Toimintakertomus 2011

Transkriptio

1 ASIA 4 / LIITE 1 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Toimintakertomus 2011

2 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä Seutuyhteistyön painopisteet vuonna 2011 Pääkaupunkiseudun yhteistyö keskittyi vuonna 2011 seudulliseen omistajaohjaukseen kehittämiseen ja pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen ja strategian toimeenpanoon. Lisäksi paneuduttiin seudun yhteisten hallitusohjelmatavoitteiden ja metropolipolitiikan jatkon linjaamiseen. Vuoden 2011 aikana pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä kokoontui 14 kertaa ja pääkaupunkiseudun neuvottelukunta yhden kerran. Koordinaatioryhmän ja neuvottelukunnan kokoonpanot on lueteltu sivulta 7. Kokouksissa linjattiin mm. pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun hallitusohjelmatavoitteet, käsiteltiin kulloinkin ajankohtaiset omistajaohjaukseen liittyvät asiat ja PKS-yhteisöjen seurantaraportit, sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen aiesopimuksen hankesuunnitelma sekä maakuntakaavaan ja MAL-asioihin liittyviä asioita. Koordinaatioryhmään ja neuvottelukuntaan asiat on valmisteltu pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokousten kautta. Kaupunginjohtajien apuna valmistelussa on alaisensa organisaatioiden lisäksi pääkaupunkiseudun valmistelusihteeristö. Apulaiskaupunginjohtajat ja toimialajohtajat ovat huolehtineet toimialojensa asioiden valmistelusta ja valmistelussa on hyödynnetty olemassa olevia seudullisia yhteistyöryhmiä. Koordinaatioryhmän ja neuvottelukunnan kokousten esityslistat ja muistiot on päivitetty pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteiseen seutuportaaliin ( Seutuportaalin visuaalinen ilme uudistettiin vuoden 2011 syksyllä, minkä lisäksi sivustojen käyttäjien kokemuksia kerättiin verkkopohjaisella asiakaskyselyllä seutuportaalin palveluiden kehittämiseksi edelleen. Uutena palveluna seutuportaalissa avattiin selkokielinen verkkosivusto ( joilla kerrotaan pääkaupunkiseudun kaupunkien palveluista selkokielellä. Sivusto palvelee erityisesti henkilöitä, joilla on vaikeuksia yleiskielisen tekstin lukemisessa tai ymmärtämisessä. Selkokielisten sivujen ylläpito ja kehittäminen hoidetaan pääkaupunkiseudulla keskitetysti. 1

3 Metropolipolitiikka toteutusta jatkettiin Vuonna 2011 metropolipolitiikassa jatkettiin valtion kanssa aiemmin solmittujen aiesopimusten ja muiden toimenpiteiden toteutusta ja seurantaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi solmitun aiesopimuksen hankesuunnitelma hyväksyttiin koordinaatioryhmän kokouksessa Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta käsitteli asiaa ja merkitsi aiesopimuksen ja hankesuunnitelmasta saadun tilannekatsauksen tiedoksi. Hankesuunnitelman toteutus on käynnistynyt ja hankesuunnitelman osahankkeet etenevät aikataulussa. Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmä julkaisi loppuraporttinsa helmikuussa Työryhmä päätti näin vuoden kestäneen työnsä löytää toimenpiteitä, jotka edistävät metropolialueen sosiaalisen eheyden vahvistamista. Metropolipolitiikassa valtion kanssa vuodesta 2008 alkaen solmitut aiesopimukset ja muut toimenpiteet: Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi - allekirjoitettiin huhtikuussa 2010 ja voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Aiesopimus sisälsi 10 hanketta, jotka olivat luonteeltaan erityyppisiä. Vastuutahot ja toteutusosapuolet vaihtelivat hankkeittain. Yksittäisissä hankkeissa on syntymässä hyvin lupaavia uusia innovaatioita ja osa hankkeista etenee omalla painollaan kuten kansainvälinen WDC2012 Helsinki-hanke. Valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien välinen aiesopimus maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi - allekirjoitettiin ja voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus Helsingin seudun asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi - allekirjoitettiin ja voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Sopimuksen seurannassa on havaittu, että kokonaistuotantotavoitteista on osin jääty jälkeen ja ara-tuotannon osaltakin tavoitteisiin on päästy vain ajoittain. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ allekirjoitettiin ja voimassa toistaiseksi. Valtion ja suurimpien asunnottomuuskaupunkien (metropolialueella Helsinki, Espoo ja Vantaa) väliset aiesopimukset pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi - voimaan ja voimassa vuoden 2011 loppuun. Ohjelman tavoitteena oli puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus lisäämällä 1250 asuntoa ja tukiasuntoa pitkäaikaisasunnottomille. Tämä määrällinen tavoite ylitettiin selvästi (1700 asuntoa). Aiesopimus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi allekirjoitettiin joulukuussa 2010 ja voimassa toistaiseksi. Metropolialueen kaupunkitutkimuksen tutkimus- ja yhteistyöohjelma ohjelman puitesopimus allekirjoitettiin maaliskuussa 2011 ja voimassa vuodet Metropolialueen kaupunkitutkimus- ja yhteistyöohjelmasta (nk. KatuMetro) on solmittu valtion, pääkaupunkiseudun kaupunkien ja korkeakoulujen yhteistyössä sopimus vuosille Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka -yhteistyöohjelma kehittää ja rahoittaa horisontaaliseen yhteistyöhön perustuvaa kaupunkitutkimustoimintaa ja tutkimustulosten soveltamista sekä päätöksenteon tueksi että hyvien käytänteiden ja toimintamallien kehittämiseksi. Osana tätä kehitystyötä järjestettiin ensimmäistä kertaa keväällä 2011 metropolitutkimusseminaari, jossa käsiteltiin kaupunkitutkimuksen ajankohtaisia teemoja. Jatkoa seminaari sai jo syksyllä Tavoit- 2

