Kuopion kaupungintalo, hallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Esityslista 1/ (2) PoSoTe Koulutus, tutkimus ja kehittäminen työryhmä / 3. kokous Aika keskiviikko klo Paikka Osallistujat Kuopion kaupungintalo, hallituksen kokoushuone Osallistujaluettelo 1 Kokouksen avaus ja todetaan läsnä olevat työryhmän jäsenet Puheenjohtaja avasi kokouksen ja kertasi 4.5. olleen PoSoTe:n yhteiskokouksen lopputulemaa. Tässä kokouksessa sovittiin, että PoSoTe:ssa edetään nyt rauhallisesti ja PoSoTe:n sisältötyöryhmät itsenäisesti miettivät miten työskentelyä jatketaan. Koulutus, tutkimus ja kehittäminen työryhmän osalta on alustavasti pohdittu, että tämän työryhmän on mielekästä jatkaa työskentelyään. 2 Tutkimuksen tukipalvelut KYSissä, Integroituvien yksikköjen tarkoitus ja tehtävät Jorma Penttinen, Merja Miettinen ja Simo Kokko kertoivat KYS:n tutkimuksen tukipalveluista sekä näkökulmia integroituvien yksikköjen tarkoituksesta ja tehtävistä. Seikkaperäisempi esitys on muistion liitteenä. 3 Kestävien sote- kehittämisrakenteiden jäljillä Tarja Kauppila kertoi sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnasta sekä sote- integraatiosta nousevista alueellisista ja kansallisista kehittämis- ja tutkimushaasteista lääkintöneuvos Taina Mäntyrannan (STM) esityksen pohjalta. Seikkaperäisemmät esitykset ovat muistion liitteenä. 4 Työryhmän jatkotyöskentelystä sopiminen Työryhmän seuraaviin kokouksiin otetaan katsaukset yliopistolta sekä järjestöjen kehittämistoiminnan näkökulmasta sekä kuntien ajatus moniammatillisesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Muita mahdollisia aihealueita ovat mm. Innokylä: hyvinvointi- ja terveysalan kaikille avoin innovaatioyhteisö sekä valtiovarainministeriön kuntakokeilu. 5 Muut asiat Muita asioita ei ollut 6 Kokouksen päätös Puheenjohtaja kiitti hyvästä keskustelusta jossa rakennetaan visiota tavoitetilasta joka vastaisi alueen tarpeisiin. Petteri Paronen puheenjohtaja Jouko Miettinen sihteeri Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

2 Esityslista 1/ (2) Osallistujaluettelo: ( x ) Petteri Paronen (Kuo), kaupunginjohtaja pj. ( x ) Jorma Penttinen (KYS), johtajaylilääkäri, vpj. ( ) Marko Korhonen (Lapinlahti) kunnanjohtaja ( ) Ari Sopanen (Kaavi), kunnanjohtaja ( x ) Petri Kangasperko (J-koski), kaupunginjohtaja ( x ) Veli-Matti Kosma (UEF), professori ( ) Jukka Mönkkönen (UEF), rehtori ( ) Mervi Vidgren (Savonia), rehtori, varalla ( ) Mikko Vuoristo (Savonia) vararehtori ( x ) Jouko Miettinen (Kuopio), sihteeri ( x ) Merja Miettinen (KYS), ylihoitaja ( x ) Tarja Kauppila (ISO), johtaja ( x ) Merja Sahlström (Ysavo), kehittämispäällikkö / ( ) Jarno Rieppo (Ysavo) avovastaanottojen ylilääkäri ( ) Kati Kantanen (S-järvi), hoito- ja vanhustyön johtaja ( x ) Heikki Helve (Kuo), kehittämisjohtaja /KIO toimitusjohtaja ( x ) Simo Kokko (KYS), ylilääkäri ( x ) Päivi Kiiskinen (Soste) ( x ) Tarja Arbélius, Savon Yrittäjät, varalla ( ) Yrjö Ronkainen, Savon Yrittäjät ( x ) Petro Julkunen (Juko), varalla ( ) Christina Snellman, (Tehy) ( x ) Markku Tervahauta (Kuopio) Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

3 Integroidun K & T & K- yksikön tarkoitus ja tehtävät Simo Kokko, Merja Miettinen ja Jorma Penttinen

4 Tiedepalvelukeskuksen tarkoitus -tuottaa terveyden tutkimuksen hallinnon tukipalveluita sekä neuvontaa, koulutusta ja käytännön opastusta tutkijoille, tutkimushoitajille ja muille tutkimuksen parissa työskenteleville KYS-ervan henkilöille.

