Langinkosken koulun OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Langinkosken koulun OPETUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 KOULUMME TEHTÄVÄ... 2 OPETUSSUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET... 3 YHTEISTYÖ MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA... 4 YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA JA OPPILASHUOLTO... 4 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 5 ARVIOINTI... 5 KÄYTÖSARVOSANAN KRITEEREJÄ:... 8 ARVOSTELUEHDOTUS... 8 LANGINKOSKEN KOULUN TUNTI / KURSSIJAKO PAKOLLISET OPPIAINEET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS A-KIELI, ENGLANTI B-KIELI, RUOTSI A1-KIELI, SAKSA A2-KIELI, VENÄJÄ RANSKAN KIELI (B2) VENÄJÄN KIELI (B2) USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI MATEMATIIKKA FYSIIKKA KEMIA BIOLOGIA MAANTIETO MUSIIKKI KUVATAIDE KOTITALOUS KÄSITYÖ, tekninen työ KÄSITYÖ, tekstiilityö LIIKUNTA TERVEYSTIETO VUOSILUOKAT OPPILAANOHJAUS ERITYISOPETUS

3 JOHDANTO KOULUMME TEHTÄVÄ Koulu on turvallinen paikka, jossa opettajat ja oppilaat voivat luottavaisesti työskennellä. He luovat yhteistyöllä ystävällisen ja kannustavan ilmapiirin, jossa kaikilla on mahdollista päästä asettamiinsa päämääriin. Koulussa työskentelevät sisäistävät yhteiset pelisäännöt ja hyvät käytöstavat työn sujuvuuden ja miellyttävyyden takaamiseksi. Kaikkien hyvinvointi on edellytyksenä tuloksiin pääsemiselle. Näistä lähtökohdista on luonnollista ja välttämätöntä laajentaa toimintaa oman lähipiirin ulkopuolelle, jopa globaalisiin ongelmiin. Tavoitteena on auttaa oppilasta löytämään oma kulttuuri identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksia kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Totuuksia kyseenalaistamalla ja luovia ratkaisuja kehittämällä syntyy oivallusta ja uutta ymmärrystä. Monipuolisten, jatkuvasti arvioitavien opetusmenetelmien käyttö ja vilkas yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa rikastavat koulun elämää. Koulu opettaa arvostamaan erilaisuutta ja näkemään vaikuttamismahdollisuuksia monien kanavien kautta. Erityisesti viestintä- ja mediataitojen merkitys korostuu nyky- yhteiskunnassa. Koulumme tehtävä on antaa oppilaille avaimet hyvään yleissivistykseen ja ihmisarvoiseen elämään, ihmisenä kasvamiseen. Koulumme henkilökunta seuraa jatkuvasti opetuksen, kasvatuksen ja oppimisen uusia teorioita ja menetelmiä soveltaakseen niitä kouluyhteisössämme. Esim. yhteistoiminnallisen oppimisteorian mukaan kouluopetus pyrkii laajasti ymmärrettynä tietojen ja asioiden oppimiseen (tiedolliset tavoitteet). yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen hallintaan sekä oppimaan oppimiseen (taidolliset ja sosiaaliset tavoitteet). asenteiden ja käsitysten tarkastelemiseen (affektiiviset tavoitteet). Nämä eri tavoitteet eivät ole toisiaan poissulkevia vaan useimmiten samanaikaisesti mukana oppimistapahtumassa. Koulun opetusjärjestelyjen ja opettajan on ratkaistava tavoitteiden painoarvo kussakin tilanteessa. Lisäksi opetustyössä huomioitavaa on: oppimiskäsityksen täysremontti, jossa korostetaan oppijan aktiivisuutta, subjektina olemista sekä entistä suuremman vastuun ottamista omasta oppimisestaan mielikuvaoppimisen ideat voivat avata oppimiseen uusia kanavia aineiden välinen integraatio on välttämätöntä laajempien aihekokonaisuuksien opiskelussa eriyttäminen on välttämätöntä heterogeenisen oppilasaineksen opettamisessa. 2

4 OPETUSSUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET Koulumme kasvatus- ja opetustyön painopistealueiden yhteisteemana on Kotkalaisesta maaperästä maailmalle. Lähtökohtana on auttaa oppilaita arvostamaan oman kotiseutunsa ominaispiirteitä, tuntemaan sen historiaa, perinteitä, elinkeinorakennetta, nimistöä ja näkemään kotipaikkansa mahdollisuudet tulevaisuudessa. Hyvän kotiseututietouden pohjalta on varmempi uskaltautua myös maailmalle, uusiin kulttuureihin. Mitä paremmin tiedostamme kotoiset ongelmat, sitä auliimmin haluamme olla vaikuttamassa myös maailmanlaajuisten vaikeuksien vähentämiseen. 1. Kultturi identiteetti ja kansainvälisyys Päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteetti sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. 2. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Pyrimme kehittämään oppilaita omatoimisiksi, aloitteellisiksi ja yhteistyökykyisiksi kansalaisiksi sekä koulussa että sen ulkopuolella. Kädentaitojen kehittämisellä pyrimme työnteon arvostamiseen, myönteiseen asennoitumiseen yrittäjyyttä kohtaan ja toimimiseen työyhteisön yhteistyökykyisenä ja vastuullisen jäsenenä. Tavoitteena on myös antaa oppilaille valmiuksia arjen hallintaan. Kotitalous, tekstiili- ja tekninen työ ohjaavat nuorta taloudellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen kodin töissä ja hankinnoissa. Tavoitteena on tiedostava kuluttaja, joka osaa ottaa huomioon sekä omat että ympäristön mahdollisuudet. Kädentaitojen avulla oppilas saa itselleen taito- ja tietoresursseja, joiden avulla hän voi parantaa elämänsä laatua niin taloudellisesti, terveydellisesti kuin henkisestikin. 3. Terveiden elämäntapojen ja liikuntakasvatuksen koulu Liikunnan merkitys nuoren fyysisen kunnon ja psyykkisen vireyden ylläpitäjänä koetaan tärkeäksi. Nuorille halutaan opettaa, että elämäntaparatkaisuillaan he voivat vaikuttaa omiin koulu- ja muihin suorituksiinsa. Koululiikunnan ja erilaisten valinnaisten liikuntakurssien sekä terveyskasvatuksen avulla pyrimme kasvattamaan nuoria terveisiin elämäntapoihin. Hyväkuntoinen ja psyykkisesti tasapainoinen oppilas jaksaa työskennellä tavoitteellisesti ja olla oppilasyhteisössä yhteishenkeä ylläpitävä jäsen. 4. Viestintä- ja mediakasvatus Ilmaise iskevästi, viestitä vikkelästi. Rohkaistaan nuorta löytämään omat instrumenttinsa (ääni, ilmeet, keho, puhumisen ja kirjoittamisen taito) ja käyttämään niitä monipuolisesti niin tietojen kuin tunteidenkin tulkkina. Erilaisten vaikutus- ja osallistumiskanavien etsiminen ja tekniikan hyväksikäyttö viestien perille saattamiseksi nähdään kaikessa opetuksessa välttämättömänä. 5. Ympäristökasvatus Ympäristökasvatuksessa yhtä tärkeinä osina nähdään niin paikalliset kuin globaalitkin ongelmat sekä yksilön mahdollisuudet vaikuttaa ympäristön tilaan. Ympäristökasvatus korostaa ekologisia lainalaisuuksia: kaikki tekomme vaikuttavat ympäristöön. Ympäristökasvatus aihekokonaisuutena on nähtävä siis varsin laajasti. 3

5 6. Turvallisuus ja liikenne Jokaiselle peruskoululaiselle on tärkeätä fyysisen psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden merkityksen ymmärtäminen sekä oppia toimimaan elinympäristössään kaikissa tilanteissa omaa ja muiden turvallisuutta edistäen. Kaikkien tehtävänä on edistää toiminnallaan väkivallattomuutta ja pyrkiä toimimaan rakentavasti kiusaamistilanteiden synnyn estämiseksi koulussa. 7. Ihminen ja teknologia Eri oppiaineiden oppisisällöissä tarjotaan tietoa teknologiasta sen kehityksestä ja vaikutuksesta eri elämänalueilla sekä yksilön jokapäiväisessä elämässä. Työelämään tutustumisjaksot tarjoavat mahdollisuuden käytännössä tutustua kotiseudun tuotantoelämään ja sen teknologiaan. Tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö on koulumme arkielämää useimmissa oppiaineissa. Eri oppiaineet välittävät oppilaille tiedon teknologiaan ja sen käyttöön liittyvät eettiset moraaliset sekä ihmisten tasa-arvoon liittyvät kysymykset. YHTEISTYÖ MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA Koska perusopetus on opetussuunnitelmallinen kokonaisuus, Langinkosken koulu ja oppilaita lähettävät alakoulut muodostavat Langinkoski-ryhmän. Ryhmä tekee yhteistyötä kaikissa oppiaineissa opetussuunnitelman eheyttämiseksi. Myös oppilashuollon kysymyksissä ollaan tiiviisti yhteydessä, jotta oppilaille voidaan taata turvallinen ja kannustava oppimisympäristö koko perusopetuksen ajan. YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA JA OPPILASHUOLTO Yhteinen kasvatusvastuu toteutuu koulun ja kodin yhteistyössä, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Oppilaiden huoltajiin ollaan säännöllisesti yhteydessä. Oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä raportoidaan kotiin jokaisen jakson lopussa, tarvittaessa useammin. Koulun asioista tiedotetaan vanhempainilloissa, kirjeitse ja koulun kotisivuilla. Moniammatillinen yhteistyöverkosto auttaa tarvittaessa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Koulussa oppilashuoltotyötä koordinoi oppilashuoltotyöryhmä, joka kokoontuu viikoittain. Ryhmän varsinaisina jäseninä ovat opinto-ohjaaja, koulukuraattori, terveydenhoitaja, laaja-alainen erityisopettaja ja rehtori. Tarvittaessa ryhmän palavereihin kutsutaan opettajia sekä erityisasiantuntijoita. 4

6 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kotkan kaupungin kouluilleen laatiman ohjausstrategian mukaan oppilaalla on oikeus opiskelun ja opintojen ohjaukseen sekä erilaisiin muihin tukipalveluihin. Kotkalaisen ohjauksen arvoihin kuuluvat seuraavat asiat; vuorovaikutteisuus ihmisarvon kunnioittaminen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen kasvatuksen ja kehityksen tukeminen tasa-arvon tukeminen Ohjaus on kokonaisvaltaista toimintaa, johon jokainen opettaja osallistuu päivittäin oppilaan kasvun ja kehityksen ohjaajana, oman oppiaineensa tunneilla sekä koulun kaikessa toiminnassa. Oppimaan ohjaaminen oppisisällöllinen ohjaaminen on kaikkien opettajiemme omaksuma keskeinen pedagoginen toimintatapa. Opinto-ohjaajan rooli on keskeinen oppilaan ohjaajana. Hän toimii kiinteässä yhteistyössä muiden opettajien, oppilashuoltoryhmän sekä kaupungin muun oppilashuollon kanssa. Opinto-ohjaajan rooli on myös tärkeä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehtävässä yhteistyössä. Oppilaan kokonaisvaltaisen ohjaamisen kannalta tiivis yhteistyö nuorisotoimen kanssa on tarpeen, jossa keskeisinä toimijoina ovat oppilashuoltoryhmän jäsenet. Koulumme ohjauksen voi jakaa kuuteen osa alueeseen: suora neuvonta toimijoina opinto-ohjaaja, opettajat, terveydenhoitaja, kuraattori, rehtori, koulun muu henkilökunta, oppilashuolto oppimaan oppimisen ohjaus opettajat, opinto-ohjaaja oppisisällöllinen ohjaus opettajat psykososiaalinen ohjaus opinto-ohjaaja, kuraattori, terveydenhoitaja, opettajat, mahdolliset muut oppilashuollon henkilöt uranvalinnallinen ohjaus opinto-ohjaaja, opettajat nivelvaiheiden ohjaus opinto-ohjaaja ja opettajat osapuolina olevissa koulumuodoissa ARVIOINTI 1. Arvioinnin raamit Arvioinnin lähtökohtana on auttaa tiedollisten taidollisten ja arvomaailman tavoitteiden toteutumista 5

7 Siksi arviointi on kohdistettava koko koulun kaikenlaiseen toimintaan opettamiseen ja oppimiseen 2. Koulu arvioitavana Arvioinnin kohteena ovat koulun toiminnan laadukkuus ja tuloksellisuus. Koulun itsearviointi Koulun itsearvioinnin tarkoituksena on tuottaa koululle tietoa sen omasta tilasta. Erityisesti on huolehdittava arvioinnin monipuolisuudesta, jatkuvuudesta ja luotettavuudesta. Langinkosken yläasteella koulun toimivuuden arviointia käydään koko ajan opetussuunnitelmatyön yhteydessä sekä aineryhmissä, integroivissa ryhmissä ja kaikkien työntekijöiden yhteispalavereissa. Sekä opettajat että oppilaat suorittavat koulun sisäistä arviointia. Koulun ulkopuolelta tuleva arviointi Koulun on hyödyllistä saada palautetta myös ulkopuolelta: koulun yhteistyötahoilta, asiantuntijoilta sekä erityisesti huoltajilta ja oppilailta. Arviointi toteutuu luontevimmin asiantuntijavierailuina, vanhempainilloissa ja vanhemmille ja oppilaille suunnattuina kyselyinä. 3. Oppiminen arvioitavana Oppilasarvioinnin tehtäviksi koulussamme nähdään erityisesti seuraavat tavoitteet: Arviointi on oppijalle palaute edistymisestä, sosiaalisesta kasvusta, opiskelutaidoista ja oppimistuloksista. uuden tiedonkäsityksen myötä koulussamme korostuu koko oppimisprosessin arviointi. Arviointi tukee oppijan itsetunnon kehittymistä, antaa hänelle realistisen käsityksen omista tiedoistaan ja taidoistaan sekä korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä. Arvioinnin kautta oppija oppii näkemään oman työn merkityksen hyvien tulosten edellytyksenä. Arvioinnin tulee kannustaa oppilasta tajuamaan, että tuntematon, uusi asia voi olla suuri seikkailu ja että haastava oppialue on ratkaistavissa oleva haaste. 4. Arvioinnin kohteet ja muodot Arviointi kohdistuu opettajan ja oppijan jatkuvana havainnointina koko oppimisprosessiin: tiedon hankintaan, hallintaan ja soveltamiseen. Mittaus tapahtuu suullisesti tai kirjallisesti kokeina, portfoliona ja opetuskeskusteluina. Tiedollisten taitojen lisäksi arviointia kohdistetaan entistä enemmän koulun hyväksymien arvojen toteutumiseen oppijan työskentelyssä. Haluamme erityisesti pyrkiä kasvattamaan oppijaa arvostamaan yritteliäisyyttä, yhteistyökykyä, vastuullisuutta, pitkäjänteisyyttä sekä oman luovuuden kehittämistä. Siitä, miten näiden arvojen toteutumista arvioidaan, sovitaan oppilaiden kanssa jakson tavoitteita asetettaessa. 5. Oppilasarviointi Langinkosken koulussa on käytössä kurssimuotoinen opetussuunnitelma, jossa eri vuosiluokkiin jaetut oppimäärät koostuvat kyseisen aineen kursseista. Yksi kurssi on 38 oppitunnin mittainen 6

8 opintokokonaisuus. Lukuvuosi on jaettu viiteen (5) jaksoon, joissa osa oppiaineista opiskellaan keskitetysti. Yhden jakson pituus on keskimäärin 38 työpäivää. Jakson jälkeen luokanvalvoja kirjoittaa jokaisesta luokkansa oppilaasta jaksoraportin kotiin. Raportissa tiedotetaan oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä jakson aikana. Jokaisen jakson päätyttyä oppilaalle voidaan antaa jaksotodistus, jossa arvioidaan jakson aikana päättyneet kurssit sekä oppilaan käyttäytyminen jakson aikana. Käyttäytymisen arvioinnin suorittavat ne opettajat, jotka antavat kurssiarvosanat jaksotodistukseen. Opettajakunta käy arviointikeskustelua käyttäytymisnumeroista jokaisen jakson päätyttyä. Oppilaan suorituksista saama palaute voi olla suullista tai kirjallista, sanallista tai numeerista. Kurssien arvosanat annetaan numeroarvosteluna, Ainoastaan yhden kurssin laajuiset valinnaiskurssit ( lk. ) ja oppilaanohjaus arvioidaan suoritusmerkinnällä hyväksytty / hylätty. Tärkeä osa arviointia on oppijan itsearviointi. Oppilas arvioi itseään oppiaineelle luontevalla tavalla. Oppilas saa yrittää hylätyn kurssiarvosanan korotusta kerran kurssin jälkeen uusintasuorituksessa ja lukuvuoden päätyttyä erikseen ilmoitettuna kuulustelupäivänä. Vuosiluokalle jättämisestä päättävät rehtori ja oppilasta opettavat opettajat yhdessä. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa lukuvuoden aikana yhdessä tai useammassa vuosiluokkaan kuuluvassa aineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan opinnosta. se oppilaan yleisen koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista, vaikkei hänellä olisikaan hylättyjä suorituksia. Tällöin oppilaan huoltajalle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi. Oppilaan jättämisestä vuosiluokalle voidaan tehdä ehdollinen päätös (oppilas saa ehdot), jossa mainitaan ne kurssit, joiden suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä. Vuosiluokka on hyväksytysti suoritettu ja oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos vuosiluokan kaikkien aineiden oppimäärät on suoritettu hyväksytysti. Viidennen jakson jaksotodistukseen merkitään oppilaan luokalta siirto, ehdot tai luokallejäänti. Jos oppilas saa ehdot jaksotodistukseen merkitään ne kurssit, joiden hyväksytty suorittaminen on luokalta siirron edellytyksenä sekä tieto erillisen kuulustelun ajankohdasta. Lukuvuoden päättyessä oppiaineen vuosiluokan oppimäärä katsotaan yleensä hyväksytysti suoritetuksi, jos yhden kurssin laajuinen oppimäärä on hyväksytty kahden kurssin laajuisen oppimäärän kursseista ainakin toinen kurssi on hyväksytty kolmen kurssin laajuisen oppimäärän kursseista ainakin kaksi kurssia on hyväksytty neljän kurssin laajuisen oppimäärän kursseista ainakin kolme kurssia on hyväksytty Tukiopetusta annetaan pyydettäessä opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneelle tai muuten erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle. 7

9 Päättöarvioinnissa noudatetaan opetushallituksen ohjeita. Päättötodistuksen arvosana oppiaineissa saadaan siihen kuuluvien kurssien arvosanojen keskiarvona, jota asianomaiset opettajat voivat muuttaa, jos siihen on syytä. Erityisopetuksessa olevalle oppilaalle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, jossa määritellään oppilaan opiskelun tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä arviointimenettely. Perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti opiskeleva oppilas arvioidaan samoilla perusteilla kuin muut oppilaat. Jos kyseessä on oppilas, jonka äidinkieli on muu kuin koulun opetuskieli muu kuin oppivelvollinen oppilas maahanmuuttajaoppilas, heille järjestettävän perusopetuksen valmistavan opetuksen arvioinnin harkitsevat rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä tapauskohtaisesti. KÄYTÖSARVOSANAN KRITEEREJÄ: Oppilas kuuntelee ohjeet ja noudattaa niitä. antaa työrauhan toisille, ylläpitää työrauhaa. huolehtii annetuista tehtävistä, pitää yhteiset sopimukset. huolehtii tavaroistaan, on täsmällinen. työskentelee siististi, kunnioittaa yhteistä ja toisten omaisuutta. käyttää asiallista kieltä. on joustava, kärsivällinen, pyrkii itsehillintään. noudattaa järjestyssääntöjä myös välitunnilla: siirtyy oma-aloitteisesti välituntialueelle ja pysyttelee koulun alueella, ei tupakoi. kohtelee oppilastovereitaan arvostavasti, ottaa toiset huomioon toiminnassaan. on avulias. ARVOSTELUEHDOTUS Erinomainen 10 Oppilas on ystävällinen, huomaavainen, rehellinen, hyväkäytöksinen ja yhteistyöhaluinen ja toimii aktiivisesti luokan ja kouluyhteisön hyväksi omalla persoonallisella tavallaan ja kantaa vastuuta omasta ja muiden oppimisesta. Hän on kiinnostunut koulutyöstä, tekee tehtävänsä tunnollisesti ja käsittelee huolellisesti koulun omaisuutta. Oppilaan käyttäytymiseen ei ole jouduttu puuttumaan. Kiitettävä 9 Oppilas on hyväkäytöksinen, sosiaalinen ja huolellinen. Hän on kiinnostunut koulutyöstä eikä hänellä ole rikkeitä. Hyvä 8 Vaikka oppilas suhtautuu koulutyöhön myönteisesti, hänen käyttäytymisessään ja kiinnostuneisuudessaan on ailahtelevaisuutta. Oppilas ei ole usein häirinnyt luokan työrauhaa eikä syyllistynyt järjestyssääntöjen rikkomiseen. 8

10 Tyydyttävä 7 Vaikka oppilaan perusasenne voikin olla myönteinen, hänen kiinnostuksensa koulunkäyntiin vaihtelee suuresti. Oppilas unohtelee asioita. Hänen sosiaaliset taitonsa eivät ole vielä kehittyneitä. Hänellä on usein keskittymisvaikeuksia. Oppilaan vastuuntunto ei ole vielä kehittynyt. Kohtalainen 6 Oppilaan asioiden hoitaminen on heikkoa. Hän ei huolehdi tehtävistään eikä tavaroistaan. Hänen keskittymiskykynsä on heikkoa ja käytöshäiriöt toistuvia. Oppilaan koulunkäynti on epäsäännöllistä, ohjeista ja järjestyssäännöistä piittaamatonta. Välttävä 5 Jatkuvalla koulupinnauksella oppilas osoittaa, ettei koulu häntä kiinnosta. Asiat ovat jatkuvasti hoitamatta, tehtävät tekemättä. Asioiden loppuunsuorittamisen halu puuttuu. Oppilas syyllistyy kouluyhteisön toisten jäsenten kiusaamiseen, työrauhan jatkuvaan tahalliseen rikkomiseen tai ilkivaltaan. Hylätty 4 Oppilas on jatkuvasti luvatta pois koulusta tai toimii täysin koulun järjestyssääntöjen vastaisesti. 9

11 LANGINKOSKEN KOULUN TUNTI / KURSSIJAKO Perusmalli ilman erityisvalintoja tai painotuksia 2009 Oppiaine Yhteensä Äidinkieli A-kieli, englanti B-kieli, ruotsi Matematiikka Biologia Maantieto Fysiikka Kemia Terveystieto 0,4 1,6 1 3 Uskonto / ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki 1 1 Kuvataide 2 2 Käsityö 3 3 Liikunta Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,6 0,4 1 2 Pakolliset aineet Valinnaiset aineet Yhteensä

12 LANGINKOSKEN KOULUN TUNTI / KURSSIJAKO A1-kieli SAKSA 2009 Oppiaine Yhteensä Äidinkieli A-kieli, saksa B-kieli, ruotsi Matematiikka Biologia Maantieto Fysiikka Kemia Terveystieto 0,4 1,6 1 3 Uskonto / ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki 1 1 Kuvataide 2 2 Käsityö 3 3 Liikunta Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,6 0,4 1 2 Vapaaehtoinen A-kieli, englanti *) Pakolliset aineet Valinnaiset aineet Yhteensä *) Muuta kuin englantia A1-kielenä opiskelevien toisen A-kielen (=englannin) tunnit otetaan 7-9 -luokilla valinnaisten aineiden tunneista. Molempia A-kieliä opiskellaan näissä tapauksissa yhtä monta viikkotuntia kumpaakin. 11

13 LANGINKOSKEN KOULUN TUNTI / KURSSIJAKO Liikuntapainotus 7-9 lk 2009 Oppiaine Yhteensä Äidinkieli A-kieli, englanti B-kieli, ruotsi Matematiikka Biologia Maantieto Fysiikka Kemia Terveystieto 0,4 1,6 1 3 Uskonto / ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki 1 1 Kuvataide 2 2 Käsityö 3 3 Liikunta Li-painotus Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,6 0,4 1 2 Pakolliset aineet Valinnaiset aineet Yhteensä Li-painotus otetaan 7-9 -luokilla valinnaisista aineista. 12

14 PAKOLLISET OPPIAINEET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 7. LUOKKA 1. kurssi Minä ja sinä äidinkielen ja kirjallisuuden maailmassa Tavoitteet Tavoitteena on kartoittaa oppilaan tietojen ja taitojen taso hänen siirryttyään alakoulusta yläkouluun ja kannustaa häntä hyödyntämään havaintojaan omassa lukuharrastuksessaan ja kirjoittamisessaan. Kurssin aikana harjoitellaan äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelun perustaitoja, lisätään ilmaisurohkeutta sekä kehitetään luokan sosiaalista ilmapiiriä. Sisältö Tavoitteiden asettamisen ja oman työn arvioinnin opettelua Muistiinpanotekniikan harjoittelu Tutustuminen puhuen, lukien ja kirjoittaen Viestinnän peruskäsitteet Viestinnän perustaidot: keskittyminen, kuunteleminen ja kyseleminen Ilmaisuharjoituksia Erilaisten tekstien lukemista: lukustrategioita Kirjoitusprosessiin tutustuminen ja sen vaiheiden harjoittelua Kielenhuollon merkitys: puheen ja kirjoituksen eroja Virkerakenteen tarkastelua: välimerkit Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Koska kurssin keskeisenä tavoitteena on toimivan sosiaalisen verkoston luominen luokkaan, työskennellään usein parin kanssa tai ryhmässä. Lisäksi hyödynnetään mahdollisimman paljon oppilaan ajattelun taitoja kehittäviä menetelmiä: miellekarttaa, kysymyksiä ja listausta. Arviointi Oppilas arvioi itseään kurssin lopussa yhteisten tavoitteiden ja omien henkilökohtaisten tavoitteidensa pohjalta. Oppilaan aktiivisuus, työtehtävistä vastuun kantaminen sekä vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä arvioinnin kohteita. Kurssista voidaan pitää koe. 2. kurssi Kielessä on voimaa Tavoitteet Tavoitteena on harjoitella tiedon hankintaa ja tietojen kriittistä tarkastelua. Tutkitaan faktan ja fiktion eroja, esim. kertomusta ja uutista vertailemalla. Luodaan uutisen pohjalta fiktiota ja/tai muutetaan fiktio uutiseksi. Sanojen merkityksiä ja ilmaisuarvoa tutkitaan lukemalla ja kirjoittamalla. Musiikkia ja kuvia käytetään virikkeinä. Verbin aikamuodoista laajennetaan yleensä ajan merkityksen ja kuvauskeinojen tarkasteluun niin kirjallisuudessa kuin elokuvassa. Varmennetaan oikeinkirjoitustaitoja. 13

15 Sisältö Tiedon hankinnan ja arvioinnin opettelua Faktan ja fiktion vertailua ja tuottamista Kertomus, kirjallisuuden peruskäsitteet Uutinen Sanojen ilmaisuvoiman avaamista Verbin aikamuodot Aika kirjallisuudessa ja elokuvassa Oikeinkirjoitusseikkoja Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Runsaiden kirjoitus- ja lukemistehtävien avulla oppilas harjoittelee tekstitaitojaan. Oppisisältö edellyttää tutustumista monentyyppisiin teksteihin, mikä mahdollistaa erityyppisiä yksilö-, pari- ja ryhmätöitä. Kielen ja kirjallisuuden tutkiminen kulkevat käsi kädessä. Verbiosiosta pidetään koe. Arviointi Vahvennetaan oppilaan itsearviointitaitoja. Oppilaan halu ja kyky hyödyntää tiedonhankinnan eri välineitä ja tekstejä on olennainen osa arviointia. Koetta enemmän arvioinnissa painotetaankin oppilaan myönteistä asennetta tutkittavaan asiaan. Muistiinpanotekniikkaan ja kansion /vihkon selkeyteen kiinnitetään huomiota. Lukemisen monipuolisuutta ja kirjallisuuden harrastusta arvostetaan. 3. kurssi Kieli käytössä Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella kielen rakenteita ja saada oppilas tutkimaan ja oivaltamaan kielen ilmiöitä. Tutustutaan erilaisiin teksteihin lukien ja kirjoittaen ja syvennetään oppilaan tekstitaitoja. Vahvennetaan oppilaan ilmaisuvalmiuksia monipuolisin harjoituksin. Sisältö Kielen rakenteen tarkastelua: nominit ja partikkelit Kielenhuollon perusasioiden varmentamista Kuvitteellisten tekstien kirjoittamista: kuvaus, dialogi, runo ja sarjakuva Aineistoteksti: tiedon hankinta ja tietojen käyttö tekstissä Tekstejä nuortenkirjoista ja runoista tietoteksteihin Suullisia ja kirjallisia ilmaisuharjoituksia Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Opetus etenee tiiviin aineensisäisen integroinnin varassa: kielen ja kirjallisuuden tarkastelu tukevat toisiaan, puhuminen ja kirjoittaminen liitetään käsiteltäviin sisältöihin. Oppilaan tekstitaitoja syvennetään yksilö-, pari- ja ryhmätöinä. Oppilaan omaa luovuutta ja persoonallista ilmaisutapaa etsitään monipuolisin harjoituksin. Arviointi Oppilaan itsearviointia ja pariarviointia tarpeen mukaan. Opettaja painottaa arvioinnissaan kielellistä havainnointi- ja hahmottamistaitoa sekä kykyä ymmärtää kielen rakenteiden ja ilmiöiden moninaisuutta. Lisäansioksi katsotaan oppilaan halu kokeilla ja etsiä omaa persoonallista ilmaisutapaansa. Kurssista voidaan pitää koe. 14

16 8. LUOKKA 4. kurssi Lukutaitoseikkailu Tavoitteet Tavoitteena on antaa oppilaalle avaimet nauttia niin mekaanisesta ymmärtävästä kuin luovasta lukutaidostaan. Perehdytään sekä kaunokirjallisuuden että erityyppisten tietotekstien tulkitsemiseen lukemalla, puhumalla ja kirjoittamalla. Tärkeänä tavoitteena on saada oppilas löytämään myöskin asiatekstin lukemisesta ja ymmärtämisestä iloa. Mahdollisen projektityöskentelyn yhteydessä oppilas harjaantuu laajahkon materiaalin käsittelyyn, pitkäaikaiseen syventävään työskentelyyn teeman parissa, ryhmätyöskentelyyn sekä vastuun kantamiseen. Sisältö Lukutaito ja -taidottomuus Lukemisen tavat ja tasot Kaunokirjallisen tekstin lukeminen ja tuottaminen: novelli Tietotekstien lukeminen ja avaaminen: kysymykset, merkityssuhdekaavio Suullinen/kirjallinen referaatti Mahdollinen projektityö kirjallisuuden jonkin osa-alueen aiheesta tai tietotekstien pohjalta Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Lukutaitoa ja -taidottomuutta käsitellään erilaisten taustatietojen ja -materiaalien pohjalta yhteisesti keskustellen. Hyödynnetään 7. luokalla korostettuja sosiaalisia taitoja: työskennellään paljon pareina ja ryhminä, erityisesti projektivaiheessa. Oppilasesityksiä mahdollisimman paljon: tietotekstien referointia, novellien esittämistä, projektitöiden raportointia. Arviointi Oppilaan itsearviointi on edelleen tärkeätä; lähtökohtana luokan yhteiset ja oppilaan omat tavoitteet. Arvioitavia yksilötöitä ovat referaatti ja novelli sekä projektityöskentelyyn liittyvät tuotokset. Tärkeitä arvioinnin perusteita ovat lisäksi oppilaan aktiivisuus, vastuullisuus ja yhteistyökyky. Integrointi Tietotekstien käsittelyssä yhteistyö on luontevaa esim. kaikkien reaaliaineiden ja matematiikan kanssa, projektityön yhteydessä työskennellään tietotekniikan, konekirjoituksen ja kuvaamataidon kanssa. 5. kurssi Vaikutan ja vaikutun Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella kieltä ja kirjallisuutta vaikuttamisen näkökulmasta. Oppilas tutustuu erilaisten tekstien, myös mediatekstien, käyttämiin vaikuttamiskeinoihin ja pohtii yhteiskunnallisen ja henkilökohtaisen vaikuttamisen kanavia ja tapoja. Tietojaan ja havaintojaan oppilas soveltaa lukien, kirjoittaen ja puhuen. Sisältö Kielen vaikuttamiskeinoja Modaalisuus ja modukset Kuva vaikuttaa 15

17 Vaikuttavia tekstejä kirjoittaen: esim. Arvostelu, pakina ja mielipideteksti Vaikuttavaa puhumista: esim. väittely ja ohjelmapuhe Vaikuttavaa kaunokirjallisuutta Mediatekstejä: esim. mainos, elokuva, lehtitekstejä Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Opetus etenee havainnoista päätelmiin ja omiin tuotoksiin. Oppilaalla on aktiivinen rooli tutkijana ja havaintojen tekijänä. Kielen ja erilaisten tekstien keinot konkretisoituvat omissa tuotoksissa. Opettaja ohjaa havaintojen tekoa, esittelee materiaaleja ja auttaa soveltamisessa. Yksilö-, pari- ja ryhmätyötä. Kurssi on mahdollista järjestää myös projekti- tai näytekansiotyöskentelynä. Arviointi Oppilaan itsearviointia työskentelytavan mukaan, esim. projektipäiväkirjan tai kansion prosessikuvauksen avulla. Opettaja antaa suullista ja kirjallista palautetta työskentelyn eri vaiheissa ja valmiista tuotoksista. Arvioinnissa painotetaan oppilaan havainnointi- ja soveltamistaitoja sekä luovaa kielenkäyttötaitoa. Arvioinnissa otetaan huomioon myös oppilaan kyky suunnitella työskentelynsä sekä kantaa vastuuta laajoistakin tehtävistä. Kurssista on mahdollista pitää koe. Integrointi Historia ja kuvaamataito 6. kurssi Ajatus etsii muotoa Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella sisällön ja muodon vuorovaikutusta kielen maailmassa. Oppilas oivaltaa, että sisältö ilmenee muodon kautta ja että eri tekstilajeilla on oma muotonsa. Myös lauseilla on oma muotonsa. Oppilas harjaantuu erittelemään lauseen rakennetta ja harjoittelee tehokasta välimerkkien käyttöä. Oppilas kokeilee muodoltaan erilaisten tekstien tuottamista ja ymmärtää tuotostensa kautta tekstimuodon valinnan merkityksen. Sisältö Virkerakenteet ja välimerkit Lauseenjäsennys Tekstin rakenteita Muoto muuttuu: tekstistä esitykseksi, tekstistä mediatekstiksi Tekstistä mediatekstiksi Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Oppilas tutustuu kielen lause- ja virkerakenteeseen yksilö- ja parityöskentelyssä sekä harjoittelee taitojaan tietokoneen avulla. Erilaisten tekstien rakenteita tutkitaan lukien, kirjoittaen ja keskustellen ryhmä-, pari- ja yksilöpalautetta hyödyntäen. Osa kurssista voidaan toteuttaa projekti- tai kansiotyöskentelynä. Arviointi Oppilaan itsearviointia tarpeen mukaan. Kielen lause- ja virkerakenteiden sekä välimerkkien hallinnan toteamiseksi voidaan järjestää koe. Runojen, aforismien ja muiden tuotosten arvioinnissa paino- 16

18 tetaan omaehtoista työskentelyä, tekstilajien muodon hallintaa sekä kielellistä omaperäisyyttä ja luovuutta. Integrointi Musiikki ja kuvaamataito 9. LUOKKA 7. kurssi Kieli yksilön ja kansan voimana Tavoitteet Tavoitteena on avartaa oppilaan kuvaa kielestä niin kielen kehityksen kuin ilmaisukeinojen osalta. Kurssi antaa oppilaalle sekä suomen sukukielistä että suomen kielen ominaispiirteistä perustiedot. Tavoite on selvittää kielen roolia niin yhdistäjänä kuin erottajanakin, varsinkin nykyisenä kansainvälistymisen ja rajojen häviämisen aikana. Oppilas hyödyntää kurssin sisältöä ja erilaista tekstimateriaalia aineistopohjaisessa kirjoitelmassa, joka voi korvata kokeen. Kirjoitelmaa valmistellessaan oppilas harjaantuu pitkäjänteiseen materiaalin keräämiseen ja aiheen kypsyttelyyn. Sisältö Kielen rajojen ja keinojen tutkiminen esim. runon avulla Kielen historiaa Kieli yhdistää: kielisukulaisuus, erityisesti uralilaiset kielet Kieli erottaa: siirtolaiset valinnan edessä Suomen kielen ominaispiirteet Aineistopohjainen kirjoitelma Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Kielen rajojen tutkimiseen runo soveltuu hyvin tiiviytensä vuoksi. Tutustutaan erilaisiin runoihin ja runoilijoihin sekä tuotetaan omia tekstejä. Kielen historiaan ja kielisukulaisiin perehdytään keskustellen ja taustamateriaalien (lehtitekstit, videonäytteet) avulla. Voidaan myös lukea aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Siirtolaiskysymys tarjoaa mahdollisuuden tiedon hankkimiseen haastattelemalla Kotkaan muuttanutta väestöä. Joitakin kurssin osia (esim. sukukansat, siirtolaisuus, ominaispiirteet) voidaan opiskella itsenäisesti laatimalla tutkielmia tai portfolioita. Arviointi Arvioinnin perustana ovat luokan yhteiset ja oppilaan omat tavoitteet. Oppilas pystyy seuraamaan omaa opiskeluaan ja kehitystään erityisesti aineistopohjaisen kirjoitelman valmistelu- ja toteutusvaiheessa. Tällöin oppilaan omatoimisuus ja aktiivisuus materiaalin keräämisessä sekä asiatyylin ja hyvän kielellisen ilmaisun hallinta ovat arvioinnin kohteina. Aineistopohjaisen kirjoitelman lisäksi oppilaan tiedon omaksumista voidaan mitata erilaisin testein, niin muistinvaraisesti kuin muistiinpanojen avulla. 17

