YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS ASIA. Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Seinäjoki (Ylistaro) HAKIJA

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 216/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/38/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Seinäjoki (Ylistaro) Istolahti Tapio ja Päivi Ylistarontie Ylistaro TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Liike- ja yhteisötunnus: Maidontuotantoa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta lypsylehmille ja juottovasikoille ja samalla nykyistä navettaa korjataan hiehoille ja vasikoille sopivaksi. Laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja on enintään 165 lypsylehmälle, 83 hieholle ja 65 alle 6 kk ikäiselle vasikalle. Tilalla on nykyisin 70 lypsylehmää, 45 hiehoa ja 18 vasikkaa (alle 6 kk:n ikäisiä). Laajennuksen yhteydessä tilakeskukseen rakennetaan lisää lietelannan varastointitilaa ja tuorerehua varten kaksi uutta laakasiiloa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Eläinsuojat, lietesäiliöt, kuivalantalat ja laakasiilot sijaitsevat Seinäjoen kaupungin Ylistaron Kaukolan kylän kiinteistöllä Ojakuusi RN:o 107:1. Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 Tämän päätöksen mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, jäljempänä Etelä-Pohjanmaan ELY- keskus. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Olemassa olevalla toiminnalla on Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa. jonka mukaan eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 55 lypsylehmää, 36 hiehoa ja 34 vasikkaa (alle 6 kk). Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi Hakemuksen liitteenä on maanvuokrasopimuksia (5 kpl) yhteensä 38,3 ha:n peltopinta-alasta ja lannan levittämissopimuksia (2 kpl) yhteensä 45,6 ha peltopinta-alasta. Tila sijaitsee haja-asutusalueella. Sijaintikiinteistö rajoittuu lounaassa Vaasa- Seinäjoki junarataan ja koillisessa Ylistarontiehen (vt 18). Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä ja ympäristöministeriön vahvistamassa maakuntakaavassa alueelle on merkitty junaradan läheisyyteen siirtoviemärin ja syöttövesijohdon tarve (ei muita aluevarauksia). Tilaa vastapäätä, Ylistarontien toisella puolella, on asemakaavoitettu teollisuusalue. Ylistarossa on vireillä osayleiskaavan laatiminen ja kaavaehdotuksessa eläinsuojan sijaintikiinteistö on merkitty ME-alueeksi (kotieläintalouden suuryksikön alue). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kaikki tuotantorakennukset sekä lanta- ja rehuvarastot sijaitsevat Seinäjoen kaupungissa (743) Ylistaron Kaukolan kylässä (425) kiinteistöllä Ojakuusi (RN:o 107:1), joka sijaitsee noin 10 km Ylistaron keskustasta kaakkoon päin. Uusi pihatto sijaitsee noin 160 m etäisyydellä nykyisestä navetasta etelään päin. Uusi pihattorakennus on lähimmillään noin 40 m päässä Vaasa- Seinäjoki junaradasta ja noin 200 m päässä Ylistarontiestä. Uudet lietesäiliöt rakennetaan uuden pihaton pohjoispuolelle lähelle nykyistä m 3 :n lietesäiliötä. Tila sijaitsee Kainastonluoman valuma-alueella (42.026). Eläinsuojan sijaintikiinteistö rajoittuu pohjoisessa Kainastonluomaan, joka laskee Kyrönjokeen. Kyrönjoki on noin 10 km etäisyydellä tilasta. Lähin pohjavesialue on Kivistönmäki ( , I luokka), joka sijaitsee 1,4 km etäisyydellä uudesta pihatosta länteen päin. Lähin luonnonsuojelualue on Kivistönmäen Natura -alue (FI ), joka sijaitsee uudesta pihatosta 3,4 km etäisyydellä etelään päin.