5 Tiedepalvelukeskuksen tehtävät tutkimuseettisen toimikunnan asioiden valmistelu, käsittely ja hallinnointi sekä lausunnot VTR-rahoituksen hallinnointi KYS-ervassa tilastollinen asiantuntijapalvelu tutkimussopimusten tarkastus, kustannuslaskenta ja neuvottelut ulkopuolinen rahoitus toimeksiantotutkimukset akateemiset yhteistyötutkimukset palvelun osto- ja myynti tutkimuksen rekisteröinti ja raportointi JULKI-rekisteri

6 Hoitotyön kehittämis-, opetus- ja tutkimusyksikkö

7 5 HALLINTOKESKUS Konserni- Konserni- johto Sairaan- hoidon Sairaan- hoidon Hoitotyön Tieto- ja kehittäminen Talous- Yleis- Henkilöstö- Hoitotyön Tieto- Talous- Yleis- Henkilöstö- Järjes- telmien ylläpito ja tuki Controller- toiminnat Luottamus- henkilö- Perus- terveyden- huollon yksikkö Hallinto- keskuksen toimisto- henkilöstö Kiinteistö- Viestintä Tieteellinen kirjasto Hoitotyön kehittämis-, opetus- ja tutkimus yksikkö

8 Palveluyksikköjohtaja, ylihoitaja Hoitotyön johtoryhmä Hoitotyön kehittämis-, opetus- ja tutkimusyksikkö (HKOT) Johtoryhmä Kliinisen hoitotyön asiantuntijat ja suunnittelija Kliinisen hoitotyön opettajat Professorit ja kliininen tutkija KYSin sisäiset työryhmät Haavatyöryhmä Lääkehoitotyöryhmä Kivunhoidontyöryhmä Ravitsemushoitotyöryhmä KYSin sisäiset neuvostot ja verkostot NPH-neuvosto NPH-vastuuhenkilöverkosto Opiskelijaohjausneuvosto Maisteriverkosto Alueelliset neuvostot ja verkostot AKE-verkosto Hoitot. Tutkimusneuvosto Opiskelijaohjausverkosto Potilasturvallisuusneuvosto Hoitoeettinen neuvottelukunta

9 Yksikön tarkoitus on edistää hoidon laatua, potilasturvallisuutta ja näyttöön perustuvaa toimintaa sairaanhoitopiirissä. lisätä kliinisen hoitotyön, opetuksen ja tutkimuksen osaamista. lisätä organisaation vetovoimaisuutta. tukea sairaanhoitopiirin strategian ja hoitotyön toimintaohjelman tavoitteiden toteutumista. lisätä kehittämiseen, opetukseen ja tutkimustoimintaan osallistuvien verkostoitumista ja yhteistyötä.

10 Hoitotyöyksikön tehtävänä on varmistaa, että hoitotyön kehittäminen, opetus ja tutkimus on suunnitelmallista, pitkäjänteistä, koordinoitua ja arvioitua. varmistaa kehittämiseen käytettävissä olevien voimavarojen tarkoituksenmukainen käyttö ja seuranta. tukea asiantuntijoiden ja tutkijoiden verkostoitumista KYSin sisällä, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. tukea moniammatillista toimintaa. huolehtia sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä.

11 9 HALLINTOKESKUS Konserni- Konserni- johto Sairaan- hoidon Sairaan- hoidon Hoitotyön Tieto- ja kehittäminen Talous- Yleis- Henkilöstö- Hoitotyön Tieto- Talous- Yleis- Henkilöstö- Järjes- telmien ylläpito ja tuki Controller- toiminnat Luottamus- henkilö- Perus- terveyden- huollon yksikkö Hallinto- keskuksen toimisto- henkilöstö Kiinteistö- Viestintä Tieteellinen kirjasto Hoitotyön kehittämis-, opetus- ja tutkimus yksikkö

12 Perusterveydenhuollon yksikön tarkoitus Yksiköt perustettiin luomaan koordinaatiota ja yhteisen palvelutoiminnan perustoja (työnjako, hoitokäytännöt jne.) 1) ensisijaisesti perusterveydenhuollon ja sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon välille ja 2) terveyskeskusten välille Integraatio sosiaalitoimen kanssa tuli luontevasti mukaan kuvaan Yhtenä perustavoitteena oli luonnollisesti perusterveydenhuollon vahvistaminen ja kehittäminen, joita poliittisissa puheissa ja julistuksissa oli lupailtu jo vuosikausia Osa yksiköistä oli syntynyt jo ennen terveydenhuoltolakia (2010); lain voimaantulon jälkeen lähes kaikkiin sairaanhoitopiireihin on perustettu yksiköt 10

