Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2013 vp Nokian tietohallinnon ulkoistus ja suomalaiset työpaikat Eduskunnan puhemiehelle Nokia ulkoisti tammikuussa yli 700 tietohallinnon työntekijää Nokian kahdelle intialaiselle, strategiselle kumppanille, TataConsulting Services -yritykselle (TCS) ja HCL Technologiesille. TCS:lle siirtyi runsaat neljäsataa henkilöä. Noin seitsemän viikkoa ulkoistuksen jälkeen TCS ilmoitti käynnistävänsä yt-neuvottelut, joissa näistä ihmisistä tullaan irtisanomaan enintään 290. Irtisanomiset ja niiden tarkempi lukumäärä vahvistuvat tämän viikon loppuun mennessä. TCS:llä on parhaillaan käynnissä nominointiprosessi, jossa kaikkiin avoinna oleviin tehtäviin voidaan valita joko suomalainen henkilö suomalaisella työsopimuksella tai intialainen henkilö intialaisella työsopimuksella. Intialaisen henkilön ei tarvitse olla tällä hetkellä Suomessa, vaan hän voi tulla tänne väliaikaisella viisumilla ja tehdä töitä enintään 3 vuotta. Tällaisessa tapauksessa intialaisia työntekijöitä eivät sido suomalaiset palkkauskäytännöt, ja heidän Suomeen maksamansa verot jäävät hyvin pieniksi, jos veroja ylipäätään maksetaan. Suoraan sanottuna kyseessä on palkkatulojen vienti ulkomaille. Tällaisen suuntauksen yleistyminen ei ole suotavaa, sillä se pienentää maamme verotuloja tilanteessa, jossa huoltosuhteen kehitys on muutenkin epäedullinen (esimerkiksi eläkeläisten määrä kasvaa suhteessa työntekijöihin). Viime aikoina on myös käyty kiivasta keskustelua yritysten voittojen kotouttamisesta veroparatiiseihin, jolloin maamme ei saa sille kuuluvia verotuloja. Palkkatulojen vienti on unohtunut näistä keskusteluista, vaikka sen vaikutus on samanlainen. Mikäli tänne tuotetaan ihmisiä töihin ulkomailta, pitäisi heidän tuoda lisäarvoa yritykselle. Nyt ei kuitenkaan ole kyse siitä. Nokian kokemuksen mukaan Suomesta löytyy resursseja ja osaamista lähes kaikkiin tietohallinnon töihin. Suomalaiset ovat niissä yhtä päteviä ja usein pätevämpiä kuin vaikkapa intialaiset. Edellä mainittujen ulkoistamisten ja niistä seuranneiden irtisanomisten lisäksi Nokia on jo aiemmin tänä vuonna irtisanonut parisataa suomalaista tietohallinnon työntekijää. Ei ole oikein, että Suomessa toimiva yritys irtisanoo suomalaisia työntekijöitä yt-menettelyllä, ja sen jälkeen maahan tuodaan ulkomainen työntekijä ulkomaisella työsopimuksella korvaamaan irtisanottu suomalainen. Suomalaisen työlainsäädännön ja viisumijärjestelmän pitäisi estää tällainen suomalaista hyvinvointivaltiota nakertava toiminta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten ministeri aikoo edistää suomalaisten työpaikkojen säilymistä Suomessa esimerkiksi Nokia Oyj:llä ja sitä, että Suomessa toimiville yrityksille tehdystä työstä kertyy verotuloja Suomeen, Versio 2.0

2 miten ministeri huolehtii siitä, että ulkoistamiset eivät koidu epäedullisiksi suomalaisten työntekijöiden ja Suomen kannalta, mukaan lukien ulkoistamisista seuraavat suomalaistyöntekijöiden irtisanomiset ja miten ministeri aikoo toimia, että Suomessa toimivat yritykset ja työntekijät noudattavat suomalaista työlainsäädäntöä ja suomalaista työsopimuskäytäntöä? Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2013 Ari Jalonen /ps 2

