TIEYKSIKÖINNIN ENNAKKOKYSELYN VASTAUSTEN VERTAILU LOPULLISIIN TIEYKSIKÖINTITIETOIHIN

Transkriptio

1 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Pohjoismainen puunhankinta Tutkintotyö TIEYKSIKÖINNIN ENNAKKOKYSELYN VASTAUSTEN VERTAILU LOPULLISIIN TIEYKSIKÖINTITIETOIHIN Työn ohjaajana Lehtori Eeva Sundström Työn teettäjänä Lounais-Suomen Metsäkeskus, valvojana Timo Viinamäki Tampere 2008

2 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma, pohjoismainen puunhankinta Kyssä, Sanna-Kaisa Tieyksiköinnin ennakkokyselyn vastausten vertailu lopullisiin tieyksiköintitietoihin Tutkintotyö 33 sivua + 3 liitesivua Työnohjaaja Lehtori Eeva Sundström Työn teettäjä Lounais-Suomen Metsäkeskus, Valvojana metsänparannuspäällikkö Timo Viinamäki Vuosi 2008 Hakusanat tieyksiköinti, ennakkotietokysely, tieosakas TIIVISTELMÄ Satakunnan alueella on menossa suuri yksityisteiden tiekuntien aktivoimisprojekti. Tämän tutkimuksen pohjana oli yli kahdeksan kilometrin mittaisen yksityistien yksiköinti. Tutkimuksessa vertailtiin tieosakkailta kyseltyjä tietoja omasta tienkäytöstään lopullisiin, mitattuihin tieyksiköihin. Tavoitteena oli selvittää, miten osakkaiden omat näkemykset erosivat mitatuista tiedoista ja löytyykö vastauksista mitään yhteyttä toisiinsa. Lisäksi pohdittiin, mistä mahdolliset erot ja riippuvuudet johtuvat. Tavoitteena on antaa edellytykset kyselylomakkeen selkeyttämiselle sekä helpottaa sen käyttöä tulevissa yksiköinneissä. Tieosakkaiden ennakkotiedot kerättiin postittamalla heille kyselylomake ja kartta tien vaikutusalueesta. Vertailuaineistona käytetyt yksiköintitiedot mitattiin tarkasti käyttäen apuna LuotsiGis-ohjelmaa, sen kartta-aineistoja sekä Maanmittauslaitoksen tietoja. Vertailuaineiston tiedot tallennettiin ja laskettiin WinTie-ohjelmalla. Tulosten vertailua varten laadittiin Excel-taulukko, jota ristiintaulukoitiin käyttäen Tixel-sovellusta. Tutkimuksessa käytettiin 91 osakkaan vastauksia. Heistä vähän yli puolet oli miehiä. Vastaajista vain vajaa kolmannes ei asunut tien vaikutusalueella. Miehet vastasivat kyselyyn hieman naisia suurpiirteisemmin. Tämä johtunee siitä, että maatilojen kohdalla vastaaja oli useimmin mies. Maatilojen ja myös metsätilojen tietojen ilmoittamista vaikeutti maatilojen koostuminen useista eri tiloista sekä lomakkeen tilan puutteesta. Ongelmia aiheutti varmasti myös

3 tietämättömyys ja tulkinnallisuus. Pääasiassa vastaajat olivat melko tunnollisia ja tarkkoja. He vastasivat monesti myös kohtiin, joita heiltä ei olisi vaadittu. Jos lomakkeessa oli virheitä, oli niitä usein monissa kohdissa. Kyselylomake osoittautui käyttökelpoiseksi. Pieni selkeytys kysymysten asetteluun olisi toki paikallaan väärinkäsitysten välttämiseksi. Tieasiat ovat vaikeita, ja parhaan tuloksen yksiköinteihin saisi keskustelemalla osakkaiden kanssa sekä yleisellä koulutuksella.

4 TAMPERE POLYTCHNIC University of Applied Sciences, Department of Foresty Nordic Wood Procurement Kyssä, Sanna-Kaisa The advance information of road use compared with the final road units Engineering Thesis 33 pages, 3 appendices Thesis supervisor Eeva Sundström Work provided by Metsäkeskus, Supervisor Timo Viinamäki Year 2008 Keywords road units, the questionnaire of advance information, member of a road maintenance association ABSTRACT This research was about the information got in advance from the members of the road maintenance association comparing to the final road units. The objective was to find out how the view of the members of the road association was different from the measured information. In addition, the difference in the results was examined. Based on this research the now used questionnaire can be clarified and the opinion of the members of the road maintenance association will be more involved in the future. The advance information of the members of the road maintenance association was gathered by mailing them a questionnaire. The accurate measurements of the road units were collected by using the LuotsiGis program and its maps and also by getting information from the Finnish land survey institute/department. The information of the control group was then used in order to record and calculate the facts of the road units. The results were compared by using Excel and its application Tixel. 91 of the people, who responded to the questionnaire, were accepted into the research. Little over half of them were men and over 60 per cent of them lived in the target area. Men answered the questionnaire a bit more widely ranged answers than the women. The reason for this might be that the men usually were the respondents of the farms. The problem with recording the farm and forest information was that the land was usually shared to many different estates. Mainly the respondents were quite thorough,

5 detailed and answered even questions that were not required. In general, the mistakenly filled forms and lack of information went hand in hand. The questionnaire seems to be quite good. Although the person, who calculates the road units, could discuss with the members of the road maintenance association to get the best results.

6 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 6 (33) SISÄLLYS 1 JOHDANTO 7 2 TUTKIMUSMENETELMÄT Aineistot Aineistojen analysointi 9 3 TIEYKSIKÖINNIN PERUSTEET Tieosakastyypit Yksiköiden laskenta 11 4 OSAKKAIDEN TAUSTETIEDOT Sukupuolijakauma Osakastyypit 12 5 YKSIKÖINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tilan nimi ja rekisterinumero Osakastyypin määrittäminen Ajoneuvot Lomaliikenne Työmatkat Kiinteistön liikenne Täysin puuttuvat liikennelajit Pinta-alat Käyttömatkat Viljelmän lisätiedot Erityiskäyttäjät 30 6 EROT JA RIIPPUVUUDET 30 7 JOHTOPÄÄTÖKSET KYSELYLOMAKKEESTA 32 LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Poimintoja kyselylomakkeen lisätiedoista Liite 2: Käytetty kyselylomake