19 Integrointi Kielen ja ihmisen kehitystä sekä sukukansojen tilannetta tarkasteltaessa niin historia kuin biologia voivat tarjota tukimateriaalia. Siirtolaiskysymystä voidaan pohtia yhdessä yhteiskuntaopin kanssa. ATK internetyhteyksineen on myös tärkeä yhteistyökumppani. 8. kurssi Taitava kielenkäyttäjä Tavoitteet Kurssin tavoitteena on tarjota oppilaalle mahdollisuus hioa kielenkäyttötaitojaan monipuolisesti kirjoittaen ja puhuen. Erityisesti kurssilla keskitytään asiatyylisen viestinnän opetteluun ja harjoitteluun, jotta oppilaat saisivat peruskoulun jälkeisessä opiskelussaan ja elämässään tarvittavia taitoja. Oppilas voi myös kerrata aiempien kurssien asioita ja osoittaa niiden hallintaa. Sisältö Kielen rakenteen ja oikeakielisyysasioiden kertaus ja harjoittelu Virkerakenteet ja rytmi: nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet Tyylin käsite: oman tyylin etsintää ja arviointia Asiakirjoittaminen, esimerkiksi hakemus ja raportti Keskustelutaitojen varmennusta, esimerkiksi paneelikeskustelu tai väittely nuortenkirjallisuudesta tai ajankohtaisesta aiheesta Esimerkkejä maailmankirjallisuuden klassikoista ja teatterin historiaan tutustuminen Nimistö Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Kielen ja kirjoittamisen asioihin paneudutaan yhdessä tutkien ja niistä keskustellen. Oman havainnoinnin avulla pyritään herkistymään kielen ja tyylin vivahteille. Työtapoina käytetään itsenäistä työskentelyä sekä pari- ja ryhmätyöskentelyä. Projektityöskentely soveltuu hyvin työtavaksi käsiteltäessä nuortenkirjallisuutta, maailmankirjallisuuden klassikoita, teatteria tai nimistöä. 8. ja 9. kurssi voivat vaihtaa paikkaansa koulun äidinkielen opettajien yhteisestä sopimuksesta. Arviointi Oppilaan, opettajan ja mahdollisesti ryhmän suorittamaa tavoitearviointia, jossa kiinnitetään huomiota niin tuotosten sisältöön kuin muotoonkin. Arviointikohteina ovat myös oppilaan työtavat, osallistumisen aktiivisuus ja vastuun kantaminen opiskelutehtävistä. Kurssista on mahdollista pitää koe. Integrointi Konekirjoitus ja ATK asiakirjoittamisen osalta, historia teatterin ja nimistön osalta. 9. kurssi Kieli ja kirjallisuus kansakunnan peilinä Tavoitteet Tavoitteena on tutustua suomen kielen ja kirjallisuuden vaiheisiin. Oppilas havaitsee kielen ja kirjallisuuden kehityksessä päälinjoja ja ymmärtää niiden kuvastavan suomalaisen yhteiskunnan ja 18

20 ihmisen muutosta vuosisatojen kuluessa. Oppilas oivaltaa myös kielen ja kirjallisuuden merkityksen suomalaisen identiteetin rakentajana. Sisältö Suomen kielen kehitys Agricolasta nykysuomeen Nykysuomen alueellinen, sosiaalinen ja tilanteinen vaihtelu Kansanrunous ja Kalevala Kotimaisen kirjallisuuden klassikoita luvulta nykypäivään Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Kielen kehitykseen ja vaihteluun tutustutaan kirjallisten näytteiden sekä ääni- ja videomateriaalin avulla. Kielen ilmiöt pyritään kytkemään yhteiskunnalliseen todellisuuteen tutkimisen ja pohtivan keskustelun avulla. Kansanrunouteen ja Kalevalaan sekä suomalaisten kirjailijoiden tuotantoon tutustuminen tarjoavat monia mahdollisuuksia pari- ja ryhmätyöskentelystä projektityöskentelyyn. Myös näytekansiotyöskentely soveltuu hyvin kurssin aiheisiin. Kurssi voidaan järjestää jo ennen 8. kurssia koulun äidinkielen opettajien yhteisestä päätöksestä. Arviointi Arviointi on kokonaisvaltaista oppilaan tuotosten ja työskentelyn arviointia, jossa otetaan huomioon oppilaan omaehtoinen työskentely, tuotosten laatu ja määrä sekä erehtyneisyys aiheisiin ja tehtäviin. Oppilaan yhteistyökyky ja kyky arvioida ja antaa palautetta myös muiden töistä huomioidaan. Oppilaan oma arviointi ja töiden kirjallinen ja suullinen esittely ovat tällä kurssilla tärkeällä sijalla. Kurssista voidaan pitää koe. Integrointi Historia, kuvaamataito, musiikki, ATK ja konekirjoitus Aihekokonaisuudet äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa 1. Ihmisenä kasvaminen Ihmisenä kasvaminen aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kaikki yhdeksän kurssi pyrkivät samaan päämäärään. Kun oppilaan äidinkielen ja kirjallisuuden tiedot ja taidot lisääntyvät ja syvenevät, ne tukevat hänen kokonaisvaltaista kasvuaan ja elämän hallinnan kehittymistään. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa erityisesti kurssit 6. Kieli yksilön ja kansakunnan voimana ja 9. Kieli ja kirjallisuus kansakunnan peilinä käsittelevät näitä asioita. Muilla kursseilla käsiteltävät tekstit ja tehtävät sisältävät aineksia kulttuuri-identiteetin pohdiskeluun. 19

21 3. Viestintä ja mediataito Päämääränä on kehittää viestintä- ja mediataitoja. Viestintätaidoissa painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää sekä kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa sekä vaikuttaa yhteiskunnassa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa 1. kurssilla Minä ja sinä äidinkielen ja kirjallisuuden maailmassa, 5. kurssilla Vaikutan ja vaikutun ja 9. kurssilla Kieli ja kirjallisuus kansakunnan peilinä painotetaan erityisesti viestintä- ja mediataitoja sekä tiedon hankintaa ja valikointia. Muillakin kursseilla asiat ovat esillä esim. eri välineitä käytettäessä. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää kaikilla kursseilla oppilaan valmiuksien lisääntymiseen, niin että hänestä kehittyisi aloitteellinen, päämäärätietoinen, yhteistyökykyinen ja osallistuva kansalainen. Erityisesti mainittakoon kurssit 1. Minä ja sinä äidinkielen ja kirjallisuuden maailmassa ja 5. Vaikutan ja vaikutun. 1. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa asiaa pohditaan eri kursseilla luettavien tekstien innoittamissa keskusteluissa. Aiheesta voidaan myös kirjoittaa sopivissa yhteyksissä. Opetusjärjestelyillä pyritään antamaan konkreettinen kuva kestävän kehityksen huomioon ottamisesta, esim. kirjoja kierrätetään ja turhaa monistamista vältetään. 2. Turvallisuus ja liikenne Päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. Oppilaille tulee antaa valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisesti. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus lisää oppilaan kielellisiä valmiuksia ymmärtää esim. ohjeita, sääntöjä ja määräyksiä ja lisää näin hänen mahdollisuuksiaan toimia turvallisesti. 3. Ihminen ja teknologia Päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen riippuvuus nykyaikaisesta teknologiasta ja näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Opetuksessa tulee pohtia teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa asiaa käsitellään tekstivalintojen avulla esim. 4. kurssilla Lukutaitoseikkailu ja 5. Kurssilla Vaikutan ja vaikutun. Muillakin kursseilla asiaa pohditaan ajankohtaisia tekstejä, esim. lehtitekstejä luettaessa. Päättöarvosanan kriteerit arvosanalle 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään 20

22 osoittaa kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen mm. kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioida sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös media- ja verkkotekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen tuntee tavallisten tekstityyppien keskeiset ominaisuudet ja erottaa niitä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen perustelut pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia, seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteidensa kehitystä sekä osaa luonnehtia kertojaa ja kerrontaa osaa etsiä runosta merkityksiä tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon käsitteitä kieltä havainnoidessaan ja kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää tiedon lähteenä kirjastoa, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia, tietoverkkoja sekä suullisesti välitettyä tietoa; hän osaa valita tietolähteensä ja myös ymmärtää ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, mm. kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tiivistää tekstiään 21

23 soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös pitkien tekstien lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä mediatuotteita ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan katselukokemuksensa muiden kanssa on oppinut metatietoa kielen rakenteesta ja sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja lauseenjäsenistä ja niiden määrittelyongelmista tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä ymmärtää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan ymmärtää kielen muuttumista ja äidinkielen aseman muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. 22

24 A-KIELI, ENGLANTI Kurssin sisältö ja tavoitteet Ainekohtaisen OPS:n lähtökohtana on Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuudet. Vuosiluokilla 7-9 oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden että julkisen sektorin alueella. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kehittyy ja hän omaksuu lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. Vuosiluokilla 7-9 opetus etenee kursseittain. Seitsemännen vuosiluokan aikana käsitellään kurssit 1-3, kahdeksannen 4-6 ja yhdeksännen vuosiluokan aikana kurssit 7-8. Koulukohtaisen opetussuunnitelman painopistealueet tulevat esiin myös englannin kielessä. 1. Kansainvälisyyskasvatus ja välittäminen Omasta suomalaisesta ja kotkalaisesta taustasta ponnistaen perehdytään englanninkielisiin maihin ja niiden kulttuuriin. Opitaan eroavaisuuksista ja yhtäläisistä piirteistä näiden maiden kesken. Korostetaan tapakulttuuria (esim. kohteliaisuudet, ruokailuun liittyvät kulttuurierot ym.). Maihin tutustuminen käy maantietoa, historiaa, luontoa ja matkailua käsitellen. Tärkeitä ovat myös ajankohtaiset aiheet. 2. Viestintä Opitaan selviytymään asianmukaisesti moninaisista käytännön tilanteista. Opitaan luonteva, ystävällinen ja kohtelias suhtautuminen kanssaihmisiin, mikä heijastuu kielenkäyttöön. Pystytään myös välittämään omia tunteita englanniksi. Pyritään omaksumaan vähitellen myös ns. small talk keskustelutilanteissa. Englanninkielen opiskelussa hyödynnetään autenttista materiaalia; tietoverkkoja, videoita, lehtiä, kirjoja, elokuvia jne. 3. Terveiden elämäntapojen koulu Käsitellään harrastuksia ja urheilulajeja. Terveistä elämäntavoista opitaan myös liikuntaan, ihmiseen ja ravintoon liittyviin aiheisiin perehtyen. 4. Ympäristökasvatus Käydään läpi oppilaalle läheisiä luontoon ja elinympäristöön liittyviä asioita (kaunis asuinympäristö, eläimet, lemmikit, kasvit). Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Opetuksen painopistealue on oppilaskeskeisissä työtavoissa ottaen huomioon oppilaiden erilaiset oppimisedellytykset (eriyttäminen). Oppilasta kasvatetaan ottamaan vastuuta sekä omasta että ryhmän oppimisesta. Ymmärtämisen ja suullisen esityksen ohella kirjallisen viestinnän osuus lisääntyy, samoin yksilöllinen tuottaminen. Kurssien aikana pidetään summatiivisia ja formatiivisia kokeita. Annetaan oppilaalle suullista ja kirjallista palautetta jakson kestäessä. Oppilas kehittää itsearviointikykyään ja vastuunottamista opiskelustaan. 23

25 7. LUOKKA Seitsemännen vuosiluokan aikana kerrataan aiemmin opittuja tietoja ja taitoja ja syvennetään niitä. Kursseilla 1 ja 2 yleisteemana on minä ja lähiympäristö. Tekstit käsittelevät jokapäiväiseen elämään liittyviä aiheita kuten koti, asuminen, koulunkäynti, lemmikit, harrastukset, pukeutuminen, ruokailu ja kulutustottumukset. Maantuntemuksessa keskitytään Britanniaan. Keskeisiä rakenteita ovat verbit, adjektiivit, sanajärjestys ja adverbit. Uutena asiana opitaan perfekti, pluskvamperfekti ja ehtolauseet. Kursseilla painotetaan erityisesti puhumista ja puheenymmärtämistä, mielipiteen ilmaisemista ja tiedustelua sekä samaa ja ei mieltä olemista. Kurssilla kolme käsitellään kansainvälisyyttä ja matkustamista. 1. kurssi Aihepiirit ja sisällöt Rakenteet Viestintätehtävät ja-tilanteet koti ja asuminen lemmikit koulunkäynti ystävyys Lontoo yleispreesens yleisimperfekti perfekti pluskvamperfekti adjektiivin vertailu esittäytyminen ja esittely kuulumisten kysyminen tapaamisesta sopiminen uutisten kertominen ja niihin reagointi 2. kurssi Aihepiirit ja sisällöt Rakenteet Viestintätehtävät ja -tilanteet harrastukset kulutustottumukset vaatetus ruokailutottumukset Iso-Britannia ing-muoto ehtolauseet sanajärjestys konditionaali mieltymyksistä ja harrastuksista keskusteleminen ehdottaminen ja ehdotuksiin reagointi tarjoaminen ja pyytäminen kohteliaisuuksia pukeutumisesta ja niihin reagointi 3. kurssi aihepiirit ja sisällöt rakenteet viestintätehtävät ja -tilanteet Eurooppa eurooppalaisten nuorten identiteetti matkustaminen lomailu oman ja vieraan kulttuurin erot substantiivit: laskettavat ja eilaskettavat, artikkelit, yksikkö ja monikko relatiivipronominit muodollinen subjekti paljoussanat ulkomaalaisen tapaaminen matkatoimistossa tien kysyminen ja neuvominen 24

26 8. LUOKKA Kahdeksannella vuosiluokalla syvennetään keskustelu- ja kuuntelutaitoja sekä totutellaan ymmärtämään pitkähköjä tekstejä Kursseilla 4, 5 ja 6 yleisteemana on kansainvälisyys ja matkustaminen sekä oman maan esittely. Tutustuminen muihin kulttuureihin ja ulkomaalaisiin painottuu. Kursseilla käsitellään ulkomaalaisten tapaamista, matkan suunnittelua ja matkustamista. Maantuntemuksessa keskitytään Irlantiin, Yhdysvaltoihin ja Suomeen sekä omasta kulttuurista kertomiseen. Rakenteiden opetuksessa keskeisellä sijalla ovat substantiivit: yksikön ja monikon erot, artikkelit, apuverbit, persoonapronominien eri muodot, relatiivipronominit sekä ehtolauseet. 4. kurssi aihepiirit ja sisällöt rakenteet viestintätehtävät ja -tilanteet Yhdysvallat: historiaa, maantietoa, merkkihenkilöitä, juhlapäiviä amerikkalainen elämäntapa verbimuotojen kertaus persoonapronominikertaus persoonapronominien objektimuodot ja omistusmuodot artikkelit maantieteellisten nimien yhteydessä adjektiivit ja adverbit ja niiden vertailu be able to, have to rakenteet paikan ja ajan prepositiot amerikanenglannin ja brittienglannin eroja käsityksiä ja ohjattuja keskusteluja Amerikasta ja amerikkalaisuudesta 5. kurssi aihepiirit ja sisällöt rakenteet viestintätehtävät ja -tilanteet nuorten ja aikuisten suhteet koulukiusaaminen terveet elämäntavat idoleita ja sankareita Suomi: perustietoutta, ulkomaalainen Suomessa, ruoka, urheilu ja teknologia modaaliapuverbit ja korvaavia rakenteita refleksiivipronominit futuuri 1. konditionaali ja ehtolauseet liitekysymykset ohjattuja keskusteluja: nuorten ja vanhempien suhteet, idolit ja sankarit, Suomi ja suomalaisuus 6. kurssi aihepiirit ja sisällöt rakenteet viestintätehtävät ja -tilanteet Kanadan luonto ja maantiede luonnossa selviytyminen kestävä kehitys sosiaaliset suhteet yhteistyön merkitys aikamuotojen kertaus passiivin preesens ja imperfekti apuverbejä passiivissa omasta itsestä kertominen kirjeen kirjoittaminen puheeseen reagoiminen, kiinnostuksen osoittaminen rohkaiseminen 25

27 9. LUOKKA Yhdeksännellä vuosiluokalla harjoitellaan monipuolisia viestintäkeinoja ja hiotaan ääntämistä ja intonaatiota. Kursseilla 7-8 teemana on Minä ja koko maailma. Teksteissä käsitellään ammatteja ja ammatinvalintaa, elinkeinoelämää, julkisia palveluja, terveyttä ja hyvinvointia sekä ympäristöä ja kestävää kehitystä. Kursseilla tutustutaan myös erilaisiin tapoihin ja kulttuureihin yhteisessä maailmassamme. Erityisesti harjoitellaan mielipiteen tiedustelua ja ilmaisemista, kohteliaita aloituslauseita, arvostelua, neuvomista, hyväksymistä ja torjumista. Kursseilla harjoitellaan erityyppistä kirjoittamista ja lisätään kirjallista viestintää. Maantuntemuksessa tutustutaan mm. Australiaan ja Uuteen Seelantiin. Kurssien aikana kerrataan peruskoulussa opitut rakenteet ja opitaan passiivin ja toisen konditionaalin muodostaminen. 7. kurssi aihepiirit ja sisällöt rakenteet viestintätehtävät ja tilanteet työelämä ja opiskelu yhteiskunnan palvelut tiedotusvälineet ympäristö futuuri ja konditionaali I konditionaali ja if-lause II konditionaali ja if-lause infinitiivi epäsuora esitys epäsuora kysymys lukusanat substantiivit: artikkelien käytön kertaus puhelinkeskustelu kesätyöpaikan hakeminen mielipiteen ilmaiseminen CV:n laatiminen 8. kurssi aihepiirit ja sisällöt rakenteet viestintätehtävät ja tilanteet kulttuurin eri osa-alueet ei uusia rakenteita erityyppisiä kirjallisia viestintätehtäviä keskusteluja Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Kuullun ymmärtäminen Ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten, elokuvien, TV-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat. Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. Pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin. Puhuminen Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Osaa osallistua rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. 26

28 Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja joitakin vaativampiakin rakenteita. Laajemmassa vapaassa puheessa perusasioissa perusasioissa esiintyy paljon virheitä (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. Tekstin ymmärtäminen Pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia. Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista. Kirjoittaminen Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. Osaa arkisen perussanaston, rakenteet tavallisimmat sidoskeinot. Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja. Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elin ympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). 27

29 B-KIELI, RUOTSI Kurssin sisällöt ja tavoitteet Ainekohtaisen OPS:n lähtökohtana on Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuudet. Koulukohtaisen opetussuunnitelman painopistealueet tulevat esiin myös ruotsin kielessä. 1. Kansainvälisyyskasvatus ja välittäminen Opitaan tuntemaan suomenruotsalaisuutta ja pohjoismaista kulttuuria. Kielen opiskelu antaa oppilaalle uutta kulttuuripääomaa sekä uuden näkökulman myös omaan kieleen ja kulttuuriin. 2. Viestintä Opitaan selviytymään yksinkertaisista jokapäiväiseen elämään liittyvistä viestintätilanteista keskustellen ja kertoen omaan elämänpiiriin liittyvistä asioista. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia toimia viestintätilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille ominaisella tavalla. 3. Terveiden elämäntapojen koulu Käsitellään vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyviä asioita. 4. Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Opetuksen painopiste on oppilaskeskeisissä työtavoissa ottaen huomioon oppilaiden erilaiset oppimisedellytykset(eriyttäminen). Painotetaan suullista kielitaitoa ja vieraan kielen ymmärtämistä. Opetuksessa käytetään paljon ohjattua parikeskustelua. 7. LUOKKA Tavoitteena on herättää oppilaan kiinnostus ruotsin kieltä kohtaan. Opitaan kertomaan omaan lähielämänpiiriin liittyvistä asioista. Seitsemännellä luokalla tekstit käsittelevät perhettä, harrastuksia ja asumista. Tavoitteena on selviytyä ruotsin kielellä kertoen itsestä, perheestä, harrastuksista ja ystävistä. Keskeisiä rakenteita ovat persoonapronominit, lukusanat, sanajärjestys, substantiivin- ja adjektiivin taivutus ja kysymyslauseet. 1. kurssi Aihepiirit ja sisällöt Rakenteet Viestintätehtävät ja -tilanteet itsestä kertominen perhe ystävät koti koulu harrastukset lukusanat kysymyssanat ja lause persoonapronominit preesens omistussanat s-genetiivi en- ja ett-sanojen yksikkö tutustuminen ja itsestä kertominen harrastuksista kertominen kellonajat viikonpäivät 2. kurssi Aihepiirit ja sisällöt Rakenteet Viestintätehtävät ja -tilanteet asuminen ystävät käänteinen sanajärjestys pronominit den,det,de vointi värit 28

