Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 687/2010 vp MS-liiton Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen toimintaedellytysten säilyttäminen Eduskunnan puhemiehelle MS-liiton Maskun neurologinen kuntoutuskeskus on Suomen ainut yksinomaan neurologisten sairauksien kuntoutukseen ja sopeutumisvalmennukseen perehtynyt yksikkö. Maskussa järjestetään sekä yksilöllistä kuntoutusta että sairasryhmäkohtaisia kursseja. Maskuun voi hakeutua kuntoutukseen yksilölliselle kuntoutusjaksolle Kelan päätöksellä tai terveydenhuollon maksusitoumuksella, tällöin kuntoutus on osallistujalle maksutonta. Julkisuudessakin olleiden tietojen mukaan Kelan maksusitoumusten vähentymisen vuoksi Maskun kuntoutuskeskuksessa oli edellisvuonna sen historian ensimmäiset yt-neuvottelut. Tuolloin kahdeksan henkilöä irtisanottiin. Nyt kuntoutuskeskuksessa, täysin aiheellisesti, pelätään vaikeavammaisten kuntoutuksen puolesta. MS-liiton kuntoutusjohtaja Juhani Ruutiaisen mukaan viranomaisen puolelta näyttää olevan vallalla uusajattelu, jossa laitoskuntoutuksen maksusitoumukset koko ajan vähenevät, mutta samalla avohoitopuolellekaan ei lisätä tehoa. Jotta Maskun neurologinen kuntoutuskeskus voisi säästyä Heinolan sairaalan konkurssin tapaiselta kohtalolta, tulisi hallituksen esimerkiksi Kelaa ohjeistamalla varmistaa se, ettei maksusitoumuksien vähentämisellä aiheuteta lisää peruuttamatonta vahinkoa kuntoutusta tarvitseville sekä kuntoutusta ja hoitoa järjestäville hoitolaitoksille. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo esimerkiksi Kelaa ohjeistamalla huolehtia siitä, että MSliiton Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen toimintaedellytykset säilyvät ja kuntoutusta tarvitsevien tasokas hoito taataan? Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 2010 Raimo Vistbacka /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 687/2010 vp: Miten hallitus aikoo esimerkiksi Kelaa ohjeistamalla huolehtia siitä, että MSliiton Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen toimintaedellytykset säilyvät ja kuntoutusta tarvitsevien tasokas hoito taataan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lääkinnällinen kuntoutus kuuluu kuntien vastuulle osana julkista terveydenhuoltoa. Kuntien järjestämisvelvollisuus perustuu kuntoutuksen porrastuksesta riippuen kansanterveyslakiin (66/1972) tai erikoissairaanhoitolakiin (1062/1989) sekä lääkinnällisestä kuntoutuksesta annettuun asetukseen (1015/1991). Kuntien tulee huolehtia siitä, että lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnan väestön kuntoutuksen tarve edellyttää. Kansaneläkelaitos järjestää lääkinnällistä kuntoutusta silloin kun Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa (566/2005) vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämiselle asetetut edellytykset täyttyvät. Kansaneläkelaitos voi myös järjestää työ- ja toimintakyvyn turvaamiseen ja parantamiseen tähtäävää harkinnanvaraista kuntoutusta eduskunnan vuosittain myöntämän rahamäärän puitteissa. Kansaneläkelaitoksen järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus koostuu kuntoutus- ja sopeutumisvalmennusjaksoista. Vaikeavammaisen asiakkaan kuntoutus muodostuu useimmiten avokuntoutuksena toteutuvasta yhdestä tai useammasta eri terapiasta, kuten esimerkiksi fysio-, toiminta- tai puheterapiasta. Avoterapioita voidaan täydentää kuntoutuslaitoksessa toteutuvilla yksilöllisillä kuntoutusjaksoilla sekä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseilla. Sairaudesta riippuen laitosmuotoinen kuntoutus voi poikkeuksellisesti olla joillekin henkilöille ainoa