7 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 7 (33) 1 JOHDANTO Lounais-Suomen Metsäkeskuksen alueella on menossa laaja yksityisteiden tiekuntien aktivoimisprojekti, jolla pyritään saamaan vanhat tiekunnat aktiivisiksi, päivittämään teiden yksiköinnit sekä parantamaan teiden kuntoa. Hankkeeseen on esiselvityksen mukaan sitoutunut 51 kuntaa Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella, mikä vastaa kolmea neljäsosaa alueen kunnista. (Kuntsi 2008.) Tulevaisuudessa tullaan tekemään laajoja tieyksiköintiprojekteja, joiden tekoa tällä tutkimuksella pyritään helpottamaan. Kukin tieosakas on velvollinen osallistumaan tienpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin, siltä osin kuin tie heitä itseään hyödyttää. Tienkäyttö määritetään kertomalla tieosakkaan vuosittain käyttämä liikenteen kokonaispaino tonneissa käytettävällä matkalla. Tästä saadaan kiinteistön tonnikilometrit eli tieyksiköt. Osakkaan yksiköt koostuvat yhdestä tai useammasta tienkäyttöyksiköstä. Tienkäyttöyksiköitä ovat mm. asuinkiinteistö, lomakiinteistö, talouskeskus, pelto- ja metsäpalsta. (Hämäläinen 2007.) Tietä yksiköitäessä peruslähtökohtana on kiinteistön todellinen tien käyttö. Kuitenkin tärkeintä on saavuttaa lopputulos, jossa kaikkien tilojen yksiköt saadaan toisiinsa nähden sopiviin suhteisiin. Tämän vuoksi yksiköinti on arviointitehtävä. Siihen annettuja ohjeita ja normeja on käytettävä harkinnan mukaan sekä olosuhteet huomioon ottaen. (Maanmittauslaitos 2007) Tienkäytön arvioinnin lähtökohtana käytetään yleensä osakkaille lähetettävää kyselyä. Kysely saatetaan kuitenkin ymmärtää väärin, täyttäjällä ei ehkä ole riittävästi tietoa sen täyttämiseen tai osakas voi täyttää kyselyn väärin pienempien yksiköiden ja sitä kautta pienempien tiemaksujen toivossa. Tästä syystä on syytä selvittää tarkemmin, miten ihmiset vastaavat kyselyyn ja antaa vinkkiä, miten lomaketta voitaisiin parantaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia käytössä olevan kyselylomakkeen toimivuutta. Vertaillaan kyseltyjä tietoja mitattuihin ja pohditaan mahdollisia eroja tietojen välillä. Näiden pohjalta mietitään, onko lomaketta syytä muuttaa.

8 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 8 (33) 2 TUTKIMUSMENETELMÄT 2.1 Aineistot Jokaiselle tilalle, joka katsottiin kuuluvaksi tien vaikutus-alueelle, lähetettiin kyselylomake. Vaikutusalue määriteltiin kartalla näkyvien liikenneyhteyksien perusteella: vaikutusalueeseen kuuluivat kaikki, jotka joutuivat käyttämään tietä päästäkseen tilalleen. Kyselylomakkeen malli on vakiintunut ja ollut käytössä Lounais-Suomen Metsäkeskuksessa useita vuosia. Lomakkeessa kysyttiin ensin tilan omistaja tietoja sekä tilan nimeä ja rekisterinumeroa. Seuraavaksi tarkasteltiin tilan käyttömuoto, oliko kyseessä maa- tai metsätila, asunto, loma-asunto tai jokin muu. Tien vaikutusalueella asuvilta kartoitettiin tietoa työmatkasta sekä ajoneuvoista. Loma-asunnollisten pyydettiin määrittelemään vuosittaiset tien käyttömäärät. Eri käyttömuotojen pinta-alat ja tiellä kuljettavat matkat piti arvioida. Maatilallisilta tiedusteltiin tietoja maatilan toiminnasta. Viimeisessä kohdassa kysyttiin tien käytöstä mahdolliseen yritystoimintaan tai muuhun poikkeukselliseen toimintaan. (Liite 2) Kyselylomakkeita palautui reilu sata kappaletta, joista 91 kelpuutettiin mukaan tutkimukseen. Tutkimuksen ulkopuolelle jääneet vastaukset eivät olleet tieosakkaita. He pystyivät kulkemaan tilalleen jotain toista reittiä, tai tila oli myyty, mutta tiedot eivät olleet vielä päivittyneet rekistereihin. Vertailuaineistona käytettiin erilaisia mittauksia. Mittauksissa mitattiin tilojen pintaaloja ja niille tiellä kuljettavia matkoja eli käyttömatkoja. Lisäksi tutkittiin tilatiedot sekä tilojen käyttötarkoitus. Vertailuaineiston tekoon käytettiin LuotsiGis-ohjelmaa. LuotsiGis:ssä mittaukset ja muu tutkimus perustui sekä peruskarttapohjaan että ilmakuvaan. Lisäksi maastossa tarkastettiin muutaman kiinteistön kunto sekä pääasiallisia pihaanajoliitymiä. Metsäkeskuksessa nykyään yleisesti tieyksiköinteihin käytettävää Jussi-ohjelmaa ei voitu käyttää, sillä tien vaikutusalueella oli paljon asuintontteja, joiden tietoja ei Metsäkeskuksen tietokannoista suoraan löytynyt. Nämä tiedot haettiin Maamittauslaitoksen rekisteristä. Tietojen tallennukseen ja laskemiseen käytettiin vanhaa DOS-pohjaista WinTie-ohjelmaa.

9 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 9 (33) 2.2 Aineistojen analysointi Vertaamalla osakkaiden itse vastaamia tietoja mitattuihin laadittiin taulukko Excelohjelmalla. Excel-pohjan päälle kehitettyä Tixel-ohjelmaa apuna käyttäen tuloksia ristiintaulukoitiin, jotta saataisiin selville eri tekijöiden riippuvuussuhteet (Manninen 1999). 3 TIEYKSIKÖINNIN PERUSTEET Tienpitovelvollisuus on tieosakkaiden kesken jaettava sen hyödyn mukaan, minkä tien kullekkin katsotaan tuottavan. Hyötyä arvioitaessa on otettava huomioon tieosakkaalla tien vaikutuspiirissä olevan alueen suuruus ja missämäärin tietä kunkin osakkaan kohdalta käytetään tai tullaan käyttämään erilaisiin kuljetuksiin sekä tieosakkaan ehkä harjoittamasta elinkeinosta johtuva asiakkaiden tien käyttö (YksTL 23 1 mom) Tässä osiossa käsitellään tieyksiköinnin perusteita ja sitä, miten yksiköinti laaditaan. Osio on vain pintaraapaisu tieyksiköintiin, mutta auttaa hahmottamaan tutkimuksen tuloksia. 3.1 Tieosakastyypit Tieosakkaat luokitellaan eri tieosakastyyppeihin. Tyypittelyyn vaikuttaa se, minkälaisessa käytössä kiinteistö on. Asuinkiinteistö Asuinkiinteistöjä ovat kaikki kiinteistöt, joilla asutaan ympäri vuoden. Näihin eivät kuitenkaan kuulu maatilat. Pääoletus on, että asuinkiinteistöltä käydään töissä ja kiinteistöltä asioidaan pääasiassa yhdellä autolla. Tärkeintä on kuitenkin pyrkiä mittaamaan kiinteistön todellista liikennettä. Tilan koko ei asuinkiinteistöllä vaikuta tieyksiköihin. (Maanmittauslaitos 2007)

