Maa-aineslupahakemus Iin kuntaan Olhavan kylään, hakijana Anselmi Suomelan perikunta. kylässä, tilalla Harjula RN:o

Transkriptio

1 Oulunkaaren ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus Iin kuntaan Olhavan kylään, hakijana Anselmi Suomelan perikunta OULYMP 49 LUVAN HAKIJA Anselmi Suomelan perikunta Einari Suomela Siimakuja 4 A Oulu LUVAN HAKEMISPERUSTE Maa-aineslaki 4. ALUEEN SIJAINTI Suunniteltu maa-aineksen ottopaikka sijaitsee, Iin kunnan Olhavan kylässä, tilalla Harjula RN:o TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA MUUT MAANKÄYTÖN RAJOITUKSET Suunniteltu maa-aineksen ottopaikka sijaitsee Iin kunnan Olhavan kylässä, Konttilan Keelaharjun alueella. Ottopaikka on n. 10 kilometriä itään päin Olhava-Oijärvi maantiestä. Hakijalle on myönnetty hakemuksen kohteena olevalle tilalle useita maa-aineksen ottolupia Iin kunnanhallitus on myöntänyt luvan määrälle m 3 ja määrälle m 3, Iin valvontalautakunta määrälle m 3, Oulunkaaren ympäristölautakunta määrälle m 3, määrälle m 3 ja määrälle m 3. Viimeisimmät luvat on Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntänyt pohjavesipinnan ylä- ja alapuoliselle otolle, määrälle m 3, sekä määrälle m 3. Myönnettyjen lupa-alueiden välinen, Keelaharjun korkein osa on ollut kajoamiskiellossa alueelta inventoitujen muinaisjäännösten vuoksi. Museovirasto on tehnyt alueella jatkotutkimuksia ja vapauttanut tilan Harjula RN:o 41:5 kuuluvan osan Keelaharjusta maa-ainesten otolle syksyllä 2012 (lausunto ). Hakijalla oli vireillä vesilain mukainen hakemus pohjavesipinnan alapuoliselle otolle. Hakemus jätettiin vuonna 2013 ja sitä täydennettiin vuonna Koska Keelaharju poistettiin vuoden 2014 lopulla POSKI-projektin yhteydessä pohjavesialueluokituksesta, Pohjois-Suomen AVI päätti, ettei vesilain mukaista lupaa tarvita. Nyt haetaan lupaa lopulle osalle ottoaluerajausten keskelle jäänyttä korkeinta osaa Keelaharjua. Kyseisellä alueella olevaa, harjun korkeinta ainesta tarvitaan sekoitettavaksi muun ottoalueen maa-ainekseen seulonnassa ja murskauksessa tuotannollisista syistä. Lisäksi ottokokonaisuuden kannalta on helpointa suorittaa koko alueen pohjavesipinnan yläpuolinen otto ennen oton jatkamista pohjavesipinnan alapuolelle. Haettava ottomäärä on m 3, josta pohjavesipinnan yläpuolista ottoa on noin m 3.