4 teena on seminaarin avulla luoda uusia kanavia yhteistyölle ja eri toimijoiden väliselle vuoropuhelulle. Seudun hallitusohjelmatavoitteet Koordinaatioryhmä hyväksyi huhtikuussa 2011 pääkaupunkiseudun yhteiset hallitusohjelmatavoitteet. Pääkaupunkiseudun kehittämisesitykset olivat mm. neljä vuotta sitten käynnistetyn metropolipolitiikan ja aiesopimuskäytännön jatkaminen ja kehittäminen, metropolipolitiikan sisällön uudistaminen ja pääkaupunkiseudun erityispiirteiden huomioiminen lainsäädäntö- ja muissa uudistushankkeissa. Yhteisiin tavoitteisiin esitettiin metropolipolitiikan sisältöä uudistettavaksi seuraavilla alueilla: o metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen o koulutuspolitiikkaa o maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö o sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja rahoitus o sosiaalinen kestävyys o maahanmuuttajien kotoutuminen ja työllistyminen Metropolipolitiikan uudistaminen käynnistyi Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa ( ) asetettiin tavoitteeksi metropolipolitiikan jatkaminen ja lujittaminen. Samoin hallitusohjelman mukaan aiesopimuskäytäntöä vahvistetaan ja sen sitovuutta parannetaan. Hallitusohjelman painopistealueet vastasivat hyvin sekä pääkaupunkiseudun että Helsingin seudun kuntien yhdessä esittämiä hallitusohjelmatavoitteita. Metropolipolitiikan valmistelu käynnistyi syksyllä 2011, jolloin mm. Helsingin seudun uuden maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (nk. MAL-aiesopimus) valmistelutyö aloitettiin. Suunniteltu aiesopimus koskee sopimuskautta Uusi MAL-aiesopimus on tarkoitus allekirjoittaa keväällä Samoin metropolialueen kilpailukykyaiesopimuksen uudistamisen valmistelu käynnistyi syksyllä Muiden metropolipolitiikan painopisteiden valmistelu siirtyi vuoden 2012 puolelle mm. sosiaalisen eheyden kumppanuusohjelman, pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman sekä maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen aiesopimuksen uudistamisen osalta. 3