3 Ministerin vastaus KK 528/2013 vp Ari Jalonen /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ari Jalosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 528/2013 vp: Miten ministeri aikoo edistää suomalaisten työpaikkojen säilymistä Suomessa esimerkiksi Nokia Oyj:llä ja sitä, että Suomessa toimiville yrityksille tehdystä työstä kertyy verotuloja Suomeen, miten ministeri huolehtii siitä, että ulkoistamiset eivät koidu epäedullisiksi suomalaisten työntekijöiden ja Suomen kannalta, mukaan lukien ulkoistamisista seuraavat suomalaistyöntekijöiden irtisanomiset ja miten ministeri aikoo toimia, että Suomessa toimivat yritykset ja työntekijät noudattavat suomalaista työlainsäädäntöä ja suomalaista työsopimuskäytäntöä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Nokia Oyj ulkoisti tammikuussa 2013 tietohallintonsa kahdelle intialaiselle yritykselle. Ulkoistamisen myötä yli 700 Nokian palveluksessa ollutta työntekijää siirtyi intialaisten yritysten palvelukseen. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan toinen näistä yrityksistä arvioi irtisanovansa enintään 290 työntekijää palvelukseensa siirtyneistä työntekijöistä. Yrityksen tarkoituksena ei kertomansa mukaan ole korvata irtisanottuja työntekijöitä intialaisella työvoimalla. Tämä ei olisi mahdollistakaan, kun otetaan huomioon Suomen lainsäädäntö. Pääsääntöisesti Suomessa tehtävään työhön sovelletaan Suomen työlainsäädäntöä ja suomalaisia työehtosopimuksia. Tältä osin merkitystä ei ole sillä, mihin maahan työnantaja on sijoittautunut. Näin ollen intialainen yritys on irtisanoessaan palvelukseensa siirtyneitä työntekijöitä samassa asemassa kuin jos irtisanojana olisi suomalainen yritys. Suomalaisista työsuhteen ehdoista voidaan poiketa vain silloin, kun työntekijä on lähetetty ulkomailta Suomeen työhön rajoitetuksi ajaksi. Tällöinkin poikkeamismahdollisuudet ovat rajoitetut. Nokian tekemässä tietohallinnon ulkoistamisessa on itse asiassa ollut kysymys liikkeen luovutuksesta, jossa työntekijät ovat siirtyneet luovutuksensaajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Liikkeen luovutusta koskevien säännösten mukaan luovutuksensaaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta pelkästään liikkeen luovutuksen perusteella. Irtisanominen on kuitenkin sallittua, jos siihen on työsopimuslain mukainen irtisanomisperuste. Luovutuksensaaja saa työsopimuslain mukaan irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin laissa säädetyllä tavalla. Perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet tai töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä. Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verovelvollisuuteen Suomessa vaikuttaa muun 3

4 Ministerin vastaus muassa se, kuinka kauan henkilö oleskelee Suomessa, onko hänen työnantajansa ulkomainen vai suomalainen yritys ja onko hän vuokrattu työntekijä. Jos työntekijä oleskelee Suomessa enintään 6 kuukautta ja työnantajana on suomalainen yritys, palkasta peritään 35 %:n lähdevero. Jos oleskelu Suomessa kestää enintään 6 kuukautta ja työnantaja on muu kuin suomalainen yritys, palkasta ei makseta veroa Suomeen, ellei kyseessä ole työvoiman vuokraus. Suomen tekemät verosopimukset estävät Suomea verottamasta Suomessa työskenteleviä ulkomaisen työnantajan työntekijöitä, jos oleskelua Suomessa on enintään 183 päivää. Verosopimus estää vastaavasti suomalaisen työnantajan palveluksessa ulkomailla työskentelevien verottamisen ulkomailla, jos oleskelu kestää enintään 183 päivää. Eräissä verosopimuksissa on kuitenkin määräyksiä, joiden nojalla vuokrattuja työntekijöitä voidaan verottaa työskentelymaassa jo ensimmäisestä työskentelypäivästä alkaen. Suomeen töihin lähetetyn työntekijän keskeiset työsuhteen ehdot määräytyvät pitkälti Suomen työlainsäädännön ja työehtosopimusten mukaan. Tällaisia työsuhteen vähimmäisehtoja ovat muun muassa työ- ja lepoajat sekä ylityökorvaukset, vuosiloma, vuosilomapalkka, lomakorvaus, sairausajan palkka ja yleissitovan työehtosopimuksen määräykset, muun muassa palkkauksen osalta. Niistä voidaan poiketa