3 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA 3 Alle 400 m etäisyydellä nykyisestä eläinsuojarakennuksesta ja suunnitellusta laajennuksesta on neljä asuinrakennusta. Ylistarontien koillispuolella, noin 330 m etäisyydellä uudesta pihattorakennuksesta, on metalliteollisuutta. Lähimpänä nykyistä navettaa (60 m etäisyydellä koilliseen päin) sijaitsevassa asuinrakennuksessa (Kuusimäki RN:o 104:1) asuu hakijan lähisukulainen. Myös 200 m etäisyydellä nykyisestä navetasta itään päin olevassa asuinrakennuksessa (Saari RN:o 10:145) asuu hakijan lähisukulainen. Lähin ulkopuolisen omistama asuinrakennus (Huhta RN:o 10:176) sijaitsee 150 m nykyisestä navetasta pohjoiseen. Uudesta pihattonavetasta on hakijan lähisukulaisten asuinrakennuksiin 200 m (RN:o 10:145) ja 220 m (RN:o 104:1). Uutta pihattonavettaa lähin ulkopuolisen omistama asuinrakennus sijaitsee 220 m itään päin (Markkula RN:o 10:173). Tuotantorakennusten (nykyinen ja tuleva) ja em. naapurien asuinrakennusten välissä on hakijan omistamaa kuusivaltaista metsää. Eläintilat Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 70 lypsylehmää, 45 hiehoa ja 18 vasikkaa (alle 6 kk). Sonnivasikat myydään kahden viikon ikäisenä välitykseen. Toimintaa laajennetaan rakentamalla tilakeskuksen yhteyteen uusi pihattonavetta lypsylehmille (165 kpl) ja juottovasikoille (20 kpl). Nykyistä navettaa korjataan hiehoille (83 kpl) ja vasikoille (45 kpl) sopivaksi. Laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja on enintään 165 lypsylehmälle, 83 hieholle (56 kpl kk ja 27 kpl 6-12 kk) ja 65 alle 6 kk ikäiselle vasikalle. Lisäksi laajennuksen yhteydessä rakennetaan uuden pihattonavetan yhteyteen kaksi uutta lietesäiliötä (a m 3 ) ja nykyisten laakasiilojen kylkeen kaksi uutta laakasiiloa. Tilalla käytetään Seinäjoen kaupungin vesijohtovettä. Eläinten rehuseos jaetaan ruokintapöydille apevaunuilla. Eläimiä ei laidunneta. Lehmät lypsetään uudessa pihatossa kahdella lypsyrobotilla. Tilan tuotanto on laajennuksen jälkeen kg maitoa ja kg naudanlihaa. Nykyisessä navetassa on koneellinen ilmanvaihto. Tulevassa lypsylehmäpihatossa on luonnollinen ilmanvaihto (poisto kattohormeista ja korvausilma avattavien verhoseinien kautta). Lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi Laajennuksen jälkeen uuteen pihattoon sijoittuvien 165 lypsylehmän ja nykyiseen navettaan sijoittuvien 56 yli 12 kk:n ikäisen hiehon, 27 iältään 6-12 kk:n hiehon ja 11 vasikan (alle 6 kk) lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Uudessa pihattonavetassa käsitellään myös 15 sairaspaikan lanta lietelantana. Nykyisen navetan yhteydessä on peltikatteella katettu 400 m 3 betonisäiliö, joka täytetään alakautta. Lähellä tulevaa pihattonavettaa (noin 100 m nykyisestä navetasta etelään) sijaitsee olemassa oleva m 3 kattamaton betonisäiliö. Hakija on kertonut käyttävänsä laajennuksen käyttöönoton jälkeen myös tässä m 3 :n lietesäiliössä turvekatetta. Kun 400 m 3 :n lietesäiliö on

4 4 täyttymässä, siitä pumpataan irrotettavalla letkulla lietettä m 3 :n säiliön vieressä sijaitsevaan täyttökaivoon ja siitä säiliön alaosaan. Uusi pihattonavetta toimii slalomlannanpoistojärjestelmällä. Uuden pihattonavetan lietekuilujen tilavuus on alkuperäisen hakemuksen mukaan 406 m 3, mutta hakija on ilmoittanut myöhemmin (täydennys ) lietekuilutilavuudeksi m 3. Uuden pihattonavetan lähelle rakennetaan kaksi uutta betonista lietesäiliötä (a m 3 ), jotka katetaan turpeella. Uudet lietesäiliöt täytetään pumppaamalla liete pihattonavetan koillispäädyssä olevasta slalompumppukaivosta säiliöiden alaosaan. Tilalla on laajennuksen jälkeen lietelannan varastointitilavuutta (lietekuiluineen) yhteensä m 3. Laajennuksen jälkeen kuivikelannalla on uudessa pihattonavetassa 20 juottovasikkaa ja poikimakarsinat sekä nykyisessä navetassa 34 vasikkaa (alle 6 kk) ja sairaskarsinat. Kuivikkeena käytetään yleensä turvetta ja tarvittaessa lisäksi olkea tai kutterinpurua. Uuden pihaton kahdessa poikimaosastossa (yht. 100 m 2 ) on 0,3 m paksu kestokuivikepohja, joka tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa. Poikimaosastojen ryhmäkarsinoiden ruokintapuoli on ritiläpohjalla, jolloin lietekuiluihin valuva virtsa pidentää makuupaikan kuivikkeiden vaihtoväliä. Lehmä ja vasikka siirtyvät noin 1 vrk kuluessa poikimakarsinasta omille paikoilleen. Lehmävasikat siirretään muutaman päivän ikäisinä nykyiseen navettaan. Nykyisen navetan yhteydessä on kaksi kattamatonta kuivalantalaa, joiden varastointitilavuus on yhteensä m 3. Molemmissa kuivalantaloissa on kolmella sivulla reuna, ajoluiska (korkeus 60 cm) ja betoninen kuormauslaatta. Nykyisen 400 m 3 katetun lietesäiliön vieressä olevan lantalan reunojen korkeus vaihtelee 1,2-3 m. Toisessa lantalassa on 3 m korkuiset reunat. Kuivalantaloista imetään tarvittaessa suotovesiä ja levitetään lietelannan kanssa pellolle tai viedään lietekärryillä lietesäiliöön. Tilalla muodostuu tankin ja lypsyrobottien pesusta sekä sosiaalitilojen harmaista vesistä yhteensä noin 500 m 3 pesuvesiä, jotka johdetaan lietesäiliöihin. Uuteen pihattonavettaan ei tule WC-tiloja. Nykyisessä navettarakennuksessa on WC ja sakokaivot, mutta ne eivät ole enää käytössä. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivikelanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä noin 174 ha, josta omaa on 90 ha, vuokrapeltoa 38,34 ha ja sopimuspeltoa 45,6 ha. Lanta levitetään keväällä viikoilla (60%), kesällä viikoilla (20 %) ja syksyllä viikoilla (20 %). Lietelanta levitetään urakoitsijan sijoittavalla levityskalustolla. Kuivikelanta levitetään pellon pinnalle ja kynnetään pian levityksen jälkeen. Tilan peltolohkot sijaitsevat pääosin noin kilometrin säteellä talouskeskuksesta. Kauimmaiset lannanlevitykseen käytettävät pellot sijaitsevat noin 7 km etäisyydellä tuotantorakennuksista. Mikään lannanlevityspelloista ei sijaitse pohjavesialueella.