13 Perusterveydenhuollon yksikön tehtävät Terveydenhuoltolaki kuvaa tehtävät ja tehtävien määrittelyn taustan seuraavasti sairaanhoitopiirillä vastuu palveluiden yhteensovittamisesta sairaanhoitopiirin kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma sairaanhoitopiirissä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, joka tukee järjestämissuunnitelman laatimista yksikkö antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä esh:n, pth:n ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteen sovittamisesta 11

14 Verkostomaisella asiantuntijuustoiminnalla terveyshyötyä ja hyvinvointia potilaalle

15 POSOTEn K & T & K Integraation tavoitteet koosteena Tutkimus Tutkimuksen tekemisen mahdollisuus turvataan POSOTEn sisällä vrt. yliopistosairaalan rooli ja vastuu Ei edellytä erillistä organisoitumista Olemassa olevien tutkimuksen tukirakenteiden hyödyntäminen ja kehittäminen tarvetta vastaavasti SOTE-ammatteihin kouluttaminen Varsinainen koulutuksen järjestäminen on ko. kouluttajatahojen vastuulla (yo/amk) Kouluttajien/opettajien työkytkentä turvataan Opiskelijoiden työelämäharjoittelut ja kliiniset jaksot voidaan suunnitella alueellisesti Organisaatiossa tulee määrittää opetustoiminnan vastuuhenkilöt ja organisoitua, jos on tarvetta Mahdollistaa myös monialaisen-/tieteisen opetuksen/harjoittelun kehittämisen tulevaisuudessa

16 POSOTEn K & T & K tavoitteet Työssä olevan henkilöstön lisäkoulutus/ammatillinen lisäpätevöityminen PoSoTe työnantajana mahdollistaa ja osin organisoi Toimintatapojen ja ammatillisten käytäntöjen yhtenäistäminen alueella, työskentely-ympäristön ja työmenetelmien kehittäminen, palveluprosessien tehostaminen, laatutoiminta Työnantajan vastuulla Osin henkilöstöyksikön (HR) osin tutkimus-koulutus- ja kehittämisyksikön koordinoimaa työtä, osin työyhteisöjen omalla vastuulla

17 POSOTEn K & T & tavoitteet Integroiva toiminta Yhteensovittaa tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen, lujittaa sote-integraatiota Koordinoi alueelliset ja valtakunnalliset kehittämistoimet, edistää riittävää alueellista yhdenmukaisuutta Useiden SOTE-alueiden/maakuntien yhteinen toimintataso Osaltaan huolehtii valtiovallan ohjauksen ja kansallisten linjausten toteutumisesta

18 Erilaisia kehittämisen tarpeita ja kenttiä 1) Valtakunnalliset kehittämistarpeet ja haasteet (esimerkkeinä viimeisimmät Kaste-hankkeet: pitkäaikaishoito, vastaanotolle pääsyn parantaminen jne.) 2) Uusien sote-uudistuksen myötä luotavien organisaatioiden toiminnan suunnittelu, käynnistäminen ja toimiville urille ohjaaminen (Kainuun kokemusten mukaan suuri työsarka, jota riitti monta vuotta ja riittää edelleenkin) 3) Oman työn ja oman organisaation kehittäminen (valtakunnalliseksi laajeneva verkostokehittäminen, jossa Rohto-verkoston toiminta esimerkkinä; juuri laajenemassa Pohjois-Savoon erva-laajuisen koulutuksen avulla)

19 Sote- integraatiosta nousevat alueelliset ja kansalliset kehittämisja tutkimushaasteet Taina Mäntyranta STM terveyspalveluryhmä

20 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa eriarvoisuuden vähentäminen henkilöstövoimavarojen kohdentaminen yhdenvertaisesti Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen palvelukokonaisuus mahdollistetaan palvelujen toteutus uusilla tavoilla, muun muassa lähipalvelut Toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne kustannuskehityksen tasapainottaminen palvelujen uudistaminen, vaikuttavuus ja laatu

21 Keinot uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi Mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alle ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena selkeä ja tehokas Vahva kansallinen ohjaus Asiakkaiden ja henkilöstön osallistaminen

22 Perustuslakivaliokunta toteaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tehostamiselle, integraatiolle sekä järjestäjien kantokyvyn vahvistamiselle on olemassa akuutti tarve myös sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. (PeV 75/2014 vp)