30 vapaa-aika en- ja ett-sanojen monikko adjektiivin taivutus apuverbit persoonapronominien objektimuodot huoneen kuvailu harrastuksista kertominen 8. LUOKKA Tavoitteena on, että oppilaan suulliset kielenkäyttötilanteet laajenevat oman minän kuvailusta lähiympäristön viestintätilanteisiin. Oppilas oppii ymmärtämään jokapäiväiseen elämään liittyvän tekstin tai puheen keskeisimmän sisällön. Lisäksi hän oppii kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista lyhyitä viestejä ja kuvauksia. Keskeisiä rakenteita ovat järjestysluvut, päiväys, det finns-rakenne, imperatiivi, den här/det här, man-rakenne, imperfekti ja perfekti. 3.kurssi aihepiirit ja sisällöt rakenteet viestintätehtävät ja -tilanteet vointi ja ulkonäkö puhelinkeskustelu vaateostokset ruokasanastoa kuukaudet/vuodenajat imperfekti imperatiivi järjestysluvut ja päiväykset den här, det här -rakenne tapaamisesta sopiminen puhelimessa vaatekaupassa asiointi 4.kurssi aihepiirit rakenteet viestintätehtävät ja -tilanteet matkustaminen liikennevälineet matkalippujen osto esitteleminen ja tapaaminen sivulause man-rakenne perfekti paikan prepositiot matkalippujen ostaminen tapaaminen ja esitteleminen tien kysyminen ja neuvominen säästä kertominen 9. LUOKKA Tavoitteena on laajentaa sanavarastoa ja oppia lisää rakenteita. Oppilas oppii ymmärtämään jokapäiväiseen elämään liittyvän puheen tai tekstin sisällön. Harjoitellaan kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista viestejä ja kuvauksia. Yhdeksännellä luokalla oppilas oppii ymmärtämään ja arvostamaan omaa kulttuuria sekä muiden Pohjoismaiden kulttuureja. Oppilasta kannustetaan tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita. Keskeisiä rakenteita ovat sin/sitt/sina, konditionaali, adjektiivin ja substantiivin epämääräinen ja määräinen muoto, att+infinitiivi, adjektiivin ja adverbin vertailu, ammattisanat, futuuri ja s-passiivi. 5.kurssi aihepiirit rakenteet viestintätehtävät elokuvissa pluskvamperfekti elokuvalipun osto 29

31 nuorten rahankäyttö kännykkä kehon osat adjektiivien vertailu kahvilassa asiointi 6.kurssi aihepiirit rakenteet viestintätehtävät jatko-opinnot työelämä ja ammatit ympäristö refleksiiviverbit sin, sitt, sina adjektiivin ja substantiivin yhteistaivutus att + infinitiivi adjektiivin vertailu futuuri ammattisanat s-passiivi laivalipun osto ravintolassa tilaaminen Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Kuullun ymmärtäminen Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä. Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirivaihdokset tvuutisissa. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. Puhuminen Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. Tekstin ymmärtäminen Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita). Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. Lyhyenkin tekstinpätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. Kirjoittaminen Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettisiin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. 30

32 A1-KIELI, SAKSA Kurssin sisältö ja tavoitteet Ainekohtaisen OPS:n lähtökohtana on Peruskoulun opetussuunnitelman aihekokonaisuudet. Vuosiluokilla 7-9 oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin, hänen taitonsa toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kehittyy ja hän omaksuu lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. Opetus etenee kursseittain. Seitsemännellä luokalla käydään läpi kurssit 1-2, kahdeksannella luokalla kurssit 3-5 ja yhdeksännellä luokalla kurssit 6-8. Koulukohtaisen opetussuunnitelman painopistealueet on huomioitu myös saksan kielessä. 1. Kansainvälisyyskasvatus ja välittäminen Eri kursseilla perehdytään saksankielisiin maihin; Saksaan, Itävaltaan ja Sveitsiin sekä niiden kulttuureihin. Samalla opitaan yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia näiden maiden kesken sekä opetetaan tapakulttuuria (esim. kohteliaisuudet, sinuttelu-teitittely). Maihin tutustuminen tapahtuu matkailua, maantietoa, historiaa ja luontoa käsitellen. 2. Viestintä Opitaan selviytymään jokapäiväiseen elämään liittyvistä viestintätilanteista keskustellen ja kertoen omaan elämänpiiriin liittyvistä asioista, välittäen myös omia tunteita saksaksi. Samalla opitaan kohtelias suhtautuminen kanssaihmisiin, mikä heijastuu kielenkäytössä ja sen fraaseissa. 3. Terveiden elämäntapojen koulu Käsitellään vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyviä asioita. Perehdytään myös ihmiseen ja ravintoon liittyviin aiheisiin. 4. Ympäristökasvatus Käydään läpi luontoon, elinympäristöön ja jopa luonnonsuojeluun liittyviä asioita (esim. eläimet, kasvit, marjat, puut ). Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Opetuksen painopiste on oppilaskeskeisissä työtavoissa ottaen huomioon oppilaiden erilaiset oppimisedellytykset (=eriyttäminen). Aluksi painotetaan suullista kielitaitoa ja vieraan kielen ymmärtämistä, mutta vähitellen myös kirjallisen viestinnän ja yksilöllisen tuottamisen osuus lisääntyy. Kurssien aikana pidetään summatiivisia ja formatiivisia kokeita sekä annetaan suullista palautetta. Oppilas suorittaa itsearviointia ja kehittää vastuunottamista opiskelustaan. 7. LUOKKA Kurssit ovat luonteeltaan kertaavia ja niissä pyritään ennen kaikkea vahvistamaan ja syventämään ala-asteella hankittua kielitaitoa. Kursseilla 1 ja 2 yleisteemana on minä ja lähiympäristö. Tekstit käsittelevät jokapäiväiseen elämään liittyviä aiheita kuten koti, perhe ja ihminen, asuminen, koulunkäynti, harrastukset, pukeutuminen, ruokailu. Maantuntemuksessa keskitytään Saksaan. Kursseilla painotetaan puhumista, mielipiteen ilmaisemista, kuuntelemista ja puheenymmärtämistä. Keskeisiä rakenteita ovat verbin aikamuotojen kertaus, substantiivit ja niiden artikkelit sekä sijamuodot, persoonapronominit, pää- ja sivulauseen sanajärjestys, kieltosanat sekä akkusatiivi- ja datiiviprepositiot. Uusia rakenteita ovat adjektiivin vertailuasteet. 31

33 1. kurssi Aihepiirit ja sisällöt Rakenteet Viestintätehtävät ja -tilanteet perhe, sukulaiset ystävyys vaatteet koti ja asuminen koulunkäynti vapaa-aika, harrastukset verbin preesens artikkelit kysymyssanat kieltosanat substantiivin akkusatiivi ja datiivi akkusatiivi- ja datiiviprepositiot modaaliapuverbit päälauseen sanajärjestys esittäytyminen ja esittely tervehtiminen, itsestä kertominen teitittely ja kohteliaat fraasit matkasuunnitelmat mielipiteen ilmaisu vaateostoksilla säästä kertominen 2. kurssi Aihepiirit ja sisällöt Rakenteet Viestintätehtävät ja -tilanteet kouluaineet henkilötiedot puhelinkeskustelu viikon tapahtumat persoonapronominit sivulauseet adjektiivin vertailu perfekti vaihtoprepositiot haastattelu viikonlopusta ja viikosta kertominen puhelimessa asioiminen 8. LUOKKA Kahdeksannen luokan kursseissa syvennetään keskustelu-, kuuntelu- ja tekstinymmärtämistaitoja sekä siirrytään lähiympäristöstä laajemmalle. Kursseilla 3, 4 ja 5 tekstien teemoina ovat mm. kansainvälisyys, matkustaminen, tutustuminen muihin kulttuureihin ja ulkomaalaisiin ihmisiin. Kursseilla käsitellään myös ympäristöä ja luontoa. Maantuntemuksessa keskitytään Saksaan, Itävaltaan ja Sveitsiin. Rakenteiden opetuksessa kerrataan aluksi seitsemännen luokan asioita ja lisäksi tulevat uutena verbin imperfekti ja pluskvamperfekti, konditionaali, imperatiivi, adjektiivin taivutus ja epäsuorat kysymyslauseet. 3. kurssi Aihepiirit ja sisällöt Rakenteet Viestintätehtävät ja -tilanteet Itävalta ja Wien matkustaminen ja lomailu asioiminen kahvilassa ja ravintolassa verbin imperfekti sijamuotojen kertaus epäsuorat kysymyslauseet lomasta kertominen tapaamisen sopiminen kahvila- ja ravintolakeskustelu 32

34 4. kurssi Aihepiirit ja sisällöt Rakenteet Viestintätehtävät ja -tilanteet kotityöt matkavalmistelut Sveitsi ruumiinosat unelmat ja toiveet adjektiivin taivutusta verbin pluskvamperfekti maantieteelliset nimet imperatiivi / konditionaali asumisesta kertominen omasta huoneesta/kotitöistä kertominen voinnista kertominen mieltymyksiä 5. kurssi Aihepiirit ja sisällöt Rakenteet Viestintätehtävät ja -tilanteet TV elokuvat vapaa-ajan vietto järjestysluvut kysymyssanoja ja lauseita päivämäärät partikkeli zu pronomineja TV-ohjelmista kertominen suosikkielokuvasta kertominen 9. LUOKKA Yhdeksännellä luokalla laajennetaan ja syvennetään kielitaidon kaikkia eri osa-alueita. Kursseilla lisätään erityisesti kirjoittamista, kirjallista viestintää ja omaa tuotosta. Kursseilla 6, 7 ja 8 tekstien teemoina ovat mm. vasenkätisyys, keskiaika, kirjat ja kirjallisuus, rahaasiat, autoilu, televisio, elokuvat, sadut ja urheilu. Kursseilla käsitellään myös nuorten tulevaisuuteen liittyviä aiheita (opiskelu- ja työpaikan hakeminen, ammatinvalinta, asunnon etsiminen). Maantuntemuksessa keskitytään Saksaan ja sen eri alueisiin. Samalla tutustutaan Saksan historiaan, mm. elämään entisessä DDR:ssä. Keskeisiä rakenteita ovat verbien reaktiot, maantieteelliset nimet, relatiivipronominit, superlatiivi, passiivi, pronominaaliadverbit, kaksoisinfinitiivi, substantiivin suvut ja monikot, pronominit, heikot maskuliinit, konjunktiivin pluskvamperfekti, futuuri, substantivoidut adjektiivit ja wo-verbit. 6. kurssi Aihepiirit ja sisällöt Rakenteet Viestintätehtävät ja -tilanteet vasenkätisyys chattailu puhelinkeskustelu verbin rektiot maantieteelliset nimet relatiivipronominit superlatiivi uuteen ystävään tutustuminen kesästä kertominen chattiohjeet vasenkätisenä oleminen 33

35 7. kurssi Aihepiirit ja sisällöt Rakenteet Viestintätehtävät ja -tilanteet keskiaika kirjallisuus ja lehdistö raha-asiat ja talous autoilu passiivi pronominaaliadverbit kaksoisinfinitiivi substantiivin suvut ja monikot elämää keskiajalla kirjapainotaidon kehitys ja saksalaista sekä suomalaista kirjallisuutta taskurahat ja rahankäyttö Trabantin historiaa 8. kurssi Aihepiirit ja sisällöt Rakenteet Viestintätehtävät ja -tilanteet televisio ja elokuvat sadut urheilu ammatinvalinta ja opiskelu tulevaisuuden suunnitelmat asunnon etsiminen kansallisuudet ja Suomi pronomineja heikot maskuliinit konjunktiivin pluskvamperfekti futuuri substativoidut adjektiivit wo-verbit kuuluisuus, idolit lapsuus omat harrastukset ammatin ilmaiseminen työpaikkahaastattelu, elämänkerta toiveammatti elämää asuinyhteisössä tyypillistä suomalaista Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Kuullun ymmärtäminen Ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten, elokuvien, TV-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat. Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. Pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin. Puhuminen Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Osaa osallistua rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja joitakin vaativampiakin rakenteita. Laajemmassa vapaassa puheessa perusasioissa perusasioissa esiintyy paljon virheitä (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. Tekstin ymmärtäminen Pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia. Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista. 34

36 Kirjoittaminen Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. Osaa arkisen perussanaston, rakenteet tavallisimmat sidoskeinot. Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja. Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elin ympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). 35

37 SAKSAN KIELI (B2) Tavoitteet Tavoitteena on saada oppilas selviytymään jokapäiväisistä tilanteista saksankielisessä ympäristössä. Oppilaalle halutaan antaa sekä hyvä kielellinen että kulttuurillinen valmius selviytyä arkipäivän tilanteista. Lisäksi tavoitteena on saada oppilas ymmärtämään helppoa saksankielistä tekstiä ja tuottamaan omia kirjallisia viestejä. Opintojen kuluessa oppilas tutustuu Euroopan saksankieliseen alueeseen, tapoihin, elämään ja kulttuuriin. 8. LUOKKA 1. kurssi Rakenteet: - verbin preesenstaivutus, persoonapronominit, lukusanat, substantiivin luonnollinen suku, kysymys- ja kieltolauseet, päälauseen sanajärjestys, epäsäännöllisiä verbejä, kohteliaisuusmuoto Aihepiirit: - Saksan kielialueeseen tutustuminen, ääntäminen, tervehtiminen, esittäytyminen, itsestä, perheestä ja harrastuksista kertominen, kuulumisten kysyminen, ruokailutilanteet 2. kurssi Rakenteet: - substantiivien suvut ja monikko, yksikön omistuspronominit, apuverbit, akkusatiivi, persoonapronominien objektimuodot Aihepiirit: - itsestä, päivästä ja koulusta kertominen, tunteiden ja mielipiteen ilmaiseminen, säästä kertominen, puhelinkeskustelu, tapaamisesta sopiminen, elokuvalipun ostaminen, kahvila-asioiminen 9. LUOKKA 3. kurssi Rakenteet: - 8. luokan keskeisten rakenteiden kertaamien, perfekti, datiivi, paikanilmauksia ja prepositioita Aihepiirit: - vaateostoksilla, matkustaminen ja kulkuneuvot, tien kysyminen ja neuvominen, tuliaiset 36

38 4. kurssi Rakenteet: - persoonapronominien datiivimuodot, sivulauseet, olla-verbien imperfekti, man-rakenne, monikon omistuspronominit Aihepiirit: - kylään kutsuminen, kuukaudet, onnitteleminen, luonteenpiirteitä, matkalipun ostaminen, hyvästeleminen, kotipaikan esitteleminen, Suomesta kertominen ARVIOINTI Arviointi tapahtuu vieraiden kielten yleisten perusteiden mukaisesti numeroarviointina. 37

39 A2-KIELI, VENÄJÄ Kurssin sisältö ja tavoitteet Ainekohtaisen OPS:n lähtökohtana on Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuudet. Vuosiluokilla 7-9 oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden että julkisen sektorin alueelle. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kehittyy ja hän omaksuu lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. Vuosiluokilla 7-9 opetus etenee kursseittain. Seitsemännen vuosiluokan aikana käsitellään kurssit 1-2, kahdeksannen 3-5 ja yhdeksännen vuosiluokan aikana kurssit 6-8. Koulukohtaisen opetussuunnitelman painopistealueet tulevat esiin myös venäjän kielessä. 1. Kansainvälisyyskasvatus ja välittäminen Omasta suomalaisesta ja kotkalaisesta taustasta ponnistaen perehdytään venäläiseen kulttuuriin ja Venäjän maantuntemukseen. Opitaan eroavaisuuksista ja yhtäläisyyksistä oman ja vieraan maan kesken. Opitaan vertailemaan ja arvostamaan omaa ja venäläistä kulttuuria. 2. Viestintä Opitaan ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä. Opitaan selviytymään vastaavanlaisia aiheita käsittelevistä keskusteluista sekä kertomaan niistä suullisesti ja kirjallisesti. Opitaan luonteva, ystävällinen ja kohtelias suhtautuminen kanssaihmisiin, mikä heijastuu kielenkäyttöön. 3. Terveiden elämäntapojen koulu Käsitellään harrastuksia ja urheilulajeja Terveistä elämänatavoista opitaan myös liikuntaan, ihmiseen ja ravintoon liittyviin aiheisiin perehtyen. 4. Ympäristökasvatus Käydään läpi oppilaalle läheisiä luontoon ja elinympäristöön liittyviä asioita (kaunis asuinympäristö, eläimet, lemmikit, kasvit) Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Opetuksen painopistealue on oppilaskeskeisissä työtavoissa ottaen huomioon oppilaiden erilaiset oppimisedellytykset. Oppilasta kasvatetaan ottamaan vastuuta sekä omasta että ryhmän oppimisesta. Ymmärtämisen ja suullisen esityksen ohella kirjallisen viestinnän osuus lisääntyy, samoin yksilöllinen tuottaminen. Kurssin aikana pidetään summatiivisia ja formatiivisia kokeita. Annetaan oppilaalle suullista ja kirjallista palautetta jakson kestäessä. Oppilas kehittää itsearviointia ja vastuunottamista opiskelustaan. 38

40 LK aihepiirit ja sisällöt rakenteet viestintätehtävät ja -tilanteet 7. henkilötiedot ruokailu ja vaatetus vapaa-aika tulevaisuuden suunnitelmat substantiivien monikko substantiivien yksikön sijat verbiopin perusteet esittäytyminen ja esittely kuulumisten vaihto tapaamisesta sopiminen puhelinkeskustelu kellonajat harrastuksista ja mieltymyksistä 8. liikenne ja matkat ostokset onnittelut ruokapöydässä löytöjä ullakolta 9. nuorten elämä ihmissuhteet ammatinvalinta ympäristön suojelu matka Pietariin substantiivien taivutuksen vahvistamista lukusanoja verbien aspektit alustavasti monikon sijamuotoja komparatiivi ja superlatiivi verbien aspektit pronominien taivutusta passiivi keskusteleminen tien kysyminen ja neuvominen onnittelupuhe mielipiteen ilmaiseminen ruokapöytäkeskusteluja suostuttelu neuvominen mielipidekirjoitus omasta perheestä kertominen ensivaikutelmasta kertominen koulusta kertominen 39

41 RANSKAN KIELI (B2) Valinnainen ranskan kielen opetus kahdeksannella ja yhdeksännellä vuosiluokalla painottuu puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa ranskankielisen kulttuurin arkitilanteissa. Se toimii samalla johdantona kyseisen kielen jatko-opinnoille toisen asteen koulutuksessa. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu neljälle vuosiviikkotunnille. Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii viestimään puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään. Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1 A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2 A1.3. Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja ranskankielistä kulttuuria sekä tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin. Opiskelustrategiat Oppilas oppii käyttämään rohkeasti kielitaitoaan hyödyntämään muissa kieliopinnoissaan hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit oman ja ranskan kielialueen näkökulmasta tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen perhe ja vapaa-aika selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä, ruokailemisesta ja matkustamisesta. 40