5 5 Säilörehun varastointi Esikuivattu säilörehu (noin t/v) varastoidaan laakasiiloihin. Tilalla on nykyään neljä laakasiiloa. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan konehallin takana sijaisevien kahden olemassa olevan siilon kylkeen kaksi uutta siiloa. Näistä neljästä laakasiilosta kerätään puristenesteet kahteen 2 m 3 :n umpisäiliöön. Nykyisen navettarakennuksen vieressä on kaksi laakasiiloa, joista kerätään puristeneste kahteen umpisäiliöön (a 1 m 3 ). Rehun säilöntään käytetään maitohappobakteereita tai märälle rehulle AIV-liuosta. Puristeneste levitetään kasvukaudella suoraan pellolle. Pilaantunut rehu varastoidaan kuivalantalassa ja käytetään lannoitteena pellolla. Polttoaineet ja kemikaalit Asuinrakennuksen lähellä on kaksi litran ja yksi litran säiliö. Kuivaajan yhteydessä on yksi litran säiliö. Polttoainesäiliöt ovat tasaisella betonilaatalla olevia yksivaippasäiliöitä. Säiliöissä ei ole ylitäytönestintä eikä laponestolaitetta. Muita öljytuotteita säilytetään enintään 400 litraa tynnyreissä konehallissa, jossa on asfalttilattia (ei viemäriä), Kasvinsuojeluaineita hankitaan keväällä vain yhden kasvukauden tarvetta vastaava määrä. Lannoitteita hankitaan talvikaudella viljelyssuunnitelman mukaisesti yhdellä kasvukaudella tarvittava määrä ja ne varastoidaan suursäkeissä konehallissa. Eläinsuojissa käytettävät pesuaineet säilytetään tuotantorakennuksissa asianmukaisissa paikoissa. Eläinten hoidossa tarvittavat lääkeaineet säilytetään asuinrakennuksessa. Jätteet Kuolleet eläimet (noin 8 kpl/v) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Pilaantunut rehu varastoidaan kuivalantalassa ja käytetään lannoitteena pellolla. Muovijäte ja metalliromu toimitetaan Lakeuden Ympäristöhuolto Oy:n keräykseen. Vaaralliset aineet (jäteöljyt, loistelamput ja akut) toimitetaan Ylistaron jäteasemalle (Lakeuden Etappi Oy). Jalostukseen kelpaamaton maito johdetaan lietesäiliöön. Yhdyskuntajäte toimitetaan kunnalliseen jätteenkeräykseen. Toiminnasta aiheutuva liikenne Liikennöinti tulee lisääntymään tilalla jonkin verran laajennuksen johdosta. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Rehukuljetuksia on viikoittain ja eläinkuljetuksia joka toinen viikko. Eläinlääkäri käy tilalla kerran kuukaudessa. Lantaa levitetään noin 2 vrk/ levitysjakso (3-4 levitysjaksoa). Rehua tehdään noin 3-4 päivää/sato (2 satokautta). Aperuokinta aiheuttaa traktoriliikennettä tilakeskuksen sisällä.

6 6 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Lietesäiliöt katetaan kelluvalla turvekatteella. Uuden tuotantorakennuksen ilmanvaihto perustuu luonnolliseen ilmanvaihtoon. Rakennuksen katon harjalla on useita poistohormeja, jolloin ei pääse syntymään pistekuormitusta poistoilmasta. Tila kuuluu tuotosseurantaan. Ruokinta suunnitellaan tarvenormien mukaisesti yliruokintaa välttäen. Lanta levitetään peltoon sijoittavalla levityskalustolla. Lietteen levityksen aikana pyritään lietesäiliöiden ympäristö pitämään siistinä ja peltolohkojen läheisyydessä oleva asutus pyritään ottamaan huomioon. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Tuotantorakennus rakennetaan palomääräysten mukaisesti ja sinne asennetaan valvontakamerat. Tulipalojen varalle tilalla on palohälyttimet ja alkusammuttimia. Tilalla on sähkökatkojen varalle aggregaatti. Karja ruokitaan apevaunulla, joka ei ole riippuvainen sähköstä. Lupahakemuksen täydennykset Hakijat ovat täydentäneet hakemustaan , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Lausunnot Hakemuksesta on kuulutettu Seinäjoen kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Epari Etelä-Pohjanmaa-lehdessä Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Seinäjoen kaupungintalolla. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tilalle on tehty ympäristölupahakemuksen johdosta tarkastuskäynti Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Aluehallintovirasto on pyytänyt lupahakemuksesta lausuntoa Seinäjoen kaupunginhallitukselta, Seinäjoen ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselta. Lisäksi hakija on pyytänyt rakennushankkeesta lausuntoa liikennevirastolta. Seinäjoen kaupunginhallitus ei ole jättänyt lausuntoa.