5 Seudullista omistajaohjausta tiivistettiin Vuosina voimassa olevan pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen mukaisesti pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä toimii pääkaupunkiseudun merkittävien yhteisten yhteisöjen omistajaohjausryhmänä. Omistajaohjauksen piiriin kuuluvat ohjauksen kannalta merkittävimmät yhteisöt, joissa vähintään kolme suurinta pääkaupunkiseudun kaupunkia ovat mukana. Seudullisen omistajaohjauksen piiriin kuuluvat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS), Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), Uudenmaan liitto, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, Laureaammattikorkeakoulu Oy, Suomen Kuntaliitto ja Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry. Lisäksi seudullisen omistajaohjauksen piiriin kuuluviin yhteisöihin lisättiin vuoden 2011 lopulla Seure henkilöstöpalvelut Oy. Seudullista omistajaohjausta syvennettiin edelleen erityisesti keskeisissä yhteisissä yhteisöissä, joita ovat HUS, HSL, HSY ja Uudenmaan liitto. Koordinaatioryhmä on käsitellyt omistajaohjaukseen piiriin kuuluvien yhteisöjen asioita säännöllisesti kokouksissaan. Seudullisesti omistajaohjattavien yhteisöjen merkittävät asiat kuten talousarviota koskevat valmistelut käsitellään koordinaatioryhmässä ennen yhteisöjen toimielinkäsittelyä. Koordinaatioryhmä on tarvittaessa linjannut yhteisöjä koskevia yhteisiä valmisteluohjeita suosituksina joko kaupunkien konsernijaostoille tai vastaaville tai suoraan yhteisöille. Merkittäviä tapahtumia yhteisesti omistettujen yhteisöjen osalta olivat Sipoon liittyminen HSL:n jäseneksi, HUS:n päätös perustaa HYKSin Oy sekä Kauniaisten tulo Seuren osakkaaksi. Yhteistyön tuoreita saavutuksia Vuoden 2011 loppuun saakka voimassa olleen kilpailukykyaiesopimuksen yksi kärkihankkeista on World Design Capital Helsinki 2012 hankkeen toteuttaminen. Pääkaupunkiseudun kaupungit yhdessä Lahden kanssa ovat olleet aktiivisesti rakentamassa juhlavuoden ohjelmaa, minkä lisäksi vuoden 2011 aikana World Design Capital Helsinki 2012 hanke on mm. julkistanut designpääkaupunkivuoden ohjelmasisällön. 4

6 Helsinki Region Infoshare (HRI) Avoin seututieto -hankkeen verkkopalvelun testiversio julkaistiin vuoden 2011 maaliskuussa ( HRI-hanke jakaa tietoa avoimesti ja maksuttomasti kuntien, yritysten ja yhteisöjen, asukkaiden, tutkimuksen ja koulutuksen käyttöön rakentamalla Helsingin seudun perustietovarantoja ja toimii aineistojen omistajien verkosto- ja verkkopalveluna. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisessä Ilmastoinfo -neuvontakeskuksessa ( annetaan ilmastonmuutokseen liittyvää neuvontaa. Ilmastoinfo toimi hankemuotoisesti saakka. Ilmastoinfon toiminnan uudelleen organisoinnista tehtiin päätökset vuoden 2011 lopussa. Maahanmuuttajien Infopankin ( toiminta organisoitiin uudelleen vuoden 2011 aikana ja samalla Infopankki muuttui Helsingin seudun osalta määräaikaisesta projektista vakinaiseksi palveluksi. Verkkopalvelun sivuilla on 15 kielellä maahanmuuttajille suunnattua perustietoa suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja mahdollisuuksista. Seutuyhteistyössä jatkettiin myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (Paras) yhteydessä vuonna 2007 hyväksytyn kaupunkiseutusuunnitelman vielä vireillä olevien toimenpiteiden toteutusta, kuten yhteisen potilastietojärjestelmän kehittämistä. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat jatkoivat yhteistyötä seudun yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtoreiden kanssa järjestämällä yhteisen vuosittaisen kokouksen Yhteiskokouksessa käytiin vuoropuhelua tieto- ja osaamisperusteisista metropolialueen kehittämiskysymyksistä. Pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelman (PKS-KOKO) toimenpidekokonaisuuksien ja kärkihankkeiden toteutusta jatkettiin vuonna Ohjelma-alueen muodostavat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Kirkkonummi. Ohjelman toteutus ja sen toimenpiteet etenivät vuoden 2011 aikana suunnitellusti neljässä kärkihankkeessa: Opiskelijametropoli-, Opinnoista Osaajaksi-, NoWrongDoor- ja Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön hankkeista. Lisäksi pääkaupunkiseutu on osallistunut valtakunnalliseen KOKO luovat alat ja kulttuuri verkostoon. PKS-KOKOn ohjelmakausi päättyi suunniteltua aiemmin vuoden 2011 lopussa ja ohjelman hankkeiden toteutus kevään 2012 kuluessa. Valtion hyväksyessä alueiden kehittämistavoitteet syksyllä 2011 päätettiin, että KOKOa ei jatketa kansallisena erityisohjelmana vuoden 2011 jälkeen. Yhteistyösopimukset Voimassa olevat pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimukset. Sopimuksen nimi Voimassa Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyösopimus Toistaiseksi Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten pelastustoiminnan yhteistoimintasopimus Määräaikainen sopimus lukiokustannusten jaosta pääkaupunkiseudun kuntien kesken Sopimus yhteistyöstä lasten päivähoidon järjestämisessä Yhteistyösopimus pääkaupunkiseudun elintarvike-, vesi- ja ympäristönäytteiden tutkimuspalveluista 9/2023 (+ 5 v. jatko) 5