kuntoutusmuoto. Kuntoutusta arvioidaan kokonaisuutena, jossa huomioidaan sekä avohoidossa toteutetut kuntoutusjaksot että laitoskuntoutus. Kuntoutuslaitosjakso voidaan myöntää, kun kuntoutuja on sellaisen moniammatillisen kuntoutuksen tarpeessa, jota laitoskuntoutuksella voidaan tukea. Vuonna 2009 Kelan järjesti vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta asiakkaalle. Hermoston sairauksia koskevan sairauspääryhmän perusteella kuntoutusta sai samana vuonna vaikeavammaista asiakasta. Kansaneläkelaitoksen mukaan vaikeavammaisten lääkinnällisenä kuntoutuksena toteutettavat yksilölliset kuntoutuslaitosjaksot ovat vähentyneet n. 11 % vuodesta 2001 vuoteen Vastaavasti avoterapiana järjestettävien fysioterapian sekä toiminta- ja puheterapian määrät ovat samalla ajanjaksolla lisääntyneet 6 14 %. Kansaneläkelaitoksen mukaan ratkaisukäytännön kehityksestä ei ole yksilöitävissä tiettyjä tekijöitä vaan siihen vaikuttavat mm. alueelliset erot, kuten kuntoutuspalvelujen saatavuus. Kansaneläkelaitos on myös uusinut kuntoutusta koskevan etuusohjeistuksen vuonna Tuolloin yksilöllisiä kuntoutusjaksoja koskevassa ohjeistuksessa pyrittiin kiinnittämän erityistä huomiota vaikeavammaisen asiakkaan elinympäristön huomioi- 2

3 Ministerin vastaus KK 687/2010 vp Raimo Vistbacka /ps miseen ja kuntoutustarpeen ymmärtämiseen laaja-alaisesti. Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishanke (VAKE-hanke) toteutetaan vuosina Hankkeeseen liittyy myös palveluiden kehittämishankkeita. MS-kuntoutujien palveluiden kehittämishanketta on valmisteltu yhteistyössä Suomen MS-liitto ry:n (Masku) ja Helsingin ja Uudenmaan MS-yhdistys ry:n, Kelan kuntoutusryhmän ja tutkimusosaston kanssa syksystä 2008 alkaen. Tällä yhteistyöllä rakennettiin vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutusmalli, jonka tavoitteena on vaikeavammaisten MS-tautia sairastavien ryhmämuotoisen avokuntoutuksen kehittäminen kiinteästi heidän arkeensa kytkeytyvästi. Kuntoutuspalvelut käynnistyivät elokuussa 2010 ja hanke kestää vuoteen 2012 asti. Kansaneläkelaitos on julkisoikeudellinen laitos, joka on päätöksenteossaan itsenäinen ja jota valvovat eduskunnan valitsemat valtuutetut. Hallituksella ei ole toimivaltaa puuttua eikä vaikuttaa sen päätöksiin säädösten toimeenpanossa. Kansaneläkelaitos julkisena hankintayksikkönä hankkii kuntoutuspalvelut kilpailuttamalla ne voimassa olevan hankintalainsäädännön säännösten mukaisesti. Hankinnassa käytettävien valintaperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja tietyille tarjoajille ei voida varata erityisiä kiintiöitä eikä palveluntuottajia voida suosia esimerkiksi paikallisin perustein. Euroopan yhteisöjen valtiontukea koskeva lainsäädäntö ja julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö estävät myös mahdollisuuden myöntää varoja kuntoutuslaitosten tukemiseen. Palvelujen hankinta kilpailuttamalla aiheuttaa aina tiettyä epävarmuutta palveluntuottajille. Epävarmuutta on lisännyt kuntoutuspalvelujen runsas määrällinen tarjonta veteraanikuntoutukseen käytetyn kuntoutuslaitoskapasiteetin vapauduttua mukaan Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksen tarjouskilpailuihin. Lisäksi yhä suurempi joukko kuntoutuslaitoksia on riippuvaisia Kansaneläkelaitoksen palveluostoista. Osa palvelutuottajista onkin laajentanut toimintaansa välttääkseen asiakkaiden keskittymisen yhden ostajan varaan. Palveluita tarjoavien kuntoutuslaitosten tulisi pystyä hinnoittelemaan palvelunsa niin, että lähtökohtaisesti toiminta on niille kannattavaa. Palvelusta maksettavien hintojen tulee kuitenkin aina olla markkinaehtoisia, sillä hintaan ei voi liittyä mitään tukielementtiä, joka täyttäisi kiellettyä valtiontukea koskevat kriteerit. Kansaneläkelaitoksen mukaan se ostaa tällä hetkellä neurologista kuntoutusta usealta kuntoutuslaitokselta. Vaikeavammaisten aikuisten neurologisen kuntoutuksen palvelulinja kilpailutettiin viimeksi kuluvana vuonna. MS-liiton Maskun neurologinen kuntoutuskeskus on yksi valituista kahdeksasta palveluntuottajista. Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2010 Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 687/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf: Hur ämnar regeringen genom att exempelvis ge Folkpensionsanstalten anvisningar se till att verksamhetsförutsättningarna för Finlands MS-förbunds Masku neurologiska rehabiliteringscenter bibehålls och att de som behöver rehabilitering garanteras högklassig vård? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Medicinsk rehabilitering hör till kommunernas ansvar som ett led i den offentliga hälso- och sjukvården. Kommunernas skyldighet att ordna rehabilitering baserar sig beroende på nivåstrukture-ringen på folkhälsolagen (66/1972) eller lagen om specialiserad sjukvård (1062/1989) och förordningen om medicinsk rehabilitering (1015/1991). Kommunerna ska se till att de medicinska rehabiliteringstjänsterna i fråga om sitt innehåll och sin omfattning ordnas så att de motsvarar behovet av rehabilitering i kommunen. Folkpensionsanstalten ordnar medicinsk rehabilitering om förutsättningarna för beviljande av medicinsk rehabilitering för gravt handikappade, vilka anges i lagen om Folkpensionsanstaltens rehabiliteringsförmåner och rehabiliteringspenningförmåner (566/2005), uppfylls. Folkpensionsanstalten kan också ordna behovsprövad rehabilitering för att trygga eller förbättra arbetsoch funktionsförmågan inom ramen för det anslag som riksdagen årligen beviljar. Den medicinska rehabiliteringen som Folkpensionsanstalten ordnar för gravt handikappade består av rehabiliterings- och anpassningsträningsperioder. Rehabilitering av en gravt handikappade består oftast av en eller flera olika terapier, t.ex. fysio-, ergo- eller talterapi, vilka ges i form av öppenvård. Terapierna som ges i form av öppenvård kan kompletteras med individuella rehabiliter-ingsperioder i form av anstaltsvård och rehabiliterings- och anpassningsträningskurser. Beroende på sjukdomen kan rehabilitering i form av anstaltsvård i undantagsfall för vissa personer vara den enda rehabiliteringsformen. Vid en bedömning av rehabiliteringen utgår man från ett helhetsperspektiv som omfattar rehabiliteringsperioder i form av både öppenvård och anstaltsvård. En rehabiliteringsperiod i form av anstaltsvård kan beviljas när en rehabiliteringsklient är i behov av sådan multiprofessionell rehabilitering som kan stödjas med hjälp av rehabilitering i form av anstaltsvård. År 2009 ordnade Folkpensionsanstalten medicinsk rehabilitering av gravt handikappade för klienter. På grundval av sjukdomshuvudgruppen som omfattar sjukdomar i nervsystemet fick gravt handikappade rehabilitering samma år. Enligt Folkpensionsanstalten har individuella rehabiliteringsperioder i form av anstaltsvård vilka genomförs som medicinsk rehabilitering minskat med ca 11 procent från 2001 till På motsvarande sätt har fysio-, ergooch talterapi som ges i form av öppenvård ökat under samma tidsperiod med 6 14 procent. Enligt Folkpensionsanstalten kan utifrån utvecklingen av avgörandepraxisen inte tas fram specifika, bestämda faktorer utan utvecklingen påverkas av bl.a. regionala skillnader, såsom tillgången till rehabiliteringstjänster. År 2008 revidera- 4