10 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 10 (33) Lomakiinteistö Lomakiinteistöt ovat käytössä osan vuotta, pääasiassa kesäaikaan. Yksiköihin ei vaikuta tilan koko, eikä varsinaisen asunnon sijainti, vaan yksiköt pyritään laskemaan todellisten liikennemäärien mukaan. Yksiköihin vaikuttaa esimerkiksi se, käydäänkö loma-asunnolla vain kesällä vai kenties myös keväällä ja syksyllä. (Maanmittauslaitos 2007) Maatila Maatilojen liikenne koostuu maatilan talouskeskuksen liikenteestä sekä pelto- ja metsäliikenteestä. Liikenne voi koostua kaikista kolmesta tai vaikka vain yhdestä. Etenkin metsätilojen omistajat saattavat asua muualla kuin tien vaikutusalueella. Tärkeää on selvittää minkälaisia maataloudenaloja tilalla harjoitetaan. Yksiköihin vaikuttavat peltojen ja metsien koot, peltojen käyttötarkoitus sekä viljeltävät tuotteet sekä mahdollinen eläintuotanto. Peltojen tai muiden maa-alojen ollessa vuokralla, sovitaan tiemaksujen maksaja tapauskohtaisesti. (Maanmittauslaitos 2007.) Tässä tutkimuksessa yksiköt määrättiin pääasiassa tilan omistajalle, joka voi ottaa maksut huomioon vuokraa määrittäessään. Elinkeinon harjoittajat ja muut erityiskäyttäjät Erityiskäyttäjiin lukeutuvat kaikki muut, joilla on normaalista asumisesta, lomaliikenteestä tai maataloudesta poikkeavaa liikennettä. Näitä tapauksia yksiköitäessä pyritään selvittämään, kuinka usein tietä käytetään sekä liikennöintiin käytettävien ajoneuvojen keskimääräinen kokonaispaino. (Maanmittauslaitos 2007.) Tämän tien varrella erityiskäyttäjiä olivat koulu, kerhotalo, joulukuusiviljelmä sekä kuljetusalan yrittäjiä.

11 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 11 (33) 3.2 Yksiköiden laskenta Tieyksiköintiä käytetään kahdella tavalla. Ennen uuden tien rakentamista lasketaan rakentamisyksiköt, joilla määritellään kunkin osakkaan osuus tien rakentamiskuluista. Kunnossapitoyksiköillä määritellään osakkaan osuus tien kunnossapitoon. Molempien perustana on tieosakkaan varsinainen tienkäyttö. (Maanmittauslaitos 2007.) Tässä tutkimuksessa kyseessä on jo olemassa oleva tie, joten tarkastelussa ovat vain kunnossapitoyksiköt. Yksiköt määritetään tonnikilometreinä, jotka saadaan kertomalla osakkaan vuotuisen liikenteen kokonaispaino (tonneina) matkan pituudella (kilometreinä). Vuotuinen liikenteen kokonaispaino määritellään liikennelajeittain Maanmittauslaitoksen määrittelemien painolukujen mukaan. Painoluvut vaihtelevat myös liikennelajien sisällä. Esimerkiksi asuinkiinteistön painolukuna käytetään lukua 900. Perustapauksessa oletetaan, että asunnolta liikennöidään yhdellä henkilöautolla. Autojen määrän ollessa eri painolukua voidaan pienentää tai nostaa korjauskertoimella harkinnan mukaan Maanmittauslaitoksen määrittelemien ohjeiden mukaan. (Maanmittauslaitos 2007.) Maatiloilla painolukuun vaikuttaa myös peltojen ja metsien pinta-alat sekä se, mitä maatilalla tuotetaan. Lisäksi maatiloille on kahdentyyppisiä painolukuja: Kun liikenne suuntautuu pellolta tai metsästä talouskeskukseen, puhutaan sisäisestä liikenteestä. Ulkoinen liikenne taas suuntautuu tilan ulkopuolelle. (Maanmittauslaitos 2007.) Esimerkiksi sokerijuurikkaan kuljetus on raskaampaa kuin viljatuotteiden kuljetus, siksi juurikas ja perunaviljelmille on määritetty suurempi painoluku kun viljaviljelmille. Lisäksi juurikkaat varastoidaan usein pellon reunaan ja kuljetetaan siitä suoraan tehtaalle, jolloin käytetään ulkoisen liikenteen painolukua. Viljat puidaan ja kuljetetaan usein talouskeskukseen sisäisen liikenteen painoluvulla ja vasta talouskeskuksesta tuotteet kuljetetaan muualle ulkoisen liikenteen painoluvulla.

12 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 12 (33) 4 OSAKKAIDEN TAUSTATIEDOT Osiossa tarkastellaan vastaajien jakautumista sukupuolen ja osakastyypin mukaan. Sukupuolella ei ole vaikutusta tieyksiköinteihin, mutta se otettiin vertailuun mukaan mielenkiinnosta. 4.1 Sukupuolijakauma Kyselylomakkeessa ei varsinaisesti sukupuolta tiedusteltu. Tutkimuksen käyttöön sukupuoli määriteltiin allekirjoituksen mukaan. 91 vastauksesta vain kahdeksasta allekirjoituksesta ei voinut varmuudella päätellä, oliko kyseessä nainen vai mies. Vastaajista naisia oli 35 kappaletta eli kaikista vastauksista 38 prosenttia. Miehiä oli yhteensä 48 kappaletta eli 53 prosenttia kaikista vastauksista. Määrittelemättömien osuus oli 9 prosenttia. Kun huomioon otetaan vain määritellyt sukupuolet, naisten osuus oli 42 prosenttia ja miesten 58 prosenttia. Taulukko 1 Vastaajien sukupuolijakauma sukupuoli Lkm % Kum. lkm Kum-% nainen mies Yht Osakastyypit Osakastyypit luokiteltiin kuuteen eri tyyppiluokkaan: maatilalliset, joilla on asunto tien vaikutusalueella, maatilalliset ilman asuinkiinteistöä, metsätilalliset, asunnolliset, loma-asukkaat ja tien erityiskäyttäjät. Asunnollisiksi luokiteltiin kaikki tilat, joilla on asuinkiinteistö, asuttiinpa siellä nykyään aktiivisesti tai ei. Yksiköinnissä asumattomuus otettiin huomioon korjauskertoimilla. Tien erityiskäyttöä oli kaikki

13 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 13 (33) yritystoiminnasta syntyvä liikenne. Erityiskäyttäjiin lukeutuivat myös koulut, kerhot ja seurat, metsästysmajat sekä muut tämän tyyppiset, säännölliset tienkäyttäjät. Maatilallisiin kuuluvilla oli peltoa, mutta heillä saattaa olla myös metsää, jolloin tyyppiä ei erikseen luokitella metsätilalliseksi. Myöskään maatilallista, joka asuu tien vaikutusalueella, ei erikseen luokiteltu kuuluvaksi asunnolliset-osakastyyppiin. Muutoin sama osakas saattoi kuulua useampaan eri tyyppiin maatila+asunto 2 maatila-asunto 3 metsä 4 asunto 5 loma-asunto 6 erityisk Kuva 1 Osakastyyppijakauma Maatilallisia, jotka asuvat tien vaikutusalueella, oli yhteensä 27 kappaletta (30 %). Maatilallisia ilman asuntoa oli 13 kappaletta (14 %). Metsätilallisilta vastauksia tuli yhteensä 6 kappaletta (7 %). Eniten vastauksia saatiin asunnollisilta, yhteensä 42 kappaletta (46 %), ja vähiten loma-asunnollisilta, yhteensä 3 kappaletta (3 %). Erityiskäyttäjien vastauksia oli 5 kappaletta (5 %). Syytä on vielä tarkentaa, että erityiskäyttäjistä kaksi luokiteltiin myös asunnollisiin ja yksi asunnollisiin maatilallisiin. Lisäksi metsätilallisista yksi lukeutui myös asunnollisiin ja yksi loma-asunnollisiin.

