Maa-aineslupahakemus Iin kuntaan Olhavan kylään, hakijana Anselmi Suomelan perikunta

Transkriptio

1 Oulunkaaren ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus Iin kuntaan Olhavan kylään, hakijana Anselmi Suomelan perikunta OULYMP 18 HAKIJA Anselmi Suomelan perikunta Siimakuja 4 A Oulu VALMISTELIJA Raimo Suomela, ympäristötarkastaja puh ASIAN VIREILLETULO , jota on täydennetty TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA MUUT MAANKÄYTÖN RAJOITUKSET Suunniteltu maa-aineksen ottopaikka sijaitsee Iin kunnan Olhavan kylässä, Keelaharjun alueella, tilalla Harjula RN:o 41:5. Ottamisalue on haja-asutusaluetta, jossa ei ole kaavamääräyksiä. Alue on ollut 3. luokan pohajvesialuetta. Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen POPELY/14/07.01/2010 lausunnon mukaan Keelaharjun 3. luokan pohjavesialue on poistettu pohjavesialueesta POSKI-hankkeen (pohjavesien suojelu ja kiviaineshuollon)yhteydessä. Toiminta-alueella on muinaismuistokohde, josta Museovirasto on vapauttanut alueen kajoamiskiellosta ( Dro 387/304/2012). Alueella ovat voimassa seuraavat maa-ainesluvat: myönnetty m 3, myönnetty m 3 ja myönnetty m 3. Uusi maa-aineslupahakemus korvaa myönnetyn m 3 :n ja myönnetyn m 3 :n maa-ainesluvan. Hakija pyytää uuden maa-ainesluvan vakuusmaksujen kohtuullistamista, koska hakemuksen mukaiselle alueelle on maksettu useita vakuusmaksuja jo aikaisempien lupien yhteydessä. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Suunnitellun ottoalueen koko on noin 10,0 ha piirroksessa esitetyn rajauksen mukaisesti. Pohjavesipinnan alapuolista ottoa on noin 6,7 ha:n alalla. Pohjoispuoliselta tieltä tulevan tieyhteyden kohdalla otto jätetään likimain tasolle + 66,5 m (N60), jolloin suojakerrosta pohjaveteen on keskimäärin noin kolme metriä, eikä tuotteiden kuljetuskalustolle tule ylimääräistä nousua monttualueella. Ottoa syvennetään nykyisten lupien mukaisesta tasosta + 67, ,0 m ( N 60 ) vähintään tasolle + 57,0 m ( N 60 ). Haettava ottomäärä on m 3 ja ottamisaika 10 vuotta. Naapuritiloja vasten jätetään 10 metrin suojavyöhyke. Luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3 kaksi metriä lopputilanteessa alueelle syntyvän vesialtaan pinnan alapuolelle eli tasolle + 60,0 (N 60), tämän alapuolella kaltevuuteen 1:1-1:2. Vähimmäisottotaso on + 57,0 ( N 60 ) eli vähintää 5 metriä pohjavesipinnan alapuolelle. Kulkuyhteyden kohdalla luiskaus toteutetaan keskimäärin kaltevuudella 1:2 länsipuolista tilaa