vain, jos sovellettaviksi tulevat ehdot ovat edullisempia kuin Suomen lainsäädännön ja työehtosopimuksen mukaan määräytyvät. Näin ollen Intiasta Suomeen töihin lähetettyjen työntekijöiden palkkatason pitäisi olla sama kuin mikä on suomalaisten työntekijöiden, jos alalla on yleissitova työehtosopimus. Jos taas yleissitovaa työehtosopimusta ei ole, työntekijälle on maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka, jos työnantajan ja työntekijän sopima työstä maksettava vastike alittaa sen olennaisesti. Jos työtä tehdään Intiassa, työsuhteen ehdot määräytyvät työntekomaan mukaan. Suomessa työlainsäädännön noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. Valvonta kohdistuu kaikkeen Suomessa tehtävään työhön siitä riippumatta, mistä maasta käsin työnantaja toimii tai työntekijä on lähtöisin. Työpaikkojen säilymistä Suomessa koko ajan kovenevassa kansainvälisessä kilpailutilanteessa voidaan parhaiten edistää huolehtimalla Suomen kilpailukyvystä sekä pitämällä Suomi houkuttelevana vaihtoehtona, kun yrityksissä mietitään, missä maassa toimintaa kannattaa harjoittaa. Yritysten investointihalukkuuteen vaikuttaa muun muassa osaava työvoima, toimiva infrastruktuuri ja lainsäädäntö, yhteiskunnallinen vakaus sekä yritysten rahoitus- ym. palvelut. Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 2013 Työministeri Lauri Ihalainen 4

5 Ministerns svar KK 528/2013 vp Ari Jalonen /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 528/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Ari Jalonen /saf: Hur tänker ministern främja att finländares arbetsplatser bevaras i Finland, t.ex. hos Nokia Abp och att arbete som utförs åt företag som är verksamma i Finland genererar skatteintäkter i Finland, hur ser ministern till att utkontraktering inte blir ofördelaktig för finländska arbetstagare och Finland och bl.a. leder till uppsägningar av finländska arbetstagare och hur tänker ministern agera för att företag och arbetstagare som är verksamma i Finland ska följa finländsk arbetslagstiftning och finländsk arbetsavtalspraxis? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Nokia Abp lade i januari 2013 ut sin IT-förvaltning till två indiska företag. Därmed övergick 700 Nokiaanställda till de indiska företagen. Enligt uppgifter som förekommit i offentligheten uppskattar det ena företaget att det kommer att säga upp högst 290 av de anställda som övergått till bolaget. Företaget har enligt egen uppgift inte för avsikt att ersätta de uppsagda arbetstagarna med indisk arbetskraft. Detta skulle inte heller vara möjligt med beaktande av Finlands lagstiftning. På arbete som utförs i Finland tillämpas i regel Finlands arbetslagstiftning och finländska kollektivavtal. I det avseendet har det ingen betydelse i vilket land arbetsgivaren har etablerat sig. Således är ett indiskt företag när det säger upp anställda som övergått till bolaget, i samma ställning som ett finländskt bolag skulle ha varit. Avvikelse från finländska anställningsvillkor kan ske endast när en arbetstagare har utstationerats från utlandet till Finland för en begränsad tid. Även då är möjligheterna till avvikelse begränsade. När Nokia lade ut IT-förvaltningen var det i själva verket fråga om överlåtelse av rörelse, där de anställda övergick till förvärvaren som gamla arbetstagare. Enligt bestämmelserna om överlåtelse av rörelse får förvärvaren inte säga upp en arbetstagares arbetsavtal enbart på grund av överlåtelse av rörelse. Uppsägning är dock tillåten om det föreligger en uppsägningsgrund enligt arbetsavtalslagen. Förvärvaren får enligt arbetsavtalslagen säga upp ett arbetsavtal om det till buds stående arbetet av ekonomiska orsaker eller produktionsorsaker eller av orsaker i samband med omorganisering av arbetsgivarens verksamhet har minskat väsentligt och varaktigt. Arbetsavtalet får dock inte sägas upp, om arbetstagaren kan placeras i eller omskolas för andra uppgifter på det sätt som anges i lagen. Grund för uppsägning föreligger åtminstone inte när arbetsgivaren antingen före eller efter uppsägningen har anställt en ny arbetstagare för liknande uppgifter trots att inga förändringar i arbetsgivarens verksamhetsbetingelser inträffat under samma tid, eller om omorganiseringen av arbetsuppgifterna inte har orsakat någon verklig minskning av arbetet. 5

6 Ministerns svar När en arbetstagare kommer från utlandet till Finland, påverkas arbetstagarens skattskyldighet i Finland bl.a. av hur länge personen vistas i Finland, om arbetsgivaren är ett utländskt eller finländskt företag och om personen är en hyrd arbetstagare. Om arbetstagaren vistas i Finland högst 6 månader och arbetsgivaren är ett finländskt företag, tas på lönen ut 35 % källskatt. Om vistelsen i Finland varar högst 6 månader och arbetsgivaren är någon annan än ett finländskt företag, betalas inte i Finland skatt på lönen, om det inte är fråga om hyrd arbetskraft. De skatteavtal som Finland har ingått hindrar Finland från att beskatta en utländsk arbetsgivares anställda som arbetar i Finland, om vistelsen i Finland varar högst 183 dagar. På motsvarande sätt hindrar ett skatteavtal beskattning utomlands av en finländsk arbetsgivares anställda som arbetar utomlands, om vistelsen varar högst 183 dagar. I vissa skatteavtal finns dock bestämmelser med stöd av vilka hyrda arbetstagare kan beskattas i det land där de arbetar redan från och med den första arbetsdagen. De centrala arbetsvillkoren för en arbetstagare som utstationerats till Finland bestäms i stor utsträckning av Finlands arbetslagstiftning och kollektivavtal. Sådana minimivillkor för anställningsförhållandet är bl.a. arbets-, och vilotider samt övertidsersättningar, semester, semesterlön, semesterersättning, lön för sjukdomstid och bestämmelserna i ett allmänt bindande kollektivavtal, bl.a. i fråga om löner. Avvikelse från dessa kan ske endast om de villkor som ska tillämpas är förmånligare än de som bestäms enligt Finlands lagstiftning och kollektivavtal. Således bör lönenivån för arbetstagare som utstationerats från Indien till Finland vara densamma som för finländska arbetstagare, om det finns ett allmänt bindande kollektivavtal i branschen. Om ett allmänt bindande kollektivavtal däremot saknas, ska till arbetstagaren betalas sedvanlig och skälig lön, om det vederlag som arbetsgivaren och arbetstagaren har kommit överens om väsentligen underskrider den. Om arbetet utförs i Indien, bestäms anställningsvillkoren enligt arbetslandet. I Finland utövas tillsynen över att arbetslagstiftningen följs av arbetarskyddsmyndigheterna. Tillsynen gäller allt arbete som utförs i Finland oberoende av i vilket land arbetsgivaren finns eller från vilket land arbetstagaren kommer. Bevarandet av arbetsplatser i Finland i det hela tiden allt hårdare internationella konkurrensläget kan bäst främjas genom att man vinnlägger sig om Finlands konkurrenskraft och ser Finland som ett attraktivt alternativ, när man i företagen funderar på i vilket land det lönar sig att bedriva verksamhet. Faktorer som påverkar företagens vilja att investera är bl.a. en kunnig arbetskraft, en fungerande infrastruktur och lagstiftning, samhällelig stabilitet samt finansieringstjänster och andra tjänster för företagen. Helsingfors den 1 juli 2013 Arbetsminister Lauri Ihalainen 6