42 Rakenteet viestinnän kannalta ranskalle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen kielioppi. Viestintästrategiat puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta omien viestien suunnittelu oman kielenkäytön tarkkailu puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa. 41

43 VENÄJÄN KIELI (B2) 8. JA 9. LUOKKA Tavoitteet 8. LUOKKA Luoda myönteinen asenne ja kiinnostus venäjän kieleen ja venäläiseen kulttuuriin. Oppia venäjän kielen äänteet ja kyrilliset kirjaimet. Oppia perusvuorovaikutustilanteisiin liittyvää kieltä. Oppia viestinnän kannalta keskeisiä kielen rakenteita. Oppia perusasioita suomalaisen ja venäläisen kulttuurin yhtäläisyyksistä ja eroista. 9. LUOKKA Vahvistaa ja laajentaa edellisenä vuonna opittuja taitoja. Oppia kirjoittamaan yksinkertaisia viestejä. Saada rohkeutta käyttää hankittuja taitoja aidoissa kielenkäyttötilanteissa. Ylläpitää kiinnostusta kieleen ja herättää halua opiskelun jatkamiseen myöhemmin. Sisällöt 8. LUOKKA 1. kurssi tervehtiminen tapaaminen, esittäytyminen perhe ja lähimmät ihmissuhteet 2. kurssi kodin esittely ruokailutilanne mielipiteen ilmaisu 9.LUOKKA 3. kurssi kielitaidosta kertominen puhelimessa perille löytäminen 4. kurssi ostostilanne sää kulkuvälineiden käyttäminen 42

44 Opetusmenetelmät Koska tavoitteena on oppia kommunikoimaan varsinkin puhetilanteissa, käytetään paljon oppilaskeskeisiä työtapoja, etenkin parityötä. Tilanteista riippuen myös itsenäistä työskentelyä. Opiskelua tietokoneen avulla. Arviointi Numeroarviointi, joka perustuu tuntityöskentelyyn ja kirjallisiin ja suullisiin kokeisiin. Oppilas arvioi myös itse työskentelyään. 43

45 USKONTO 7. LUOKKA 1. kurssi Tavoitteet Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että oppilas ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä. oppilas ymmärtää eri uskontojen perusteet, uskontojen vaikutuksen ihmisten käyttäytymiseen, kulttuuriin ja yhteiskuntaan sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. oppilas saa tukea ja tietoa oman uskonnollisen maailman- ja minäkuvansa muodostumiselle. oppilas omaksuu tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee toimiessaan yhteiskunnan täysipainoisena jäsenenä. Aihekokonaisuuksista kiinteästi ensimmäisen kurssin sisältöön liittyy kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuus kytkeytyy kaikkiin kursseihin. Sisältö Uskonnon ulottuvuudet Maailmanuskontoja Eri maailmanuskontojen perusteet Uskontojen merkitys nykypäivänä Ihmisten uskonnollisia ajatuksia, tapoja ja kysymyksiä Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Opetus perustuu myönteiselle tunnustukselliselle perustalle. Opettaja ohjaa, kannustaa ja antaa tukea oppilaan omatoimiselle, käytännönläheiselle ja tutkivalle opiskelulle. Tarkoituksena on luoda vuorovaikutteinen opiskelutapa, jossa oppilaalla on mahdollisuus tiedon analysointiin, kriittisen ajattelutavan kehittämiseen sekä uskonnon elämyksellisyyden kokemiseen. Arviointi Numeroarvostelu, joka perustuu jatkuvaan työskentelyyn, työtapojen ja aktiivisuuden seurantaan sekä kokeisiin. Tärkeänä osuutena on myös oppilaan itsearviointi. Integrointi Maantiedon (muiden uskontojen levinneisyys ja vaikutus) opetuksen kanssa. 8. LUOKKA 2. kurssi Kirkkohistoria ja kirkkotieto Tavoitteet Uskonnon opetuksen tavoitteena on syventää kristinuskon perustietoutta ja tuoda esille kristinuskon vaikutukset historiaamme ja kulttuuriimme tutustumalla kristillisiin kirkkoihin, niiden syntyyn ja ominaispiirteisiin. Tärkeätä on uskonnollisen ajattelun, kokemisen ja käyttäytymisen luonteen ja keskeisten piirteiden ymmärtäminen. 44

46 Aihekokonaisuuksista ihmisenä kasvaminen sekä kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys niveltyvät tähän kurssiin. Sisältökuvaus Suomen keskiaika ja uskonpuhdistus Kirkko kansan kasvattajana Suomen/Kotkan kirkkoarkkitehtuuri Kirkkomme herätysliikkeet Kirkot ja protestanttiset vapaat suunnat Uudet uskonnolliset liikkeet Uskonnonvapaus Kristilliset kirkot ja yhteisöt Kristinuskon synty ja historia Eri kristillisten kirkkojen tapojen ja opin merkitys maailmassa Kristillisen opin peruskäsitteet Kristinuskon merkitys yksilön ja yhteisön elämässä Kirkkojen välinen yhteistyö Opetusmenetelmät Perusajatuksena on oppilaiden omatoimisuus. Tarkoituksena on luoda vuorovaikutteinen opiskelutapa, jossa oppilaalla on mahdollisuus tiedon analysointiin, kriittisen ajattelutavan kehittämiseen sekä uskonnon elämyksellisyyden kokemiseen ohjaamalla, kannustamalla ja tukemalla oppilaan omatoimista, käytännönläheistä ja tutkivaa opiskelua. Myös vierailut ja vierailijat ovat tärkeä osa kotiseutuperiaatetta. Arviointi Numeroarvostelu (4-10), joka perustuu jatkuvaan työskentelyyn, työtapojen ja aktiivisuuden seurantaan sekä kokeisiin. Itsearviointi on keskeinen osa kokonaisarviointia. Integrointi Äidinkieli ja historia 9. LUOKKA 3. kurssi Raamattu ja etiikka Tavoitteet Päätavoite on kotiseutuperiaate, siten että, tavoitteena on antaa oppilaille kokemus omasta uskonnollisesta kulttuuritaustasta. Painopiste on erityisesti Kotkan ja Kymenlaakson kirkollisessa historiassa ja uskonnollisessa perinteessä. Tärkeänä tavoitteena on tutustuttaa oppilas myös omaan seurakuntaansa sekä muihin Suomessa/Kotkassa vaikuttaviin uskonnollisiin yhdyskuntiin. Kolmanneksi tavoitteena on auttaa oppilasta löytämään oman elämänsä eettinen pohja tutustumalla erilaisiin eettisiin ratkaisumalleihin. Kurssin tavoitteena on myös toteuttaa etiikkaa käytännössä. Opettelemme myös suvaitsevaisuutta. 45

47 Aihekokonaisuuksista liittyvät kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, turvallisuus ja liikenne, viestintä ja mediataidot ja yrittäjyys ovat olennainen osa kurssin sisältöä. Sisältö Eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen Oppilaan omat elämänkysymykset Raamattu inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Kirkkoa Suomessa käydään läpi erilaisten taustatietojen ja -materiaalien pohjalta esitelmin, alustuksin ja keskusteluin sekä projektein. Eettinen ajattelu on pohjalla jo raamatullisessa osuudessa: yhteistoiminnallisena oppimisena sekä erilaisina ryhminä. Eettiseen kasvuun kuuluvat erilaiset väittelyt, keskustelut, paneelit. Myös videoiden ja sanomalehtien avulla tutustutaan arkipäivän etiikkaan. Arviointi Oppilaan itsearviointi on tärkeätä; lähtökohtana luokan yhteiset ja oppilaan omat tavoitteet. Arvioitavia yksilötöitä ovat esitelmät ja alustukset. Arvioinnissa on mukana myös oppilaan aktiivisuus, vastuullisuus ja yhteistyökyky. Integrointi Kotiseudun kulttuuriperinnön käsittelyssä yhteistyö on luontevaa muiden reaaliaineiden, äidinkielen ja kuvaamataidon kanssa. Matematiikkaa ja tietotekniikkaa tarvitaan erilaisten eettisten kyselyiden tilastolliseen analyysiin. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Saadakseen päättöarvosanan 8 oppilaalla tulee olla hyvät tiedot omista uskonnollisista juuristaan ja katsomuksistaan sekä maailmassa vaikuttavista uskonnoista ja ideologioista. Oppilas tietää etiikan ja moraalin pääsuuntauksia ja ymmärtää arvojen ja valintojen merkityksen ihmisen toiminnassa. 46

48 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 7. LUOKKA 1. kurssi Tavoitteet Elämänkatsomustiedon ensimmäisen kurssin tavoitteena on antaa oppilaalle monipuoliset tiedot erilaisista elämänkatsomuksista ja uskonnoista, maailmankuvan muuttumisesta sekä sekulaarin ajatteluperinteen synnystä ja ilmenemisestä. Kurssilla tarkastellaan maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteitä yleensä. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää erilaisten katsomusten merkityksen ja niiden vaikutuksen eri kulttuureissa ja inhimillisessä elämässä. Aihekokonaisuuksista erittäin kiinteästi ensimmäisen kurssin sisältöön liittyy kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Tässä yhteydessä sopii käsiteltäväksi myös turvallisuus ja liikenne aihekokonaisuuden turvallisuusnäkökulma. Lisäksi ihmisenä kasvaminen kytkeytyy kaikkiin kursseihin, ja viestintä ja mediataito on osa käytännön työskentelyä jokaisessa kurssissa. Sisältö Eri elämänkatsomusten ja maailmanuskontojen peruspiirteet, luonne ja opetukset. Maailmankatsomus ja elämänkatsomus sekä maailmankuvan muutos. Sekulaarin ajatteluperinteen synty ja nykyiset ilmenemismuodot sekä tiede osana inhimillistä kulttuuria ja elämää. 8. LUOKKA 2. kurssi Tavoitteet Elämänkatsomustiedon toisen kurssin tavoitteena on tukea oppilaan moraalista kehitystä siten, että eettisiin kysymyksiin ja problematiikkaan perehtymällä oppilas kehittää omia eettisiä valmiuksiaan. Tavoitteena on myös opiskella kulttuuri-käsitteen, kansalaisetiikan ja suvaitsevaisuuden eri ulottuvuuksia. Aihekokonaisuuksista ihmisenä kasvaminen sekä kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys niveltyvät selkeästi ja kattavasti kaikkiin toisen kurssin oppisisältöihin. Sisältö Etiikan suuntauksia, ongelmia ja ratkaisumalleja. Moraalin käsite, moraalin kehitys, arvot ja ihmissuhteet. Kulttuurit ja kulttuuri-identiteettinen suhde yhteiskuntaan sekä kansalaisetiikkaa. 47

49 9. LUOKKA 3. kurssi Tavoitteet Elämänkatsomustiedon kolmannella kurssilla tavoitteena on, että oppilas syventyy ihmisoikeuksien toteutumiseen, tulevaisuuden tutkimuksen perusteisiin sekä ihmisyhteisöjen tulevaisuudennäkymiin. Yhtenä keskeisenä painopisteenä on tarkastella ihmisen ja luonnon suhdetta ympäristöeettisestä näkökulmasta. Aihekokonaisuudet osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä sekä ihminen ja teknologia liittyvät vahvasti ja monipuolisesti kolmannen kurssin sisältöihin. Sisältö Eri ajattelijoiden käsityksiä hyvästä ihmisestä. Ihmisen teot ja niiden seuraukset kulttuuriperinteen ja omavastaisen moraaliteorian kannalta. Tulevaisuudentutkimuksen perusteet Ihmisoikeuksien toteutuminen. Ihmiskunnan suhde luontoon. Ihminen-luonto suhteen piirteet ja ongelmat sekä haasteet tulevaisuuden näkökulmasta. Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Opetuksessa pyritään monipuolisiin opiskelutapoihin. Keskeistä on eri teemoihin syventyminen pohdiskellen ja keskustellen. Tärkeää on myös tutkiva asenne eli tiedon etsintä ja hyödyntäminen erilaisia tietolähteitä käyttäen. Opetus pyrkii siten olemaan itseohjautuvaa ja vuorovaikutteista. Arviointi Elämänkatsomustiedon arviointi pohjautuu oppilaan koko työskentelyyn sekä oppiaineen sisältöjen omaksumiseen. Siihen vaikuttavat tuntityöskentely, kirjallisten töiden ja tehtävien teko sekä aktiivisuus keskusteluissa. Oppilaan itsearviointi on osa kokonaisarviointia. Myös kursseista pidettävät kirjalliset kokeet huomioidaan oppilasta arvioitaessa. Integrointi Luontevaa on integroida elämänkatsomustiedon opetus mahdollisuuksien mukaan muun muassa muiden reaaliaineiden, kuten uskonnon, historian ja biologian, kanssa sekä äidinkielen, kuvataiteen ja tietotekniikan kanssa. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Saadakseen elämänkatsomustiedon päättöarvosanan 8 oppilaalla tulee olla hyvät tiedot käsitellyistä katsomuksista ja niiden vaikutuksesta sekä tieteen ja sekulaarin ajattelun merkityksestä maailmassa. Hänen täytyy hallita oppiaineen peruskäsitteistö. Oppilas tietää etiikan ja moraalin pääsuuntauksia ja ymmärtää arvojen, valintojen ja vastuun merkityksen ihmisen toiminnassa. Hän on omaksunut kulttuuri-käsitteen eri ulottuvuuksia. Oppilas tuntee tulevaisuudentutkimuksen peruspiirteitä ja hahmottaa ympäristöeettisiä kysymyksiä ja eri näkökulmia ihminen-luonto suhteeseen. 48

50 HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI 7. LUOKKA Tavoitteet Ohjata oppilas hankkimaan ja ymmärtämään historiallista tietoa sekä jäsentämään sitä pohjana nykyajan ilmiöille Vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä osana jatkuvuutta ja muutosta Saada oppilas huomaamaan erilaisia historiatulkintoja ja ihmisen toiminnan eri tarkoitusperiä ja vaikutuksia Auttaa oppilasta media-lukutaidon parantamisessa ja omatoimisessa tiedonhaussa, jotta hän pystyisi myös pohtimaan ja arvioimaan opiskelemaansa asiaa Ohjata oppilas kunnioittamaan ihmisen työtä kulttuurin eri aloilla ja löytämään iloa siitä. Auttaa oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, kriittiseksi ja yhteisvastuuta tuntevaksi suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi, joka osaa toimia ja käyttäytyä luontevasti muuallakin maailmassa Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Tavoitteena on antaa sellaisia tietoja, taitoja, kokemuksia ja elämyksiä, joiden avulla oppilas voi selkeyttää identiteettiään yksilönä ja suomalaisena eurokansalaisena Oppikirjan ohella opetuksessa käytetään muuta kirjallista ja kuvallista materiaalia, oppilaiden omia esityksiä (suullisesti ja kirjallisesti sekä ryhmätyön tuotoksina), opetusfilmejä ja -dioja, karttoja, historian erilaisia lähteitä, tilastoja, internetin hyödyntämistä, cd-romeja ja lisäksi paikallisia museovierailuja. Mahdollisuuksien mukaan tehdään retki Haminaan. Arviointi Sanallisesti ja numerolla. Kohteena tuntiosaaminen, asiakokonaisuuksien hallinta kokeessa, yhteistyökyky ryhmätyöskentelyssä, vihkotyö, aktiivisuus ja vuoro- vaikutustaidot. Keskeiset sisällöt Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate Teollinen vallankumous Murrosten aika Suomessa Suurvaltakilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan Venäjän vallankumoukset ja Suomi Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka: a) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen b) kulttuurin kehitys c) tasa-arvoisuuden kehitys d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys e) Yhdysvaltojen tai Venäjän kehitys 49

51 1. kurssi Napoleonin Eurooppa Suomi autonomisena suuriruhtinaskuntana Uudet aatteet ja niiden vaikutukset Teollistuminen ja sen seuraukset Teemaehdotus: Kotkan teollistumisen nousu ja kehitys tai tekniikan uusia keksintöjä 1800-ja 1900-luvulla 2. kurssi Eurooppa ja Yhdysvallat muutosten pyörteissä Imperialismin aika Venäjän kehitys ja vallankumoukset 1917 Ensimmäisen maailmansodan aika Suomen itsenäistyminen ja sisällissota Teemaehdotus: Naisen aseman muutos Suomessa 1800-luvulta 1900-luvulle tai Romanovien Imperiumista Neuvostoliitoksi ja nyky Venäjäksi 8. LUOKKA Tavoitteet Ohjata oppilas ymmärtämään ja jäsentämään nykyaikaa Vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä osana jatkuvuutta ja muutosta Ohjata oppilas kunnioittamaan ihmisen työtä kulttuurin eri aloilla ja löytämään iloa siitä Auttaa oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, kriittiseksi ja yhteisvastuuta tuntevaksi suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi, joka osaa toimia ja käyttäytyä luontevasti muuallakin maailmassa Arviointi Sanallisesti ja numerolla. Kohteena tuntiosaaminen, asiakokonaisuuksien hallinta kokeessa, uuden materiaalin käsittely (esim. päivän sanomalehti ja muu media) yhteistyökyky ryhmätyöskentelyssä, vihko- ja projektityöt, aktiivisuus ja vuorovaikutustaidot Keskeiset sisällöt Laman ja totalitarismin aika Toisen maailmansodan aika Suomi 1950-luvulta nykypäivään Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Lisäksi yksi samoista teemoista, jotka on esitelty 7. luokalla. 50

52 3. kurssi Eurooppa ja Usa maailmansotien välillä Toinen maailmansota ja sen seuraukset Suomi toisessa maailmansodassa ja rauhanehtojen toteuttaminen Vaurastuva Suomi Teemaehdotus: Suomalaisen taiteen monet kasvot tai Rauhanliikkkeen kehitys 4. kurssi Kylmän sodan kriisejä Kolmas maailma Neuvostoliiton romahtaminen ja uusi maailmantilanne Tietoyhteiskunnan synty Teemaehdotus Euroopan yhdentymisen kehitystai USA:n kehitys supervallaksi Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas osaa hankkia tietoa menneisyydestä ja osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä sekä pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä. Oppilas ymmärtää historian ilmiöitä ja kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä (kronologia). Oppilas pystyy selittämään, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään (muutos ja jatkuvuus). Oppilas osaa esittää historian tapahtumille syy- ja seuraussuhteita. Oppilas osaa käyttää historiallista tietoa ja pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa informaatiota. Oppilas pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä. 9. LUOKKA Tavoitteet "Kunnon kansalaiseksi" kasvaminen. Se edellyttää nyky-yhteiskuntaa koskevien tietojen ja taitojen hankkimista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilasta kasvamaan suvaitsevaisuuteen ja aktiivisuuteen, jotta demokraattisen yhteiskunnan kansalaisena toimiminen onnistuisi. Oppilaan tulee ymmärtää yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisen elämään. Oppilas saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen ja yritysmaailman merkityksen ymmärtämiseen Oppilas oppii vastuuntuntoa sosiaalisena, taloudellisena ja yhteiskunnallisena toimijana. 51