2 Konttila RN:o vasten ( ellei tilalle haeta ottolupaa uuden ottoluvan aikana) ja tulevien ottovaiheiden vastaisella reunalla lähes pystynä, jolloin kulkuyhteys jää riittävän leveäksi ja turvalliseksi. Ottoalueen lounais- ja kaakkoispuolelle on edellisen, tilan eteläosan, ottoluvan aikana jätetty tukitoiminta alue.tuotteiden varastokasoja sijoitetaan vanhalle ottoalueelle pohjoispuolisen tien lähellä sekä ottoalueelle. Kuorittavat pintamaat on sijoitettu suurimmaksi osaksi alueen kaakkoisosaan 4-7 metriä korkeana läjityksenä. Pintamaita sijoitetaan myös alueen lounaisosaan. Osaa pintamaista käytetään alueen reunoilla matalana vallina estämään pintavesien valumista syntyvvään vesialtaaseen. Luiskauksia tehdään jo oton aikana siten, ettei ottoalueella ole tarpeettomasti jyrkkiä, sortuvia luiskia tai altaan reunoja. Ottoalue suojataan lippusiimoilla ja ottoalueen reunoille tarvittaessa kasattavilla pintamailla ja lohkareilla. Mahdollisesti koko alue aidataan ja varustetaan sähkötoimisella portilla, koska alueella tullaan toimimaan pitkään. Polttonesteet säilytetään kaksoisvaipallisissa säiliöissä ja tankkausalueiden pohjat tehdään tiiviillä maa-aineksella sekä muovikalvolla vettä läpäisemättömäksi siten, ettei pohjaveden pilaantumisvaaraa synny. Mahdollisia vahinkoja tarkkaillaan silmämääräisesti ja mahdollisista öljyvuodosita ilmoitetaan välittömästi lupa- sekä pelastusviranomaisille ja ryhdytään puhdistustoimiin. Liikenne POHJA- JA PINTAVESIOLOSUHTEET Kulku maa-aineksen ottoalueelle tapahtuu Konttilan paikallistieltä ( ), nykyistä reittiä pitkin, joka on tilan länsireunassa. Alue on sijainnut 3. luokan pohjavesialueella Keelaharju, joka on poistettu pohjavesialueluokituksesta. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antanut päätöksen, jonka mukaan pohjaveden alapuoliselle otolle ei tarvitse vesilain mukaista lupaa. Keelaharjun alueelta on otettu Oulun talousalueen betoniteollisuuden tarpeisiin granittivaltaista harjuainesta yli kymmenen vuoden ajan. Harjukiviainesten oton keskittäminen Keelaharjun kaltaiseen kohteeseen, jossa erittäin hyvälaatusita betonin raaka-aineista voidaan ottaa pohjavesipinnan ylä- ja alapuolelta, on kestävän kehityksen mukaista toimintaa ilman, että siitä on haittaa ympäröivälle luonnolle tai alueelliselle pohjaveden hyödyntämistarpeelle. Keskittämällä harjuainesten ottoa Keelaharjuun, voidaan betoniteollisuuden tarpeita Oulun-Kemin talousalueilla tyydyttää jopa 20 vuodeksi. Uutta lupaa haetaan pohjavesipinnan ylä- ja alapuoliselle otolle suunnitelmapiirosten mukaiselle alueelle. Tulevaisuudessa haetaan lupaa pohjavesipinnan alapuoliselle otolle myös tilan pohjoisosan vanhoilla ja nykyisillä ottoalueilla sekä kajoamiskiellosta vapautuneelle harjun korkealle osalle tilan keskiosassa. Suunnitellulle ottoalueelle asennettiin pohjaveden havaintoputki Pohjavesipinta mitattiin uudelleen tehdyn maastokartoituksen yhteydessä, jolloin se oli asettunut tasolle + 62,62 m ( N 60 ). Geopudas Oy:n maastokäynnillä putken pohjavesipinta oli tasolla + 62,40 m ( N 60 ). Putki ulottuu tasolle + 58,45 ( N 60 ).