7 7 Seinäjoen kaupungin ympäristötarkastaja (ympäristölautakunta siirtänyt toimivallan) puoltaa antamassaan lausunnossa ympäristöluvan myöntämistä eläinsuojan laajennukselle. Lausunnossa todetaan, että eläinsuojaa lähinnä olevat kaksi asuinrakennusta ovat hakijan lähisukulaisten käytössä. Rakennettavasta pihatosta on kiinteistöllä Huhta (RN:o 10:176) sijaitsevaan asuinrakennukseen yli 350 metriä, joten laajennuksesta ei aiheutune kohtuutonta haittaa tälle kiinteistölle. Kiinteistöllä Markkula (RN:o 10:173) sijaitsevasta asuinrakennuksesta on pihattoon noin 220 metriä, mutta välissä on metsää eikä kiinteistöltä siten ole näkymää uuteen pihattoon. Eläinsuojien aiheuttamat haitat johtuvat usein lietesäiliön tyhjentämisestä ja lannan kuljettamisesta. Asemapiirustuksen mukaan rakennettavista lietesäiliöistä on riittävästi etäisyyttä lähimpiin asuinrakennuksiin. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan jälkeen lantapatteria, lantalaa, virtsa- tai lietesäiliötä ei saa sijoittaa 100 metriä lähemmäksi naapurin asuntoa ilman naapurin suostumusta. Lietelannan kuljettamisen ja levittämisen tulee hoitamaan urakoitsija, jolla on käytössä multauslaitteet. Hakijan tulee huolehtia, että ympäristöluvan määräykset, jotka koskevat lannan levitystä, tulevat myös urakoitsijan tietoon. Lannan levitys tulee suorittaa siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Hakijan käytössä olevat polttoainesäiliöt ovat jo tiiviillä alustalla. Sen lisäksi Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan tankkauskäytössä olevat säiliöt tulee varustaa niin, että säiliön vapaa tyhjeneminen estyy. Ylistaron osayleiskaava on vireillä ja kaavaehdotuksessa kiinteistöllä on MEmerkintä (kotieläintalouden suuryksikön alue). Eläinsuojan laajentuminen on jo huomioitu kaavaehdotuksessa. Kaavaehdotuksessa radan varteen noin 1 km:n päähän Istolahden tilasta on suunniteltu mm. puutavaran kuormausaluetta, joten alueen maankäyttö tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että suunnitellun laajennuksen jälkeen eläinyksikkömäärä on noin 1322, jonka vähimmäisetäisyys häiriintyvästä kohteesta on Ympäristöministeriön ohjeen 1/2010 liitteen 4 mukaan normaaleissa olosuhteissa 320 metriä ja suotuisissa olosuhteissa 300 metriä. Etäisyyssuositukset koskevat uusia hankkeita, mutta niitä sovelletaan tapauskohtaisesti myös laajennuksia. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan laajennushankkeiden vähimmäisetäisyys lähimpään naapuriin tulisi olla 100 metriä. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat noin 205 metrin etäisyydellä koillisessa, 250 metrin etäisyydellä lännessä ja 225 sekä 300 metrin etäisyydellä pohjoisessa. Kaksi lähintä asuinrakennusta kuuluu hakijan vanhemmille sekä veljelle, ELY-keskus katsoo, että etäisyydet lähimpiin naapureihin ovat riittävät ja laajennus voidaan toteuttaa suunnitelman mukaan. Kotieläinrakennuksia suojaava puusto tulee säilyttää haju- ja meluhaittojen ehkäisemiseksi.

8 8 ELY-keskus katsoo, että lietelannan sekä kuivalannan varastointiin esitetty lantatilavuus voidaan hyväksyä riittäväksi. Nitraattiasetuksen (931/2000) 12 kuukauden tilavuusvaatimus täyttyy. Polttoainesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä laitteella, lapon estolaitteella, kaksoisvaipparakenteella tai suoja-altaalla sekä katoksella. Liikennevirasto toteaa antamassaan lausunnossa, että kohde sijaitsee lähimmillään 35 metrin etäisyydestä Seinäjoki-Vaasa radasta. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon, että rakennuspaikka sijaitsee rautatiemelun ja rautatiestä aiheutuvan tärinän vaikutusalueella. Mahdollisesti tarvittavat melun- ja tärinäntorjuntarakenteet on tehtävä tontille tontin omistajan toimesta ja kustannuksella. Hakijan on varmistettava, ettei karja pääse radalle. Muutoin Liikenneviraston kunnossapito-osastolla ei ole rakennushankkeen johdosta huomautettavaa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä Hakijan kuuleminen ja vastine ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Hakijoille on lähetetty annetut lausunnot vastineen antamista varten. Hakijat ovat ilmoittaneet, etteivät he anna vastinetta. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Tapio ja Päivi Istolahdelle ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Seinäjoen kaupungin Ylistaron Kaukolan kylässä kiinteistöllä Ojakuusi (RN:o 107:1) lupahakemuksen ja päätökseen liitetyn asemapiirustuksen (pvm ) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään enintään 165 lypsylehmän, 83 hiehon ja 65 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan muut pesu- ja jätevedet, mahdollinen säilörehun puristeneste ja mahdolliset kuivalantaloiden suotovedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivikelanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, lietesäiliöt, lietteen pumppukaivot, laakasiilot ja puristenestekaivot tulee rakentaa vesitiiviistä säänkestävästä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja met-