2 LUONNONOLOSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ Kuten edellä on todettu, haettava otto on nykyisen toiminnan laajentamista nykyisen maa-aineslupa-alueen sisällä, eikä sillä ole nykyistä suurempia ympäristövaikutuksia. Museovirasto on tutkinut aluetta useina vuosina ja tilan Keelaharjun alue on vapautettu maa-ainesten otolle syksyllä Otto- tai sen vaikutusalueella ei ole tavattu erityisiä, suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja, joiden elinympäristön säilyttäminen vaarantuisi hankkeen johdosta. Kusisuon Natura-alue (FI , SCISPA) sijaitsee noin 1,7 kilometrin etäisyydellä suunnitellun ottoalueen itäpuolella. Alue sijaitsee niin kaukana, että otolla ei ole vaikutusta suojelualueen luontoarvoihin. Kaivettava vesiallas on vähintään 5 metriä syvä, jolloin veden laatu pysyy hyvänä vuotuisen veden vertikaalisen kierron ansiosta. Oton vaikutuksesta pohjaveden lämpötila todennäköisesti hieman nousee ja veden kemialliset ominaisuudet muuttuvat jonkin verran. Muutoksilla ei ennalta arvioiden kuitenkaan ole vaikutuksia pohjaveden hyödyntämiselle harjujakson muilla pohjavesialueilla. Humuspitoisia maa-aineksia ei sijoiteta altaan reuna-alueelle, hiekkaista/soraista suojavyöhykettä jätetään vähintään 5 metriä. Pohjavedet ja vesistöt Oton vaikutuspiirissä ei maastokartoituksessa havaittu luonnontilaisia lähteitä eikä alueen lähellä ole pohjavedenottamoita tai yksityistalouksien käyttövesikaivoja. Ottosuunnitelman mukaisesti toimittaessa ei otosta ole haittavaikutuksia pohjaveden laadulle tai määrälle. Keelaharju poistettiin vuoden 2014 lopulla POSKI-projektin yhteydessä pohjavesialueluokituksesta. MAA-AINESTEN OTTO Suunniteltu ottoalueen koko on noin 1,34 ha piirroksessa esitetyn rajauksen mukaisesti. Haettava ottoalue on nykyisin oton pieni laajennus, jolta saadaan tuotantoprosessiin tarvittavaa, karkeampaa ainesta sekä korkein osa kätevimmin poistettua ennen oton ulottamista pohjavesipinnan alapuolelle. Haettava ottomäärä on m 3 ja ottamisaika 10 vuotta. Otto ulotetaan ensin noin yksi metri pohjavesipinnan yläpuolelle, minkä jälkeen ottoa jatketaan pohjavesipinnan alapuolelle ensin aikaisemmin myönnetyillä ottoalueilla. Ottosyvyys vaihtelee metriin. Luiskaukset muotoillaan edellisten lupien periaatteiden mukaisesti alueen länsireunassa kaltevuuteen 1:3 kaksi metriä lopputilanteessa alueelle syntyvän vesialtaan pinnan alapuolelle eli tasolle +60,0(N60), tämän alapuolella noin kaltevuuteen 1:1. Vähimmäisottotaso on +57,0(N60) eli nykyisten lupien mukaisesti vähintään 5 metriä pohjavesipinnan alapuolelle. Käytännössä otto tapahtuu nykyisillä ja haettavalla ottoalueella ensin pohjavesipinnan yläpuolisella osalla. Syntyvässä vesialtaassa veden korkeus on tasolla +62,0(N60). Toiminnot vahinkojen estämiseksi

3 Ottamiseen liittyvät toiminnot järjestetään nykyisen ottoluvan lupaehtojen mukaiseksi, koska otto on nykyisen oton pienimuotoista laajennusta. Polttonesteet säilytetään kaksoisvaipallisissa säiliöissä ja tankkausalueiden pohjat on tehty tiiviillä maa-aineksilla sekä muovikalvolla vettä läpäisemättömäksi siten, ettei pohjaveden pilaantumisvaaraa synny. Mahdollisia vahinkoja tarkkaillaan silmämääräisesti ja mahdollisista öljyvuodoista ilmoitetaan välittömästi lupa- sekä pelastusviranomaisille ja ryhdytään puhdistustoimiin. Nykyinen ottoalue on aidattu ja varustettu sähkötoimisella portilla, koska alueella tullaan toimimaan pitkään. Laajennusalue jää aidatun alueen sisälle, joten lisäsuojausta ei tarvita. Kulkuyhteydet