53 Opetusjärjestelyt Yhdessä, pienryhmissä ja yksin tapahtuva opiskelu oppikirjan ja oheismateriaalin avulla Ajankohtaisasioiden seuraaminen ja esittäminen uutiskatsausten avulla Internetin kriittinen hyödyntäminen Television poliittisten ja taloudellisten ohjelmien katselu ja keskustelu aiheesta mahdollisuuksien mukaan. Kaupunginvaltuuston kokouksen seuraaminen tai käräjäoikeudessa käynti tai yritysvierailu tavoitteena. Asiantuntijavierailut koululla (esim. armeijan edustaja, yritysedustaja, poliitikko, poliisi). Oppilaskeskeinen pieni projektityö (esim. Euroopan unionista, puolueista, vaaleista, ihmisoikeuksista, tai perhepolitiikkan ja talouselämän aiheista) oppilaan valinnan mukaan. Arviointi Sanallisesti ja numerona. Kohteena oppimisaktiivisuus, osaaminen tunnilla ja kokeissa, vihko, projektityö, uuden materiaalin etsiminen ja käsittely (esim. päivän sanomalehti, internet-tiedot), yhteistyökyky sekä esitys- ja väittelytaito. Keskeiset sisällöt Yksilö yhteisön jäsenenä Yksilön hyvinvointi Vaikuttaminen Päätöksenteko Oikeustieto Taloudenpito Kansantalous Talouspolitiikka 1. kurssi Yksilö yhteiskunnan jäsenenä perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit Yksilön hyvinvointi (sosiaalipolitiikka) hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi Kansalaisen turvallisuus oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu liikenneturvallisuus turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus 2. kurssi Vaikuttaminen ja päätöksenteko Kansalaisen mahdollisuudet vaikuttaa Yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnassa, oman valtion kansalaisena, pohjoismaissa ja EU:ssa Demokratia, vaalit ja äänestäminen Politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla Media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen 52

54 3. kurssi Taloudenpito yksityisen taloudenpidon periaatteet työnteko ja yrittäjyys Kansantalous yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys Talouspolitiikka talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin julkinen talous ja verotus Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas osaa hankkia ja käyttää yhteiskunnallista tietoa Oppilas kykenee tulkitsemaan median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä Oppilas pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista Oppilas osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja Oppilas ymmärtää yhteiskunnallista tietoa Oppilas ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja Oppilas ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä 53

55 MATEMATIIKKA Tavoitteet Kaikille oppilaille tarjotaan mahdollisuus hankkia peruskoulun aikana sellaiset matemaattiset perustiedot ja -taidot, jotka luovat pohjaa jatko-opinnoille ja antavat valmiuksia selviytyä jokapäiväisistä toiminnoista ja työelämästä. Tämän rinnalla tavoitteena on harjaannuttaa oppilaita johdonmukaiseen ja täsmälliseen ajatteluun sekä asioiden esittämiseen suullisesti ja kirjallisesti. Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Oppilas aktiivinen tiedon hankkija, käsittelijä ja tallentaja Oppimistilanteet keskustelunomaisia ja ongelmakeskeisiä Oppilaat saavat myös rakennella ja tehdä käsillään malleja Laskinta ja tietokonetta käytetään järkevästi apuvälineinä Arviointi Pyritään siirtämään painopistettä oppilaita vertailevasta arvioinnista tavoitepohjaisen arvioinnin suuntaan. Tämä merkitsee, että oppimista arvioidaan opetukselle asetettujen tavoitteiden mukaan, mutta ottaen huomioon myös oppilaan henkilökohtaiset resurssit. Kiinnitetään huomiota myös oppimisprosessiin eikä vain lopputulokseen. Arvostetaan tiedon lisäksi myös toimintaa. Keskeiset sisällöt vuosiluokittain ja kursseittain 7. LUOKKA 1. kurssi Aritmeettisia laskutoimituksia Arviointia Luonnolliset luvut ja kokonaisluvut, lukusuora Itseisarvo ja vastaluku Yhteen ja vähennyslasku luonnollisilla luvuilla ja kokonaisluvuilla Kokonaisluvut kerto- ja jakolaskuissa Murtolukujen yhteen- ja vähennyslasku Murtolukujen kerto- ja jakolasku Jaollisuus Potenssilaskut Laskujärjestys Laskutoimituksia desimaaliluvuilla 2. kurssi Geometria Geometrian peruskäsitteitä Kulma, kulman mittaaminen ja piirtäminen Yhdensuuntaiset ja leikkaavat suorat Vieruskulmat, ristikulmat ja samankohtaiset kulmat Kolmiot, kolmien kulmien summa Monikulmiot Ympyrät Geometrinen konstruointi 54

56 Mittayksiköitä Piirejä ja pinta-aloja Kuvioita koordinaatistossa Peilaus suoran suhteen Peilaus koordinaatistossa Siirto ja kierto Kolmion ja ympyrän yhteys 3. kurssi Yhtälöt Tilastot Säännön keksiminen Yhtälö Kirjaimet muuttujina Muuttujalausekkeet Lausekkeen arvo Vaakaongelmia Termien yhdistäminen Kertominen vakiolla Luvulla jakaminen Termien lisääminen ja vähentäminen puolittain Kertominen ja jakaminen puolittain Suoran yhtälö Suoran piirtäminen 8. LUOKKA 4. kurssi Prosentti ja neliöjuuri Kuvio-osia ja osia prosentteina Kokonaisuus on 100 % Prosenttiosuuksia Sadasosia perusarvosta Muutos prosentteina Lainakorkoja Vertailu prosentteina Prosenttilaskuja Neliöjuuri Neliöjuuri laskuja Potenssin laskusäännöt Pieniä ja suuria lukuja 5. kurssi Algebra Polynomi eli summalauseke Polynomin arvo Polynomien yhteen- ja vähennyslasku Polynomin kertominen ja jakaminen luvulla 55

57 Laskutoimituksia polynomeilla Sulkeet yhtälössä Nimittäjä yhtälössä Toisen asteen yhtälön x 2 =a ratkaiseminen Suhde ja verranto Suoraan verrannollisuus 6. kurssi Kolmioiden geometriaa Yhtenevyys Yhdenmuotoisuus Suorakulmainen kolmio ja Pythagoraan lause Kulman tangentti, sini ja kosini 9. LUOKKA 7. kurssi Avaruuskappaleet Luku π Ympyrän piiri ja pinta-ala Ympyrän sektori Kappaleiden nimeäminen ja luokittelu Kappaleiden piirtämistä Tilavuuden yksiköt Lieriön ja kartion tilavuus Lieriön ja kartion pinta-ala Kappaleiden rakentaminen Pallo ja sen tilavuus Pallon pinta-ala 8. kurssi Funktio Suoran yleinen muoto Riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla Funktion käsite Lukuparin esittäminen koordinaatistossa Yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon Funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen Lineaarinen funktio Paraabeli Suoraan ja kääntäen verrannollisuus Yhtälöpari Yhtälöparin ratkaiseminen Yhtälöparin käyttäminen sovelluksissa Epäyhtälö 56

58 9. kurssi Tilastot ja todennäköisyys todennäköisyyden käsite frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen hajonnan käsite diagrammien tulkinta tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Opetushallitus on määrittänyt kriteerit peruskoulun päättöarvioinnin arvosanalle 8. Kriteerit ovat sisältöalueittain seuraavat: Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet. osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa. osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon. osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden. osaa myös käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa. osaa tehdä systemaattisesti listan kaikista mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen. Luvut ja laskutoimitukset Oppilas osaa arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito. korottaa luvun kokonaislukupotenssiin ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä. ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta. käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa. Geometria Oppilas osaa tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia arkielämässä, tieteissä ja taitoaineissa; hän osaa muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä. 57

59 Todennäköisyys ja tilastot Oppilas osaa määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon. Funktiot Oppilas osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan osaa ratkaista lineaarisen yhtälön graafisesti osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; oppilas osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä. Algebra Oppilas osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön sieventää algebrallisia lausekkeita sekä kertoa polynomin vakiolla korottaa luvun kokonaislukupotenssiin ja osaa potenssien laskutoimitukset muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet. 58

60 FYSIIKKA Tavoitteet Fysiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun. Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Opetuksen sisällön ohella työtapa vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen. Fysiikan ja kemian opiskelussa tulee laboratoriotyöskentelyllä ja demonstraatioilla olla keskeinen asema. Arviointi Arviointi on jatkuvaa. Arvioinnissa otetaan huomioon sekä oppilaan kirjallinen että suullinen työskentely sekä käytännöllisten oppilastöiden suorittaminen. Arvioinnissa käytetään myös diagnostisia, formatiivisia ja summatiivisia kokeita. 1. kurssi Valo, ääni ja avaruus Värähdys- ja aaltoliike Ääni Valo Peilit ja linssit Taittuminen Heijastuminen Optisia laitteita Värit Maailmankaikkeus Universumi Oma planeettamme, maa Oma aurinkokuntamme Tähtijärjestelmät eli galaksit 2. kurssi Mekaniikka Massa ja vuorovaikutukset Voimat Liike ja tasapaino Liikkeen mallit Nopeus Kiihtyvyys Tiheys Paine Työ ja teho Energia Mekaaniset koneet 59

61 3. kurssi Sähkömagnetismi Magneettinen vuorovaikutus Sähköinen vuorovaikutus Virtapiiri Suureiden mittaaminen Resistanssi, jännite ja sähkövirta Sähköteho ja energia Sähkömagneettinen induktio Muuntaja Sähkön tuotanto Voimalaitokset Sähkön käyttö ja siirtäminen 4. kurssi Lämpöenergia ja säteily Sähkömagneettinen aaltoliike Radioaktiivisuus Säteilyn ominaisuuksia Ydinreaktiot Ydinenergia Energian säilyminen Rakenteita ja järjestelmiä Lämpöenergia ja lämpötila Lämpölaajeneminen Aineen lämpeneminen Olomuodon muutokset Lämmön siirtyminen Lämpö energiana Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa työskennellä turvallisesti ja ohjeita noudattaen. osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa. osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä. osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä. tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa. 60

62 Liike ja voima Oppilas osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima. osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen. ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia. osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan tuntee työn ja energian välisen yhteyden. ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan. Värähdys- ja aaltoliike Oppilas tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen. tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla. osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa. ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa. Lämpö Oppilas tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä. osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla. osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä. Sähkö Oppilas osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet sekä arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia. ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina. tuntee sähköä hyödyntäviä sovelluksia, kuten sähkömagneettisen viestinnän. tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja. 61

63 Luonnon rakenteet Oppilas tuntee säteilylait ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä. hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla. osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä, mm. energia, vuorovaikutus ja säteily. ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa. 62

64 KEMIA 7. LUOKKA 1. kurssi Laboratoriotyöskentely ja työturvallisuus Puhdas aine ja seos Aineosien erottaminen Alkuaineet ja atomin rakenne Kemialliset yhdisteet Kemiallisen reaktion nopeus Palaminen Happi Vety Happamat ja emäksiset aineet Veden ominaisuuksia Elinympäristömme 8. LUOKKA 2. kurssi Jaksollinen järjestelmä Ionisidos Kovalenttinen sidos ja metallisidos Reaktioyhtälö Hapettuminen ja pelkistyminen Hapot Emäkset Neutraloituminen ja suolat Metallit Metallien jalostus ja käyttö Jalot ja epäjalot metallit Sähkökemiaa Korroosio 3. kurssi Hiili ja sen yhdisteet Hiilivedyt Hiilivetyjen käyttö Alkoholit Karboksyylihapot ja esterit Hiilihydraatit Valkuaisaineet Rasvat Ravintokemiaa Muovit 63

65 Pesuaineet ja kosmetiikka Lääkeaineet Uudelleenkäyttö ja kierrätys Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä sekä maastossa että laboratoriossa. osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta. osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä. tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen. tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa. tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja. tuntee kemian teollisuuden eri aloja ja tuotteita, esimerkiksi erilaisia materiaaleja ja kodin kemikaaleja, sekä niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä. osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja tehdä valintoja kuluttujana osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia. osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit. osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen osaa tulkita ja kirjoittaa yksinkertaisia reaktioyhtälöitä, esimerkiksi hiiliyhdisteiden palamisreaktion. osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä ja sidosten muodostumisesta kemiallisessa reaktiossa atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä. 64

66 BIOLOGIA 7. LUOKKA 1. kurssi Tavoitteet Tärkeimpinä tavoitteina on luoda oppilaalle elämyksellisten ja tiedollisten ainesten avulla elävä ja myönteinen suhde luontoon ja halu pyrkiä säilyttämään luonnon monimuotoisuus. auttaa oppilas ymmärtämään ekosysteemissä vallitsevat syy- ja seuraussuhteet sekä ihmisen vaikutus ekosysteemiin ja samalla oppilaan oma asema osana eko-systeemiä. antaa oppilaalle ainekset ekologisten elämänarvojen itsenäiseen pohtimiseen ja toteuttamiseen. Sisältö Keskeinen sisältö on tutustua monipuolisesti kotiseudun vesiekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan. perehtyä tuottajien, kuluttajien ja hajoittajien merkitykseen sekä aineiden kiertoon ekosysteemeissä. oppia tunnistamaan eliölajeja sekä perehtyä lajien sopeutumiseen. Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Biologian opiskelu perustuu mahdollisimman paljon maastotyöskentelyyn, mihin koulun sijainti lähellä sekä Kymijokea että Suomenlahtea antaa oivalliset mahdollisuudet. Maastotöiden ja luokissa tehtävien oppilastöiden avulla oppilas oppii lajinmääritystä, mittaus- ja tutkimusmenetelmiä, tulosten koontia ja vertailua sekä johtopäätösten tekemistä ja tiedon havainnollistamista. Tiedonhankinnassa käytetään mahdollisimman monenlaisia tietolähteitä. Erityisesti oppilaita kannustetaan etsimään ajankohtaista tietoa. Integrointi Luonnon ilmiöitä selittävien ainesten yhteensovittaminen siten, että oppilas voi saada kokonaiskuvan ympäristöstä ja sen ilmiöistä vaatii yhteistyötä eri luonnontieteellisten oppiaineiden välillä. Lisäksi erityisesti ympäristökysymysten yhteydessä esiin tulevat myös yhteiskunnalliset ja jopa moraaliset kytkennät, joiden kokonaisvaltainen selvittäminen voi edellyttää yhteistyötä myös muiden oppiaineiden kanssa. 8. LUOKKA 2. kurssi Tavoitteet Tärkeimpinä tavoitteina on luoda myönteinen asenne metsä- ja suoluontoon oppia tuntemaan eliölajeja, niiden elinvaatimuksia ja merkitys luonnossa auttaa oppilas ymmärtämään ekosysteemin lainalaisuudet ja ihmisen vaikutus ekosysteemiin tiedostaa metsä- ja suoekosysteemin merkitys Suomelle ja suomalaisille selvittää metsäluontomme hyvinvointia uhkaavat ympäristötekijät antaa oppilaalle valmiuksia ekologisen elämäntavan pohtimiseen ja toteuttamiseen 65

67 Sisältö Oppilaat tutustuvat metsien ja soiden ekologiaan ja eliöyhteisöihin. Oppilaille selvitetään metsien ja soiden arvo luonnon ja ympäristönsuojelun kannalta, kuten myös metsienhoidon välttämättömyys. Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Koulun lähellä sijaitsevat metsäkohteet tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet maastotyöskentelyyn. Maastotöiden, maastosta kerättävien näytteiden ja luokassa tehtävien laborointien avulla oppilas oppii lajistoa, mittaus- ja tutkimusmenetelmiä, johtopäätösten tekemistä sekä tulosten keruuta ja havainnollistamista. Oppilasta ohjataan käyttämään tietolähteitä monipuolisesti ja seuraamaan asioita myös joukkotiedotusvälineistä. Integrointi Kokonaiskuvan luomiseksi yhteistyö eri luonnontieteiden välillä on suotavaa. Oppilastöiden tulostamisessa ja tiedonhankinnassa yhteistyötä on mahdollista harjoittaa myös äidinkielen, vieraiden kielten, tietotekniikan ja taideaineiden kanssa. Myös ympäristönsuojelun yhteiskunnalliset ja eettiset kysymykset voivat edellyttää yhteistyötä. 9. LUOKKA 3. kurssi Ihmisen Biologia Tavoitteet Tärkeimpinä tavoitteina on oppia ihmisen anatomian ja fysiologian pääpiirteet muodostaa kokonaiskuva ihmisen elintoiminnoista ymmärtää ihmisen terveyttä uhkaavat vaaratekijät ja terveellisten elämäntapojen merkitys perehtyä biologian tutkimusmenetelmiin Sisältö Kurssilla käsitellään ihmisen tärkeimpien elinten rakennetta ja toimintaa. Samoin opitaan, miten ihminen saa tietoa ympäristöstään. Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Opetuksessa käytetään oppikirjan lisäksi mahdollisimman paljon laborointeja. Hyvän havainnointikohteen tarjoaa ihminen itse. Elinten rakennetta voidaan tutkia myös valmiista preparaateista sekä teuraseläinten sisäelimistä. Myös kirjallista oheismateriaalia käytetään oppimisen apuna. Integrointi Aiheet sivuavat monin osin terveystiedon opetussisältöjä, joten yhteistyö on mahdollista. Kemia ja fysiikka antavat taustatietoa fysiologisten toimintojen ymmärtämiseen. 4. kurssi Ihminen ja ympäristö Tavoitteet Tärkeimpinä tavoitteina on täydentää tietoja ihmiskehon rakenteesta ja elintoiminnoista oppia periytymisen ja evoluution alkeita. ymmärtää ihmisen riippuvuus ja vastuu luonnosta. tiedostaa pahimpia ympäristöongelmia Suomessa ja muualla. 66

68 yrittää löytää ratkaisuja ympäristöongelmiin ja omaksua ekologinen ajattelutapa. ymmärtää ympäristönsuojelun merkitys Suomen ja koko maapallon tulevaisuuden kannalta. Sisältö Kurssissa opitaan tietoja ihmisen elintoiminnoista, ominaisuuksien periytymisestä ja eliökunnan kehityksestä. Samoin tutustutaan Suomen talouden aiheuttamiin ympäristörasituksiin. Ympäristöongelmiin perehdytään myös globaalisti. Ympäristökysymyksiin pyritään löytämään ratkaisumalleja niin yksilötasolla kuin laajemminkin. Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Kurssilla käytetään paljon oppilaskeskeisiä työtapoja ja pyritään tekemään myös tutkielmia. Näissä kiinnitetään huomiota itsenäiseen tiedonhankintaan, tieteellisen ajattelun kehittämiseen ja tietojen tulostamistapoihin. Myös lähiympäristössä tehtävät tutkimukset ja retket voivat olla tutkielman pohjana. Integrointi Ympäristöasioista voi saada paljon tietoja esim. tietoverkkojen kautta. Tässä, niin kuin myös tietojen tulostamisessa, yhteistyö tietotekniikan ja kielten kanssa on hyödyllistä. Fysiikassa ja kemiassa käsitellään osin samoja aiheita. Uskonnon kanssa voidaan vertailla käsityksiä maailman synnystä. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Biologian tutkimustaidot Oppilas osaa käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan. työskennellä annettujen ohjeiden mukaan maastossa ja laboratoriossa sekä kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti. toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia. Luonto ja ekosysteemit Oppilas osaa jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä sekä osaa vertailla niiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannalta sekä esitellä metsien kestävän käytön periaatteet. 67