9 9 sätalousministeriön antamien kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Tiiveysvaatimus koskee myös nykyisiä eläintenpitoon sekä lannan ja rehun varastointiin liittyviä rakenteita. Lietelannan, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien, sekä mahdollisen puristenesteen ja kuivalantalan suotovesien sekä kattamattomien lietesäiliöiden sadevesiä varten varastotilavuutta tulee olla vähintään 12 kuukauden varastointitilavuusvaatimusta vastaava määrä eli yhteensä m 3. Lietelannan varastointitilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus (1 010 m 3 ). Kuivikelannan ja pilaantuneen rehun varastointitilavuutta tulee olla yhteensä vähintään 320 m 3. Tilalle tulee rakentaa hakemuksessa mainitut kaksi uutta betonista lietesäiliötä (a m 3 ). Rakennettavien lietesäiliöiden ja olemassa olevien lietesäiliöiden lastausalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esim. betonista tai asfaltista. Rakennettavat, nyt turpeella katettavaksi suunnitellut, lietesäiliöt tulee suunnitella ja rakentaa niin, että ne voidaan tarvittaessa kattaa kiinteällä katteella. Kaikki kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee varustaa suojaaidalla. Lietesäiliön suoja-aidan korkeus on oltava vähintään 1,5 m maanpinnasta ja silmäkoko/lautarako pystysuunnassa enintään 10 cm. Uudet lietesäiliöt ja kaikkien lietesäiliöiden lastausalueiden tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan pihattonavetan käyttöönottoa. Lietteen siirtopumppaus olemassa olevasta 400 m 3 :n lietesäiliöstä isompaan lietesäiliöön tulee tapahtua valvotusti siten, ettei lietteen vuotoja ympäristöön pääse tapahtumaan. Siirtopumppauksessa käytettävät putket ja putkikiinnitykset tulee pitää asianmukaisessa kunnossa vuotojen estämiseksi. Kuivalantaloiden ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Lantalan ajoluiskan tulee olla vähintään 500 mm:n korkuinen. Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Hakemuksen mukaan eläintiloista ei muodostu käymäläjätevesiä. Mikäli eläinsuojarakennuksista myöhemmin muodostuu käymäläjätevesiä, niin ne tulee johtaa kaupungin jätevesiverkostoon, mikäli eläinsuojan sijaintikiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueella. Viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla jätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä (209/2011) mukaisesti esimerkiksi johtamalla jätevedet umpisäiliöön tai käsitellä kaupungin muulla hyväksymällä tavalla. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Eläinsuojan käymäläjätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön.

10 10 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen ja käsittely Liete- ja kuivikelanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan muut pesuvedet tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa sekä pesu- ja jätevesiä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, mikäli siitä esitetään etukäteen valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Mikäli lantaa toimitetaan hyödynnettäväksi muualle kuin pellolle, on varmistuttava siitä, että laitoksella on toimintaa varten ympäristölupa, ja että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) sekä sen perusteella annettujen kansallisten säädösten vaatimukset täyttyvät. Lietteen ja kuivikelannan levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksen (931/2000, ns. nitraattiasetus) määräyksiä. Lannan levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävien kasvien ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen ja kuivikelannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä riittävästi eläinyksikköä ja muodostuvaa lantamäärää kohden. Ympäristölupahakemuksen mukainen eläinmäärä vaatii maksimimäärälle laskettuna vähintään 155 hehtaaria peltoa. Peltopinta-alassa tulee myös ottaa huomioon talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, puristenestettä tai jätevesiä tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimuksin tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi. Levitettäessä lantaa talousveden hankintaan käytettävien lähteiden tai kaivojen ympärille on jätettävä m:n levyinen suojavyöhyke maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen käsittelemättä lannalla. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydelle lannan pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jääville peltoalueille on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan syyslevitystä tulisi tehdä vain, jos sääolosuhteet, peltojen kantavuus tai muut viljelijästä riippumattomat syyt ovat rajoittaneet levitystä keväällä ja

