KOKO Länsi-Uusimaa tiedotuslehti PALETTI 2/2012 JAKELU: KOKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet sekä sidosryhmät

Transkriptio

1 Paletti KOKO Länsi-Uusimaa tiedotuslehti PALETTI 2/2012 JAKELU: KOKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet sekä sidosryhmät Kohti uusia avauksia, sivu Seudullinen SELKO-ohjelma - KOKOssa KOKO L-U Kärkiklusterien kuulumisia, sivu Matkailustrategiatyö - Venäjä tarjoaa kasvua! - Hyvinvointiyhteistyö Kehittämisen ytimessä, sivu 5 - Yritystalo BusinessLohja - YritysLinko, Vesi ja Ympäristö teema Länsi-Uudenmaan HINKU-hanke, sivu 6 - Kohti hiilineutraalia kuntaa! Verkostossa tapahtuu, sivu 7 - Innovaatioverkosto - LIIKEtreffit Tulossa 2013, sivu 8 - Sparrausfoorumi ! - Kesäduuni Uudellamaalla kampanja (UL) - Tapahtumat ja tilaisuudet - Kiitos & Joulutervehdys Kaikilla leikkaa samaan suuntaan! YHTEINEN SEUDULLINEN ELINVOIMA- JA ELINKEINO-OHJELMA LÄNSI-UUDENMAAN KILPAILUKYVYN VARMISTAMISEKSI Länsi-Uudenmaan alueen omaehtoisen kehittämisen turvaamiseksi on tarkasteltu laajassa yhteistyössä vahvuustekijöitämme ja kehittämistarpeitamme. Tämän työn tuloksena syntyneeseen seudulliseen kehittämisohjelmaan SELKOon on kirjattu alueen vetovoimaisuuden ja menestyvän yritystoiminnan edellytyksiä sekä mahdollista rooliamme osana metropolialuetta. Toteutus tulee sitoa osaksi Uusimaa -ohjelmaan maakunnallisessa kehittämisessä. Työssä nousi esiin läpileikkaavaksi kärjeksi Vesi ja ympäristö. Toimialakohtaisesti teknologian uudistumista tuetaan teemalla Taipuisa teollisuus sekä palvelualoja hyvin kuvaavana Lepo ja luppo, johon sisältyy myös matkailualan voimakas kasvu. Tärkeäksi nähtiin, että kilpailukyvyn takaamiseksi on yksi ohjelmakokonaisuus, jonka laatuväylien leikkauskohdiksi tunnistetaan Raasepori ja Lohja. Tutustu linjauksiin osoitteessa > selvitykset ja julkaisut Menestystä yhteistyöhön! 1 Lue Paletti osoitteessa

2 LÄNSI-UUSIMAA LAUKKAAN! VÄSTRA NYLAND TILL GALOPP! KOKOssa KOKOn roolina oli toimia merkittävänä yhteisen kehittämisen moottorina ja tukea alueen ja sen elinkeinorakenteen tasapainoista kehittymistä ja vastata uudistumisen tarpeisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. KOKO paneutui edellä mainittujen vahvuuksien, mahdollisuuksien ja kilpailukyvyn sekä yhteistyön eri osa-alueiden kehittämiseen. Ohjelman rahoitus toimi käynnistävänä panoksena seudullisissa kehittämisavauksissa. Se vahvisti seudun omaa kykyä ja osaamista ennakoida ja saavuttaa seudullisesti keskeisiä strategisia tavoitteita sekä mahdollisti ulkopuolisten asiantuntijoiden käytön. KOKO keräsi alueen toimijat verkostoiksi ja toimi aktiivisena ja puolueettomana alustana seudullisen yhteistyön kehittämiseksi. KOKO - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjaama alueiden oma-ehtoisen kehittämisen väline, jossa Länsi-Uudellamaalla keskityttiin skenaariotyön pohjalta kolmen kilpailukyvyn kehittämisen osa-alueeseen. Top TEN + three Merkittävimpinä aluekehittämistyön aikaansaannoksina ja generoituneina vaikutuksina yhteistyöalueella voidaan nähdä: Yhteisen yrityspalveluorganisaation Novago Yrityskehitys Oy:n muodostaminen aiempien alueen viiden organisaation yhdistäessä voimansa. HYVINVOIVA LÄNSI-UUSIMAA - hyvinvointi, matkailu, kulttuuri Seudullisen elinkeino- ja elinvoimaohjelma SELKOn laatiminen