7 Sopimus pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksesta Toistaiseksi Kuntien välinen yhteistoimintasopimus yritystyöterveyshuollon palvelujen tuottamisesta Liikkeen luovutus Liikkeen luovutus Kuntien välinen yhteistoimintasopimus suun erikoishoidon järjestämisestä ( ) Suun terveydenhuollon yhteispäivystys Kuntien välinen yhteistoimintasopimus virka-ajan ulkopuolisten päivystyspalvelujen yhteiskäytöstä Palvelusopimus lentoaseman seudullinen matkailuneuvonta (Helsingin Matkailu Oy ja UML) Helsingin seudun kuntien yhteistyö Helsingin seudun yhteistyökokous hyväksyi Helsingin seudun 14 kunnan ensimmäiset yhteiset hallitusohjelmatavoitteet Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenteeseen ja aluekehitykseen liittyvä tulevaisuuden kehityskuva-asiakirja Rajaton metropoli valmisteltiin seudun kuntien yhteistyönä. Asiakirja on luonteeltaan MAL-neuvottelukunnan puheenvuoro ja se merkittiin tiedoksi Helsingin seudun yhteistyökokouksessa Myös Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen uudistamisen valmistelutyö käynnistyi. Helsingin seudun kuntien yhteistyönä jatkettiin Helsingin seudun asunto- ja tonttitarjonnan lisäämisen aiesopimuksen toteutusta ja seurantaa sekä aloitettiin metropolialueen uuden kilpailukykyaiesopimuksen valmistelu. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ2011) hyväksyttiin keväällä 2011 ja samalla tehtiin liikennejärjestelmäpäätös, jonka jälkeen tavoitteena on solmia aiesopimus HLJ 2011:n toteuttamisesta. Seutuselvitykset Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyönä laadittiin selvitys kaksiportaisesta seutuhallintomallin eduista ja haitoista. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvityksessä mukana olleiden 14 kunnan valtuustojen yhteiseen informaatiotilaisuuteen järjestettiin Vantaan Energia Areenalla Paikalla oli noin 900 seudun luottamushenkilöä kuulemassa ja keskustelemassa selvityksestä. 6

8 NEUVOTTELUKUNNAN JÄSENET VUONNA 2011 Helsinki Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Minerva Krohn I varapuheenjohtaja Harry Bogomoloff II varapuheenjohtaja Rakel Hiltunen Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava I varapuheenjohtaja Arto Bryggare II varapuheenjohtaja Mari Puoskari ( saakka) / Ville Ylikahri ( lähtien) Kaupunginvaltuutettu Laura Kolbe Kaupunginhallituksen jäsen Outi Ojala Espoo Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Markku Markkula ( saakka) / Jyrki Kasvi ( lähtien) I varapuheenjohtaja Jyrki Kasvi ( saakka) / Markus Torkki ( lähtien) II varapuheenjohtaja Maria Guzenina-Richardson ( saakka) / Kurt Byman ( lähtien) Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä ( saakka) / Martti Merra ( lähtien) I varapuheenjohtaja Sirpa Hertell II varapuheenjohtaja Markku Sistonen Kaupunginvaltuutettu Kari Uotila Kaupunginvaltuutettu Seppo Sonkeri Vantaa Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman I varapuheenjohtaja Heikki Heinimäki II varapuheenjohtaja Leena Korhonen Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen I varapuheenjohtaja Jukka Hako II varapuheenjohtaja Petteri Niskanen ( saakka) / Sirpa Pajunen ( lähtien) Kauniainen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Finn Berg I varapuheenjohtaja Jaakko Rewell ( saakka) / Pertti Eklund ( lähtien) II varapuheenjohtaja Juha Pesonen Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Ala-Reinikka Varapuheenjohtaja Martina Harms-Aalto Kaupunginjohtajat Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 7

9 Vantaan kaupunki Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen ( saakka) / Jukka Peltomäki ( lähtien, saakka) / Martti Lipponen (vs. kj lähtien, saakka) Kauniaisten kaupunki Kaupunginjohtaja Torsten Widén KOORDINAATIORYHMÄN JÄSENET VUONNA 2011 Puheenjohtaja Risto Rautava Helsinki Jäsenet Rakel Hiltunen Helsinki Outi Ojala Helsinki Mari Puoskari Helsinki ( saakka) Ville Ylikahri Helsinki ( lähtien) Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä Espoo ( saakka) Martti Merra Espoo ( lähtien) Sirpa Hertell Espoo Markku Sistonen Espoo Tapani Mäkinen Vantaa Antti Lindtman Vantaa Petteri Niskanen Vantaa ( saakka) Sirpa Pajunen Vantaa ( lähtien) Finn Berg Kauniainen 8