11 11 kesällä ja syyslevitystä tulisi välttää etenkin vesistöjen varsilla olevilla pelloilla. Syyslevitys tulisi suunnata vain kasvustojen perustamiseen. Lietteen ja kuivalannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetus keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Nykyinen m 3 lietesäiliö, jossa on jo valmiina tukirakenteet kattamista varten, tulee kattaa kiinteällä katteella vuoden kuluessa laajennuksen käyttöönotosta. Vaihtoehtoisesti voidaan kattaa kiinteällä katteella toinen rakennettavista uusista m 3 :n säiliöistä. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa riittävän ajoissa etukäteen valvontaviranomaiselle, mikäli nykyisen lietesäiliön sijasta kiinteällä katteella katetaan toinen uusista rakennettavista m 3 :n lietesäilöistä. Kaikki kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella. Kelluva kate voi olla esim. turvetta, polystyreeni- ja lecarouhetta tai niistä tehtyjä kuulia tai kelluva solumuovinen levykansi. Katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla. Lietesäiliö on tarvittaessa suojattava tuulelta niin, että kate pysyy jatkuvasti koko lietepinnalla. Orgaanisia katemateriaaleja (turve tai olki) käytettäessä katemateriaalia tulee lisätä riittävän usein, ettei katekerros ohene. Lietteen pumppauskaivot tulee kattaa tiiviillä betonikannella. Lietesäiliöt tulee täyttää alakautta. Lietteen siirtopumppauksissa lietteen purkauskohdan on oltava lietepinnan alapuolella. Kuivalantalat on katettava vähintään 10 cm:n vahvuisella turvekerroksella, peitteellä tai muulla materiaalilla. Lannan levityksestä ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa tai muutakaan haittaa levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Mikäli liete- tai kuivikelantaa levitetään pellon pintaan, multaus tai pellon kyntö tulee tehdä mahdollisimman pian (viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä). Eläinsuojasta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla liete ja kuivikelanta tulee mullata neljän tunnin kuluessa levityksestä. Toiminnanharjoittaja vastaa myös mahdollisesti käyttämänsä urakoitsijan suorittamasta lannan levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete tulee levittää tyynellä säällä tai ainakin niin, ettei tuulensuunta ole naapuriin päin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoa. Lietteen levitystä ja käsittelyä tulee välttää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä pysyy mahdollisimman alhaisena hajujen muodostumisen estämiseksi. Eläinsuojien sisätilojen lämpötila tulee pitää mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien sisätilojen yleisestä siisteydestä on huolehdittava ja eläinsuojan, lietesäiliöiden, kuivalantaloiden, rehusiilojen sekä eläinsuojien ympäristö tulee pitää hyvässä kunnossa ja siisti-

12 4. Säilörehu 5. Jätteet 12 nä. Kulkutiet tulee olla rakennettu kantavasta materiaalista ja päällystetty helposti puhtaana pidettävästä pintamateriaalista. Pihattonavetan poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojan katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta. Kotieläinrakennusten ja lähimpien naapureiden asuinrakennusten välissä olevaa hakijoitten omistamaa metsää tulee hoitaa ja uudistaa niin, että puusto säilyy suojametsänä haju- ja meluhaittojen lieventämiseksi. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää. Säilörehu tulee varastoida ensisijaisesti laakasiiloissa. Laakasiiloihin tehtävästä säilörehusta muodostuva puristeneste tulee johtaa vesitiivistä materiaalia oleviin umpisäiliöihin, joiden tilavuuden tulee olla vähintään hakemuksessa esitetty. Puristeneste on ylitäyttymisen estämiseksi tyhjennettävä riittävän usein umpisäiliöistä lietesäiliöön tai levitettävä kasvukauden aikana välittömästi peltoon. Mikäli rehua tehdään pyöröpaaleihin, paalit tulee avata tiiviillä pohjalla, josta mahdollinen puristeneste voidaan kerätä talteen. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla. Pilaantunut säilörehu tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää lannoitteena pellolla. Toiminta tulee järjestää niin, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisvaaraa eikä muuta vaaraa tai haittaa ympäristölle. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua. Vaaralliset jätteet (vanhan jätelain 1072/93 mukaan ongelmajätteet), kuten öljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit tulee toimittaa luvan omaavaan vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet, esimerkiksi paperi, pahvi, metalli ja muovi, tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyötykäyttöön tai niille järjestettyyn keräyspaikkaan. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Jätehuollossa tulee noudattaa Seinäjoen kaupungin jätehuoltomääräyksiä. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa mahdollisimman pian hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun paikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi

13 13 tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveys- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä joudutaan varastoimaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, raatojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa ja jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikan tulee olla varjossa, ellei sitä ole sijoitettu sisätiloihin. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Poltto- ja voiteluaineet sekä torjunta-aineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, pintaja pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla tiiviitä, kannellisia ja ne tulee merkitä asiallisesti niiden sisällön mukaan. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet tulee säilyttää lukitussa paikassa. Ulkona sijaitsevien maanpäällisten polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai säiliöt tulee sijoittaa suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttoainesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä mennessä. Polttoainesäiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla palo- ja pelastusviranomaisen edellyttämällä tavalla. Polttoaineiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä sopivaa imeytysmateriaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, kuivalantaloiden, lietteen pumppauskaivojen, polttonestesäiliöiden, jätehuoltotilojen sekä laakasiilojen ja umpisäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta ja kuivikelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä

14 14 - toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivikelannan määrä (m 3 /vuosi) - lietteen ja kuivikelannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - lanta-analyysin tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - uudet tai muuttuneet lietteen ja kuivikelannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan ELY -keskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 9. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen valvontaviranomaiselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Eläintenpito ja eläinsuojan toiminta on myös häiriö- ja poikkeustilanteissa järjestettävä siten, ettei karja pääse Vaasa-Seinäjoki junaradalle. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varautua sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 11. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan pihattonavetan sekä uusien lietesäiliöiden ja laakasiilojen käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista.