Keelaharjun maa-ainesten ottoalueelta on tieyhteys Konttilan yleiseltä maantieltä Olhava-Oijärvi maantielle. Ottoalueen liikennöinti tapahtuu ottoalueelle rakennetun tieverkoston kautta. Kaivannaisjätteet Maa-ainesten ottoalueelta arvioidaan tulevan pintamaita m 3, jotka käytetään alueen maisemointiin ja läjitysalueelle. Kantoja ja hakkuutähteitä tulee 3-5 m 3, jotka toimitetaan energiahakkeeksi ja ottoalueen kasvukerrokseen. MAISEMOINTI JA ALUEEN JÄLKIKÄYTTÖ Koska haettava laajennusalue on pieni, pintamaat kuoritaan alueelta oton alkuvaiheessa ja sijoitetaan nykyisen lupa-alueen kaakkois- ja lounaispuolelle, suunnitelmassa esitetyn piirrosten ja mukaisesti. Luiskien muotoilua suoritetaan oton aikana siltä osin, kun se on toiminnan kannalta mahdollista. Länsireunan luikaukset tehdään kaltevuuteen 1:3 kahden metrin vesisyvyyteen eli tasolle +60,0(N60), tämän alapuolella noin kaltevuuteen 1:1. Itä- ja eteläreunalla otto yhdistetään nykyiseen ottoon. Alueelle muodostuu vesiallas, jota voidaan käyttää tulevaisuudessa virkistyskäyttöön. Myöhempien ottovaiheiden jälkeen aluetta voidaan käyttää myös vapaa-ajan asutuksen kohteena. ASIAN KÄSITTELY Maa-aineslupahakemus on kuulutettu Iin kunnan yleisellä ilmoitustaululla välisen ajan ja Iin kunnan Asiakirjat ovat olleet nähtävillä vastaavana aikana Iin kunnanviraston neuvonnassa. Rajanaapureille on erikseen ilmoitettu kirjallisesti vireillä olevasta maa-aineslupa- hakemuksesta. Muistutukset Tilan Konttila RN:o omistajat, Paula Tolonen ja Liisa Mäcklin, ovat jättäneet seuraavan muistutuksen:

4 " Tilalla on vanha asuinrakennus talousrakennuksineen ottoalueesta itään n. 300 metrin päässä osoitteessa Hellintie 43, Olhava. Meillä on käytössä talousvesikaivo. Asuinrakennukseen otetaan pumpun avulla vesi kaivosta, asuinrakennuksessa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, lämminvesiboileri, wc, suihku ja kaksi vesipistettä. Saunarakennus sijaitsee lähellä ko. talousvesikaivoa ja saunaan otetaan myös vesi kaivosta pumpun avulla. Muistutamme, että luvanhakija on kustannuksellaan otettava ennen maa-aineksen oton aloittamista vesinäyte vesikaivostamme ja tarkistettava veden määrä ja vesipinnan taso. Vesinäyte on otettava oton aikana määräajoin ja samalla tarkistettava veden määrä kaivosta. Tarkistukset on tehtävä myös oton jälkeen muutaman vuoden välein. Jos veden laadussa tai määrässä tapahtuu oton aikana tai sen jälkeen muutoksia, vaadimme että luvanhakijan on kustannuksellaan kunnostettava kiinteistömme talousvesikaivo tai muutoin taattava puhdas talousvesi kiinteistöllemme." Hakijan vastine "Muistuttajat vaativat, että luvanhakijan on kustannuksellaan otettava ennen maa-aineksen oton aloittamista vesinäyte heidän vesikaivostaan ja tarkistettava veden määrä-vesipinnan taso. Vesinäytteitä vaaditaan otettavan maa-aineksen oton aikana määräajoin ja samalla tarkistettava veden määrä kaivosta. Mikäli veden laadussa tai määrässä tapahtuu oton aikana tai sen jälkeen muutoksia, vaaditaan että luvan hakijan kustannuksella kunnostetaan talousvesikaivo tai muutoin taattava puhdas talousvesi kiinteistölle. Hakija katsoo asialliseksi ottaa vesinäyte molemmista kaivoista ennen maa-aineksen oton aloittamista, sekä yhdessä ottoalueen havaintoputkesta nykytilanteen selvittämiseksi. Näytteille tehdään talousvesianalyysi. Kaivojen vesipinnat ja vesisyvyys tarkistetaan näytteenottojen yhteydessä. Tarkkailua voidaan jatkaa kolmen vuoden välein luvan hakijan kustannuksella. Lisänäytteitä voidaan ottaa, mikäli siihen ilmenee erityistä syytä. Mikäli lisänäytteitä otetaan muistuttajien pyynnöstä, eikä veden laadussa havaita olevan maa-ainesten ottotoiminnan aiheuttamia muutoksia, näytteiden analysointi tehdään muistuttajien kustannuksella. Ottoalueen pohjavesiputkien vesipintoja tarkkaillaan vuosittain, kun otto on edennyt pohjavesipinnan alapuolelle. Jos pohjaveden pinta laskee merkittävästi ja sen havaitaan alentavan kaivojen vesipintoja niin paljon, että vaikutus on haitallinen, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Sama koskee veden mahdollisia laatumuutoksia. Perustelut vastineelle Geopudas Oy on mitannut muistuttajien talousvesikaivon vesipinnan. Samalla mitattiin ottoalueen pohjaveden havaintoputkien vesipinnat. Mittaushetkellä kaivon vesipinta oli tasolla +65,24(N60) ja ottoalueen vesipinnat noin tasolla +62,5(N60), eli lähes 3 metriä alempana kuin kaivossa. Mittausten perusteella pohjaveden virtaus tapahtuu kaivolta ottoalueelle päin ja koko harjumuodostumassa idästä länteen, eikä ottotoiminnalla täten ole vaikutusta kaivon/kaivojen veden laatuun.

5 Ottoa suoritetaan aluksi koko alueella vain pohjavesipinnan yläpuolelta ja vasta kun koko alue on otettu lähelle pohjavesipintaa, otto ulotetaan pohjavesipinnan alapuolelle. Pohjavesipinnan alapuolisen oton edetessä tapahtuu altaassa enenevässä määrin haihtumista, mikä ei kuitenkaan muiden vastaavien kohteiden tarkkailujen perusteella alenna pohjavesipintaa merkittävästi, vaikutus on enintään muutamia kymmeniä senttejä. Lisäksi hakija haluaa huomauttaa, että kaivojen vesipintaa saattaa tulevaisuudessa alentaa eteläpuolisen Konttiojan mahdollinen ruoppaus. Konttiojaa on aiemmin ruopattu ottoalueen länsipuoliselta osalta ja ojan kunnostustarve ottoalueen sekä muistuttajan tilan kohdalla johtanee ruoppauksiin jossain vaiheessa. Kastelukaivon veden laadulla ei ole talousvesikaivon veden laatuun verrattavaa merkitystä ja kasteluvettä voitanee ottaa myös talousvesikaivosta. Lisäksi hakija huomauttaa, että kasteluvesikaivo sijaitsee vanhan navetan vieressä ja navetassa on ollut virtsan maaimeytyskaivo, mikä lienee ainakin aiemmassa vaiheessa näkynyt kastelukaivon veden laadussa. Mikäli otto tulevaisuudessa aiheuttaa talousvesikaivon ehtymisen, tulee kaivoa syventää hakijan kustannuksella. Vesijohtoverkosto on ainakin toistaiseksi useiden kilometrien etäisyydellä, joten siihen liittymisen kustannukset olisivat kohtuuttomat." Lausunnot Maa-aineslupahakemuksesta on ilmoitettu Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskukselle, jolla ei ole lupahakemukseen lausuttavaa. Maastokatselmus Maastotarkastusta ei ole tehty, koska vireillä oleva lupahakemus on jatkolupahakemus ja ottoalue on entuudestaan tiedossa. ASIAN VALMISTELIJAN PÄÄTÖSESITYS Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää Anselmi Suomelan perikunnalle m 3 :n maa-ainesluvan soran ja hiekan otolle. Maa-ainesluvasta on m 3 on veden yläpuolista ottoa ja m 3 veden alaista ottoa. Maa-ainesten ottoalueen pinta-ala on 1,34 ha, joka sijaitsee Iin kunnan Olhavan kylässä, tilalla Harjula RN:o Maa-ainesten ottamisessa tulee noudattaa seuraavia lupamääräyksiä. 1. Maa-ainesten ottoalue tulee merkitä paaluilla tai vastaavalla tavalla maastoon. 2. Suunniteltu maa-ainesten otto saa ulottua alimmillaan tasolle +57,00(N60). 3. Ottamisalueen luiskat kuivalla maalla tulee luiskata 1:3 ja veden alla 2 metriä veden pinnasta 1:1. Maaston muotoilussa ja viimeistelyssä saa käyttää ottoalueelta kuorittuja maa-aineksia.