3 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Putken läheisyydessä on tasolle + 56,0 m ( N 60 ) ulottuva POSKI-projektin havaintoputki 0913, jonka pohjavesipinta on ollut tasola + 62,66 m ( N 60 ). Harjun korkeimmalla kohdalla, ottoalueen luoteisosassa sijaitseva putken 0513 pohjavesipinta on tuolloin ollut tasolla + 60,76 m ( N 60 ). Putki ulottuu noin tasolle + 51,0 m ja sen vesipinta oli tasolla + 61,07 m ( N 60 ). Vanhalla ottoalueella on noin tasolle + 65,0 m ( N 60 ) ulottuva, osittain maa-aineksella täyttynyt havaintoputki, jossa vesipinta oli tasolla + 65,18 m ( N 60). Kyseessä oli alueella sijaitseva moreenikerroksen pällä oleva orsivesi, putki ei yllä pohjavesikerroksen tasolle asti. Näiden havaintojen perusteella tulevan altaan vesipinta asettuu arviolta noin tasolle + 62,0 m ( N 60 ). Pohjaveden virtaussuunta on ottoalueen kohdalla havaintoputkien perusteella etelästä pohjoiseen. Harju on antikliininen ja purkaa pohjavettä viereisille soille. Museovirasto on tutkinut aluetta useina vuosina ja tilan Keelaharjun alue on vapautettu maa-ainesten otolle syksyllä Otto- tai sen vaikutusalueella ei ole tavattu erityisiä, suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja, joiden elinympäristön säilyttäminen vaarantuisi hankkeen johdosta. Kusisuon Natura-alue (FI , SCISPA) sijaitse noin 1,7 km:n etäisyydellä suunnitellun ottoalueen itäpuolella. Alue sijaitsee niin kaukana, että otolla ei ole vaikutusta suojelualueen luonnonarvoihin. Kaivettava vesiallas on vähintään 5 metriä syvä, jolloin veden laatu pysyy hyvänä vuotuisen veden vertikaalisen kierron ansiosta. Oton vaikutuksesta pohjaveden lämpötila todennäköisesti hieman nousee ja veden kemialliset ominaisuudet muuttuvat jonkin verran. Muutoksella ei ennalta arvioiden kuitenkaan ole vaikutusta pohjaveden hyödyntämiselle harjujakson muilla pohjavesialueilla. Humuspitoisia maa-aineksia ei sijoiteta altaan reuna-alueelle, hiekkaista/ sorasista suojavyöhykettä jätetään vähintään 5 mertiä. Oton vaikutuspiirissä ei maastokartoituksessa havaittu luonnontilaisia lähteitä eikä alueen lähellä ole pohjavedenottamoita tai yksityistalouksien käyttövesiakivoja. Ottosuunnitelman mukaisesti toimittaessa ei otosta ole haittavaikutuksia pohjaveden laadulle tai määrälle. Keelaharju poistettiin vuoden 2014 POSKI- projektin yhteydessä pohjavesialueluokituksesta. Kaivuujätteiden käsittely Puut kaadetaan ottoalueelta pois. Kantoja ja hakkuutähteitä tulee m 3, jotka käytetään energiahakkeeksi ja ottoalueen kasvukerroksena. Ennen ottotoiminnan alkua pintamaat kuoritaan kasaan. Maamassoja tulee m 3, jotka käytetään ottoalueen maisemointiin ja ne varastoidaan väliaikaisesti läjitysalueelle. Maisemointi ja alueen jälkikäyttö Pintamaat kuoritaan alueelta vaiheittain oton edetessä. Osaa pintamaita voidaan käyttää alueen suojaukseen matalina valleina. Suurin osa

4 sijoitetaan alueen kaakkois- ja lounaispuolisille tilan osille piirrosten ja mukaisesti. Luiskien muotoilua suoritetaan jo oton aikana siltä osin, kun se on toiminnan kannalta mahdollista. Rantavyöhykkeen luiskaukset tehdään kaltevuuteen 1:3 kahden metrin vesisyvyyteen eli tasolle + 60,0 m ( N 60 ), jonka alapuolella kaltevuuteen 1:1-1:2. Alueelle muodostuu vesiallas, jota voidaan käyttää tulevaisuudessa virkistyskäyttöön. Myöhempien ottovaiheiden jälkeen aluetta voitanee käyttää myös vapaa-ajan asutuksen kohteena. Toiminnan aloittaminen Luvan hakija on pyytänyt, että toiminta voidaan aloittaa, ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. ASIAN KÄSITTELY Maa-aineslupahakemus on kuulutettu Iin kunnan yleisellä ilmoitustaululla välisen ajan ja Iin kunnan www. sivulla. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä Iin kunnanviraston neuvonnassa vastaavana aikana. Rajanaapureita on erikseen kuultu kirjallisesta hankkeesta. Muistutukset Maa-aineslupahakemukseen Paula Tolonen ja Liisa Mäcklin ovat jättäneet seuraavan muistutuksen: Omistamme naapuritilan Konttila, kiinteistötunnus Tilalla on vanha asuinrakennus talousrakennuksineen ottoalueesta itään n. 300 metrin päässä osoitteessa Hellintie 43. Meillä on ympärivuotisessa käytössä talousvesikaivo, johon Keelaharjun alueelta tulee vesi. Asuinrakennukseen otetaan pumpun avulla vesi kaivosta, asuinrakennuksessa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, lämminvesiboileri, wc, suihku ja kaksi vesipistettä. Saunarakennus sijaitsee lähellä ko talousvesikaivoa ja saunaan otetaan myös vesi kaivosta pumpun avulla. Navettarakennuksen edessä on myös pihakaivo, josta otetaan kesällä kasteluvesi. Vaadimme, että luvanhakijan on kustannuksellaan otettava ennen maa-aineksen oton aloittamista vesinäyte vesikaivostamme ja tarkistettava veden määrä - vesipinnan taso. Vesinäyte on otettava oton aikana määräajoin ( 3 kk ) ja samalla tarkistettava veden määrä molemmista kaivoista. Tarkistukset on tehtävä myös oton jälkeen viiden (5) vuoden ajan. Jos veden laadussa tai määrässä tapahtuu oton aikana tai sen jälkeen ( 5 vuotta) muutoksia, on luvanhakijan kustannettava/maksettava kiinteistöllemme vesijohtoverkoston rakentaminen ja liittymismaksut. Hakijan vastine Hakija on antanut muistutukseen seuraavan vastineen: Muistuttajat vaativat, että luvanhakijan on kustanuksellaan otettava ennen maa-aineksen oton aloittamista vesinäyte heidän vesikaivostaan ja takistettava veden määrä ja vesipinnan taso. Vesinäytteitä vaaditaan otettavaksi 3 kk välein ja samalla tarkistettava veden määrä molemmista

5 kaivoista. Tarkastuksia tulisi jatkaa 5 vuotta oton jälkeen. Mikäli veden laadussa tai määrässä tapahtuu oton aikana tai 5 vuotta sen jälkeen muutoksia, muistuttajat vaativat luvanhakijaa kustantamaan vesijohtoverkoston rakentamisen ja liittymismaksut. Hakija katsoo asialliseksi ottaa vesinäyte molemmista kaivoista sekä yhdestä ottoalueen havaitntoputkesta nykytilanteen selvittämiseksi. Näytteille tehdään talousvesianalyysi. Kaivojen vesipinnat ja vesisyvyys tarkistetaan näytteenottojen yhteydessä. Tarkkailua voidaan jatkaa kolmen vuoden välein luvanhakijan kustannuksella siinä vaiheessa, kun otto ulotetaan pohjavesipinnan alapuolelle, mikäli siihen ilmenee erityisiä syitä. Mikäli lisänäytteitä otetaan muistuttajien pyynnöstä, eikä veden laadussa havaita olevan maa-ainesten ottotoiminnan aiheuttamia muutoksia, näytteiden analysointi tehdään muistuttajien kustannuksella. Ottoalueen pohjavesiputkien vesipintoja tarkkaillaan vuosittain, kun otto on edennyt pohjavesipinnan alapuolelle. Jos pohjavesipinta laskee merkittävästi ja sen havaitaan alentavan kaivojen vesipintoja niin paljon, että vaikutus on haitallinen, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Sama koskee veden mahdollisia laatumuutoksia. Perustelut vastineelle: Geopudas Oy on mitannut Pohjois-Suomen aluehallintoviraston