5 Ministerns svar KK 687/2010 vp Raimo Vistbacka /ps de Folkpensionsanstalten också de förmånsanvisningar som gäller rehabilitering. Då strävade man efter att i anvisningarna som gällde individuella rehabiliteringsperioder fästa särskild uppmärksamhet vid att på ett omfattande sätt beakta den gravt handikappades livsmiljö och förstå behovet av rehabilitering. Folkpensionsanstalten genomför ett utvecklingsprojekt för rehabilitering av gravt handikappade (projektet VAKE) under åren Till projektet hör även utvecklingsprojekt för tjänster. Ett utvecklingsprojekt för rehabilitering av klienter som lider av MS har sedan 2008 beretts i samråd med Finlands MS-förbund r.f. (Masku), Helsingfors och Nylands MS-förening r.f. och Folkpensionsanstaltens rehabiliteringsgrupp och forskningsavdelning. Med detta samarbete har man byggt upp en multiprofessionell modell för rehabilitering i form av öppenvård för gravt handikappade MS-patienter. Målet med modellen är att utveckla grupprehabilitering i form av öppenvård för gravt handikappade MSpatienter så att den på ett intensivt sätt kopplas till deras vardag. Rehabiliteringstjänsterna inleddes i augusti 2010 och projektet pågår till Folkpensionsanstalten är en offentligrättslig inrättning som fattar självständiga beslut och övervakas av fullmäktige som väljs av riksdagen. Regeringen saknar behörighet att ingripa i eller påverka anstaltens beslut vid verkställandet av bestämmelser. Folkpensionsanstalten upphandlar i egenskap av en offentlig upphandlingsenhet rehabiliteringstjänster genom att konkurrensutsätta tjänsterna i enlighet med bestämmelserna i den gällande upphandlingslagstiftningen. De urvalsgrunder som används vid upphandlingen ska vara relaterade till upphandlingsobjektet. För bestämda anbudsgivare kan inte reserveras särskilda kvoter och vissa serviceproducenter kan inte favoriseras på exempelvis lokala grunder. Lagstiftningen som gäller statsunderstöd inom Europeiska gemenskaperna och lagstiftningen som gäller offentlig upphandling hindrar även möjligheten att bevilja medel för att understöda rehabiliteringsanstalter. Anskaffningen av tjänster genom konkurrensutsättning leder till en viss osäkerhet för serviceproducenterna. Osäkerheten har ökat på grund av det rikliga kvantitativa utbudet av rehabiliteringstjänster efter det att den kapacitet för rehabilitering i form av anstaltsvård vilken har använts för rehabilitering av veteraner har avreglerats och deltar i Folkpensionsanstaltens konkurrensförfarande i fråga om rehabilitering. Dessutom är en allt större grupp av rehabiliteringsanstalterna beroende av Folkpensionsanstaltens upphandling av tjänster. En del av serviceproducenterna har därför också utvidgat sin verksamhet för att undvika att klienterna koncentreras till en upphandlare. De rehabiliteringsanstalter som erbjuder tjänster bör kunna prissätta sina tjänster så att verksamheten i princip är lönsam för dem. De priser som betalas för tjänsterna ska dock alltid vara marknadsvillkorliga eftersom till priset inte kan höra något stödelement som uppfyller de kriterier som ställs på ett förbud att få statsunderstöd. Enligt Folkpensionsanstalten upphandlar den för närvarande neurologisk rehabilitering av ett flertal rehabiliteringsanstalter. Servicelinjen för neurologisk rehabilitering av gravt handikappade vuxna har senast konkurrensutsatts under innevarande år. MS-förbundets Masku neurologiska rehabiliteringscenter finns bland de åtta serviceproducenter som valdes. Helsingfors den 28 september 2010 Social- och hälsovårdsminister Juha Rehula 5