23 Nykyrakenne YO- sairaala Palveluiden suurkäyttäjät muu sairaala Perusterveydenhuolto Ikääntyneiden palvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Sosiaalipalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut

24 Integraatiosta nousevia kehittämiskohteita, esim. Paljon eri palveluita käyttävät asiakassuunnitelma (palvelu-, terveys- ja hoito, kuntoutus- ) palveluohjaus, -koordinaatio- asiakasvastaava Integroidut palvelukokonaisuudet Lapset, nuoret ja perheet Ikääntyneet Mielenterveys- päihdepalvelut Alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma palvelutarpeet ja niihin vastaaminen Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen terveyden edistäminen ja rakenteellinen sosiaalityö

25 Integraatiota tukevia uusia Kastehankkeita mm. Keski-Suomen sote 2020 ESSO Siun sote Parempi arki Paljon palveluita käyttävät - tarvitsevat > STM verkottaa kesäkuussa

26 Integraatiosta nousevia tutkimuskohteita, esim Integraatio ja sen vaikutukset Käsitteiden yhtenäistäminen, teoriapohja?? Kirjallisuuskatsaus vaikuttavuudesta: tekeillä Tasa-arvo ja sen edistäminen: STN haku Palveluiden laatu, tuottavuus ja vaikuttavuus Kustannukset Palvelukokonaisuudet:mallit ja vaikutukset LNP ja ikääntyneet: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan haku

27 Uusi järjestämisvastuinen taho Väliportaan itsealue? Kuntayhtymä? (Valtio?) lkm? Kehittämisrakenne pohdittava kussakin erikseen

28 Sote ja alueellinen kehittämisrakenne; pohdittavaa Kehittämisen tuettava toiminnallista integraatiota, miten toteutetaan? so ja te palveluiden horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio integraatio kuntiin jääviin palveluihin + hyte osket ja petet erilaiset lakisääteiset tehtävät, erilainen toiminta erilainen aluejako yhteistyön aste vaihtelee, muutama yhdistetty muistettava esh-kehittäminen, hyte-kehittäminen

29 Sote ja alueellinen kehittämisrakenne; pohdittavaa Kehittäminen osana palvelujärjestelmää vai muulla tavoin ohjattuna? osket kuntien ohjauksessa Osaamiskeskuksen voivat muodostaa kunkin toimialueen kunnat ja kuntayhtymät yhdessä eri tahojen kanssa petet osana palvelujärjestelmää ja sen johdon alla Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö

30 Sote ja alueellinen kehittämisrakenne; pohdittavaa Miten varmistetaan tasapainoinen rahoituskehitys? osket: erillisrahoitus ja oma budjettimomentti petet: osa järjestämisvastuuta, peruspalveluiden VOS Kaste - ohjelman jatko? Sote: rakenne ja rahoitusuudistus

31 Sote ja alueellinen kehittämisrakenne; pohdittavaa Kehittämisen ja tutkimuksen ja opetuksen yhteys osket: yo, amk, oppilaitokset mukana petet: yhteydestä ei säädetty Tieteellisen tutkimuksen tukeminen osana palvelujärjestelmää vai muulla tavalla ohjattuna? yliopistojen ja tutkimuslaitosten roolit / OKM Valtion terveyden tutkimuksen rahoitus / STM Oske rahoitus/ STM Strategisen tutkimuksen rahoitus / SA

32 Sote ja alueellinen kehittämisrakenne; pohdittavaa Kansallinen ohjaus palvelujärjestelmän vahvistuva ohjaus: kehittämisrakenteen rooli kehittämistyön ohjaus kehittämisyksiköiden ohjaus valtakunnallinen ohjelma STM ja THL, TTL, OKM, VM

33 Sote ja alueellinen kehittämisrakenne; pohdittavaa Alueellinen kehittämisverkosto 2015 seminaarit: viisi Kaste -aluetta miten kohti sotea: oske-pete yhteishuoltajuus?