yhteistyön ja kehittämistoimenpiteiden pohjaksi. Tietoyhteiskuntastrategia alueen sähköisen asioinnin ja maakuntaportaalin Länsi.fi kehittämisen perustaksi. Alueen työllisyydenhoidon toimenpiteiden kehittäminen yhteisesti kuntien, yritysten ja työvoimahallinnon kanssa ja yritysten mukaan saaminen GO -rekry toteutukseen. Seudun imagon rakentamiseksi toteutettiin seutumarkkinoinnissa valtakunnallinen yritysjulkaisu ja asukasmarkkinoinnin liite pääkaupunkiseudulle sekä yhteinen sähköinen tonttipörssipalvelu. VESI -teemaa vahvistettiin ja otettiin käyttöön kattavana temaattisena mahdollisuutena elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi. HINKU hiilineutraalit kunnat -hankkeen toimenpiteiden käynnistäminen osana kuntien ja yritysten toimenpiteitä SEUDUN VETOVOIMA ja KILPAILUKYKY - näkyväksi tekeminen TEKNOLOGIAN SOVELLUKSET - metalli, ympäristöteknologia MALe: toimintaympäristön kehittäminen KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET PALVELUT - luova talous, uudet liiketoimintamallit energiatehokkaan ja hiilineutraalin Länsi-Uudenmaan muodostamiseksi sekä yritysten kestävän liiketoiminnan kehittämisen käynnistäminen. Matkailutoimialan aluetaloudellisen merkityksen vahvistaminen: myynnin ja markkinoinnin tukemisella yritysten ja kuntien yhteistä myyntiorganisaation perustamista sekä laadittiin seudun yhteinen matkailustrategia ja verkostoiduttiin erillisen TouNet rahoituksen myötä pääkaupunkiseutuun. Länsi-Uudenmaan läpileikkaavien klustereiden kehittämispolkujen tukeminen teknologian ml. logistiikka, hyvinvoinnin mm. kuntien public-private palvelumarkkinat ja matkailun toimialoilla. Kansallisten verkostojen kehitystyön tuominen alueen yritysten tueksi: Venäjä-, Hyvinvointi- ja Innovaatioverkostot. + three Tapaamis- ja keskustelufoorumien luominen Länsi-Uudenmaan virkamiehille, luottamushenkilöille, yrityksille ja toimijoille ja toimiminen muiden seudullisten kehittämisasioiden alustana. MALe maankäyttö, asuminen, liikenne ja elinkeinot - yhteistyön tekemisen osiossa Länsi-Uudenmaan Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön Uudenmaan liiton koordinoimana. käynnistyminen Maaseutuhallinnon uudistus, maaseutuorganisaation muodostuminen: Länsi-Uudellamaalla valmisteltiin laajaalaisesti KOKO-ohjelman puitteissa maaseutuorganisaation muodostamista ja sen toiminnan käynnistämistä vuoden 2013 alusta. 2 Lue Paletti osoitteessa

3 KOKO Länsi-Uusimaa kärkiklusterien kuulumisia Länsi-Uudenmaan kunnat panostavat tällä hetkellä matkailumarkkinointiin n ja yritykset n. milj. /v. Matkailutulo vuositasolla alueella on 193 milj.. Matkailu työllistää alueella n henkilötyövuotta. Päiväkävijöitä alueella on vuodessa n ja tilastoituja yöpymisiä Länsi-Uudellemaalle yhteinen matkailustrategia Länsi-Uudenmaan matkailussa vahva yhteistyö, laatuun panostaminen sekä yhteinen myynti ja markkinointi ovat perusedellytyksiä alueen nostamiseksi isojen toimijoiden joukkoon. Tällä hetkellä alueen matkailussa valmistellaan alueellisen myynti- ja markkinointiyhtiön toiminnan käynnistymistä, laaditaan yhteistä matkailustrategiaa ja panostetaan alueyhteistyöhön osallistumalla Etelä Suomen yhteiseen Tounet hankkeeseen. Kaiken tämän toiminnan tavoitteena on matkailijamäärän ja -tulojen kasvu Länsi- Uudenmaan alueella. Matkailu on identifioitu tärkeäksi