15 15 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toisen momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset ja muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Lisäksi luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaisesti. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää Tapio ja Päivi Istolahdelle ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle, koska hakemuksen mukainen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla

16 16 annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Kun noudatetaan lupamääräyksiä ja muuten toimitaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi 165 lypsylehmän, 83 hiehon ja 65 vasikan (alle 6 kk) (yht eläinyksikköä) pihattonavetalta vähintään 300 m:n etäisyyttä suotuisissa olosuhteissa, vähintään 320 m:n etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa noin 390 m:n etäisyyttä. Aluehallintovirasto katsoo, että v myönnetyn ympäristöluvan mukaiseen eläinyksikkömäärään (noin 466) nähden hakemuksen mukainen eläinyksikkömäärän lisäys on niin merkittävä (2,8-kertainen), että kyseessä on uuteen toimintaan rinnastettava hanke. Laajennuksen käyttöönoton jälkeen uuden pihaton eläinmäärä vastaa 1134 eläinyksikköä ja nykyisen navetan eläinmäärä 117 eläinyksikköä. Uusi pihattorakennus suuntautuu poispäin lähimmästä asutuksesta ja sen vuoksi uudesta pihattonavetasta ja uusista lietesäiliöistä on lähimpien naapureiden asuinrakennuksiin pidempi etäisyys kuin nykyisestä navetasta on em. asuinrakennuksiin. Lisäksi asuinrakennusten ja pihaton väliin jää suojaavaa puustoa. Aluehallintovirasto katsoo, että em. syistä suojaetäisyydet asutukseen ovat tässä tapauksessa riittävät. Hajuhaittojen vähentämiseksi on lupapäätöksessä annettu määräykset mm. eläinsuojien yhteydessä olevien lietesäiliöiden ja pumppukaivojen täyttämisestä alakautta, pumppukaivojen ja vähintään yhden lietesäiliön kattamisesta kiinteällä katteella ja muiden lietesäiliöiden kattamisesta vähintään kelluvalla katteella. Lisäksi on annettu määräyksiä suojapuuston säilyttämisestä, lannan levittämisestä, poistoilmahormien sijoittamisesta katolle sekä eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset kun toimintaa harjoitetaan hakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteita sekä lannan ja jätevesien varastointia koskeva lupamääräys 1 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja - ohjeiden (MMM- RMO-C4) mukaan eläinsuojan pohjarakenteiden sekä lannan siirtämiseen ja varastointiin tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Myös lietesäiliölle ja kuivalantalalle asetetut rakennevaatimukset perustuvat em. MMM ohjeeseen. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien

17 17 vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Lietesäiliöiden ja kuivalantaloiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Tilalla vaadittava lietelannan varastointitilavuus on vähintään m 3, johon on laskettu lietelantaa m 3, maitohuoneen pesuvesiä ja muita eläinsuojan pesuvesiä yhteensä 500 m 3, kuivalantalan suotovesiä 49 m 3, mahdollista säilörehun puristenestettä 100 m 3 ja kiinteällä katteella kattamattomien lietesäiliöiden sadevesiä yht. 430 m 3. Laskelmat perustuvat ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeeseen (ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010). Ellei lietesäiliötä kateta kiinteällä katteella, sen tilavuuteen on varattava 30 cm säiliökorkeutta sadevesille (MMM-RMO-C4). Hakemuksen mukaan tilan käytössä tulee olemaan lietelannan varastotilavuutta lietesäiliöissä ja uuden pihaton lietekuiluissa yhteensä m 3, joten varastointitilavuutta on riittävästi. Varautuminen mahdollisuuteen kattaa lietesäiliö myöhemmin kiinteällä katteella on annettu, koska kiinteä kate estää sadeveden pääsyn lietesäiliöön ja vähentää hajuhaittoja. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon mukaan alueen ympäristössä maankäyttö tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee olla varustettu riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM- RMO C4) mukaan kuivalantala tulee olla varustettu vähintään 0,5 m ajoluiskalla ja kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Lietteen siirtopumppaukseen sisältyvää ylivuotoriskiä esim. laiterikkojen seurauksena voidaan vähentää sillä, että pumppaus tapahtuu koko ajan valvotuissa olosuhteissa. Vasikoiden kuivikelantaa muodostuu vuodessa laskennallisesti 216 m 3. Uuden pihaton poikimakarsinassa (100 m 2 ) on 0,3 m paksu kestokuivikepohja, josta muodostuu kuivikelantaa 30 m 3 /v (2 tyhjennystä/v). Nykyisen navetan sairaskarsinoista arvioidaan muodostuvan vuodessa noin 20 m 3 kuivikelantaa. Jäterehua arvioidaan muodostuvan noin 50 m 3, kun säilörehua varastoidaan t/v (vastaa noin m 3 ). Tilalla on kuivalannan varastointitilavuutta yhteensä m 3, mikä riittää täyttämään vaadittavan varastointitilavuuden. Sosiaalitiloista ei tule hakemuksen mukaan käymäläjätevesiä vaan pelkästään harmaita jätevesiä. Käymäläjätevesien käsittelyä koskeva määräys on annettu sen varalta, että olemassa olevassa navetassa oleva WC-tila otetaan uudelleen käyttöön tai uuteen pihattonavettaan myöhemmin rakennetaan WC-tilat. Eläinsuojien sosiaalitilojen käymäläjätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulko-