6 4. Syntyvän vesialtaan reuna-alueelle tulee jättää 5 metrin suojavyöhyke, jossa ei käytetä maisemoinnissa humuspitoisia maa-aineksia. 5. Mikäli maa-aineksen ottoalueella varastoidaan poltto- ja voiteluaineita, tulee ne varastoida kaksoisvaippasäiliöissä. 6. Koneiden tankkauspaikan alla tulee olla muovi, joka on päällystetty n. 10 cm:n vahvuisella tiivistetyllä maa-aineksella. 7. Kierrätyskelpoinen materiaali, mukaan lukien kaadettujen puiden hakkuutähteet ja kannot tulee toimittaa hyötykäyttöön. 8. Ottotoiminnan päätyttyä ottoalueelta tulee siivota kaikki jätteet, jotka tulee toimittaa jätteiden käsittelyalueelle. 9. Ennen kuin tämän päätöksen mukainen ottotoiminta aloitetaan, tulee maa-ainesluvan haltijan ottaa vesinäyte tilan Konttila RN:o talousvesikaivosta ja maa-ainespaikan tarkkailupisteestä. Kun maa-aineksen otto tapahtuu vesipinnan yläpuolella, tarkkailuväli on kolme (3) vuotta. Kun maa-aineksen otto tapahtuu veden alta, vesinäytteet ottoalueen tarkkailupisteestä ja kiinteistön Konttilan RN:o talousvesikaivosta tulee ottaa kahden (2) vuoden välein. Viimeiset vesinäytteet tulee ottaa 2 vuoden kuluttua, kun maa-aineksen ottotoiminta on päättynyt. Vesinäytteistä tulee määrittää: haju, maku, koliformiset bakteerit, E. coli, heterotrofinen pesäkeluku 22 o C, ph, väri, COD Mn, No 3 -N ja Fe. Näytteiden oton yhteydessä tulee mitata tilan Konttila RN:o talousvesikaivojen veden korkeus. Jos vesinäyte- ja mittaustuloksissa osoitetaan, että maa-aineksen ottotoiminta on pilannut tilan Konttila RN:o talousvesikaivon veden, tulee maa-ainesluvan haltijan kunnostaa pilaantunut talousvesikaivo siihen tilaan, mitä se on ollut lähtötilanteessa, kun on aloitettu tämän luvan mukainen maa-aineksen ottotoiminta. Mikäli muistuttajat vaativat lupamääräyksistä poikkeavia lisänäytteiden ottoa, eikä veden laadussa havaita maa-ainesten otosta aiheutuvaa muutosta, näytteenottokustannukset jäävät muistuttajien maksettavaksi. Kiinteistöä, Konttila RN:o , lähellä olevan Konttiojan mahdollinen kunnostustyö tulee ottaa huomioon, mikäli kiinteistön Konttila RN:o kaivojen veden korkeudessa tai veden laadussa tapahtuu samanaikaisesti tavanomaisuudesta poikkeavia muutoksia. 10. Ottotoiminnan päätyttyä on tehtävä lupaviranomaisen kanssa lopputarkastus, jonka kutsuu koolle luvan hakija. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tulee varata tilaisuus olla mukana tarkastuksessa.

7 11. Maa-ainesluvan haltijan tulee tehdä vuosittain ilmoitus tammikuun 31. päivään mennessä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle ja ympäristökeskuksen tietohallintopalveluyksikölle edellisen vuoden aikana otettujen maa-ainesten määrästä ja laadusta. Ilmoitus löytyy osoitteesta PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Päätöksen perustelut Kun maa-ainesten ottaminen toteutetaan lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman sekä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti, täyttyvät maa-aineslain 6 :ssä esitetyt edellytykset, jolloin maa-aineslupa on myönnettävä. Anselmi Suomelan perikunta on esittänyt asianmukaisen maa-aineksen ottamissuunnitelman, eikä maa-ainesten ottaminen tai sen järjestelyt ole ristiriidassa MaL 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa eikä toiminnalle ole muutoinkaan kaavallisia esteitä. Lupamääräyksissä edellytetyt velvoitteet ovat tarpeen maa-ainesten oton haitallisten vaikutusten minimoimiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. Vastaus muistutukseen Vastaus jätettyyn muistutukseen on annettu lupamääräyksessä 9. ilmenevällä tavalla. Tämä päätös on voimassa saakka, johon mennessä kaikki ottamisaluetta koskevat jälkityöt on suoritettava. ASIAN VALMISTELIJA Raimo Suomela, ympäristötarkastaja puh PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET PÄÄTÖKSEN TIEDOTTAMINEN Maa-ainesten otto voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. (MaL 21 ). Maa-aineslaki (555/1981): 3-7, 10-13, 19-21, 23, 23 a ja 23 b. Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005): 1-4 ja 6-9. Oulunkaaren ympäristölautakunnan ( ) hyväksymän maksujen ja vakuuden määräytymisperusteet. Päätöksestä tiedotetaan julkisesti kuuluttamalla maa-aineslain 19 :n

8 mukaisesti. VAKUUS Luvan hakijan tulee jättää Oulunkaaren ympäristölautakunnalle ennen toiminnan aloittamista hyväksytyn maksutaulukon mukainen vakuus. Maa-ainesluvan vakuus on 1500,00 ottamisalueen hehtaaria kohti, lisättynä 0,04 hyväksytyn kokonaismäärän jokaista kuutiota kohti. Vakuuden määrä on 1,34 x 1500, x 0,04= ,00 euroa. Luvan hakija on lupahakemusneuvottelun yhteydessä pyytänyt, että vakuus voitaisiin asettaa osissa maa-aineksen ottamisen etenemisen mukaisesti. Aikaisemmassa luvassa on käytetty myös vakuuden osittaista asettamista suhteessa ottamistoimintaan. Hakijan tulee asettaa 7000,00 :n vakuus, ennen kuin ottotoiminta uudella laajennusalueella aloitetaan. Kun ottotoiminta kuivalla maalla on loppunut, alue on viimeistelty ja ottotoiminta aloitetaan veden alta. Tällöin tulee asettaa uusi vakuus 7410,00, jolloin entinen 7000,00 voidaan palauttaa hakijalle. Uuden vakuuden tulee olla niin kauan voimassa, kun ottoalueen jälki- ja viimeistelytyöt on tehty ja hyväksytty, jonka jälkeen vakuus voidaan palauttaa. MAKSUT Tämän maa-ainesluvan käsittelymaksu on 2325,00. Maksuissa noudatetaan Oulunkaaren ympäristölautakunnan vahvistamia maksuperusteita, jonka mukaan maa-ainesluvan käsittelymaksu on lupahakemuksessa esitetyn maa-ainesmäärän mukaan 7,5 /1000 m 3, kuitenkin enintään 3000,00 ja vähintään 230,00. Valvontamaksu Lisäksi luvan hakijan on maksettava valvontamaksu jälkitöiden hyväksymiseen saakka voimassa olevan maksutaulukon mukaan. Vuosittainen valvontamaksu on tällä hetkellä 5,8 sallittua kokonaismäärän 1000 kuutiota kohti, kuitenkin enintään 3000,00 ja vähintään 180,00. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Valittaa saa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Valitusoikeus on Iin kunnalla, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksella sekä hankkeen tarkoittamalla alueella toimivalla sellaisella rekisteröidylläyhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- ja luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Valitusosoitus on liitteenä. YMPÄRISTÖJOHTAJAN PÄÄTÖSESITYS

9 Lautakunta hyväksyy valmistelijan päätösesityksen. PÄÄTÖS: Lautakunta hyväksyi esityksen yksimielisesti.