tekijäksi kuntien elinkeinotyössä. Tämä onkin iso askel oikeaan suuntaan, kun Länsi-Uudenmaan matkailua lähdetään viemään suuremmilla panoksilla eteenpäin. Alueen matkailun on tarkoitus kasvaa merkittävästi tulevaisuudessa ja ulkomaiset matkailijat ovat tässä suuressa osassa, ja että vain laajalla yhteistyöllä voidaan houkutella huomattavasti lisää matkailijoita alueelle. sanoo Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattorina aloittaut Jukka Punamäki, jonka tehtäviin kuuluu koko Länsi-Uudenmaan matkailun yhteistyön kehittäminen ja matkailun kilpailukykyyn vaikuttavien asioiden edistäminen. Strategiatyöpajat 1 & 2 Länsi-Uudenmaan matkailustrategian työstäminen etenee suunnitellusti. Alueen yhteistä visiota, matkailuteemoja ja muita sisältöjä on työstetty yrittäjävetoisesti syksyn ajan. Kahdessa laajemmassa, kaikille avoimessa työpajassa on kerätty niin yrittäjien kuin virkamiesten ja valtuutettujen mielipitetitä siitä, mihin strategiaa on syytä ohjata. Työpajojen tuloksena saatiin aikaan hyvät lähtökohdat niin asiakasryhmien tunnistamiselle, yhteismarkkinointiin, myynnin edistämiselle, palvelujen saavutettavuudelle ja sesonkityöntekijöiden saatavuudelle. Ensimmäisessä työpajassa Nina Vesterinen, Työja elinkeinoministeriön matkailun erityisasiantuntija kertoi että Suomessa kävi vuonna ,3 miljoonaa ulkomaista matkailijaa, ja että tänä vuonna matkailijamäärä on kasvanut jo 7,8 %. Matkailun trendejä ovat niin kestävä matkailu kuin myös hyvinvointi- ja terveysmatkailu. Länsi-Uudenmaan matkailupalvelut tukevat kaikkia trendejä, ne täytyy vain saada näkyväksi yhdessä. Juha Tanskanen, Pohjolan Myllystä haastoi Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjiä heittämään rajat roskikseen. Yhteinen suunta ja visio ovat kaiken A&O ja kaiken takana tulee olla yritykset, yritykset ja yritykset. Tanskanen peräänkuulutti lisäksi myynnin täsmäammuntaa, kärkituotteita ja elintärkeää matkailuyrittäjien allianssia. Toisessa työpajassa Kari Halonen, TooBox-Travel marketing consulting, pohjusti Länsi-Uudenmaan näkyvyyttä laajemmassa toimintakentässä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Länsi-Uudenmaan matkailustrategiatyössä avattiin matkailualan vaikuttajille sähköinen foorumi, johon kootaan Länsi-Uudenmaan matkailuun liittyvää tietoa ja kävijät voivat seurata työn etenemistä sekä osallistua kehittämiseen! Osallistu! Keskustele! Vaikuta! Blogi - Facebook - Keskustelupalsta Kuvissa: Aktiivisia osallistujia, yllä tp.1, 4.10., Fiskars ja alla tp.2, 4.12., Päiväkumpu. Ota yhteyttä! Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Jukka Punamäki , jukka.punamaki@novago.fi Aluekoordinaattorin tehtävä on osa isompaa TouNet (Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region) hanketta jota hallinnoi metropolialueen kehitysyhtiö Culminatum Innovation Oy. Hanketta rahoittaa myös Euroopan aluekehitysrahasto. 2 Lue Paletti osoitteessa

