lisäksi kaikille kunnille voidaan myöntää 60 prosentin suuruinen tuki uusiutuvan energian kuntakatselmuksiin. Energiatukea ei myönnetä suuryritysten energiakatselmuksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön energiakatselmustuki ei koske asuinrakennuksia eikä maatiloja. 45

46 ENERGIATUEN LINJAUKSET VUODELLE 2016 Uusiutuvan energian investoinnit v (tavanomainen teknologia): Lämpökeskushankkeet (puupolttoaineet) % Lämpöpumppuhankkeet 15 % Aurinkolämpöhankkeet 20 % Pienvesivoimahankkeet % Kaatopaikkakaasuhankkeet % Aurinkosähköhankkeet 25 % Biokaasuhankkeet % Pientuulivoimahankkeet % * Pois lukien jäte- ja hukkalämmön hyötykäyttöön liittyvät hankkeet, joihin sovelletaan energiansäästöön liittyviä tukiprosentteja 46

47 Hakeminen ja maksatus Hakemus tulee toimittaa aina siihen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, jonka toiminta-alueella investointi tai selvityshanke toteutetaan. Jos hanke toteutetaan usealla paikkakunnalla, tulee hakemus jättää siihen ELY-keskukseen, jonka toiminta-alueella hakijan kotipaikka sijaitsee. Tukea sekä tuen maksatusta tulee hakea työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamilla lomakkeilla, joista ilmenevät myös ohjeet hakemuksen tekemiselle sekä tarvittavat liitteet. Tukea tulee hakea ennen hankkeen aloittamista. 47

48 ARA Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) antaa kunnille seuraavat avustusten hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen liittyvät ohjeet. ARA on antanut korjaus- ja energia-avustuksista sekä hissi- ja liikkumisesteen poistamista koskevista avustuksista kustakin erilliset ohjeet. Ohjeet ja lomakkeet ovat saatavilla kunkin avustusmuodon esittelysivulla. ARAn verkkosivuilla avustukset ovat sivuston Rahoitus-osiossa ( 48

49 Lapin amk:n palvelutoiminta mm: Kiinteistöjen energiakatselmukset Biolämpöselvitykset Tiiveysmittaukset Lämpökamerakuvaukset Uusiutuvan energian kuntakatselmukset Suuren yrityksen kuntakatselmukset 49

50 Kiinteistön energiakatselmus Analysoida katselmuskohteiden kokonaisenergian käyttö Selvittää energiansäästöpotentiaali Esittää ehdotettavat säästötoimenpiteet kannattavuuslaskelmineen L- ja S-katselmointi Uusiutuvien energiamuotojen käyttöön ja energiansäästöpotentiaali Toimenpiteiden vaikutus CO 2 -päästöihin Tavoitteena on luoda työkalu, joka palvelee kohdetta myös myöhemmin energiatehokkuuden jatkuvassa seurannassa ja ylläpidossa.

51 Esimerkkejä 51

52 Biolämpöselvitys 52

53 Tiiviysmittaus 53

54 54

55 Lämpökamerakuvaus 55

56 Lisäksi Energiatehokkuussopimukset 56

57 Uusiutuvan energian kuntakatselmus Uusiutuvan energian kuntakatselmukset 57

58 Suuren yrityksen energiakatselmus Suuren yrityksen energiakatselmukset 58

59 Rakennusterveyden asiantuntijakoulutus - Terveydensuojelulaki 736/1994 (Muutos) => 49 Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttäminen terveydensuojeluvalvonnassa / alkaen => 49d Henkilön sertifiointi ulkopuoliseksi asiantuntijaksi 3-4 mom, voimaan Asetus 545/2015, voimaan Asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 59

60 RTA-Koulutus Lapin ammattikorkeakoulussa 60

61 1 mm nokikerros kattilassa lisää energian kulutusta lähes 10 % Kiitos! 1 o C asteen huonelämpötilan lasku 5 % säästöä 1 o C asteen lasku jäähdyttämällä 10 % lisäkulu Petri Kuisma Yliopettaja, TkT, Talo- ja energiatekniikka Lapin ammattikorkeakoulu Jokiväylä 11 B, FI Rovaniemi Puhelin petri.kuisma@lapinamk.fi, Lähteet: