Liikunta ja Parkinsonin tauti

Transkriptio

1 Liikunta ja Parkinsonin tauti 1

2 FYSIOTERAPEUTIT Salla Koivunen, Ulla Nurmi, Taina Piittisjärvi, Tanja Virtanen Liikunta ja Parkinsonin tauti PARKINSONIN TAUTI heikentää edetessään sairastuneen liikunta- ja toimintakykyä. Toimintakykyinen ihminen pystyy mm. kävelemään ilman kaatumisvaaraa, nousemaan omin avuin sängystä ja tuolilta, peseytymään ja syömään itsenäisesti sekä osallistumaan elämänsisältöä tuoviin harrastuksiin. Säännöllinen liikuntaharrastus tukee sekä toimintakykyä että itsenäistä selviytymistä, ja lääkityksen ohella liikunta onkin tärkeä osa Parkinsonin taudin hoitoa. LIIKUNTA LIEVITTÄÄ SAIRAUDEN VAIKUTUKSIA Parkinsonin taudin pääoireet liikkeiden hitaus, jäykkyys ja lepovapina aiheuttavat eriasteisia seurannaisvaikutuksia: esim. liikeratojen kaventumista eli nivelten koukkuisuutta, ryhdin kasaan painumista ja tasapainovaikeuksia. Seurannaisvaikutusten määrä, voimakkuus ja ilmenemismuodot vaihtelevat yksilöittäin. Vaikka liikunnalla ei pystytä estämään Parkinsonin taudin oireita ja taudin etenemistä, voi jokainen sairastunut lievittää sairaudesta johtuvia seurannaisvaikutuksia liikunnan avulla. LIIKUNTA PARANTAA MIELIALAA Liikunta vaikuttaa myönteisesti myös mielialaan. Parantunut liikkeiden hallintakyky vahvistaa minäkuvaa ja itsetuntoa helpottaen sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä. Liikkuvan ihmisen on helpompi rentoutua ja unihäiriöt vähenevät. Aineenvaihduntaa vilkastuttavien vaikutustensa ansiosta liikunta ehkäisee myös ummetusta. MILLAISTA LIIKUNTAA? Parkinsonin tautiin sairastuneen kannattaa mahdollisuuksien mukaan jatkaa entisiä liikuntaharrastuksiaan, sillä parkinsonoireet eivät ole liikunnan harrastamisen este. Laajasta liikuntalajien valikoimasta löytyy varmasti mielekäs vaihtoehto niillekin, jotka eivät oireidensa vuoksi voi jatkaa lempilajinsa parissa. Jos liikunta ei ole ennen sairastumista kuulunut elämään, kannattaa Kävelen aamuin illoin ja voimistelen iltauutisten aikaan, sillä vain liikkuminen pitää liikkuvana. Jos haluan pitää lihasjäykkyyteeni liittyvät kivut poissa, en voi päiväksikään luopua venyttelystä. (Kari Aho, Parkinsonin tautia sairastava neurologi) 2

3 se omaksua heti diagnoosin saamisen jälkeen osaksi itsehoitoa. KAIKKEA VOI KOKEILLA Kaikkia lajeja voi parkinsonoireiden salliessa kokeilla. Suositeltavia ovat mm. kävely, sauvakävely, ryhmävoimistelu kuivalla alustalla tai altaassa, pallopelit, tanssit, kotivoimistelu ja hyötyliikunta. Kokeilemisen arvoisia ovat esim. boccia, jooga, tai-chi, vatsatanssi, golf, keilaus ja soutu. Sairauden edetessä hyvää tasapainoa ja reaktiokykyä vaativat lajit eivät tapaturmariskin vuoksi kuitenkaan sovi kaikille sairastaville. Tällaisia lajeja ovat esim. laskettelu, hiihto mäkisessä maastossa, rullaluistelu, uinti ja pyöräily. Kolmipyöräinen polkupyörä tosin mahdollistaa pyöräilyn harrastamisen senkin jälkeen kun tasapaino ei enää ole riittävän hyvä kaksipyöräisellä ajamiseen. Liikunnan aiheuttama hyvä olo takaa harrastuksen jatkuvuuden, ja kaikkia mielekkäitä lajeja kannattaakin kokeilla ennakkoluulottomasti. Esim. tanssiminen sopii monella Parkinsonin tautia sairastavalle: rytmi tukee liikkumista, tasapaino ja kestävyys harjaantuvat. Taudin oireiden lisääntyessä sairastavan on hyväksyttävä itseltään muutkin kuin täysin tyylipuhtaat suoritukset säilyttääkseen liikkumisen kipinän ja nautinnon. KÄVELY VAATII HARJOITTELUA Parkinsonin tauti vaikuttaa kävelytekniikkaan: ryhti huononee, vartalon ja raajojen mukauttavat myötäliikkeet hiipuvat ja askeleen aloittava kantaisku vaihtuu päkiäaskeltamiseksi. Laahaavat, lyhentyneet, hidastuneet tai hallitsemattomasti kiihtyvät askeleet ovatkin sairastaville ominaisia. Oikean kävelytekniikan ja -kyvyn säilyttämiseksi sairastavan pitäisikin harrastaa päivittäin kävelyä, joka sopii liikuntalajina kaikenikäisille ja -kuntoisille. Kävellessä voi keskittyä osan aikaa ottamaan pitkiä askeleita, aloittamaan askeleet kantapään iskulla, nostamaan katse kulkusuuntaan ja heilauttamaan käsiä askelten tahdissa niin, että vastakkainen jalka ja käsi toimivat parina. Sauvakävely tukee erinomaisesti tätä luontaista vuorotahtista rytmiä (vartalon ja raajojen mukauttavia myötäliikkeitä) ja auttaa samalla tasapainon ylläpitämisessä. Vaihtelevan maaston pienet esteet, esim. metsäpolkujen kivet ja puunjuuret, käskyttävät kävelijän askeltamista ja harjoittavat tasapainoa. Mikäli kävelyä häiritsee jatkuva kaatumisvaara, voi terveyskeskuksesta lainata tueksi rollaattorin eli kävelypyörän. KOTIVOIMISTELUA LÄÄKKEEKSI Päivittäinen kotivoimistelu kuuluu jokaisen sairastuneen hoitorutiineihin ja on liikunnan säännöllisyyden tae, mikäli sairastunut voimistelee yhtä säännöllisesti kuin ottaa lääkkeensä. Asiantuntemuksella laaditut yksilölliset kotivoimisteluohjeet saa neurologisiin sairauksiin perehtyneeltä fysioterapeutilta. Voimisteluohjeita muokataan sairauden etenemisen mukaan, samoin kuin lääkitystäkin. Koukkuisuutta ennalta ehkäistäkseen Parkinsonin tautia sairastavan tulisi kiinnittää erityistä huomiota ojennussuuntaisiin liikkeisiin ja tehdä ne liikeradan loppuun asti venyttäen. Venyttely on oleellinen osa parkinsonvoimistelua: sairastuneen pitäisi päivittäin venytellä lonkan ja polven koukistajat, pohkeet ja rintalihakset riittävien Lempilajini on pyöräily. Harrastan viikoittain myös kävelyä, venyttelyä ja tanssia. Liikkumalla ylläpidän fyysistä ja henkistä tasapainoani jaksaakseni Parkinsonin taudiksi kutsutun ongelmani kanssa. (Sirkka Velling, nuorena sairastunut) 3

4 liikelaajuuksien ja ryhdin säilyttämiseksi. Jähmeyttä laukaisevat ylävartalon kiertoliikkeet ja ryhtiharjoitukset. Kaikki tavalliset liikkeet, kuten istumasta ja lattialta ylösnousu, ylläpitävät toimintakykyä. Aloita ja lopeta jokainen voimisteluhetki muutamalla syvällä sisään ulos-hengityksellä. Muista hengittää myös liikkeitä tehdessäsi: koukkuasennossa uloshengitys ja ojentaessa sisäänhengitys. Musiikkia voit käyttää voimistelun rytmittämiseen ja mielekkyyden lisäämiseen. Voimistella kannattaa silloin kun lääkevaikutus on parhaimmillaan. Rutiininomaisten säännöllisten voimisteluaikojen omaksuminen säästää aikaa pitäisi voimistella -mietiskelyltä. Voimistelu on hyvä tapa herätellä aamujäykkä keho. Illan tv-uutisten yhteydessä tehdyt venytykset puolestaan rentouttavat ja helpottavat nukahtamista. RYTMIÄ RYHMÄLIIKUNNASTA Säännöllisesti kokoontuvat liikuntaryhmät sosiaalisine suhteineen ehkäisevät Parkinsonin tautia sairastavan liikunnallista aloitekyvyttömyyttä. Erityisesti eläkeläisten, joiden päivärytmiä ei enää säätele ansiotyö, olisi tärkeää osallistua ryhmätoimintaan. Liikkumisen päivä- ja viikkorytmin ohella Parkinsonia sairastavan liikunnan harrastamista helpottaa kaikenlainen rytmi, jota liikuntaryhmässä antavat toisten jumppaajien liike, ohjaajan komennot ja musiikki. Liikuntaa voi harrastaa huonompikuntoisenakin. Allasvoimistelu sopii erityisesti niille, joilla on tasapainovaikeuksia, alaraajojen nivelkulumia tai selvää ylipainoa. Kaulakelluke tai avustaja auttavat tarvittaessa. Pallopeleissä liikkuva pallo käskyttää hitaasti liikkuvaa pelaajaa, harjoittaa reaktiokykyä ja tasapainoa. KUINKA PALJON PITÄISI LIIKKUA? Elimistön eri osa-alueita voi hoitaa monipuolista liikuntaa harrastamalla. Päivittäinen kotivoimistelu ja reipas kävely lisänä jokin ryhmäliikuntamuoto 1 3 kertaa viikossa on sopiva yhdistelmä, joka ylläpitää sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa sekä normaalia toimintakykyä. Sairauden edetessä kannattaa tinkiä ennemmin kertasuorituksen pituudesta kuin säännöllisyydestä. Huomioi päivittäiset tilanvaihtelut ja liiku hyvinä hetkinä vointisi mukaan. Muista myös liikunnan vastapainona lepo ja juominen: lääkkeet, liikunta ja Parkinsonin tautiin yleisesti liittyvä ummetus vaativat nestettä. Oikean levon ja rasituksen suhteen kertoo oma keho. Hetkellinen väsyminen tai oireiden lisääntyminen rasituksen yhteydessä ei ole haitallista. Jatkuva ylirasittaminen sen sijaan kuormittaa kehoa turhaan. Kannattaa muistaa, että Parkinsonin tautiin sairastunut työskentelee liikkuessaan koko ajan omaa lihasjäykkyyttään vastustaen ja siksi energiaa kuluu liikuntasuorituksen aikana normaalia enemmän. Aikaisemmin automaattisesti sujuneet liikkeet vaativat sairastuneelta jatkuvaa ajatustyötä ja keskittymistä. LIIKUNTA OSANA OMAISEN ARKEA Osallistumalla Parkinsonin tautia sairastavan liikuntahetkiin myös omainen saa niistä hyödyn, ja liikunnasta voi hoitomuotona tulla yhteinen harrastus. Koska Parkinsonin tautiin liittyy usein aloitekyvyn heikkeneminen, kuuluu omaisen rooliin myös patistelu. Sairastavan liikuntatahti ja määrä eivät Ennen Parkinsonin tautiin sairastumistani opetin liikuntaa ja tavoittelin urheilussa huippusuorituksia. Nyt liikun säilyttääkseni omatoimisuuteni. Säännöllisyys ja kova yrittäminen ovat auttaneet minua liikuntakyvyn ylläpitämisessä. Olen päättänyt tsempata niin kauan kuin silmäripset liikkuu. (Lissu Lappalainen) 4

5 välttämättä riitä terveelle omaiselle, ja omaisen pitäisikin silloin hoitaa kuntoaan itsekseen tai omaa tasoa vastaavissa ryhmissä. Säännöllinen liikunta tukee omaisen henkisestä jaksamista, joten omaisen hyvästä kunnosta hyötyy myös sairastava osapuoli. Suositeltavia ovat kaikki kestävyyslajit, esim. reipas kävely, sauvakävely, hölkkä, uinti, vesivoimistelu, pyöräily ja hiihto. Lihasvoimaa kehittävästä voimistelusta tai kuntosaliharjoittelusta on hyötyä avustamistilanteissa. Erityisesti hyvässä kunnossa olevat selkä-, vatsa- ja reisilihakset suojaavat avustajaa loukkaantumisilta. Tuttu säännöllinen liikuntaharrastus tuo omaisen elämään rytmiä ja jatkuvuutta myös Parkinsonin tautia sairastavan läheisen kuollessa. VAIVATONTA HYÖTYLIIKUNTAA Fyysistä toimintakykyä ylläpitävät liikunnan vaikutukset yhdistyvät hyötyliikunnassa arkipäivän toimintaan. Kävelylenkillä voi käydä kauppa-, pankki- ym. asioilla ja metsälenkin yhteydessä voi kerätä vaikkapa sieniä, marjoja tai polttopuita. Mainioita esimerkkejä hyötyliikunnasta ovat siivous, pyykinpesu, puutarhanhoito, lehtien haravointi ja lumenluonti. Omatoimisuus on toimintakyvyn paras ylläpitäjä, ja vaikka kaikki päivittäiset toiminnot eivät sairastuttua sujuisikaan entiseen tapaan, kannattaa yrittää vaikka vähän hitaammin. Hyötyliikuntaan pätevät samat periaatteet liikunnan keston ja rasituksen suhteen kuin liikunnan harrastamisessa yleensäkin. Hyötyliikunnan tehoa on helppo säädellä: kauppareissun yhteydessä voi tehdä ylimääräisen lenkin tai kävellä portaat ylös ainakin joka toinen päivä. Hyötyliikunnan monet mahdollisuudet tarjoavat hyvän tilaisuuden käyttää luovuutta! LIIKKEELLE! Liikuntainnostus voi reippaan alun jälkeen laimentua, ja silloin tarvittava kimmoke jatkamiseen voi löytyä vaikkapa uuden lajin tai välineen kokeilemisesta. Hyvä tuki lenkkeilyharrastuksen säännöllisyyden ylläpitämiseen löytyy myös ystävästä, naapurista tai omasta koirasta. Rytmikäs musiikki helpottaa kävelyrytmin löytymistä, ja liikkuessasi voitkin joskus kokeilla korvalappustereoita. Oman liikuntaharrastuksen säännöllisyyttä kannattaa myös seurata kuntokortin, liikuntapäiväkirjan tai kalenterin kulmaan tehtyjen merkintöjen avulla. Parkinson-yhdistykset ja -kerhot järjestävät useimmilla paikkakunnilla ryhmämuotoista liikuntaa. Liikuntaryhmien toiminnasta kannattaa kysellä suoraan kerhojen yhteyshenkilöiltä, oman paikkakunnan erityisliikunnanohjaajalta tai terveyskeskuksen fysioterapiaosastolta. Kukaan ei voi hoitaa paremmin kuntoamme kuin me itse. Parkinsonin tautiin sairastuttuani minusta tuli aktiiviliikkuja ja olen pitkän sairaushistoriani aikana etsinyt mielen ja ruumiin tasapainoa lukemattomista liikuntalajeista ja rentoutusmenetelmistä. Oma koira on jo pitkään ollut tehokas liikuttajani ja hyvän mielen tuottaja. (Eero Marin) Rakkauteni liikuntaan on kestänyt yli kaksikymmentä vuotta. Lempilajini ratsastuksen tilalle olen Parkinsonin tautini etenemisen myötä löytänyt uusia tuttavuuksia. Liikunnasta on tullut minulle elämänkumppani kuin rinnallani harmaantuva aviopuoliso josta olen täysin riippuvainen. (Helena Laiho) 5

6 LIIKKEET: Toista oman kuntosi mukaan 5 20 kertaa. Yhdistä hengitys liikkeisiin. 1. LÄMMITTELY: Polvista joustaen heilauta kädet rennosti eteen-taakse. Venytä käsille vaakatasossa pituutta, selkä pysyy suorana. 2. TASAPAINO-/REISILIIKE: Ota pitkä askel eteen vuoroin oikealla ja vasemmalla jalalla. Siirrä paino selvästi etumaiselle jalalle. Selkä pysyy suorana. 3. RYHTILIIKE: Tee käsillä soutuliikettä. Kyynärpäitä taakse viedessä lapaluut lähenevät toisiaan ja selkä sekä niska ojentuvat VARTALON KIERTO: Tee istuen. Kierrä ylävartaloa puolelta toiselle ääriasennossa venyttäen. Kädet pysyvät ristissä vartalon edessä. Pidä jalat paikallaan.

7 VENYTYKSET: Venytä lihaksia suostutellen vähintään 1 minuutti. Voit välillä hieman höllentää ja kiristää sitten uudelleen. Hengitä syvään ja rauhallisesti. 5. REIDEN TAKAOSAN VENYTYS: Taivuta vartaloa alaselkää ojentaen suoran jalan puoleen. Pidä venytettävän jalan polvi suorana ja nilkka koukussa. 6. LONKAN KOUKISTAJIEN VENYTYS: Työnnä lantiota eteenpäin. Pidä takimmaisen jalan kantapää alustalla. Selkä pysyy suorana, katse eteenpäin ja jalat etäällä toisistaan. 8. POHJELIHASTEN VENYTYS: Anna venytettävän jalan kantapään painua reunan yli. Pidä paino venytettävällä jalalla ja polvi suorana. 7. RINTALIHASTEN VENYTYS: Paina kainaloita kohti alustaa, katse lattiassa. Pidä takimmainen polvi suorana, takapuoli pitkällä. 7

8 SUOMEN PARKINSON-LIITTO RY PL 905, Turku Käyntiosoite: Suvilinnantie 2, Turku Puh. (02) Kuntoutus, puh. (02) Fax (02) Sähköposti: Suomen Parkinson-liiton kotisivu: Aluetoimistot Helsinki, puh. (09) ja Kuopio, puh. (017) ja Oulu, puh. (08) ja Tampere, (03) ja Turku, puh. (02) ja Toimintakeskus Kouluranta Kangasniemi puh. (015) ja