4 KOKO Länsi-Uusimaa kärkiklusterien kuulumisia - jatkuu Venäjä-verkosto -tilaisuus maan alla! joista jatkaa. Toivon, että tämä tilaisuus aktivoi myös Länsi- Uudenmaan yrityksiä hyödyntämään Venäjäverkoston palveluja, sanoi Heidi Saario. Lisätietoja Alueiden Venäjä-verkostosta! Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto projektipäällikkö Heidi Saario , heidi.saario@sekes.fi Tytyrin kaivoksessa 110 metriä maan alla olevassa Tytyri salissa Venäjän edustajat jakoivat kokemusta Venäjän-kaupasta alueen elinkeinoelämän edustajille. Tapahtuman tavoitteena oli antaa Venäjän-kauppaa harkitseville ja aloittaville yrityksille taustatietoa, tukea ja käytännön esimerkkejä. Suomen Venäjän kaupallisen edustuston konsultti, Igor Titov kertoi Venäjän kaupan ja talouden kehityksestä, WTO jäsenyyden tuomista asetelmista sekä Venäjän tarjoamista mahdollisuuksista yrityksille. Markkinatutkimuksesta, partnerihausta sekä agenttivuokrauksesta Venäjällä kertoi puolestaan toimitusjohtaja Mika Lahikainen, Finnish-Russian Business Associatonista. Opiskele venäläinen asenne Hyviä kauppasuhteita tukee ennen kaikkea venäläisten asenteen ymmärtäminen, sanoi Ilkka Lampinen Itä-Suomen Yrityskummeista. Tärkeää on ymmärtää venäläisten lähtökohdat sekä myös hyvä muistaa, että tärkeää on luottamuksen rakentaminen, johon yrityksen johtajan tulee osallistua henkilökohtaisesti. Alueellisen yrittäjän näkemyksen kansainvälistymisen edellytyksistä kertoi Juhani Hyry, Hyrles Oy:n toimitusjohtaja ja Lohjan Yrittäjien puheenjohtaja. Hyrles Oy:ssä on pantu merkille Venäjän tuomat liiketoimintamahdollisuudet etenkin logistisen sijainnin kannalta. Hyvinvointiyhteistyötä Länsi-Uudellamaalla Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa klusterissa järjestettiin Hyvää Yrittäjyydestä -hyvinvointiaamukahvitilaisuus, jossa keskusteltiin alueen eri toimijoiden ja päättäjien kesken hyvinvointiyrittäjyydestä ja hyvinvointipalvelujen tuottamisesta yhteistyössä. Puhujina oli mm. Ulla-Maija Laiho (kuvassa), kehitysjohtaja, HYVÄ-hanke, Työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Inka Saario, sairaanhoitajaopiskelija, Laurea -ammattikorkeakoulusta. Tilaisuudessa pidettiin myös paneelikeskustelu: hyvinvointiyrittäjyys ja hyvinvointipalveluiden tuottaminen yhteistyössä työarjen kokemuksia, ajatuksia, kysymyksiä. Asiantuntijoilta kysyttiin esim. mistä saisi hyvän venäläisen myyntipäällikön. Vastauksissa korostettiin verkosto-, kielija markkinaosaamista painotusta. Tuotiin myös esille, ettei yksinmyyntisopimusta tulisi tehdä kenenkään kanssa. Matkailuyritysten kohdealueeksi arvioitiin Moskovan ja Pietarin alueiden riittävän hyvin. Muistutettiin myös, että vaikka taustatyö ja selvityksetkin ovat tärkeitä, voi liikkeelle lähteä nopeastikin pienellä koemyyntipanoksella. Lohjan Tytyrin kaivos ja Tytyri-sali oli mieleenpainuva tapahtumapaikka ja kuten Novagon toimitusjohtaja Carl-Johan Sandström avauspuheessaan lekillisesti mainitsi Venäjä - verkosto on mennyt maan alle!. Osallistujat olivat tyytyväisiä tilaisuuteen ja kertoivat saaneensa tärkeää tietoa ja kontakteja, Mukana keskustelemassa (kuvassa) * Kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho TEM * Perusturvajohtaja Arja Yliluoma, Lohjan kaupunki * Hoivapalvelupäällikkö Marja-Liisa Karjalainen, Lohjan kaupunki * Kehityspäällikkö Eva Storgårds, Raaseporin kaupunki * Palvelujohtaja Päivi Vakkuri, Syysviiru * Yrittäjä Tiina Nilsson, Raaseporin Hoivakoti Oy * Toimitusjohtaja Terhi Blomberg, Pienryhmäkoti Puolenhehtaarinmetsä Oy Hyvinvointifoorumi & Minimessut> 3 Tapahtumien aineistot luettavissa osoitteessa >> tilaisuuksien aineistot

5 Kehittämisen ytimessä Uusia toimitiloja yrittäjille Joulukuussa 2012 valmistuvaan Yritystalo BusinessLohjaan tulee yli m2 toimitiloja ja sinne sijoittuvat myös Novago Yrityskehitys Oy ja vesi ja ympäristöalan yrityksille suunnatut tuotanto ja testaustilat. Uudet tilat mahdollistavat yritysten samanaikaisen ja rinnakkaisen tuotekehityksen, mikä lisää yritysten toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta. YritysLinko On tarkoitettu nuorille yrityksille, joilla on tahtotilaa kasvaa, kehittyä ja kansainvälistyä. Keskitymme muun muassa markkinalähtöisen yritystoiminnan kehittämiseen ja kilpailukyvyn rakentamiseen. Tuki räätälöidään yrityksen tarpeisiin. Vuoden 2013 Yritystaloon muuton myötä tarjoamme tuotekehitys ja -testaustiloja sekä entistä modernimmat toimistotilat Vesi ja ympäristö -teema on erityisfokuksesna. Novagon yrityskehityspalvelut vesi ja ympäristöalan yrityksille Novago Yrityskehitys Oy:n tavoitteena on luoda kansainvälisesti merkittävä ja tunnettu Vesi ja ympäristöalan osaamiskeskittymä, jolla luodaan korkeatasoisesta osaamisesta kansainvälistä liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja Länsi-Uudellemaalle. Yrityksille tarjoamme mahdollisuuden kansainväliseen levitykseen soveltuvien tuotteiden kehittämiseen ja teknologioiden laajempaan hyödyntämiseen sekä uusien liiketoimintamallien ja palvelukonseptien luomiseen ja niiden kaupallistamiseen. Länsi-Uudenmaan vesistöt yrityshankkeiden koestusympäristönä Länsi-Uusimaa on yksi Suomen vesirikkaimmista alueista. Alueella on sekä makean veden vesistöjä, jokia ja järviä että merialueita. Maatalous- ja matkailutoiminta on runsasta ja ekosysteemi valuma-alueineen laaja. Kokonaisuutena alue tarjoaa todellisuutta vastaavan kokeiluympäristön mitä erinäisimpien yrityshankkeiden toteuttamiselle, olipa kyse sitten maatalouden tai matkailun ympäristövaikutuksien arvioinnista, reaaliaikaisesta vesitilanteen valvonnasta ja analysoinnista, veden käsittelystä tai tuotteiden testauksesta. Yrityspalvelut ja tuotantotilat palvelevat erityisesti uusien tuotteiden kaupallistamista ja kehittämistä. lisääntyy jatkossa eksponentiaalisesti keinokastelun ollessa ainut keino tuottaa riittävästi ruokaa kasvavalle väestölle. Nykykehityksen jatkuessa, teollisuuden vedenkäytön, joka jo nyt on kolmannes maailman vuotuisesta vedenkulutuksesta, on arvioitu kolminkertaistuvat 2025 mennessä. Vesi- ja ympäristöala muodostavat dynaamisen, kasvavan ja kiinnostavan markkinan, jolla tarve uusien teknologioiden ja toimintatapojen käyttöönotolle on huutava. Kansainväliset markkinat tarjoavat myös suomalaisille vesi- ja ympäristöalan yrityksille lukuisia eri markkinanichejä, joilla jo varsin kohtuullisellakin tarjonnalla ja oikeilla kontakteilla voi menestyä mainiosti. Kansalliset, kansainväliset ja EU:n maatalouspäätökset ja uudet ympäristölinjaukset ohjaavat kehitystä vesi ja ympäristöalan liiketoiminnan osalta oikeaan suuntaan. Niille yrityksille, jotka nyt panostavat alaan aukeaa lähitulevaisuudessa ennennäkemätön mahdollisuus kasvavan ja kannattavan liiketoiminnan harjoittamiseen. Kuvassa YritysLingon Toimistotilat Tuotantotilat Etsimme alan tulisieluja joilla on tuotteita kehitettävänä tai tukea itse toimintaa, esimerkiksi yrityskummeina tai menttoreina. Verkostomme on avoin ja alalla toimivat ovat tervetulleita mukaan! Vesi ja Ympäristö teemana ja teollisena toimialana Vesi- ja