14 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 14 (33) 100 % % 80 % 60 % 40 % 20 % erityisk loma-asunto asunto metsä maatila-asunto maatila+asunto 0 % nainen mies Kuva 2 Osakastyypit jaettuna sukupuolten mukaan Vastaaja oli useammin nainen, kun osakastyyppi oli asunto (53 %) tai loma-asunto (67 %). Miehet sitä vastoin olivat vastaajina naisia useammin, kun kyseessä oli maatila (asunnolla 67 %, ilman 75 %) tai metsätila (60 %). Vastaajien joukossa ei tässä tutkimuksessa ollut ainuttakaan yritystoimintaa tai muuta poikkeavaa toimintaa harjoittavaa naista. 5 Yksiköintiin vaikuttavat tekijät Tilojen lukumäärä ei varsinaisesti vaikuta tieyksiköinteihin. Tilojen on kuitenkin oltava oikein yksiköintitiedoissa, jos tiekunta haluaa periä osakkailtaan tilakohtaista perusmaksua. Varsinaisesti yksiköintiin vaikuttaa osakastyyppi ja sen myötä eri liikennelajit, joiden mukaan määräytyy käytettävät painoluvut. Käytettävät matkat pitää myös tietää. Lisäksi tärkeää on selvittää metsien ja peltojen pinta-alat, peltojen käyttötarkoitus, mahdolliset talouseläimet ja muu poikkeukselliset liikennemäärät.

15 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 15 (33) 5.1 Tilan nimi ja rekisterinumero Tilanimi ja rekisterinumero olivat täysin oikein 69 prosentissa vastauksissa. Numeron oli merkannut väärin yhdeksän osakasta ja koko numero oli mainitsematta 20 vastauksessa (22 %). Nimen oli jättänyt mainitsematta neljä kappaletta vastaajista ja neljä vastaajaa oli merkannut tila nimen väärin. Aina, kun vastauksesta puuttui tilan nimi, puuttui myös tilan rekisterinumero. Kun taas nimi oli väärin, niin puolessa tapauksissa myös numero oli väärin. Yhdeksästä vastauksesta puuttui vähintään yksi tila. ok nro väärin nro puuttuu nimi väärin ok, mutta kaikkia tiloja ei ilmoitettu numero ja nimi väärin numero ja nimi väärin, sekä tiloja ilmoittamatta numero väärin, tiloja ilmoittamatta nro ja nimi puuttuvat nro puuttuu, tiloja ilmoittamatta kpl Kuva 3 Jakauma tilan nimen ja numeron merkitsemisestä

16 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 16 (33) 100 % 90 % 80 % % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % kaikkia tiloja ei mainittu nimi puuttuu nimi väärin nro puuttuu nro väärin ok 0 % nainen mies Kuva 4 Tilatietojen merkitseminen jaettuna eri sukupuolille Harvalla, 9 prosentilla vastaajista, oli rekisterinumero väärin, mutta miehet olivat jättäneet koko numeron merkitsemättä huomattavasti useammin kuin naiset. Naisilla vastaavasti miehiin verrattuna rekisterinumero oli merkitty huomattavasti useammin väärin. Jos omistajalla oli useampia tiloja, mutta vain yksi oli ilmoitettu, yhtä lukuunottamatta kaikki vastaajat olivat miehiä. % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % kaikkia tiloja ei mainittu nimi puuttuu nimi väärin nro puuttuu nro väärin ok maatila+asunto maatila-asunto asunto loma-asunto erityisk Kuva 5 Tilatietojen ilmoittaminen osakastyypeittäin Vähiten täysin oikeita tilan nimiä ja rekisterinumeroita oli maatilallisilla. Loma-

17 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 17 (33) asunnollisilla taas vastaus oli aina oikein. Metsätilalliset olivat aina kirjanneet lomakkeeseen rekisterinumeron, tosin 14 prosentissa se oli väärin. Yli viidesosa asunnollisista jätti numeron kokonaan pois. Samoin menettelivät useat maatilalliset. Nimen kanssa eniten ongelmia oli metsä- ja maatilallisilla, jotka eivät asuneet tien vaikutusalueella. Kappalemääräisesti huomattava osuus maatilallisista ei ollut maininnut kaikkia tilojaan, joita vaikutusalueelle kuuluu. 5.2 Osakastyypin määrittäminen Suurin osa, 88 prosenttia vastaajista, oli osannut sijoittaa itsensä oikeaan osakastyyppiryhmään. Tyhjäksi tämän kohdan oli jättänyt kaksi vastaajaa. Kuusi osakasta oli määritellyt itsensä väärään osakstyyppiryhmään tai jättänyt merkitsemättä kuuluvansa useampaan ryhmään. Kaksi vastaajaa oli määritellyt itsensä perusteettomasti useampaan osakastyyppiryhmään. 100 % 90 % 80 % % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % nainen mies ok ylimääräinen puutteellinen väärä tyhjä Kuva 6 Kaavio siitä, miten eri sukupuolet määrittävät osakastyypin Kysymykseen vastaamatta jättäneet olivat molemmat miehiä. Miehet olivat myös vastanneet naisia enemmän väärin tai puutteellisesti. Naiset määrittelivät miehiä useammin itsensä perusteettomasti useampaan osakastyyppiin.

18 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 18 (33) erityisk loma-asunto asunto metsä maatila-asunto maatila+asunto ok ylimääräinen puutteellinen väärä tyhjä % Kuva 7 Määrittelyn onnistuminen osakastyypeittäin Vain osa maatilallisista jätti osakastyyppinsä määrittämättä. Heillä oli myös muihin verrattuna kappalemääräisesti eniten vääriä vastauksia. Vääriä vastauksia oli muutama myös kiinteistötonteilla sekä tien erityiskäyttäjillä. Perusteettomasti useampaan osakastyyppiin itsensä merkinneitä oli kappalemääräisesti yhtä paljon asunnollisissa maatilatiloissa, asunnollisissa sekä erityiskäyttäjissä. Metsätilojen ja loma-asuntojen omistajat määrittelivät itselleen aina oikean osakastyypin. 5.3 Ajoneuvot Ajoneuvotietoihin odotettiin vastaavan niiden, jotka asuvat tien vaikutusalueella. Suurin osa (91 %) osakkaista toimi kysymyksen kohdalla oletetulla tavalla. Vastauksissa oli kolme kappaletta niitä, jotka olivat jättäneet kohdan tyhjäksi, vaikka vastausta olisi tarvittu. Vastaavasti viisi osakasta oli vastannut kysymykseen turhaan, eli he eivät asuneet tien vaikutusalueella, joten vastausta ei tarvittu.

19 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 19 (33) % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % nainen mies tyhjä=ok turha tyhjä ok Kuva 8 Vastausten jakauma sukupuolten kesken Naiset jättivät miehiä useammin vastauksen tyhjäksi, kun taas miehet vastasivat huomattavasti enemmän turhaan. Ajoneuvokysymyksen ja työmatkakysymyksen suhde 100 % % 80 % 60 % 40 % 20 % tyhjä=ok turha tyhjä ok 0 % ok tyhjä turha tyhjä=ok Ajoneuvokysymys Kuva 9 Ajoneuvokysymyksen suhde työmatkoihin vastaamiseen Vastaajista, jotka olivat jättäneet vastaamatta ajoneuvokysymykseen, kaksi kolmasosaa oli jättänyt myös työmatkakysymyksen tyhjäksi. Myös 60 prosenttia ajoneuvokysymykseen turhaan vastanneista oli vastannut työmatkakysymykseen turhaan. Vastaajat, jotka ovat jättäneen ajoneuvokysymyksen tyhjäksi, eivät ole myöskään ilmoittaneet asunnon liikennettä.

20 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 20 (33) 5.4 Lomaliikenne Lomaliikenteen määrää tiedusteltaessa vastauksia odotettiin vain loma-asunnollisilta. Suuressa osassa vastauksista (87 %) tämä oli oivallettu, eikä yksikään lomaasunnollinen ollut jättänyt vastaamatta. Tosin eräs loma-asunnollinen oli valinnut kaksi vastausvaihtoehtoa. Turhia eli ei-loma-asunnollisten vastauksia oli 13, joista yksi oli kuitenkin tämä loma-asunnollinen, jolla oli valittuna kaksi vastausvaihtoehtoa. % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % nainen mies tyhjä=ok turha tyhjä ok Kuva 10 Eri sukupuolten vastaaminen lomaliikenteeseen Lomaliikennettä kysyttäessä kaikki, joilta tietoa odotettiin, olivat siihen vastanneet. Tien vaikutusalueella asuvat olivat vastanneet eniten turhaan. Miehiltä saatiin tuplasti enemmän turhia vastauksia kuin naisilta. 5.5 Työmatkat Niiden, jotka asuivat tien vaikutusalueella, odotettiin vastaavan kysymykseen työmatkoista. 82 prosenttia oli käsittänyt tämän täysin oikein. Kymmeneltä osakkaalta olisi vielä odotettu vastausta ja kuudessa lomakkeessa kysymykseen oli vastattu turhaan, eli vastaaja ei asunut tien vaikutusalueella. Toisaalta voitaisiin olettaa, että niillä kymmenellä osakkaalla, jotka eivät olleet kysymykseen vastanneet, ei ollut työmatkaliikennettä.

21 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 21 (33) % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % nainen mies tyhjä=ok turha tyhjä ok Kuva 11 Sukupuolten erot työmatka kysymyksessä Naisista viidennes vastasi kysymykseen turhaan tai jättivät vastaamatta. Miehistä määrä oli noin kuudennes. Kappalemääräisesti miesten ja naisten välillä ei ollut eroa. Kun työmatka oli jätetty tyhjäksi, oli viidesosassa vastauksista myös ajoneuvokysymys ohitettu. Kun taas työmatka oli ilmoitettu turhaan, puolessa myös kysymykseen ajoneuvoistakin oli vastattu turhaan. Työmatka kysymyksen suhde ajoneuvokysymykseen % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % ok tyhjä turha tyhjä=ok Työmatkakysymys tyhjä=ok turha tyhjä ok Kuva 12 Työmatkakysymys verrattuna ajoneuvokysymykseen Kun työmatka oli jätetty tyhjäksi, yli puolessa vastauksissa myös tiedot asunnosta puuttuivat sekä 40 prosentissa vastauksista puuttui jokin käyttömatka. Tuolloin myös viidesosassa vastauksista viljelmän lisätiedot olivat väärin ja viidesosassa ne puuttuvat kokonaan.

22 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 22 (33) 5.6 Kiinteistön liikenne Kiinteistön liikenne -kohtaan vastaajien piti lisätä pelto- ja metsämaiden pinta-alat. Lisäksi osa vastaajista imoitti myös asuinkiinteistöjen tai loma-asuntotonttinsa pintaalan. Tieto ei kuitenkaan vaikuta yksiköintiin, joten se jätettiin tutkimuksessa huomioitta. Pinta-alojen lisäksi, piti määritellä yksiköitävällä tiellä kuljettavat matkat eli käyttömatkat Täysin puuttuvat liikennelajit Tässä kohdassa käsitellään vastauksia, joista puuttuu jokin osa kokonaisuudessaan. Eri osat ovat asunto, pellot, metsät ja loma-asunnot. 74 prosenttia vastaajista oli vastannut kohtaan ainakin jotenkin. Suurin täysi puute oli asuntojen kohdalla, joista ei tarvinnut ilmoittaa siis kuin käytettävä matka. Asunnon oli tässä kohdassa jättänyt mainitsematta 20 osakasta. Pelloista kaikki tiedot puuttuivat kolmella osakkaalla ja metsistä viidellä. % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % nainen mies vastattu ainakin jotain loma-asunto metsä pelto asunto Kuva 13 Liikennelajitietojen merkitsemättä jättäminen Miehistä 14 ja naisista 7 oli jättänyt liikennelajit ilmoittamatta ja eniten molemmilla oli ilmoittamatta asuntoa koskevat tiedot. Miehiltä puuttuivat usein myös tiedot metsistä.

23 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 23 (33) erityisk loma-asunto asunto metsä maatila-asunto maatila+asunto vastattu ainakin jotain loma-asunto metsä pelto asunto % Kuva 14 Liikennelajitietojen puuttuminen osakastyypeittäin Metsätilalliset ja loma-asunnolliset ovat aina vastanneet kiinteistön liikennettä koskevaan kysymykseen, vaikka osalla tiedot olivat vääriä. Keskimääräisesti heikoiten olivat vastanneet maatilalliset, jotka asuivat tien vaikutusalueella. Maatiloilla, joilla asutaan, on jätetty eniten merkkaamatta asunnon tietoja kun taas maatilat, joilla ei asuta, puutelistalla on useimmiten tiedot metsän pinta-alasta ja sinne käytettävästä matkasta. Yli neljäsosa asunnollisistakin on jättänyt liikenteensä kertomatta. % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % asunto pelto metsä lomaasunto vastattu ainakin jotain vastattu ainakin jotain loma-asunto metsä pelto asunto Kuva 15 Puuttuvat liikennelajit suhteessa toisiinsa Kun pellon tiedot puuttuivat, puuttui usein myös asuntoa koskevat tiedot ja myös metsän tiedot olivat merkitsemättä osassa tapauksissa. Metsää koskevien tietojen puuttuessa myös vajaassa viidesosassa tapauksista puuttui tiedot asunnosta tai pelloista.

24 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 24 (33) Taulukko 2 Liikennelajien riippuvuus työmatkakysymyksestä Rivimuuttuja: työmatka Sarakemuuttuja: puuttuvat liikennelajit % asunto pelto metsä loma-asunto vastattu jtn Yht. ok tyhjä turha tyhjä=ok Yht N Taulukko 3 Puuttuvien liikennelajien riippuvuus käyttömatkasta Rivimuuttuja: matka väärin Sarakemuuttuja: puuttuvat liikennelajit % asunto pelto metsä loma-asunto vastattu jtn Yht m m m >500 m puuttuu ok Yht N Kun tiedot asunnosta tai pelloista puuttuvat, kolmasosassa puuttuu myös työmatkaa koskevat tiedot. Asuntoa tai peltoa koskevien tietojen puuttuessa kolmesta tai neljäsosasta lomakkeita puuttuu tiedot jostakin käyttömatkasta. Tosin pellon liikennelajit puuttuvat vain kolmessa tapauksessa, joten siihen liittyviä tietoja ei voida pitää merkittävinä Pinta-alat Tutkimuksessa pinta-ala katsottiin olevan oikein, jos se oli määritelty maksimissaan puolihehtaaria suuremmaksi tai pienemmäksi kuin vertailuaineistossa. Oikein määritellyksi katsottiin 86 prosenttia vastauksista. Kuudessa vastauksessa jokin ala on määritelty maksimissaan viisi hehtaaria liian pieneksi ja vastaavasti seitsemässä tapauksessa yhtä paljon liian suureksi. Kolmessa vastauksessa pinta-alaksi oli merkitty yli kymmenen hehtaaria pienempi ala. Vastausten joukossa oli yksi, jossa pinta-ala oli 5 10 hehtaaria liian suuri ja yksi, jossa ala oli määritelty yli kymmenen hehtaaria liian

25 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 25 (33) suureksi. Nämä suurimmat virheellisyydet on varmasti selitettävissä sillä, että osakas ilmoitti omistavansa peltoa tai metsää muualla kuin vaikutus alueella niin, että liikenne tälle palstalle ei kuitenkaan kulje yksiköitävää tietä pitkin. % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % nainen mies ok puuttuu >10 ha ha + 0,5-5 ha + >10 ha ha - 0,5-5 ha - Kuva 16 Pinta-alojen virheellisyys sukupuolille jaettuna Miesten ja naisten vastuksia vertaillessa ei suuria poikkeamia esiintynyt. Pääasiassa voidaan todeta, että naiset pyöristivät alaa pääasiassa hieman pienemmäksi, kun taas miesten pinta-alat olivat useammin liian suuria. erityisk loma-asunto asunto metsä maatila-asunto maatila+asunto ok puuttuu >10 ha ha + 0,5-5 ha + >10 ha ha - 0,5-5 ha % Kuva 17 Pinta-alojen virheellisyys osakastyypeittäin Erityiskäyttäjien ja loma-asunnollisten vastauksissa ei esiintynyt virheitä. Myös asuinkiinteistön omistajilla vastaukset olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta

26 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 26 (33) tarkkoja. Heillä virheet koostuivat maa-aloista, jotka sijaitsivat tienvaikutusalueen ulkopuolella ja joille ei kuljettu yksiköitävää tietä pitkin. Lopuista tarkimpia pintaalojen suhteen olivat maatilalliset (85 % oikein), jotka asuivat tien vaikutusalueella. Muista maatilallisista 62 prosenttia oli vastannut riittävän tarkasti ja metsätilallisista vain puolet. Metsätilalliset, joilla pinta-alassa oli heittoa, virhe oli aina 0,5-5 hehtaaria liikaa, kun taas maatilalliset, joilla ei asuntoa vaikutusalueella ole, virhe oli yleisimmin 0,5-5 hehtaaria liian pieni. Heillä oli myös kaksi kertaa useammin yli kymmenen hehtaarin aliarvio kuin maatilallisilla, jotka asuvat vaikutusalueella. Vaikutusalueella asuvilla maatilallisilla ei muuten ole havaittavissa huomattavaa eroa pinta-alojen vähättelyssä tai liioittelussa, kuin että he ovat ainoa ryhmä, jossa alaa on liioiteltu yli kymmenen hehtaaria liian suureksi. Tapauksissa, jossa pinta-alaksi on ilmoitettu 0,5-5 hehtaaria vähemmän, on puolessa tapauksissa jokin toinen pinta-ala ilmoitettu 0,5-5 hehtaaria suuremmaksi. Sama pätee myös toisinpäin. Kun pinta-alaa oli liioiteltu yli kymmenen hahtaaria, oli sitä toisessa kiinteistölajissa vähätelty yli kymmenen hehtaaria. Ylipäätään, kun yksikin pinta-ala oli väärin, oli 14 prosentissa myös jokin muu pinta-ala väärin. Taulukko 4 Pinta-alojen riippuvuus käyttömatkoista Rivimuuttuja: matkojen virheellisyydet Sarakemuuttuja: pinta-alojen virheellisyydet % 0,5-5 ha ha - >10 ha - 0,5-5 ha ha + >10 ha + puuttuu ok Yht m m m >500 m puuttuu ok Yht N Yli viiden hehtaarin yliarviossa vastauksista puuttui myös jokin käyttömatka. Ylipäätään, kun hehtaareissa oli virheitä, vähintään 29 prosentissa vastauksista puuttui jokin käyttömatka.

27 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 27 (33) Käyttömatkat Vastaajista 60 prosenttia oli ilmoittanut käytettävät matkansa täysin oikein. Matka katsottiin olevan täysin oikein, jos osakas on merkannut sen olevan alle sata metriä suurempi tai pienempi kuin vertailuaineistossa. Viisi osakasta oli määritellyt matkansa metriä pienemmäksi. Yhteensä 16 tapauksessa matkaa oli arvioitu olevan enemmän: seitsemän osakasta arvioi sen metriä pidemmäksi, kaksi osakasta metriä liian pitkäksi ja seitsemän tapausta oli merkinnyt lomakkeeseen yli 500 metriä pitkän matkan. 20 osakasta oli merkannut kyselyyn pelkän pinta-alan ja jättänyt matkan huomioitta. Toisaalta kukaan matkan merkinnyt ei ollut jättänyt pintaalaa merkitsemättä. Ylipäätään on huomattavissa, etä matkat määritellään mieluummin liian pitkiksi kuin liian lyhyiksi % m m m + >500 m + puut t uu ok Kuva 18 Käytetynmatkan virheellisyys Matkan määrittelyyn vaikuttaa tutkittavassa tapauksessa se, että tie oli yli kahdeksan kilometriä pitkä läpikulkutie, josta lähtee tien päiden lisäksi kolme poistumisreittiä. Tasapuolisuuden vuoksi yksiköinnissä mitattiin käyttömatkat aina lyhimpään tieltä poistumiskohtaan. Tosin maatalouskeskuksen ja peltojen väliset matkat mitattiin myös poistumisliittymien ohi.

28 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 28 (33) Taulukko 5 Sukupuolen vaikutus matkojen merkitsemiseen Rivimuuttuja: matkan virheellisyys Sarakemuuttuja: sukupuoli % nainen mies Yht m m m >500 m puuttuu ok Yht N Matkoissa miehet jättävät naisia mieluummin käyttöpituuden merkitsemättä tai lyhentävät sitä hieman kun taas naiset pyöristivät matkaa mieluummin ylöspäin. % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % ok puuttuu >500 m m m m - maatila+asunto maatila-asunto metsä asunto loma-asunto erityisk Kuva 19 Matkojen virheellisyydet osakastyypeittäin Metsätilallisista puolet oli jättänyt ilmoittamatta käyttömatkaansa. Eniten virheitä matkoissa oli maatilallisten vastauksissa. Maatilallisten, jotka asuvivat tien vaikutusalueella, vastauslomakkeista puuttui jokin käyttömatka jopa yli puolessa tapauksissa. Maatilallisten, joilla asuntoa ei ollut tien vaikutusalueella, vastauksista puuttuvia tietoja käyttömatkasta löytyi 23 prosentista. Heillä oli myös suurimmat yliarviot matkoistaan. Kappalemääräisesti yli 500 metrin liioittelua oli maatilallisilla sama määrä (2 kpl) ja asunnollisilla yksi enemmän. Osakkaat, jotka eivät olleet ilmoittaneet omistavansa useampia tiloja, jättivät usein käytettävät matkat ilmoittamatta.

29 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 29 (33) Kun jokin käyttömatka puuttui, 20 prosentissa vastauksista puuttui tiedot työmatkoista ja 35 prosentissa jostakin liikennelajista puuttui kaikki tiedot. Kun käyttömatkaa koskevat tiedot puuttuivat, oli myös neljäsosassa vastauksista pinta-alassa heittoa ja yhtä suuressa osassa myöskin viljelmän lisätiedoissa oli virheitä tai puutteita. 5.7 Viljelmän lisätiedot Viljelmän lisätiedot kohdassa tiedusteltiin tietoa eläimistä ja niiden hoidosta aiheutuvaa liikennettä, viljelykasveista sekä kesannoista. Tähän kohtaan eivät vastanneet kuin maatilalliset. Heistä 24 vastasi kohtaan täydellisesti. Tyhjäksi kohdan oli jättänyt kuusi ja väärää tietoa oli antanut kaksi maatilallista. Vääräksi vastaus voitiin todeta, jos pinta-ala oli merkitty väärin tai epämääräisesti. Eläimiä koskevissa tiedoissa voitiin vain luottaa vastaajan sanaan. 100 % % 80 % 60 % 40 % 20 % tyhjä=ok väärin tyhjä ok 0 % maatila asunnolla maatila ilman asuntoa Kuva 20 Vertailussa viljelmän lisätiedon vastaukset asunnollisilta ja asunnottomilta maatiloilta Viljelmän lisätietoihin eivät naiset olleet vastanneet väärin, mutta tyhjäksi he olivat sen jättäneet yhtä usein kuin miehetkin. Maatilalliset, jotka eivät asuneet tien vaikutusalueella, olivat vastanneet pääasiassa kunnolla viljelmän lisätietoja kysyttäessä. Yksi heistä oli jättänyt vastaamatta. Vaikutusalueella asuvista taas vain 65 prosenttia oli vastannut oikein ja lähes viidesosa oli jättänyt kohdan kokonaan tyhjäksi. Kolmasosalla osakkaista, jotka eivät ole listanneet kaikkia omistamiaan tiloja vaikutusalueella, on puutteita viljelmän lisätiedoissa.

30 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 30 (33) 5.8 Erityiskäyttäjät Erityiskäyttäjiä oli yhteensä viisi. Heistä kolme oli osannut vastata kohtaan oikein. Kahdella erityiskäyttäjällä oli vastauksessaan jotakin puutetta. Ylipäätään erityiskäyttökohta herätti kysymyksiä osakkaissa. Kahdessa tapauksessa annettiin osakkaalle henkilökohtaista neuvoa kohdan täyttämiseen. 6 EROT JA RIIPPUVUUDET Vastaajan sukupuolella ei näyttänyt olevan oleellista merkitystä yksiköintiä ajatellen. Enemmän huomiota voidaan kiinnittää vastausten eroavaisuuksiin osakastyyppien mukaan. Näyttää siltä, että miehet olisivat vastanneet suurpiirteisemmin ennakkotietokyselyyn kuin naiset. Kuten edellä on todettu, maatilaosakkaiden vastaajat olivat yleisimmin miehiä. Tosiasiassa siis virheet johtuivat ennemmin maatilaosakkuudesta kuin sukupuolisista eroista. Maatilallisten vastausongelmat johtuivat usein siitä, että maat koostuivat useista eri tiloista. Lomakkeeseen olisi siis tarvinnut liittää niin paljon tietoa, että tila yksinkertaisesti olisi loppunut. Muutama olikin liittänyt mukaan lisäselvityksen eri peltoaloista ja jotkut jopa pelloille kuljettavista matkoista. Toiset maatilalliset olivat esimerkiksi maininneet tilatietoihin vain yhden tilan, sen jolla talouskeskus sijaitsee. Jos tietoja ei olisi tarkastettu, virhe olisi vaikuttanut, jos tiekunta päättäisi määrätä osakkaille tilakohtaisen perusmaksun. Maatilallisille ongelmia tuotti myös viljelykasvin ilmoittaminen. Monet viljelivät sekä juurikasta että viljatuotteita ja vaihtelivat niitä pelloillaan vuosittain. Sokerijuurikkaan viljelystä syntyy paljon raskaampaa liikennettä kuin viljan viljelystä. Lisäksi sokerijuurikas kuljetetaan tehtaalle yleensä pellonvarsivarastosta, kun taas vilja lähtee liikkeelle talouskeskuksesta. Tässä asiassa on jouduttu usein soveltamaan ja etsimään

31 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 31 (33) kaikkia tyydyttävää ratkaisua. Muutamassa tiedot oli jätetty merkitsemättä sen vuoksi, että pellot olivat vuokrattu. Tässä tapauksessa tasavertaisuuden vuoksi yksiköt määrättiin pellon omistajalle, joka voi ottaa yksiköt huomioon pellonvuokraa määritellessään. Yksiköinti on asiaan perehtymättömälle vaikea asia, joten epätietoisuus ja ajatus siitä, että tiedot kuitenkin tarkistetaan, vaikuttivat siihen, että kohdat jätettiin tyhjäksi. Toisinaan vastaukseksi saatettiin kirjoittaa tiedot niin kuin ne muistettiin, kuitenkaan niitä liiemmin tarkastamatta. Esimerkiksi tilan nimi tiedettiin paremmin kuin rekisterinumero. Näin ollen ihmiset kirjasivat nimen, jonka muistivat, ja jättivät rekisterinumeron yksiköijän selvitettäväksi. Yksiköinneissä riittää aina tilaa myös tulkinnoille. Näistä varmasti useimmat riidatkin aiheutuvat. Metsätilallisten ja loma-asunnollisten selkeät vastaukset johtuivatkin usein siitä, että tulkinnanvaraa ei ollut. Yksiköitäessä piti käyttää tulkintaa esimerkiksi tapauksissa, joissa asuinkiinteistöön kuului pieni peltoala. Peltoalan käytöstä riippuen tila määriteltiin joko asuintontiksi tai maatilaksi. Tuloksia tarkasteltaessa huomattiin, että tiedustelut ajoneuvoista ja työmatkoista vaikuttivat toisiinsa. Usein, jos toinen oli jätetty tyhjäksi tai vastattu turhaan, toisen kohdalla oli toimittu samalla lailla. Tähän vaikuttanee, että jotkut vastasivat perusteellisesti ja kaikkiin kysymyksiin. Toiset taas eivät keskittyneet lomakkeen täyttämiseen tai eivät halunneet antaa tarkempaa tietoa, koska ylimääräinen tieto olisi kenties nostanut heidän yksikkömääräänsä. Pinta-aloissa voitiin todeta, että vähäiset pinta-alojen virhearviot, etenkin maatilojen kohdalla, eivät vaikuta oleellisesti yksiköinteihin. Jos osakas oli arvioinut jonkin peltonsa pinta-alan yläkanttiin, oli hän usein arvioinut jonkin toisen pellon pinta-alan alakanttiin. Yllättävänä voidaan pitää tulosta, jonka mukaan käyttömatkat määriteltiin ennemmin liian pitkiksi kuin lyhyiksi. Tästä voidaan päätellä, että pääasiassa vastaajat olivat ainakin rehellisiä. Uskottiin, että matkat olisi pyritty saamaan lyhyemmiksi, jotta

32 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 32 (33) tieyksiköitä, ja näin ollen tiemaksua, olisi kertynyt vähemmän. Tuloksista selvisi myös muita yllättäviä ja mielenkiintoisia asioita. Näitä tietoja ei ole kuitenkaan syytä käsitellä, sillä tutkittava joukko oli niin pieni, että tulosta ei voitu pitää merkittävänä ja luotettavana. Voitiin huomata, että pääosa vastaajista oli melko tunnollisia, tarkkoja ja vastasi usein kysymyksiin, joihin heidän ei olisi edes tarvinnut vastata. Jos vastauksessa esiintyi virheitä tai puutteita, niitä oli yleensä useammassa kohdassa. 7 JOHTOPÄÄTÖKSET KYSELYLOMAKKEESTA Aina voidaan löytää jotain parannettavaa. Kyselylomaketta voitaisiin selkeyttää esimerkiksi selostamalla enemmän kutakin kohtaa: mitä kysymyksellä haetaan ja keneltä tieto halutaan. Lomakkeen on kuitenkin hyvä olla yhden A4-paperin kokoinen. Pidempään voi tuntua raskaammalta vastata. Vaikka kyselyä ei pidennettäisi, selkeyttä voitaisiin saada myös miettimällä kysymysten asettelua ja ulkonäköä. Maatilallisten asemaa ei saada varmaan helpotettua. Heiltä ei voida vaatia täydellistä perehtymistä tieyksiköintiin. Toki koulutuksen lisääminen olisi varmasti paikallaa kaikille. Ennakkokyselyllä saadaan osviittaa heidän tiedoistaan, mutta lopulliset tiedot tulevat kuitenkin yksiköijän tutkimusten perusteella. Olisi hyvä keskustella osakkaan kanssa tilaa koskevista asioista, jotta tiedot saataisiin mahdollisimman tarkoiksi. Keskusteluun käytettävää aikaa ja resursseja pitäisi siis kasvattaa.

33 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 33 (33) LÄHTEET Hämäläinen, Esko Tiekunta ja tieosakas 2007 yksityisteiden hallinnon ja kunnossapidon perusteet. Suomen Tieyhdistys. Forssa. 146 s. Kuntsi, Veikko, projektineuvoja. Haastattelu Lounais-Suomen Metsäkeskus. Laki yksityisistä teistä /358 Maanmittauslaitos. Käsikirja yksityisteiden tienpidon osittelusta, julkaisu n:o 92. Helsinki Manninen, Pentti Johdatus tilastolliseen data-analyysiin. 5. painos. Tampereen yliopisto. Tampere.

34 LIITE 1 OTTEITA KYSELYLOMAKKEEN LISÄTIEDOISTA Tilat... ja... ovat kuolinpesän omistuksessa toistaiseksi. Pellot ovat olleet vuokralla ja jatkossa myydään pois Viljelmän lisätiedot kohta tyhjä: Pellot vuokralla. Tilalta oma tie T-E tielle. Yksi lohko. Puolet peltoa ja toinen puoli metsää. Pelto kesannolla. Kuljettava matka on 1 km. Liikennelaskenta on välttämätön, koska läpikulkuliikenne on ainakin 90 %. Asumme kaava-alueella ja käytämme...tietä enimmäkseen kaavatienosuudelta, käytämme rantatietä asioidessamme... tai... palveluissa. Olemme sitä mieltä,...tien ja...tien välinen osuus...tiestä pitää saada kunnan tai valtion tieksi. Perusteena pitäisimme sitä tosiasiaa, että tällä välillä on paljon kuorma-autoliikennettä, joka ei koske tällä osuudella asuvia kiinteistöjä, vaan ko. kuorma-autoliikenne on lähes kokonaan yhdysliikennettä. Olemme myös ihmetelleet sitä, että jos rantatiellä...tehtaan ja...tienhaaran välillä tarvitaan kuorma-autokuljetusta, niin silloinkin käytetään...tietä, vaikka... tai... tiet olisivat lähempänä. Kun vielä ko. liikenne on suurimmillaan keväisin, jolloin tie kärsii routimisen takia vielä enemmän. Jo pelkästään ajamalla...tien päästä päähän, ei voi olla huomaamatta sitä, että rantatieltä...tielle oleva tieosuus on paljon huonommassa kunnossa, kuin...tietä... Tämä johtuu varmasti tästä ns. ulkopuolisesta kuorma-auto ja myös henkilöautoliikenteestä. Yritystoiminta tapahtuu suurimmaksi osaksi muualla kuin tilan alueella. Työmatkat kuljen polkupyörällä ja autolla kauppamatkat kulkevat... kautta.

35 Yksiköitävällä tiellä kuljettava matka siis n. 50 metriä. Kiinteistö on...tien ja... tien kulmassa. Matka korkeintaan 50 metriä. Erityiskäyttäjä:... järjestötalo on pieni seuratalo, jossa kokoontuu eläkeläisjärjestö 6-7 kertaa vuodessa. Lisäksi hoidetaan siivoukset sisällä ja ulkona. Käyttö on kovin vähäistä. Kulku tapahtuu lähinnä... suunnasta, josta jäsenistä suurin osa. Tontin koko n m 2?? Kuljettava matka:... tai... km riippuen siitä kummasta suunnasta tulen. Vanhempani ovat n. vuoden asuneet ensin... vanhainkodissa ja nyt... Kiinteistö on asumaton. N. 1 krt/vko käymme tarkistamassa kiinteistön tilaa. Ajomatkaa pitkin kylätietö on n. 100 m. Lisätietoja saa lomakkeen allekirjoittajalta. Kuljettava matka: 0,15 km ohikulkutielle, jota pääasiallisesti käytämme, lisäksi koululle matkaa 2,2 km, jonne ajamme n. 4 krt/vko sekä ohikulkutietä... 0,7 km 4 krt/vko. Omistaja... on hoidettavana... eli ei ole tienkäyttäjä. Ko....tien esim. Auraus talviaikaan jos on lunta on aamulla 6.45 tekemättä, jolloin en tarvii ko. tietä vaan voin käyttää valtion ylläpitämää tietä työmatkaani. Viljelen peltoa tien varressa. Vuokralla 8,4 ha, oma 15,29 ha. Vuokrasopimus saattaa päättyä, niin pidän johdonmukaisempana, että vuokrasopimus peritään vuokranantajan nimiin, jolloin asia voi olla pysyvämpi.

36 KÄYTETTY KYSELYLOMAKE LIITE 2