34 Kiitos! Tilaa sähköpostiisi STM:n tiedotteet: (etusivu) STM:n uutiskirjeen tilaus: twitter.com/stm_uutiset

35 ALUEELLISET SOTE- KEHITTÄMISRAKENTEET UUDISTUVAT V Helsinki, STM, sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan laajennettu työvaliokunta /Pieni ote diakokonaisuudesta tässä, esitetty PoSote T&K&K työryhmälle Kuopiossa Tarja Kauppila, johtaja, ISO

36 Sosiaalialan osaamiskeskusten näkökulma NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS

37 Nykytilanne MIKÄ ON SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS?

38 Osket lakisääteinen yhteistyörakenne Lakisääteinen alueellinen toimija: yhteistyörakenne kattaa koko maan, kaikki kunnat, verkosto-organisaatio. Aivan olennaista on tukea kuntien kehittämisyhteistyötä muiden tahojen kanssa. Kuntien sosiaalihuollosta kehittäjät/suunnittelijat säästettiin ulos viime laman aikaan, eikä käytettävissä ollut laajempaa aluevastuuta kantavia tahoja (vrt. terveydenhuollossa kansanterveystyön kuntayhtymät, sairaanhoitopiirit). Lain mukaan osken voivat muodostaa kunkin toimialueen kunnat ja kuntayhtymät yhdessä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden sote-oppilaitosten, maakunnan liittojen, aluevirastojen, järjestöjen ja yritysten sekä muiden sote-alalla toimivien tahojen kanssa THL tukee oskeja erityisesti tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnassa sekä tarpeen mukaan muissa tehtävissä Toimintaa tukee asetuksella määritelty valtakunnallinen sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunta (edustus osket, STM, OKM, THL, Suomen Kuntaliitto, sosiaalialan valtakunnalliset järjestöt, sosiaalialan oppilaitokset ja aluevirastot)

39 Oskejen monimuotoinen Oskejen järjestetty lain mukaan osken muodostavien tahojen keskinäisen sopimuksen mukaisesti, organisointivapaus alueiden toimijoilla Hallintomallit vaihtelevat: osakeyhtiöitä, yhdistyksiä, sopimusorganisaatioita Tärkeää ollut löytää alueelle sopiva, ketterästi ja neutraalisti eri toimijat yhteiseen työhön kokoava muoto Oikeushenkilö oltava sopimuksessa, jotta esim. valtionavustus voidaan maksaa

40 Hallinto-/ohjaustuki monipuolista Vaikka mallit vaihtelevat, oskejen toiminnassa paljon yhdenmukaisia piirteitä Toimintaa ohjaavat mm. oskelaki ja -asetus (myös muut normit), neuvottelukunnan linjaukset, oskejohdon eri tahojen kanssa muodostamat linjaukset, oskea hallinnoivan tahon päätöksentekoelimet ja -asiakirjat, alueen yhteiset strategiat kaiken työn lähtökohtana toimialueen väestön/sosiaalialan tarpeet, toiveet ja resurssit

41 Nykytilanne MITÄ OSKET TEKEVÄT?

42 Vaativat lakisääteiset tehtävät, osken toimialueellaan turvattava: 1) Sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen kehittyminen ja välittyminen 2) Peruspalvelujen kehittyminen sekä erityisosaamista vaativien erityispalvelujen a asiantuntijapalvelujen kehittyminen ja välittyminen 3) Sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja käytännön työn monipuolinen yhteys 4) Sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutuminen sekä 5) muiden (1 : 1 momentin tavoitetta palvelevien) tehtävien toteutuminen 6) valtakunnallista väestöpohjaa ja erityisosaamista edellyttävien erityispalvelujen ja asiantuntijapalvelujen kehittyminen ja välittyminen (työnjako näissä nvakunnassa sovitusti) Erityisen valtionavustuksen saaneita tehtäviä ovat esimerkiksi saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottaminen sekä pohjoismaisten yhteistyöverkostojen luominen.

43 Nykytilanne MISSÄ OSKET TOIMIVAT?

44 Oskejen toimialueet ja keskukset Toimialueet ja osaamiskeskukset (yhteensä 11): Etelä-Suomi/Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen maakunnat Socca, Sosiaalitaito ja Verso Varsinais-Suomi/Varsinais-Suomen maakunta VASSO Kaakkois-Suomi/Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat Socom Häme-Satakunta/Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan maakunnat Pikassos Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat SONet BOTNIA (erityistehtävänä pohjoismaisten yhteistyöverkostojen luominen) Keski-Suomi/Keski-Suomen maakunta Koske Itä-Suomi/Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunnat ISO Pohjois-Suomi/Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnat Poske (erityistehtävänä saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottaminen) Rotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus, jonka toimialue koko maa FSKC

45 Sosiaalialan osaamiskeskukset perustamisajankohdan mukaan (kk/v) POSKE 8/2001 SONetBotnia 8/2002 FSKC 12/2001 Pikassos 11/2001 KOSKE 3/2001 Vasso 9/2002 Socca 4/2002 Sosiaalitaito 12/2001 Verso 4/2002 ISO 2/2001 Socom 10/2001