esityksestä muistuttajien talousvesikaivon vesipinnan ( vesilain mukainen hakemus oli vireillä, mutta vedettiin pois kun Keelaharju poistettiin pohjavesialueiden luettelosta). Samalla mitattiin ottoalueen pohjaveden havaintoputkien vesipinnat. Mittaushetkellä kaivon vesipinta onli tasolla + 65,24 (N 60) ja ottoalueen vesipinnat tasolla + 62,5 (N 60) eli lähes 3 metriä alempana kuin kaivossa. Mittausten perusteella pohjaveden virtaus tapahtuu kaivolta ottoalueelle päin ja koko harjumuodostumassa idästä länteen, eikä ottotoiminnalla ole vaikutusta kaivon/kaivojen veden laatuun. Suunnitellulta ottoalueelta ei johdeta vettä pois eli pohjavesipintaa ei alenneta, joten toiminnalla ei ennalta arvioiden ole vaikutusta myöskään kaivojen vesipintojen tasoihin. Ottoa suoritetaan aluksi koko ottoalueella vain pohjavesipinnan yläpuolelta ja vasta, kun koko alue on otettu lähelle pohjavesipintaa, otto ulotetaan pohjavesipinnan alapuolelle. Pohjavesipinnan alapuolisen oton edetessä tapahtuu altaasta enenevässä määrin haihtumista, mikä ei kuitenkaan muiden vastaavien kohteiden tarkkailujen perusteella alenna pohjavesipintaa merkittävästi, vaikutus on enintään muutamia kymmeniä senttejä. Lisäksi hakija haluaa huomauttaa, että kaivojen vesipintaa saattaa tulevaisuudessa alentaa eteläpuolisen Konttiojan mahdollinen ruoppaus. Konttiojaa on aiemmin ruopattu ottoalueen länsipuoliselta osalta ja ojan kunnostustarve ottoalueen sekä muistuttajan tilan kohdalla johtanee ruoppauksiin jossain vaiheessa. Kastelukaivon veden laadulla ei ole talousvesikaivon veden laatuun verrattavaa merkitystä ja kasteluvettä voitaneen ottaa myös talousvesikaivosta. Lisäksi hakija huomauttaa, että kastelukaivo sijaitsee vanhan navetan vieressä ja navetassa on ollut virtsan maaimeytyskaivo, mikä lienee ainakin aiemmassa vaiheessa näkynyt kastelukaivon veden laadussa. Mikäli otto tulevaisuudessa aiheuttaa talousvesikaivon ehtymisen, tulee

6 kaivoa syventää hakijan kustannuksella. Vesijohtoverkosto on ainakin toistaiseksi useiden kilometrien etäisyydellä, joten siihen liittymisen kustannukset olisivat kohtuuttomat. Lausunnot Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto POPELY/679/07.01/2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että Keelaharjun pohjavesialueella saattaa olla tulevaisuudessa merkitystä lähialueiden ja ympäristökuntien vedenhankinnan kannalta, minkä vuoksi alueella ei tule ryhtyä suunnitelman mukaiseen laajaan pohjavesipinnan alapuoliseen maa-ainesten ottoon ilman vesilain mukaista lupaa, sillä ottamistoiminta voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää ja alueen käyttökelpoisuutta vedenhankinnassa (VL 3:2 ). Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto POPELY/14/07.01/2010. Anselmi Suomelan perikunta on hakenut maa-aineslupaa Iin kunnan Olhavan kylän tilalle Harjula RN:o 41:5. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antaut lausunnon maa-aineslupahakemuksesta Oulunkaaren ympäristöpalveluille. Tässä yhteydessä ELY-keskus on todennut, että alueelta voidaan ottaa maa-aineksia ilman vesilain mukaista lupaa. Hakemuksen mukainen maa-aineksen otto on suunniteltu toteutettavaksi pohjavesipinnan yläpuolisena ottamistoimintana. POSKI-hankkeen (pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen) yhteydessä Keelaharjusta saatujen tulosten perusteella Keelaharju on poistettu pohjavesialueluokituksesta Mikäli Keelaharjusta halutaan ottaa maa-ainesta pohjavesipinnan alapuolelta, niin siihen ei tarvitse hakea vesilain mukaista lupaa Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta. ELY-keskus toteaa vielä, että mikäli ottoaluetta joudutaan kuivattamaan ja pohjavesiesiintymästä poistuu muutoin kuin tilapäisesti pohjavettä vähintään 250 m 3 /vrk, niin hankkeelle on aina oltava VL 3 luvun 3 :n mukainen lupaviranomaisen lupa (PSAVI). Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös Dnro PSAVI/79/04.09/2013. Ratkaisu: Asian käsittely on jätetty sikseen, koska hakija on peruuttanut hakemuksen ja hakemukseen ei sisälly pohjaveden ottamista tai alueen kuivattamista koskevaa suunnitelmaa, jonka perusteella luvan hakeminen olisi tarpeen. Lausuntonaan Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue POPELY/854/2015 toteaa seuraavaa: Maa-ainesalue sijaitsee vähäliikenteisen yhdystien varrella eikä toiminnan

7 katsota merkittävästi vaikuttavan yhdystien liikenteeseen tai liikenneturvallisuuteen, joten tienpidosta vastaavalla Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueella ei ole huomautettavaa asiakohdassa mainitusta maa-aineslupahakemuksesta. ASIAN VALMISTELIJAN PÄÄTÖSESITYS Olunkaaren ympäristölautakunta myöntää Anselmi Suomelan perikunnalle m 3 :n maa-ainesluvan Iin kuntaan, Olhavan kylään, tilalle Harjula RN:o 41:5. Maa-ainesten otossa tulee noudattaa seuraavia lupamääräyksiä. 1. Maa-ainesten ottoalue 10,0 ha tulee merkitä paaluilla tai vastaavalla tavalla maastoon. 2. Luvan hakijan tulee merkitä ottoalueelle korkotaso ottotason seuraamista varten. 3. Ottotaso saa ulottua veden alaiseksi otoksi, missä alin ottotaso on n. + 57,0 m ( N 60 ). 4. Maa-aineksen otto tulee toteuttaa siten, että toiminnalla ei pilata pinta- tai pohjavesiä. Mikäli ottoalueella säilytetään poltto- tai voiteluaineita, tulee säiliö olla kaksoisvaippasäiliö tai tavanomainen öljysäiliö tulee varastoida suojakaukalossa. 5. Ottamisalueen reunat tulee luiskata jyrkillä rinteillä 1:2 ja loivemmilla 1:3. Veden alla ottoalueen reunat tulee luiskata 1:3 ja 1:1. Maiseman muotoilussa tulee huomioida olemassa olevat maaston muodot. Jyrkillä rinteillä tulee varottaa kylteillä, isoilla kivillä tai merkkinauhoilla alueen ohikulkijoita ottoalueen rinteistä. 6. Muualta tuotuja ylijäämä- tai jätemaita ei saa sijoittaa ottoalueelle. Maa-ainesten ottopaikalla ei saa säilyttää pysyvästi jätteitä tai romurautaa. Mikäli niitä tulee ottoalueelle, ne tulee toimittaa kaatopaikalle tai kierrätykseen. 7. Naapuritilojen rajaan tulee jättää vähintään 5 metrin suojaetäisyys. 8. Ennen kuin tämän päätöksen mukainen maa-aineksen ottotoiminta aloitetaan, tulee maa-ainesluvan haltijan ottaa vesinäyte tilan Konttila RN:o 41:4 talousvesikaivosta ja maa-ainesottopaikan tarkkailupisteestä. Kun maa-aineksen otto tapahtuu vesipinnan yläpuolella, tarkkailuväli on kolme ( 3 ) vuotta. Kun maa-aineksen otto tapahtuu veden alta, vesinäytteet ottoalueen tarkkailupisteestä ja kiinteistön Konttila RN:o 41:4 talousvesikaivosta tulee ottaa kahden ( 2 ) vuoden välein. Viimeiset vesinäytteet tulee ottaa 2 vuoden kuluttua, kun maa-aineksen ottotoiminta on päättynyt. Vesinäytteistä tulee määrittää: haju, maku, koliformiset

8 bakteerit, E. coli, heterotrofinen pesäkeluku 22 o C, ph, väri, COD Mn, No 3 -N ja Fe. Näytteiden oton yhteydessä tulee mitata tilan Konttilan RN:o 41:4 talousvesikaivon veden korkeus. Jos vesinäyte- ja mittaustuloksilla osoitetaan, että maa-aineksen ottotoiminta on pilannut tilan Konttila RN:o 41:4 talousvesikaivon veden, tulee maa-ainesluvan haltijan kunnostaa pilaantunut talousvesikaivo siihen tilaan, mitä se on ollut lähtötilanteessa, kun on aloitettu tämän luvan mukainen maa-aineksen ottotoiminta. 9. Ottamistoiminnan päätyttyä on tehtävä lupaviranomaisen kanssa loppukatselmus, jonka kutsuu koolle luvan hakija. Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustajalle tulee varata tilaisuus olla mukana katselmuksessa. 10. Maa-ainesluvan haltijan tulee tehdä vuosittain tammikuun 31. päivään mennessä alueelliselle Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ilmoitus edellisen vuoden aikana otettujen maa-ainesten määrästä ja laadusta. Ilmoituksen voi tehdä internetissä sähköisellä lomakkeella tai paperilomakkeella postin välityksellä. Perustelut Maa-aineksen ottamistoiminta ei ole vastoin maa-aineslain 3 :n määräyksiä eikä alueella ole voimassa olevia toimenpiderajoituksia asemakaavan tai yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten. Vastaukset muistutuksiin SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Vastaus rajanaapurien muistutukseen ilmenee lupaehdossa 8 ilmenevällä tavalla. Maa-aineslaki 3-7, 9-13, 19, 23 ja 23 a. Tämä maa-aineslupa on voimassa saakka. VAKUUS Luvan haltijan tulee jättää Oulunkaaren ympäristölautakunnalle vakuus maa-aineslain 11 :n nojalla määrättyjen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuus määärytyy Oulunkaaren ympäristölautakunnan voimassa olevan maksutaulukon mukaisesti. Vakuus on 1500 ottamisalueen hehtaaria kohti, lisättynä 0,03 hyväksyttyä luvan kokonaismäärän jokaista kuutiota kohti. Vakuus tulee olla suoritettuna ennen toiminnan aloittamsita. Vakuuden määrä on 10 ha x m 3 x 0,03 = ,00.

9 VAKUUDEN ASETTAMINEN Luvan hakija on pyytänyt kohtuullistamaan asetettavan vakuuden määrää. Kuutiokohtaiseksi vakuudeksi tulee ,00 : m 3 = 0,0489. Suunnitelman mukainen maa-aineksen otto kuivalla maalla on m 3, jonka vakuus on m 3 x 0,0489 = ,00. Veden alapuolinen otto suunnitelman mukaan on m 3, jonka vakuus on m 3 x 0,0489 = ,00 Vakuus 1. Pohjaveden yläpuolinen otto on m 3, jonka vakuus on ,00. Kun vakuus on asetettu, niin samalla ottoalueela oleva myönnetty maa-ainesluvan vakuus 8250,00 voidaan palauttaa hakijalle. Vakuus 2. Kun maa-aineksen otto etenee veden alaiseksi otoksi ja ottoalueen reunat on maisemoitu, luvan hakijan tulee asettaa ,00 vakuus, jolloin ,00 vakuus voidaan palauttaa luvan hakiajlle. Kun maa-aineksen otto alueella on päättynyt ja maisemointi- ja viimeistelytyöt on tehty hyväksyttävästi, ,00 vakuus voidaan palauttaa luvan hakijalle. Lisävakuus Toiminta voidaan aloittaa ennen kuin päätös on saanut lainvoiman, kun luvan hakija asettaa kolmen tuhannen ( 3000,00) euron lisävakuuden, joka palautetaan, kun päätös on saanut lainvoiman. MAKSU Tämän maa-ainesluvan käsittelymaksu on Oulunkaaren ympäristölautakunnan taksan mukaan tarkastetun maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 7 / 1000 m 3, kuitenkin vähintään 200,00 ja enintään 2500,00 YMPÄRISTÖJOHTAJAN PÄÄTÖSESITYS Tämän maa-ainesluvan käsittelymaksu on enimmäismäärä eli 2500,00. Lautakunta hyväksyy valmistelijan päätösehdotuksen.

10 Päätös: Lautakunta hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.