ympäristöala ovat tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja, osittain välttämättömyydestä, osittain tietoisuudesta lisääntyessä veden käytön, säilyttämisen ja pilaantumiselta suo-jaamisen merkityksestä ja terveysvaikutuksista. Maatalouden käyttämä vesimäärä on lisääntynyt yli 60 prosenttia viimeisten 30 vuoden aikana ja Lisätietoja YritysLingosta! Jarkko Toivonen, Novago Yrityskehitys Oy , jarkko.toivonen@novago.fi Novagon Lohjan toimipiste muuttaa. Löydät meidät osoitteesta Nummentie 12-14, Lohja. 3 Ota yhteyytä ja kysy lisää osoitteessa

6 Länsi-Uudenmaan HINKU -hanke Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hankkeen tavoitteena on, että kunta, sen asukkaat ja elinkeinoelämä sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä sekä lähivuosina että tulevina vuosikymmeninä. Tarkoituksena on vähentää päästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Lisäksi edesauttaa elinkeinoelämää kehittämällä ja tuomalla uusia energiaa säästäviä ja hiilipäästöjä pienentäviä ratkaisuja alueelle. Tavoitteet vuoden 2007 tasoon vuoteen % ja %. Kenttätyöskentely on aloitettu yritysten ja muiden sidosryhmien edustajien tapaamisella ja tietojen keruulla. Loppuraportin kannustamina kuntapäättäjät päättivät lähteä selvittämään koko Länsi-Uudenmaan käsittävää Hinku-hanketta. Selvitystyö aloitettiin talvella kuntahaastatteluilla. Päätöksen kuntakohtaisen Hinku-selvitystyön jatkamisesta tekivät Hanko, Karjalohja, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori ja Siuntio. Hankoon, Lohjalle, Raaseporiin ja Siuntioon perustettiin kunnan toimihenkilöistä koostuvat Hinku-työryhmät, jotka toteuttavat kunnissa Hinku-hanketta. Lohjan työryhmässä ovat mukana myös Karjalohjan ja Nummi-Pusulan edustajat. Alussa työryhmät valmistelivat Hinku-toimintasuunnitelman esitettäväksi kuntien hallituksille ja valtuustoille osallistumispäätöstä varten. Osallistuminen hankkeeseen tarkoittaa päästövähennystavoitteiden tavoittelemisen hyväksymistä. Lohjan kaupunginvaltuusto päätti 5.9. Hinku-hankkeeseen osallistumisesta, myös Siuntio ja Raasepori ovat päättäneet osallistua hankkeeseen. Hangon kaupunginhallitus on hyväksynyt asian ja se menee valtuuston päätettäväksi tammikuussa Yritysten, maatilojen ja asukkaiden mukaan saaminen on ratkaisevassa asemassa CO2 päästöjen vähentämisessä, koska kuntien osuus energian käytöstä on vain noin 10%. Välittömän energian käytön lisäksi materiaalin säästöt ja hävikin pieneneminen valmistuksessa ja uusien vähemmän päästöihin vaikuttavien tuotteiden kehittäminen ovat yritysten vaikutusmahdollisuuksia. Yhtenä tavoitteena on saada L-U:n alueelle uusia energiatehokkuuteen vaikuttavia ja uusia edullisia energiaratkaisuja kehittäviä yrityksiä. Varsinaisesti Hinku-hankkeen tarkoituksena on kerätä tietoa positiivisista muutoksista, joilla saadaan hiilipäästöjä alennettua ja laskea päästöalenema eli muutos aikaisempaan. Länsi-Uudenmaan HINKU -hanke Hanke käynnistyi Länsi-Uudellamaalla keväällä 2011esiselvityksellä Energiatehokkuuden parantamisen merkitys kilpailukykyyn Länsi-Uudenmaan yrityksissäja kunnissa. Selvitys tehtiin Länsi-Uudenmaan koheesio- ja kilpailukyvyn kehittämisohjelman (KOKO) puitteissa. Loppuraportti esiselvityksestä julkaistiin Mustiolla Valtakunnallisesta ohjauksesta ja tuesta vastaa Suomen ympäristökeskus, Syke (Suomen ympäristökeskus SYKE on tutkimus- ja asiantuntijalaitos. Tutkimme ympäristön muutoksiin liittyviä ilmiöitä ja kehitämme ratkaisuja muutosten hallintaan.)yleiskoordinaattorina hankkeessa toimii Novago Yrityskehitys Oy ja hankkeen asiantuntijakonsulttina Senior & Sons in projektipäällikkö Reijo Laine, joka toimii myös kuntien yhteisen Hinkuohjausryhmän puheenjohtajana. Lisätietoja: Reijo Laine, Senior & Sons Oy , Seppo Kolo, Novago Yrityskehitys Oy , 3 Ota yhteyytä ja kysy lisää osoitteessa

7 Verkostossa tapahtuu INNOvaatioverkosto Alueelle ammennetaan uusia työkaluja yritysten kehittämiseen. Innovaatio ja Osaaminen -Verkosto järjesti tehopäivät innovaatiomenetelmistä TYÖKALUT LYÖNTIIN Katajanokan vankilahotellissa, jossa kahden päivän aikana tutustuttiin kahdeksaan erilaiseen innovaatiotyökaluun! Alla lueteltuina päivän teemoja. Ideaprässi > Nopea, riippumattoman raadin antama arvio idean toimivuudesta. Ideasi voi olla jo markkinoilla oleva tuote/ palvelu/toimintatapa, tai vasta suunnitteilla. Ideaprässi on nopea menetelmä (liike)idean käsittelyyn. - Frami Oy - Sytytystulpat > Miten ryhmän saa tuottamaan tavanomaisesta poikkeavia ideoita? Opi käyttämään erilaisia visuaalisia virikkeitä ideoinnin inspiroinnissa. Sytytystulpatmenetelmä, joka soveltuu niin uusien kysymysten löytämiseen, villiin ideointiin kuin myös ideoiden jalostamiseen. Opit käyttämään virikkeinä myös kuvakortteja, vinksauttavia kysymyksiä ja kassista löytyviä esineitä. Valmennukseen osallistuminen edellyttää fasilitoinnin perusteiden hallintaa. - Grape People Finland Oy - INNOsolveri > Ratkaisee liiketoimintaan, ympäristön kehittämiseen tai tekniseen ratkaisuun liittyvän ongelman tai haasteen insinöörimäisellä tehokkuudella. Koostuu yhdeksästä eri vaiheesta, jotka etenevät systemaattisesti alkaen ongelman tai ratkaistavan tilanteen määrittelyllä. - Frami Oy - Rakennetaan annetun skenaarion perusteella konkreettinen ja kolmiulotteinen tulevaisuuskuva mahdollisesta rajatusta maailmasta. - Susinno Oy - Organisaatioteatteri > Organisaatioteatterissa asiat puhutaan, kerrotaan ja draamaillaan näkyviksi. Kissa nostetaan pöydälle tarjoamatta valmiita tee se näin hokkuspokkuspikaratkaisuja herkkiin ja hankaliin ongelmiin. Organisaatioteatteri mahdollistaa oivalluksien ja yhteisen moniäänisen ymmärryksen syntymisen. - Susinno Oy - Ydinkysymysten selkiyttäminen > Uudet tavat ja näkökulmat esittää kysymyksiä auttavat merkittävästi aidosti uusien ideoiden tuottamisessa. Harjoittelemme Kysymyskartan fasilitointia, työkalua, jolla annat tilaa osallistujien huolille ja esteille, selkeytät suunnan ja tarkoituksen, ja luot kysymyksiä, joihin on helppo tarttua suunnittelemaan ratkaisuja. - Grape People Finland Oy - LIIKEtreffit - Kaikkea hyvää voi tapahtua, kun alkaa tapahtua Lahden messukeskuksessa pidettiin Liiketreffit osana Lahti Business Day -tapahtumaa. Vuodesta 2000 alkaen järjestetty treffi tapahtuma keräsi lähes 70 yritystä, joilla oli yht. 330 sovittua tapaamista. Tuloksiin vaikuttaa eniten oma asenne: jos tulee yhteistyömielellä, kumppaneita löytyy. Suomen Yrityskauppojen Asko Virén sanoi. Hänellä oli jälleen täysi lista tapaamisia. Eniten tuloksia Virén sai silloin, kun teemana olivat omistajanvaihdokset. LAHTI, Kalle Puttonen Ratkaisu jen suunnittelu ja jalkauttaminen > Innovaatio- ja kehitysprosessien lopputulokset koskettavat usein laajempaa porukkaa kuin ainoastaan työpajaan osallistuneita. Tässä modulissa opit jalkauttamaan ratkaisuja ja käsittelemään mahdollista vastarintaa. Opit lisäksi fasilitoimaan tilanteita, joissa ryhmä käsittelee samanaikaisesti montaa asiaa käyttämään ns. kahvilamenetelmiä, jotka soveltuvat erinomaisesti myös ideoinnin ja ratkaisujen suunnittelun vaiheisiin. - Grape People Finland Oy - Etäfasilitointi > Verkoston ja sen toiminnan liikkeelle lähdön kätilöinti verkon kautta tai aloitustapahtuman aikana ja jälkeen. Verkoston toiminnan liikkeellä pitäminen ja toiminnan suuntaaminen prosessin aikana. Talkoistaminen, joukkouttaminen, crowdsourcing verkostossa ja tulosten ulos saaminen verkostosta ja sen toiminnasta mm. yhteenvetojen, jäsennysten, tiivistelmien, listausten tai muiden koontien avulla. - Pedapoin Oy - Ennakointi > Kolmiulotteisessa tulevaisuusmallinnuksessa lineaarisen ajattelun rikastamiseksi ja luovuuden lisäämiseksi käytetään kolmiulotteisia elementtejä, muovailua ja rakentamista. Kyse on tulevaisuuden hahmottamisesta muotoilun keinoin. Myös Uusimaa esiintyi Lahdessa Liiketreffit on kerran vuodessa järjestettävä tapahtuma. Mukana olivat myös Porvoon Yrittäjät ja Lohjan Yrittäjät. Uudenmaan länsireunalta muistutettiin, että sinne nousee uusi vesi- ja ympäristöosaamisen keskittymä. Liiketreffi en tapaamiset kestävät 15 minuuttia. Yhdellä yrityksellä voi olla 14 tapaamista, joista kukin osallistuja voi toivoa 10. Tapahtumien aineistot luettavissa osoitteessa >> tilaisuuksien aineistot 3

8 Tulossa 2013 Rohkeasti yhdessä! Kaikilla leikkaa samaan suuntaan! Sparrausfoorumi III Länsi-Uudellamaalla on nostetta - ja vahva tahtotila yhteiseen tekemiseen! Sparrausfoorumi II Yhteiset projektit ovat kehittäneet vahvasti länsiuusimaalaista osaamista. Sparrausfoorumi I Suunnannäyttäjä! Merkitse kalenteriin Sparrausfoorumi III Uudenmaan liitto on toteuttaa yhdessä Uudenmaan ELYkeskuksen ja maakunnan muiden toimijoiden kanssa hyvän mielen haastekampanjan, jolla kannustetaan Uudenmaan kuntia sekä alueen muita julkisia ja yksityisiä työnantajia tarjoamaan ensimmäinen kesätyöpaikka maakunnan nuorille. Lisää: phtml?s=1562 Seudullinen kehittäminen jatkuu Matkailustrategian ohjausryhmä MALe ohry: Liikennejärjestelmätyö SELKO toimintaryhmän kokous GO-rekry ohjausryhmä Sparrausfoorumi III - VESI teemalla Tapahtuma-ajat ovat alustavia ja muutokset mahdollisia. löydät ne osoitteesta Kiitos panoksestasi seudulliseen kehittämistyöhön KOKO kaudella ! Tästä jatkamme tarkistetuin linjauksin SELKO-kaudelle. Rauhallista Joulua ja menestyksellistä vuotta 2013! Erja Vaarala ohjelmajohtaja Raija Rajantaus hallintopäällikkö Minna-Mari Tiihonen sihteeri Koheesio- ja kilpailukykyohjelma, KOKO Länsi-Uusimaa Ohjelmaa hallinnoi: Novago Yrityskehitys Oy - Novago Företagsutveckling Ab Kauppakatu 6, Lohja - Raaseporintie 9, Tammisaari I p , f Tekstit: Erja Vaarala, Jarkko Toivonen, Carl-Johan Sandström, Laurea, Outi Nyman, Minna Kylänpää, Heidi Saario, Jukka Punamäki, Seppo Kolo, Minna Ermala, Kalle Puttonen. Kuvat: Taitto: KOKO Länsi-Uusimaan kuvapankki Minna-Mari Tiihonen 4 Hanko Inkoo Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Raasepori Siuntio Hangö Ingå Karislojo Högfors Lojo Raseborg Sjundeå