18 18 puolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Umpisäiliöstä jätevedet/lietteet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä tai ne tulee käsitellä jätehuoltomääräysten mukaisesti. Käsittelemällä käymäläjätevedet asetuksen vaatimusten mukaisesti vähennetään vesistön rehevöitymistä ja ulosteperäisten bakteerien leviämistä. Lannan ja jätevesien hyödyntämistä ja käsittelyä koskeva lupamääräys 2 Tilalla tulee olla käytettävissä peltoa hakemuksen mukaisella eläinmäärällä vähintään 155 ha. Vaatimus peltoalan vähimmäispinta-alasta perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (2010) mukaisesti. Peltopintaalatarve on yksi hehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari 3,5 hiehoa/lihanautaa kohden, yksi hehtaari 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk) kohden ja yksi hehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoalaa (174 ha) lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen ja kuivikelannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Nitraattiasetuksen (931/2000) liitteessä 3 suositellaan vähintään 10 metrin suojavyöhykettä vesistöjen ja valtaojien läheisyyteen, jotta voidaan vähentää ravinteiden pääsyä vesiin. Talousveden ottopaikkojen ympärille jätettävän lannoittamattoman alueen suojavyöhykesuositus on metriä. Lanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä tai kesällä lannoitusvaikutusten varmistamiseksi ja huuhtoutumisriskin vähentämiseksi. Lannan syyslevityksestä aiheutuu vesistöihin huomattavaa ravinnekuormitusta, minkä vuoksi syyslevitystä varsinkin vesistöjen varsille tulee välttää. Syyslevitys tulisi suunnata vain kasvustojen perustamiseen. Hajuhaittojen vähentämistä koskeva lupamääräys 3 Määräys vähintään yhden lietesäiliön kattamisesta kiinteällä katteella ja kiinteällä katteella kattamattomien lietesäiliöiden kattamisesta vähintään kelluvalla katteella ja lietesäiliöiden täyttämisestä lietepinnan alapuolelta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Lietesäiliöiden täyttö lietepinnan alapuolelta ei riko lannan pinnalle muodostuvaa luonnollista kuorettumaa. Kelluva katekin estää hajupäästöjä tehokkaasti, jos huolehditaan tuulisuojauksesta (erityisesti muovi- ja styroxrakeet ovat herkkiä tuulelle) ja orgaanisilla katteilla (turve ja olki) riittävästä katekerroksen paksuudesta. Orgaanisilla katteilla hajua vähentävä teho laskee materiaalin hajotessa ja painuessa altaan pohjalle ellei materiaalia lisätä riittävän usein. Nykytilanteessa

19 19 tilakeskuksessa on yksi kattamaton lietesäiliö, mutta laajennuksen yhteydessä lietesäiliöitä rakennetaan kaksi lisää ja naapurustolle aiheutuvan hajuhaitan vähentämiseksi ainakin yhden säiliön kattaminen kiinteällä katteella on katsottu tarpeelliseksi. Olemassa oleva m 3 :n lietesäiliö on jo rakennettu niin, että sen kattaminen kiinteällä katteella on mahdollista. Kuivalantalan kattamista koskeva määräys on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen ja lähiympäristön asutukselle aiheutuvan viihtyisyyshaitan vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä sekä eläinsuojan, lietesäiliöiden ja rehusiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Metsän säilyttämistä koskeva määräys on annettu naapurustolle eläinsuojan toiminnasta aiheutuvan viihtyisyyshaitan lieventämiseksi. Säilörehua koskeva lupamääräys 4 Säilörehun puristeneste on vesiä kuormittavaa korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Nitraattiasetuksessa (931/2000) edellytetään puristenesteiden talteenottoa ja levittämistä lannan mukana peltoon lannoitteeksi. Säilörehun puristeneste tulee kerätä ja varastoida vesitiiviissä umpisäiliöissä. Tilalla valmistettavasta esikuivatusta säilörehusta (2 000 t/v) muodostuu laskennallisesti 100 m 3 puristenestettä. Hakemuksen mukainen umpisäiliöiden tilavuus (yht. 6 m 3 ) on pieni rehumäärään ja sen myötä muodostuvan puristenesteen määrään nähden ja ylitäyttymisen estämiseksi umpisäiliöt on tyhjennettävä riittävän usein. Umpisäiliöstä puristeneste tulee siirtää lietesäiliöön tai levittää kasvukauden aikana suoraan peltoon. Pilaantunutkin säilörehu on varastoitava asianmukaisesti, ettei siitä aiheudu pinta- ja pohjavesien sekä maaperän pilaantumista. Jätehuoltoa ja eläinjätteitä koskevat lupamääräykset 5 ja 6 Tilan jätehuolto on hoidettava asianmukaisesti ja voimassaolevaa lainsäädäntöä sekä kunnallisia jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Toimittamalla vaaralliset jätteet ja muut jätteet asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyödyntämällä hyötykäyttökelpoiset jätteet, ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista, ympäristön pilaantumista sekä terveyshaittaa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi.