Rakennusteollisuus RT ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta ja lähes nollaenergiarakentamisen

Transkriptio

1 Juha Luhanka Lausunto 1 (7) Ympäristöministeriö PL VALTIONEUVOSTO kirjaamo.ym@ymparisto.fi Viite: Lausuntopyyntö YM5/600/2016 ( ) Rakennusteollisuus RT ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta ja lähes nollaenergiarakentamisen lakiehdotuksista Rakennusteollisuus RT ry (jäljempänä RT) kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä nyt lausunnolla olevista hallituksen esitysluonnoksesta laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä lähes nollaenergiarakentamisen lakiehdotuksista. RT alla esitettyjen huomioiden lisäksi muistuttaa, että nyt käynnissä oleva määräystyö perustuu osaksi yhteiseen FInZEB-hankkeeseen. Sen tavoitteena oli rakennusten energiatehokkuuden parantaminen kustannusoptimaalisesti sekä kannustaa innovaatioihin ja kilpailua vääristämättömiin, materiaali- ja teknologianeutraaleihin ratkaisuihin. Luonnos hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Esityksen yleisperustelujen kohdassa 1.4 Nykytilan arviointi todetaan seuraavaa: MRL:n 117 g pykälän 1 momenttia on tarpeen täsmentää siten, että ympäristöministeriön asetuksella voitaisiin säätää tiettyjä helpotuksia massiivipuurakenteiden energiatehokkuusvaatimuksista, ottaen huomioon muun muassa hallitusohjelman mukainen puurakentamisen edistäminen. Nykyisin uudisrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksissa on jo annettu hirsirakenteille joitakin helpotuksia. RT huomauttaa, että hirsirakentamisen helpotus vuoden 2012 energiamääräyksissä annettiin teollisuudelle väliaikaiseksi ratkaisuksi eli kuuden vuoden sopeutusaikana ( ); tänä aikana ko. teollisuuden on pitänyt pystyä kehittämään tuotantonsa ratkaisuihin, jotka ovat vertailukelpoisia muiden tuoteratkaisujen kanssa. Kaikilla on ollut tiedossa, että rakentamisen energiatehokkuus tulee kiristymään jatkossakin 2020-luvulla. RT edelleen huomauttaa, että hallitusohjelmassa edellytetään rakentamismääräyskokoelman uusimisessa tarkasteltavan kaikkia osioita siinä valossa, ettei sääntely estä järkevää puurakentamista. Tätä työtä mm. Rakennusteollisuus RT ry on tehnyt laajoissa yhteistyöryhmissä yhdessä ympäristöministeriön kanssa. Hallitusohjelma ei kuitenkaan edellytä, että Yhdessä yhteiskuntaa rakentaen: Talonrakennusteollisuus Rakennustuoteteollisuus Infra Tekninen urakointi Pinta Rakennusteollisuus RT ry Y-tunnus puh faksi etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi PL 381 (Unioninkatu 14) Helsinki

2 2 (7) puurakentamista tulisi suosia laeilla ja asetuksilla. Tälle ei ole perusteita edes lain perimmäinen tarkoitus huomioiden (rakennusten energiatehokkuuden kokonaisvaltainen parantaminen). Ehdotetuilla helpotuksilla siirrettäisiin ainoastaan huonommasta energiatehokkuudesta aiheutuva rasite (ympäristövaikutukset ja kustannukset) rakennuksen pitkään käyttövaiheeseen ja kuluttajalle. RT esittää, että edellä todettu yleisperustelujen kohta perusteettomana, kilpailua vääristävänä sekä ko. lain olennaisiin tavoitteisiin ja yleisesti lakitekstin perusteluihin soveltumattomana poistetaan. RT katsoo, että loma-asuntojen osalta helpotuksia salliva käytäntö voi jatkua. Yksityiskohtaisten perustelujen kohdassa 1 Lakiehdotuksen perustelut, liittyen 117 g :n 5 momenttiin, todetaan seuraavaa: Kohdassa neljä, joka on voimassa olevassa säännöksessä kohta kahdeksan, on asetuksenanto-valtuus energiatehokkuuden vaatimustasojen antamisesta rakennuksen käyttötarkoituksen perusteella. Ehdotetaan, että valtuus koskisi myös luonnonvarojen säästeliään kulumisen ottamista huomioon vaatimustasoissa. Tälle on peruste voimassa olevan pykälän 1 momentissa, jossa edellytetään paitsi energian myös luonnonvarojen säästeliään kulumisen huomioon ottamista uutta rakennusta suunniteltaessa ja rakennettaessa. Energian ja luonnonvarojen säästeliästä kulumista tarkastellaan elinkaariominaisuuksina, rakennuksen resurssitehokkuus laajemmin huomioon ottaen kuin vain energian kulumisen osalta. Esimerkiksi massiivipuurakennuksilla on resurssitehokkuuden kannalta kestäviä elinkaariominaisuuksia, jotka voidaan ottaa huomioon energiatehokkuusvaatimuksista tarkemmin säädettäessä. RT huomauttaa, että massiivipuurakenteiden helpotuksia U-arvoon ja E-lukuun (ks. RT:n huomiot luonnokseen ympäristöministeriön asetukseksi uuden rakennuksen energiatehokkuudesta) on perusteltu epämääräisesti kestävillä elinkaariominaisuuksilla liittäen ne luonnonvarojen säästeliään kulumisen huomioon ottamiseen vaatimustasoissa. Mitään läpinäkyvää ja uskottavaa laskenta- tai arviointimenetelmää ei esityksen perusteluissa ja lakiehdotuksessa ole esitetty. Jos resurssitehokkuus ja elinkaariominaisuus sisällytetään termeinä ja huomioitavina ominaisuuksina lakiin ja asetuksiin, ne tulee tarkoin määritellä myös käytettävien laskenta- tai arviointimenetelmien osalta; näiden tulee olla läpinäkyviä ja uskottavia, materiaalineutraalisti kaikkiin rakennusmateriaaleihin ja rakenneratkaisuihin sovellettavissa sekä eurooppalaisiin ja/tai kansainvälisiin standardeihin pohjautuvia. Todellisuudessa säännösten mahdollistama huonompi energiatehokkuus heikentää massiivipuurakennusten ekologista kestävyyttä, koska valtaosa rakennusten ympäristövaikutuksista kertyy juuri lämmitys- ja jäähdytysenergian käytöstä. Vastaavia kestäviä elinkaariominaisuuksia ja siten helpotusvaatimuksia voidaan esittää rakennuksen koko elinkaaren kattavan elinkaariarvioinnin keinoin myös muille materiaaleille kuten massiivisille mineraalipohjaisille rakenteille. RT esittää, että yksityiskohtaisten perustelujen em. kohdasta poistetaan viittaukset resurssitehokkuuteen ja elinkaariominaisuuksiin laskenta- ja arviointimenetelmiltään määrittelemättöminä. Lisäksi RT esittää, että esimerkki massiivipuurakennuksiin ja niiden kestäviin elinkaariominaisuuksiin poistetaan. Yksittäisille materiaaleille tai rakenteille annettavista helpotuksista RT on lausunut kohdassa Luonnos ympäristöministeriön asetukseksi uuden rakennuksen energiatehokkuudesta lähtökohtana se, ettei yksittäisille materiaaleille tai rakenteille tule antaa mitään perusteettomia helpotuksia.

3 3 (7) 117 g Energiatehokkuus Pykälän 3 momentin mukaan Energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen tämän lain mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraisen korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Yhdyskunnan toimivuuden ja kuntien rakentamien infrastruktuurijärjestelmien tehokkuuden kannalta lisä- ja täydennysrakentaminen on hyvin kannatettavaa, kun samalle verkostolle saadaan lisää käyttäjiä ilman lisäinvestointeja. Tällä hetkellä kuitenkin kuntien toimintatavat lisä- ja täydennysrakentamisen osalta vaihtelevat hyvin paljon toisien rinnastaessa sen korjausrakentamiseen, kun toiset näkevät sen uudisrakentamisena. Mikäli lisä- ja täydennysrakentamista halutaan edistää, tulisi lisä- ja täydennysrakentaminen ottaa mukaan ym. momenttiin, ne kun ovat aina tapauskohtaisia ja kustannustehokkuudeltaan jo valmiiksi haastavia. RT esittää, että pykälän 3 momenttia muutetaan seuraavasti: Energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen tämän lain mukaan rakennus- ja toimenpideluvanvaraisen korjausja muutostyön, lisä- ja täydennysrakentamisen tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Pykälän 5 momentin mukaan ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa uuden rakennuksen rakentamista, rakennuksen korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta varten tarvittavia tarkempia säännöksiä mm: 4) rakennuksen käyttötarkoituksen perusteella tapahtuvasta energiatehokkuuden vaatimustasojen asettamisesta ja luonnonvarojen säästeliään kulumisen ottamisesta huomioon niissä; Tätä lain kohtaa on todennäköisesti sovellettu luonnoksessa ympäristöministeriön asetukseksi uuden rakennuksen energiatehokkuudesta (pykälät 5 ja 8) seuraavan yksityiskohtaisten perusteiden kohdan mukaan: Kohdassa neljä, joka on voimassa olevassa säännöksessä kohta kahdeksan, on asetuksenanto-valtuus energiatehokkuuden vaatimustasojen antamisesta rakennuksen käyttötarkoituksen perusteella. Ehdotetaan, että valtuus koskisi myös luonnonvarojen säästeliään kulumisen ottamista huomioon vaatimustasoissa. Tälle on peruste voimassa olevan pykälän 1 momentissa, jossa edellytetään paitsi energian myös luonnonvarojen säästeliään kulumisen huomioon ottamista uutta rakennusta suunniteltaessa ja rakennettaessa. Energian ja luonnonvarojen säästeliästä kulumista tarkastellaan elinkaariominaisuuksina, rakennuksen resurssitehokkuus laajemmin huomioon ottaen kuin vain energian kulumisen osalta. Esimerkiksi massiivipuurakennuksilla on resurssitehokkuuden kannalta kestäviä elinkaariominaisuuksia, jotka voidaan ottaa huomioon energiatehokkuusvaatimuksista tarkemmin säädettäessä. Yksityiskohtaisten perustelujen kohtaan 1 edellä tehtyjen huomioiden mukaisesti RT esittää, että kyseisin perusteluin ja lain kohdan perusteella energiatehokkuuden vaatimustasoja ei tule asetuksella (Luonnos ympäristöministeriön asetukseksi uuden rakennuksen energiatehokkuudesta) helpottaa massiivipuurakennusten osalta, kuten nyt ko. asetusluonnoksessa on tehty (pykälät 5 ja 8).

4 4 (7) Luonnos valtioneuvoston asetukseksi rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista RT:llä ei ole tähän asetusluonnokseen kommentoitavaa. Luonnos ympäristöministeriön asetukseksi uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 5 Rakennuksen käyttötarkoitusluokat ja energiatehokkuuden vertailuluvun vaatimustasot Kuten johdannossa todettiin, nyt käynnissä oleva määräystyö perustuu hyvin pitkälti FIn- ZEB-hankkeen tuloksiin ja johtopäätöksiin. Yhtenä kantavana ajatuksena oli energiatehokkuustoimenpiteiden kustannusoptimaalisuus: suoritetaan ne toimenpiteet, jotka maksavat itsensä takaisin asuinrakennusten osalta 30 vuodessa ja muiden rakennustyyppien osalta 20 vuodessa. RT pyysi Insinööritoimisto Vesitaito Oy:tä tekemään E-lukulaskelmia nyt lausuntokierroksella olevia E-lukurajoja ja laskentamenetelmiä analysoiden. Pykälässä oleva lista rakennustyyppien E-lukujen raja-arvoille on otettu suoraan FInZEB-hankkeen tuloksista käyttäen nyt lausunnolla olevia energianmuuntokertoimia. FInZEB-hankkeen tuloksia tarkastellessa on kuitenkin huomioitava kolme selkeää eroa, jotka vaikuttavat E-lukulaskelmien tuloksiin: 1) FInZEB-hankkeessa käytettiin laskennassa FINVAC-käyttöprofiileita. Näitä profiileita käytettiin FInZEB-hankkeessa siten, että valaistuksen ja kuluttajalaitteiston vuoden kokonaiskulutukset eroavat siitä kokonaiskulutuksesta, joka saadaan RakMK D3:n käyttöprofiililla. Tämä ei kuitenkaan ole energialaskentasääntöjen puitteissa sallittua, joten saadut tulokset eivät sovellu käytettäväksi E-lukujen raja-arvojen pohjaksi. 2) FInZEB-hankkeen laskelmissa eri rakennustyypeissä käytettiin sellaisia ilmanvaihtokoneiden vuosihyötysuhteita, joita ei nykytekniikalla ole saavutettavissa; vaihteluväli oli rakennustyypistä riippuen %, kun nykytekniikalla on mahdollista päästä noin 70 %:n vuosihyötysuhteisiin. 3) FInZEB-hankkeessa käytettiin taulukkoarvoja parempia lämmönjakelujärjestelmän hyötysuhteita ja kylmäsiltojen lisäkonduktanssien arvoja. Vesitaidon raportin mukaan näitä arvoja edellyttävät toimenpiteet ovat kuitenkin niin kalliita, että toimenpiteet eivät ole kustannustehokkaita. Insinööritoimisto Vesitaito Oy:n tekemä raportti löytyy lausunnon liitteenä 1. Raportissa on mielestämme esitetty hyvin perustellusti kustannusoptimaaliset toimenpiteet eri rakennustyypeille ja niiden vaikutukset E-lukuun. RT esittää, että pykälässä oleva lista rakennustyyppien energiatehokkuuden vertailulukujen raja-arvoille on seuraava:

5 5 (7) Luokka 1) Pienet asuinrakennukset: a) Erillinen pientalo ja ketjutalon osana oleva rakennus, joiden lämmitetty nettoala (Anetto) on alle 85 m / Anetto b) Erillinen pientalo ja ketjutalon osana oleva rakennus, joiden lämmitetty nettoala (Anetto) on 85 m 2 tai enemmän kuitenkin alle 120 m c) Erillinen pientalo ja ketjutalon osana oleva rakennus, joiden lämmitetty nettoala (Anetto) on 120 m 2 tai enemmän kuitenkin enintään 150 m Anetto d) Erillinen pientalo ja ketjutalon osana oleva rakennus, joiden lämmitetty nettoala (Anetto) on 150 m 2 tai enemmän kuitenkin enintään 600 m 2 e) Erillinen pientalo ja ketjutalon osana oleva rakennus, joiden lämmitetty nettoala (Anetto) on enemmän kuin 600 m 2 92 f) Rivitalo ja enintään kaksikerroksinen asuinkerrostalo 105 Luokka 2) Vähintään kolmikerroksinen asuinkerrostalo 85 Luokka 3) Toimistorakennus, terveyskeskus a) Toimistorakennus tai terveyskeskus, joiden lämmitetty nettoala (Anetto) on 1000 m 2 tai alle 90 b) Toimistorakennus tai terveyskeskus, joiden lämmitetty nettoala (Anetto) on enemmän kuin 1000 m 2 80 Luokka 4) Liikerakennus, myymälähalli, tavaratalo, kauppakeskus, myymälärakennus, teatterit, ooppera-, konsertti- ja kongressitalo, elokuvateatteri, kirjasto, arkisto, museo, taidegalleria, näyttelyhalli 115 Luokka 5a) Majoitusliikerakennus, hotelli, asuntola 130 Luokka 5b) Palvelutalo, vanhainkoti, hoitolaitokset 150 Luokka 6) Opetusrakennus ja päiväkoti 90 Luokka 7) Liikuntahalli 95 Luokka 8) Sairaala 300 Luokka 9) Muu rakennus, kuten varastorakennus, liikenteen rakennus, uimahalli, jäähalli tai määräajan paikallaan pysyvä siirtokelpoinen rakennus 116 0,04 Anetto ei raja-arvoa Yllä ehdotetuilla raja-arvoilla rakennustyyppikohtaisesti energiatehokkuus kiristyisi nykyvaatimuksiin verrattuna 5 23 %. Tämä kuvastaa sitä, että eri rakennustyyppien kustannusoptimaaliset toimenpiteet vaihtelevat ja osa rakennustyypeistä on jo hyvin energiatehokkaita. Myös rakennuksen koko ja muoto vaikuttavat paljon rakennukselle laskettavaan E-lukuun ja näihin tekijöihin ei rakennushankkeeseen ryhtyvä pysty aina vaikuttamaan. RT edelleen tavoittelee samaa asiaa kuin FInZEB-hankekin, eli suoritetaan ne toimenpiteet, jotka ovat kustannusoptimaalisia, mutta ei pakoteta rakennushankkeeseen ryhtyvää tekemään kustannustehottomia investointeja. Täytyy kuitenkin muistaa, että nyt määritellään ainoastaan minimiarvot, parempaa saa rakentaa. Jos luonnosmääräykset tulisivat voimaan nyt lausunnolla olevan tasoisina, aiheuttaa se huomattavia lisäkustannuksia rakennettaessa uusia kohteita verrattuna nykyiseen käytäntöön. RT katsoo, että hirsirakentamista terminä ja sille aiemmissa määräyksissä myönnettyjä energiatehokkuuteen liittyviä helpotuksia ei tule laajentaa koskemaan muita yksiaineisia rakenteita kuten massiivisia CLT-levyjä, joiden käytöstä yksiaineisena rakenteena ei ole mitään käyttökokemusta. Lisäksi tässä tapauksessa termi massiivi vääristää kilpailua jopa muun

6 6 (7) tyyppiset puurakenteet huomioiden ( pitkästä tavarasta tehdyt rakenteet, elementtirakenteet, moduulirakenteet). Hirsirakentamiselle jo aiemmin myönnetyt helpotukset mm. pientalorakentamisessa ovat johtaneet epäterveeseen ja todennäköisesti kilpailulainsäädännön vastaiseen kilpailuun; tämä näkyy käytännössä markkinaosuuksien muutoksina. RT esittää, että lause Massiivipuurakennusta suunniteltaessa saadaan edellä 1 momentissa esitetyt raja-arvot ylittää käyttötarkoitusluokan 1 a-e rakennuksessa 15 prosenttia ja muussa rakennuksessa 10 prosenttia poistetaan. Samoin RT esittää poistettavaksi myös suurempia ulkoseinien U-arvoja massiivipuurakenteille (ks. kohta 8 Rakennuksen vaipan lämpöhäviö ). 8 Rakennuksen vaipan lämpöhäviö Edellisessä kohdassa (5 ) annetuin perustein RT esittää poistettavaksi massiivipuurakenteille muita seinärakenteita suuremman ulkoseinien U-arvon määrittävän kohdan b). a) seinä 0,17 W/(m2 K); b) massiivipuuseinä, jonka keskimääräinen paksuus on vähintään 180 mm 0,40 W/(m2 K); 21 Lämmin käyttövesi Rakennusten energiatehokkuuden parantuessa lämpimän käyttöveden osuus rakennuksen kokonaisenergian kulutuksesta on noussut merkittävästi. Pykälässä 21 annetaan taulukkomuodossa käyttötarkoitusluokittain lämmitysenergian nettotarve lämpimälle käyttövedelle. Nettotarve perustuu lämpimän käyttöveden ominaiskulutukseen, jolle on annettu arvot samaisessa taulukossa. Hyvillä suunnitteluratkaisuilla voidaan lämpimän käyttöveden kulutusta kuitenkin alentaa, joka tulisi voida ottaa huomioon rakennuksen E-lukua laskettaessa. RT esittää, että 21 :ään lisätään seuraava teksti: Energiankulutuksen laskennassa voidaan käyttää edellä mainittua pienempää lämpimän käyttöveden lämmitysenergian nettotarpeen arvoa, mikäli tämä voidaan perustella erillisselvityksellä osana energialaskennan lähtötietoja. Luonnos ympäristöministeriön asetukseksi uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta 5 Sisäilman laatu Taulukko 1 Sisäilman epäpuhtauksien pitoisuuden arvoja rakennuksen sisäilmaston suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi esittää uusina epäpuhtauksina pienhiukkaset PM2,5, hengitettävät hiukkaset PM10, TVOC:n sekä teolliset mineraalikuidut. Koska kyse on sisäilman laadun suunnittelussa käytettävistä epäpuhtauksien pitoisuusarvoista ja jotka koskevat kuusi kuukautta käytössä ollutta rakennusta, jonka ilmanvaihto on pidetty jatkuvasti käynnissä suunnitellun käyttöajan ilmanvaihdon ilmavirralla, epäselväksi jää se, kuinka nämä suunnittelussa kohdennetaan epäpuhtauksien eri lähteisiin. Epäselväksi jää myös se, kuinka sisäilmaston suunnittelu ja toteuttaminen linkittyvät toisiinsa epäpuhtauksien pitoisuuden arvojen osalta.

7 7 (7) TVOC on epämääräinen sisäilmaston epäpuhtauksien parametri, koska sen määrittelyssä siihen sisältyy niin haitallisia kuin haitattomia aineita. Lisäksi suunnitteluarvon ja todennettujen arvojen linkittäminen uskottavasti toisiinsa on eri TVOC-lähteet huomioiden vähintäänkin epämääräistä. RT esittää, että TVOC:ta ei sisällytetä epäpuhtautena taulukkoon 1. Teolliset mineraalikuidut terminä on epäselvä ja määrittelemättä. Ennen se esittämistä epäpuhtautena tulisi selvittää seuraavaa: - Mitä tarkoitetaan teollisilla mineraalikuiduilla ; missä ne on määritelty? - Voiko sama raja olla sekä bioliukeneville että ei bioliukeneville kuiduille? - Mikä on yksikkö? Mistä raja-arvo 0,1 kuitua/cm 2 on saatu? Miten mittaus tehdään? - pienhiukkaset ja hengitettävän hiukkaset on esitetty omina epäpuhtauksina; eivätkö ne kata myös teolliset mineraalikuidut? RT esittää, että ennen kuin taulukon 1 epäpuhtauksista ja niiden enimmäispitoisuuksista päätetään, ympäristöministeriö laatii asiaa selventävän muistion ja konsultoi rakennusteollisuutta ja materiaalivalmistajia lisälausuntojen antamisen taustatiedoksi ja tueksi. Tämä lausuntokirje on toimitettu sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo.ym@ymparisto.fi Rakennusteollisuus RT ry Tarmo Pipatti toimitusjohtaja