69 Elämä ja evoluutio Oppilas osaa kuvata pääpiirteet kasvi-, ja eläinsolu rakenteesta. selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta. kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä. selostaa evoluutio peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet. jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn. selostaa biotekniikan arkipäivän sovellusten merkityksen ja pohtia niihin liittyviä eettisiä kysymyksiä. Ihminen Oppilas osaa kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja tominnan pääpiirteet. kuvata seksuaalisuuden biologisen perustan ja selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja. selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun ja synnytyksen. määritellä periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Yhteinen ympäristö Oppilas osaa kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä ympäristönsuojelun tavoitteita ja merkitystä. tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta. kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. 68

70 MAANTIETO 7. LUOKKA Tavoitteet Oppilas oppii havainnoimaan luonnon- ja kulttuuriympäristöä. tulkitsemaan erilaisia karttoja, kaavioita, diagrammeja, kuvia ja tekstejä. muokkaamaan niitä käyttökelpoiseen muotoon. ymmärtämään tutkimusalueen osana maapalloa ja eri alueiden välistä riippuvuutta ymmärtämään ja arvostelemaan muiden alueiden kulttuurisia ja elämäntapoja. hankkimaan monipuolisesti ajankohtaista tietoa ja muokkaamaan sitä. ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuuden ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista. havaitsemaan ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset. ymmärtämään ihmiskunnan vastuun ympäristöstä, luonnonvaroista ja muista ihmisistä ja kansoista. Sisältö Kurssi käsittelee Etelä- ja Pohjois-Amerikan alueiden luonnonoloja, väestöä, elinkeinoja, kulttuuripiirteitä, ympäristöoloja sekä muita ihmisen elämään ja luontoon vaikuttavia tekijöitä. Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Opetuksessa tärkeinä apuvälineinä ovat erilaiset kartat, diagrammit ja muut kaaviot sekä ajankohtainen aineisto, joiden pohjalta työskennellään sekä omatoimisesti että osana suurempaa ryhmää. Integrointi Historiasta saadaan tärkeätä taustaa monille maantieteen ilmiöille. Taideaineiden yhteydessä voidaan käsitellä myös maantieteellisiä alueita ja niiden kulttuuria. Yhteistyö äidinkielen kanssa sopii molempien tavoitteisiin. Myös vieraiden kielten ja maantiedon välillä voidaan tehdä yhteistyötä esimerkiksi vieraskielisten esitysten avulla tai käyttämällä vieraskielistä tekstiä tiedonhankinnassa. 8. LUOKKA 2. kurssi Tavoitteet Tavoitteena on luoda toimiva kokonaiskuva maapallosta avaruuden osana ymmärtää maapallon endo- ja eksogeenisiä prosesseja seurauksineen tajuta maapallon vyöhykkeisyys ja sen syyt tutustua eri kulttuurien ominaispiirteisiin ja edistää keskinäistä ymmärtämystä kulttuurien välillä pohtia maapallon tulevaisuutta uhkaavia tekijöitä korostaa teollisuusmaiden vastuuta maapallon kehityksestä ymmärtää oman maanosamme erityispiirteet ja asema maapallon osana oppia maantieteelle tyypillisiä työtapoja ja tiedonhankintamenetelmiä painottaa ymmärtämisen merkitystä pelkän muistitiedon sijasta 69

71 Sisältö Kurssi käsittelee maapallon oloja kokonaisuutena, mutta esimerkkikohteena käytetään omaa maanosaamme Eurooppaa. Eurooppa käydään läpi myös syventäen alueittain. Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Opetuksessa käytetään apuvälineinä karttoja, diagrammeja, kuvia, käsikirjoja ja ajankohtaista aineistoa. Työskentelyssä korostetaan omatoimista tiedonhankintaa, tietojen tulostamista ja työskentelyä ryhmän jäsenenä. Integrointi Fysiikasta ja kemiasta saadaan tukea maapallon rakenteen ymmärtämiseksi. Historia tarjoaa tärkeää taustatietoa nykymaapallon olosuhteiden tajuamiseen. Tiedonhankinnassa ja töiden tulostamisessa yhteistyö äidinkielen, vieraiden kielten ja tietotekniikan kanssa on mahdollista. 9. LUOKKA 3. kurssi Suomen Maantiedon kurssi Tavoitteet Tavoitteina on tutustua luonnonmaantieteellisiin ilmiöihin käyttäen esimerkkikohteena Suomea oppia Suomen väestön ja talouden pääpiirteet perehtyä kotiseudun maantietoon ja ymmärtää kotiseudun merkitys tiedostaa Suomen eri alueiden ominaispiirteet mieltää Suomi Pohjolan ja Euroopan osana oppia maantieteelle tyypillisiä työtapoja ja tiedonhankintamenetelmiä Sisältö Oppilaat tutustuvat monipuolisesti Suomen luontoon: kallio- ja maaperään, jääkauteen, vesistöihin, soihin, metsiin ja ilmastoon. Luonnonedellytysten merkitys Suomen väestölle ja elinkeinoelämälle pyritään ymmärtämään ja tärkeimmät luonnonvarat sekä elinkeinot käydään läpi. Kymenlaaksoa tarkastellaan Suomen osana. Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Oppimisessa käytetään opetuskeskustelun lisäksi itsenäistä opiskelua, ryhmä- ja projektitöitä. Luonnosta kerätyt näytteet, kartat ja diagrammit ovat tärkeitä apuvälineitä. Omatoimista tiedonhankintaa ja tietojen tulostamista pyritään harjoittamaan. Integrointi Fysiikka ja kemia auttavat luonnonmaantieteellisten ilmiöiden ymmärtämisessä. Kulttuurimaantieteessä on paljon yhteistä yhteiskuntaopin kanssa. Matematiikassa opitaan mittakaavan ja diagrammien käyttöä. Kartta on apuvälineenä myös liikunnassa. 70

72 Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Maantieteelliset taidot Oppilas osaa etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa. tutkia fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa. havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla. vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella. Maailman jäsentäminen Oppilas osaa hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet. soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle. Euroopan jäsentäminen Oppilas osaa kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan maisemallisen sekä kulttuurisen rikkauden. vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa. Suomen jäsentäminen Oppilas osaa selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla. kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinojen alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa. analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tunnistaa arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat. osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäritönsä suunnitteluun ja kehittymiseen. suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia. tunnistaa oman kulttuurin piirteitä, tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit sekä hahmottaa oman alueellisen identiteettinsä. kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman kanssa. Yhteinen ympäristö Oppilas osaa selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten ilmaston lämpeneminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma. kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä esittää keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa. 71

73 kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi, ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista. 72

74 MUSIIKKI Yleistä Musiikkikasvatuksen tavoitteena on antaa valmiuksia oppilaan omaan musiikilliseen ilmaisuun. Musiikin taitojen ja tietojen toiminnallinen, elämyksellinen oppiminen yhdistyy oppilaan omaan kokemusmaailmaan. Musiikin tunneilla pyritään onnistumisen elämyksiin. Tavoitteena on koulun jälkeenkin jatkuva musiikin harrastus. Työtavat Musiikin työtavat ovat laulaminen, soittaminen, kuunteleminen ja musiikillisten ideoiden kokeilu sekä yksin että ryhmässä. AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen yhteismusisointi tukee sekä itsetuntemusta että yhteisöllisyyteen kasvua Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys suomalainen musiikkiperinne sekä muiden kulttuurien musiikkiperinteet ja tavat, huomioiden koulun monikulttuurisuus Viestintä- ja mediataito eettisyys valintojen perusteina (esim. koulun juhlaohjelmisto) kriittisyys musiikin kuluttajana Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys musiikki ammattina esiintymiset (koulun) erilaisissa tilaisuuksissa Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta melu ja sen haitat, kuulonhuolto vastuullisuus ääni- ja musiikkiympäristöstä tietoisuus tekijänoikeuksista Ihminen ja teknologia musiikkiteknologian käyttöön tutustuminen koulun resurssien mukaan teknologian vastuullinen ja kriittinen käyttö Turvallisuus ja liikenne musiikkitekniikan vastuullinen ja turvallinen käyttö Tavoitteet ylläpitää ja kehittää musiikillista osaamista laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemusta oppia hallitsemaan musiikin peruskäsitteitä (rytmi, melodia, harmonia, dynamiikka, sointiväri, muoto) musisoinnin yhteydessä 73

75 Sisällöt 7. LUOKKA Laulaminen äänenkäyttöä kehittäviä harjoituksia monipuolista lauluohjelmistoa Soittaminen akustinen kitara bändisoitto (sähkökitara, basso, rummut, koskettimet) rytmisoittimet suomalainen musiikki muiden kulttuurien musiikki muu populaarimusiikki Kuunteleminen monipuolista kuunteluohjelmistoa (mm. äänityypit, suomalainen musiikki, taide- ja populaarimusiikki sekä eri kulttuurien musiikki) Lisäksi omien musiikillisten ideoiden kokeilu ja tuottaminen Arviointi Arvioinnin perustana on musiikin opiskelun prosessi ja opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Arviointi tukee myönteisesti oppilaan musiikillista edistymistä ja arvioidessa otetaan huomioon oppilaan lähtötaso. Oppilaan itsearviointi ja sen kehittäminen on osa musiikin arviointia. Musiikissa arvioidaan oppilaan musiikillista toimintaa koulussa, ei hänen musikaalisuuttaan. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti. hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan yhteissoittoon. osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan. osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa. tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia. tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää. osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa. 74

76 8. ja 9. LUOKKA Tavoitteet Sisällöt - kehittää ja laajentaa omaa musiikillista ilmaisua, soittamista, laulamista ja omien ideoiden toteuttamista. - Syventää oppilaan musiikkitietoutta - Saada kokemuksia ja elämyksiä, jotka innostavat musiikin harrastamiseen myös peruskoulun jälkeen - Vahvistaa oppilaan itsetuntemusta ja itsetuntoa, ja toisaalta kehittää hänen sosiaalisia taitoja Musiikki (2 viikkotuntia kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla) Tehdään musiikkia yhdessä; soitetaan, lauletaan, kuunnellaan, keskustellaan. Materiaalina musiikkia laidasta laitaan mm. suomalainen iskelmä- ja rockmusiikki, elokuva- ja näyttämömusiikki, kansanmusiikkia ja etnomusiikkia eri kulttuureista sekä taidemusiikin tyylikausia. Mahdollisuus myös esiintymiseen. Musiikin työpaja (1 viikkotunti kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla) Keskitytään musiikin tuottamiseen, soitetaan, lauletaan ja kuunnellaan. Tutustutaan musiikin eri tyyleihin (rock, metalli, rap, pop, jazz, iskelmä, klassinen jne.) Seurataan ajankohtaista musiikkielämää. Pyritään valmistamaan ohjelmaa koulun yhteisiin tilaisuuksiin. 75

77 KUVATAIDE 7. LUOKKA Opetuksen järjestäminen ja opetusmenetelmät Opetuksessa käytetään useita eri aiheen lähestymistapoja ja prosessinomainen työskentely toteutetaan sekä yksilöllisenä että yhteisöllisenä. Oman vastuuntunnon ja työn loppuunsaattamisen merkitystä korostetaan kaikessa työskentelyssä. Oppimisympäristöä laajennetaan tarvittaessa koulun luokkatilan ulkopuolellekin, jotta syntyisi omia elämyksiä ja havaintoja tutkittavista kohteista. Kotitehtävät tukevat kuvataiteellista oppimista Tavoitteet Oppilas perehtyy kuvailmaisun eri muotoihin ja kehittää omaa suhdettaan kuvataiteeseen. Oppilas oppii ymmärtämään taiteellisen prosessin ominaislaatua taltioidessaan oman työskentelynsä kulkua. Oppilas oppii tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä. Arviointi Oppilas arvioi itse omaa työskentelyään kurssin kuluessa ja oppii myös arvioimalla toisten työn tuloksia. Opettajan kanssa yhteisarvioinnilla luodaan oppilaan taiteellinen oppimisprofiili. Arvioinnissa tarkastellaan paitsi työskentelyn tuloksia myös prosessin eri vaiheita ja sen kulkuun vaikuttavia tekijöitä. Integrointi Äidinkieli, historia, biologia, maantieto, tekstiilityö, tekninen työ, tietotekniikka. 1. kurssi Kukkiva kuvatarha Tavoitteet Opetuksen lähtötason määrittelyssä perustana on aikaisemmin opittu ja oppilaan oma kehitysvaihe. Oppiminen tapahtuu taiteellisessa oppimistapahtumassa. Tavoitteena on harjoitella kuvailmaisun keinoja, joiden avulla oppilaan ajatukset, havainnot ja tunteet saavat taiteellisen ja viestinnällisen hahmon. Sisältö Oppilaan ilmaisun sidos tähän aikaan ja paikkaan antaa aineksia minäkuvan muodostumiselle. Taiteen keskeiseen sisältöön perehtyminen tapahtuu oman tekemisen kautta harjoitellen erilaisia kuvailmaisun muotoja. Oppilaan oma mielikuvavarasto rikastuu näkemisen, kokemisen ja kuvittelun kautta. Kuvan perustekijöitä harjaannutetaan tutkimalla sommittelua, muotoa, muuntujia, tilaa, liikettä, rytmiä, väriä, materiaalia ja tekniikoita. Tavoitteena on elinikäisen suhteen muodostaminen taiteeseen ja ympäristön kuvamaailmaan ja esteettisten ja eettisten arvojen omaksuminen. 76

78 2. Kurssi Kuvavirta kuljettaa Tavoitteet Oppilas saa valmiuksia vastaanottaa kuvaviestejä ja oppii ilmaisemaan itseään viestinnän keinoin. Samalla hän oppii ymmärtämään nykyajan mediatodellisuuden viestinnällisiä ilmiöitä ja niiden vaikutusta ihmiseen. Oleellinen näkökulma on harjoitella ympäristön kuvaviestin havainnoimista, tunnistamista ja tulkitsemista. Sisältö Kuvaviestejä tulkitaan esteettisesti, eettisesti ja yhteisöllisesti sekä kuvaviestinnän tekniikoiden kannalta. Kuvaviestin kansalliset ja kansainväliset rakenteet, sisällöt ja merkitykset ovat samaten tutkimuskohteina. Viestintäympäristöä tarkastellaan sekä sosiaalisesta, psyykkisestä että teknologisesta näkökulmasta käsin. Kuvan, sanan ja äänen yhteisvaikutusta pohditaan ilmaisullisessa yhteydessä. Ympäristökasvatuksen alueella edetään taiteellisten prosessien kautta, jolloin tutkimuskohteena on sekä luonnonympäristö että ihmisen muokkaama ympäristö. Ihmisen perustarpeet, luonnon lähtökohdat ja kulttuuriset tekijät muodostavat oppimisen kehyksen. Kestävän kehityksen periaate ja elinkaariajattelu ovat periaatteita, joiden kautta esteettinen ja eettinen arvottaminen tapahtuvat. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin. osaa käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita. ymmärtää ja selostaa kuvailmaisun prosessuaalisen luonteen luonnoksista valmiisiin töihin. Taiteen tuntemus ja kulttuurin osaaminen Oppilas osaa tunnistaa keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä aikajärjestykseen sekä kulttuuriseen yhteyteen, käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita. osaa tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia. osaa hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin palveluja. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas osaa erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineiden esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia. tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään. osaa tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä. Kuvaviestintä ja mediaosaaminen Oppilas osaa kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta, videokuvausta ja digitaalista kuvankäsittelyä ja graafista suunnittelua. osaa analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta. 77

79 Työskentelytaidot ja tiedon hankintataidot Oppilas osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saadun palautteen omassa työskentelyssään. osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa. pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa. osaa käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja Internetiä. 78

80 KOTITALOUS 7. LUOKKA kurssi Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on opettaa arjen hallintaa, ts. niitä taitoja joita jokainen tarvitsee hoitaessaan omaa talouttaan. Kotitaloudessa opiskellaan ruokatalouden, asunnon- ja tekstiilienhoidon perustaitoja ja tiedonhankintaa. Opetuksessa ohjataan oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Yritteliäisyys ja omatoimisuus ovat opetusaineen kantavina teemoina. Kotitaloudessa käsitellään myös kuluttaja-asioita, sekä harjoitellaan kriittistä suhtautumista median tuottamaan tietotulvaan. Hyvät tavat, tasa-arvo, kansallinen ruokakulttuuri sekä kansainvälistyminen kuuluvat myös kotitalouden opetussuunnitelmaan. Keskeiset sisällöt Perhe ja yhdessä eläminen Hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat sosiaalinen vastuu ja välittäminen tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä Ravitsemus ja ruokakulttuuri ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka ruoan laatu ja turvallisuus perusruoanvalmistusmenetelmät aterioiden suunnittelu ja ateriarytmi ruokakulttuurien muuttuminen Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta perheen talousmenojen tarkastelu ja oman rahankäytön suunnittelu kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö kulutuksen ympäristövaikutukset yrittäjämäinen asenne omaan työskentelyyn mainosten ja median tuottaman tiedon kriittinen tarkastelu, kuluttajavertailuihin tutustuminen Koti ja ympäristö asunnon ja tekstiilien hoito kotitalouden jätehuolto tavallisimpien kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttö ja huolto 79

81 Arviointi Arvioinnissa otetaan huomioon tiedot, taidot sekä asenteet. Tietoja mitataan paitsi läksynkuulustelulla myös teoriakokeella. Taitojen arvioinnissa on perusteena ns. jatkuvan näytön periaate, ts. oppilaan työskentelyä havainnoidaan jatkuvasti. Koska kyseessä on ns. kädentaitoaine, käytännön työtaitojen hallintaa painotetaan arvostelussa. Arvioinnissa vaikuttavat myös yritteliäisyys ja vastuunkantaminen, hyvien tapojen noudattaminen sekä muiden huomioiminen. Arviointi perustuu opetushallituksen määrittämiin päättöarvioinnin kriteereihin. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas osaa noudattaa hyviä tapoja sekä ymmärtää kodin ihmissuhteiden ja tasa-arvon merkitystä. tuntee kotitalouteen liittyvän suunnittelun, työnjaon ja ajankäytön perusteita. tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia ja tavallisimpia ruoanvalmistuksen ilmiöitä ja osaa käyttää näitä tietoja hyväkseen ruoanvalmistuksessa. ymmärtää elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä. tietää ruoan turvallisuuteen liittyviä vaaratekijöitä. pystyy ohjatusti valmistamaan aterioita sekä tietää monipuolisen ruokavalion merkityksen omalle terveydelle ja hyvinvoinnille. tunnistaa suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin keskeisiä piirteitä. tuntee tärkeimmät kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet ja on selvillä kuluttajan vastuusta. tuntee kotitalouden rahankäytön perusteita ja osaa tehdä oman rahankäyttösuunnitelmansa. käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja aineita sekä tavallisimpia kodinkoneita turvallisesti. osaa huolehtia jätteiden peruslajittelusta. osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja osaa tekstiilien perushoitomenetelmät. osaa tehdä tavanomaiset kodin siivoustyöt. 80

82 KÄSITYÖ, tekninen työ 7. LUOKKA kurssi Tavoitteet Tekemisen tavoitteena työnteossa on vastuuntunnon kehittäminen, työtiloista ja -välineistä huolehtiminen, työn kelvollinen suorittaminen ja arvostaminen sekä työturvallisuuden huomioiminen. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii työskentelemään itsenäisesti työyhteisön jäsenenä, hallitsee ja kehittää valmiuksia esine- ja käsityökulttuuria kohtaan. Omaksuu työnteon roolittomuuden ja tuntee teknologian tarjoamia mahdollisuuksia esineiden tai tuotosten suunnittelussa, valmistuksessa ja käytössä. Oppilas oppii myös arvioimaan omaa työskentelyään ja sen tuloksia. Sisältö Tekninen työ on yleissivistävä, käden taitoja kehittävä ja työntekoon kasvattava oppiaine. Oppiaineen pyrkimyksenä on toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita, luoda hyvän elämän valmiuksia, selviytyä muuttuvassa maailmassa ja tuoda käytännön työskentelynä vaihtelua päivittäiseen teoreettispainotteiseen opiskeluun. Keskeisiä alueita ovat suunnittelu ja teknologia. Käsityösuunnittelu Käsityösuunnittelussa oppilaille opetetaan tuotteiden ja käsityöprosessien suunnittelua. Tavoitteena on kehittää oppilaiden kykyä yhdistää käyttötarkoitus ja esteettisyys esinesuunnittelussa sekä taitoa ymmärtää värien, muotojen, rakenteiden, mittasuhteiden ja materiaalivalintojen ja -tunnusten merkitys käsityönä valmistettavissa tuotteissa. Suunnittelun lähtökohtana on ongelmakeskeinen, monipuolinen tiedon hankinta ja ympäristön havainnointi. Se luo pohjaa tuotesuunnittelun perusteiden oppimiselle. Käsityöteknologia Opetetaan metalli- ja puuteollisuuden peruskoneiden käyttöä ja ergonomiaa. Käsityöteknologiassa oppilaille opetetaan käsityösuunnitelmien toteuttamiseen tarvittavia taitoja, kuten työvälineiden käyttöä, työainesten tuntemusta ja käsittelyä sekä erilaisia työtapoja. Käsityötuotteiden valmistuksessa harjoitellaan rationaalisten työtapojen perusteita. Esineiden suunnittelu ja valmistus on työn kokonaisvaltainen prosessi, joka voidaan toteuttaa joko yksilöllisesti tai yhteistoiminnallisesti projektityöskentelynä. Suunnitelmallisessa työnteossa harjoitellaan sanallisten ja kuvallisten työohjeiden ymmärtämistä alkaen yksinkertaisista menetelmistä laajentuen automaattisen tietojenkäsittelyn antamiin mahdollisuuksiin, jolloin oppilaan sekä visuaalinen että teknologinen lukutaito kehittyy. 81

83 Ekologinen ympäristö Käsityöllisessä tuottamisessa tehtävät materiaaleja, työvälineitä ja työtekniikkoja koskevat ratkaisut auttavat oppilasta tiedostamaan yksilön vaikutusmahdollisuuksia ympäristön hyvinvoinnille ja luonnonvarojen oikeudenmukaiselle käytölle. Antamalla jokaiselle kuluttajalle tarpeellista tietoa ja taitoa erilaisten materiaalien, laitteiden ja välineiden ominaisuuksista, hoidosta, korjaamisesta, kierrätyksestä ja hävittämisestä tuetaan oppilaiden mahdollisuuksia toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi teknisessä työssä opitaan: teoria tuottamisen ajattelusta tuottamisen havainnointia ja hahmottamista suunnittelutaitoa selviytymistapahtumaa; tuotteiden rakennetta hahmoa suunnittelusta työnteon arvostamista työturvallisuusajattelusta Arviointi Arviointiin osallistuvat sekä opettaja että oppilaat ja sen tulee olla kannustavaa, toteavaa, ohjaavaa ja ennustavaa. Arvioinnissa painotetaan oppilaan itsensä suorittamaa arviointia, jota tulee tapahtua koko työprosessin eri vaiheissa. Päättöarvioinnin kriteerit Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus. ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle. dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa. osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. Valmistaminen Oppilas työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä. hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen. osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä. osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia. osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. 82

84 Itsearviointi ja prosessin pohdinta Oppilas kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan. 83

85 KÄSITYÖ, tekstiilityö VUOSILUOKAT 5 9 Käsityön opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 5 9 on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa- ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Häntä rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteishankkeita oppilasryhmissä eri oppiaineitten ja paikkakunnan työ-, tuotanto- ja kulttuurielämän edustajien kanssa. Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. Tavoitteet Vuosiluokkien 1 4 tavoitteita käsitellään syvällisemmin, ja lisäksi tulevat seuraavat tavoitteet: Oppilas oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot. perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan suunnittelutyöhönsä. perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa. oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa käyttäen apunaan erilaisia tietolähteitä. oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon hyvinvoinnissa. Sisällöt Käsityön yleiset sisällöt Tuote- ja prosessi-ideointi muodot, sommittelu ja värit materiaali- ja kuluttajatietous tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö erilaiset työjärjestykset ja työohjeet käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, mm. kuvataiteeseen, luonnontieteisiin ja matematiikkaan erilaisia suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja dokumentointitekniikoita tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä vaikutteita muista kulttuureista oman paikkakunnan tuotantoelämään ja yrittäjyyteen tutustuminen oman työskentelyn ja sen tulosten arviointi sekä osallistuminen myös toisten töiden yhteiseen tarkasteluun. 84

86 Teknisen työn sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Tekninen piirtäminen, mallintaminen ja tietotekniikan sovelluksia suunnittelussa erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden sisältämä symbolinen merkitys eli viesti erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja järjestelmiä sekä niiden sovelluksia. Valmistaminen Teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden taitava ja turvallinen käyttö teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden luova valinta, yhdistäminen ja työstäminen monipuolista laiterakentelua kodin ja vapaa-ajan välineiden huolto, kunnostus ja kierrätys. Tekstiilityön sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Tekstiili- ja muotihistoriaa soveltuvin osin kodin tekstiilejä ja vaatetusta koskevien aihepiirien yhteydessä sisustustekstiilien, vaatteiden ja tekstiilitaiteen symbolinen merkitys eli viesti tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä mahdollisuuksien mukaan tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esim. kaavoituksen perusteita tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin. Valmistaminen Tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö sekä huolto tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen luovasti tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys. Päättöarvioinnin kriteerit Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus. ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle. dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa. osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. 85

87 Valmistaminen Oppilas työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä. hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen. osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä. osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia. osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. Itsearviointi ja prosessin pohdinta Oppilas kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan. Tekstiilityön oppiaines Ompelu yläosan vaatteen suunnittelu ja valmistus vapaavalintaisia ompelutöitä Ainestietous tekokuidut Neulonta suljettuneule kuvioneuleen ja kirjoneuleen tunnistaminen Erikoistekniikat tekniikoita valinnan mukaan 86

88 LIIKUNTA Esittely Liikunnan tehtävänä on edistää oppilaissa terveellistä, liikunnallisesti aktiivista elämäntapaa. Keskeistä liikunnassa on oppilaan liikuntatarpeen tyydyttäminen, liikunnasta saatu ilo ja muut elämykset sekä niiden kautta oppilaan itsetunnon ja omanarvontunnon kehittyminen. Sosiaaliset ja eettiset elämänarvot (FAIR PLAY) korostuvat liikunnassa. Liikunta tarjoaa myös välttämätöntä rentoutusta ja vastapainoa koulutyölle ja muulle elämälle teknistyvässä maailmassa. Tavoitteet Oppilas oppii harrastamaan liikuntaa säännöllisesti ja omaksuu liikunnallisen elämäntavan sekä oppii kehittämään ja ylläpitämään fyysistä ja psyykkistä toimintakykyisyyttään. Oppilas arvostaa terveyttä ja osaa arvioida omien elintapojensa vaikutuksia terveyteensä ja oppii elämäntapoja ja arkikäytäntöjä, jotka edistävät kansanterveyttä ja vastaavat työelämän vaatimuksia. Oppilas edistyy sosiaalisessa ja moraalisessa sekä persoonallisuuden kehityksessään ja itsensä ilmaisemisessa. Oppilas osaa uida ja käyttäytyy liikenteessä turvallisesti kantaen vastuuta itsestään ja muista. Oppilas tutustuu liikunnan harjoitusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastamismahdollisuuksista. Sisältö Eri vuodenaikojen mahdollistamat koululiikuntamuodot Perusmotoriikka ja liikehallintaa kehittävät ja ylläpitävät harjoitukset Rentoutuminen ja lihashuolto Kansallisen liikuntakulttuurin tiedot ja taidot Liikkuminen luonnossa ja lähiympäristön tarjoamiin liikuntamahdollisuuksiin tutustuminen Sosiaaliset taidot ja yhteistyökyky Kunto- ja liikehallintatekijät Uintitaito Uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta Työtavat ja opetusjärjestelyt Opettajajohtoinen työskentely, pari- ja ryhmäharjoitukset ja yhteistoiminnalliset oppimismenetelmät koulun ja lähiympäristön tiloissa ja liikuntapaikoissa. Arviointi Jatkuva arviointi, jossa numero koostuu oppilaan kunto- ja taitotekijöistä sekä liikuntaan harrastuneisuudesta. Arvioinnin apuna käytetään mm. kuntotestin tuloksia ja oppilaan itsearviointia. Arviointi suoritetaan 2. ja 5. jakson päätteeksi. Integrointi Integrointi on mahdollista eri aineiden kanssa mm. yhteistyöprojekteissa sekä teema- ja juhlapäivinä. Urheiluluokan urheilu Kurssin tarkoituksena on syventää liikunnallisia perustietoja ja -taitoja sekä totuttaa nuoria urheilijoita lisääntyvään harjoittelumäärään tekniikkapainotteisen harjoittelun avulla. Kurssilla käydään läpi monipuolisesti eri urheilulajeja ja tutustutaan myös muiden kurssilla olevien urheilijoiden lajeihin ja vertaillaan niiden samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Kurssi arvioidaan numeroarvostelulla, johon sisältyy myös itsearviointi. 87

89 7. LUOKKA kurssi Sisältö 1. jakso: yleisurheilu, lihaskuntoharjoittelu ja jalkapallo 2. jakso: suunnistus, salibandy, koripallo sekä lihaskuntoharjoittelu ja lihaskunnon testaaminen 3. jakso: tanssi, telinevoimistelu, jääurheilu ja aerobic/circuit training 4. jakso: Sisäpalloilu (lentopallo, sulkapallo, futsal), lähiliikuntapaikkoihin tutustuminen (esim. keilailu) 5. jakso: fyysisen kunnon kohottaminen ja testaaminen, jalkapallo, pesäpallo ja ultimate 8. LUOKKA kurssi Sisältö 1. jakso: yleisurheilu, lihaskuntoharjoittelu ja jalkapallo 2. jakso: suunnistus, salibandy, koripallo sekä lihaskuntoharjoittelu ja lihaskunnon testaaminen 3. jakso: tanssi, telinevoimistelu, jääurheilu ja aerobic/circuit training 4. jakso: Sisäpalloilu (lentopallo, sulkapallo, futsal), lähiliikuntapaikkoihin tutustuminen (esim. tennis) 5. jakso: fyysisen kunnon kohottaminen ja testaaminen, jalkapallo, pesäpallo ja ultimate 9. LUOKKA kurssi Sisältö 1. jakso: yleisurheilu, lihaskuntoharjoittelu ja jalkapallo 2. jakso: suunnistus, salibandy, koripallo sekä lihaskuntoharjoittelu ja lihaskunnon testaaminen 3. jakso: tanssi, telinevoimistelu, jääurheilu ja aerobic/circuit training 4. jakso: Sisäpalloilu (lentopallo, sulkapallo, futsal), lähiliikuntapaikkoihin tutustuminen (ryhmän valinnan mukaan) 5. jakso: fyysisen kunnon kohottaminen ja testaaminen, jalkapallo, pesäpallo ja ultimate Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Taidot Oppilas osaa opetetut liikuntataidot ja keskeiset lajitaidot sekä soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa. on kunnoltaan ja liikehallinnaltaan keskitasoinen ikäryhmäänsä verrattuna ja kunto- ja liikehallintatuloksissa osoittaa omien edellytysten mukaista hyvää tasoa edellisten vuosien suorituksiensa seurannassa. on uimataitoinen: Syvään veteen hypättäessä kykenee uimaan 200 metriä, josta 50 metriä selällään. osoittaa aktiivisuutta sekä oppimis- ja yrittämishalua liikuntatunneilla sekä suhtautuu koululiikuntaan myönteisesti. 88

90 osoittaa toiminnassaan vastuuta ja kykyä ottaa toiset huomioon sekä noudattaa reilun pelin periaatetta. noudattaa sopimuksia ja sääntöjä sekä tulee liikuntatunneille täsmällisesti ja asiallisesti pukeutuneena ja varustautuneena. pystyy itsenäiseen harjoitteluun ohjatussa tilanteessa sekä toimimaan ryhmässä ja joukkueessa. pystyy toimimaan kannustavasti muita oppilaita kohtaan. huolehtii henkilökohtaisesta hygieniastaan. osaa jonkun suomalaisen kansantanssin ja seuratanssin tai osoittaa liikkumisessaan rytmillistä luovuutta. Tiedot Oppilas tietää keskeiset fyysisen toimintakyvyn, kunnon ja liikehallinnan osa-alueet, motoriset perustaidot sekä niiden ylläpidon ja arvioinnin keinot tietää opetettujen liikuntamuotojen ydinkohdat sekä lajikohtaiset yleistiedot tuntee kansallista ja kansainvälistä liikuntakulttuuria ymmärtää terveyden ja liikunnan välisen yhteyden 89

91 TERVEYSTIETO VUOSILUOKAT 7-9 KASVU JA KEHITYS Tavoitteet Oppilas tuntee ihmisen kasvun ja kehityksen tunnuspiirteet ja murrosiän erityispiirteet. oppii suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä. oppii kunnioittamaan erilaisia arvoja ja erilaisuutta. oppii arvioimaan terveyttä edistäviä ja haittaavia tekijöitä osaa tehdä terveyttä edistäviä valintoja. osaa huolehtia henkilökohtaisesta hygieniastaan ja hoitaa terveyttään. tietää oman koulun- ja yhteiskunnan tarjoamat terveys- ja hyvinvointipalvelut. 7. LUOKKA Sisältö: Fyysiseen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat tekijät kuten liikunta, lepo, uni, vuorokausirytmi ja ravinto Murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset Yksilöllisyys ja erilaisuus, yksilön velvoitteet ja vastuu yhteisössään Henkilökohtainen hygienia 8. LUOKKA Sisältö: Ihmisen elämänkaari Elintapojen vaikutus terveyteen Omasta terveydestä huolehtiminen ja itsehoito Lääkkeiden tarkoituksenmukainen käyttö 9. LUOKKA Sisältö: Koulun ja kunnan tarjoamat terveydenhuoltopalvelut Terveellisen ympäristön merkitys ja siihen vaikuttaminen Suvaitsevaisuus ja kulttuurisidonnaisuus Itsetuntemus, psyykkinen kasvu ja sosiaaliset suhteet Tavoitteet Oppilas tietää itsetuntoon vaikuttavia tekijöitä. harjaantuu itsetuntemuksessa, tunteiden tunnistamisessa ja ilmaisemisessa. harjoittelee vuorovaikutustaitoja: minä-viesti, kuunteleminen, rakentava kommunikointi. 90

92 tietää psyykkisen kasvun ja kehityksen vaiheita. 7. LUOKKA Sisältö Itsetuntemus, itsearvostus Minä- viesti Tunteiden tunnistaminen Kuuntelemisen taito 8. LUOKKA Sisältö Psyykkinen kasvu Sosiaaliset suhteet Perheen ja kavereiden merkitys Ongelmien ratkaiseminen 9. LUOKKA Sisältö Suvaitsevaisuus Sosiaalinen tuki Henkilökohtaiset voimavarat Ravinto Tavoitteet Oppilas tietää terveellisen ja monipuolisen ravinnon ja ymmärtää ravinnon merkityksen terveydelle. tietää ali- ja yliravitsemuksen vaikutukset terveyteen. tutustuu eritysruokavalioihin 7. LUOKKA Sisältö Ravitsemussuositukset Ravintoaineet ja niiden saanti Ateriarytmi Energiantarve 8. LUOKKA Sisältö Ateriarytmin kertaaminen Syömishäiriöt 91

93 Erityisruokavaliot Osteoporoosi 9. LUOKKA Sisältö Henkilökohtaiset ruokailutottumukset Liikunta ja terveys Tavoitteet Oppilas tietää liikunnan vaikutukset terveyteen tietää terveysliikunnan merkityksen omalle hyvinvoinnille osaa laatia oman kunto-ohjelman 7. LUOKKA Sisältö: Liikunnan vaikutukset terveyteen Fyysinen harjoittelu 8. LUOKKA Sisältö Liikunnan vaikutukset elimistöön Lihastasapaino ja ryhti Lihaskuntoharjoittelu ja venyttely 9. LUOKKA Sisältö Liikuntaa elämää varten Kunto-ohjelman laatiminen Päihde- ja vaikuteaineet Tavoitteet Oppilas tietää tupakoinnin ja passiivisen tupakoinnin välittömät ja pitkäaikaisvaikutukset terveyteen. tietää nuuskan käytön vaikutukset elimistöön. tietää alkoholin vaikutukset elimistön toimintaan ja terveyteen. tietää huumausaineiden vaikutukset elimistöön ja terveyteen. tuntee tupakka-, alkoholi- ja huumelainsäädännön. pohtii päihde- ja vaikuteaineiden kokeilun ja käytön syitä. 92

94 7. LUOKKA Sisältö Mielihyvä ja riippuvuus Tupakointi ja nuuskan käyttö, syyt 8. LUOKKA Sisältö Alkoholin käyttö Huumeiden käyttö Imppaaminen 9. LUOKKA Sisältö Kertaaminen Päihteet ja media Seksuaalisuus Tavoitteet Oppilas tietää seksuaalisuuden kasvun ja kehityksen. ymmärtää vastuun seksuaalikäyttäytymisessä. tietää ehkäisymenetelmät. tietää sukupuolitaudit. 7. LUOKKA Sisältö Seksuaalisuuden kasvu ja kehitys Ihastuminen, rakastuminen ja pettymykset Kuukautiset Siemensyöksyt Itsetyydytys 8. LUOKKA Sisältö Seurustelu Milloin seksiä? Raskauden ehkäisy Alkoholi ja seksi 93

95 9. LUOKKA Sisältö: Vastuu parisuhteessa ja perheessä Abortti Sukupuolitaudit ja niiden ehkäisy Erilaisuus Turvallisuus, tapaturmat ja ensiapu Tavoitteet Oppilas osaa huolehtia itsestään ja ympäristöstään. tunnistaa ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen. toimii rakentavasti kiusaamistilanteessa ja edistää väkivallattomuutta. osaa toimia tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa. oppii toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä. osaa toimia tapaturmatilanteissa ja antaa ensiapua. 7. LUOKKA Sisältö Turvallisesti kotona, vapaa-aikana, koulussa ja liikenteessä Hätäilmoituksen teko Koulukiusaaminen Koulumatkan ja kouluympäristön vaarapaikat Kevyen liikenteen säännöt Auttamisvelvollisuus Puhallus- ja paineluelvytys Sokin ehkäisy 8. LUOKKA Sisältö Turvallisesti vesillä Turvallisesti jäällä Turvallisesti mopolla Päihteet ja liikenne Kerrataan hätäilmoituksen teko ja auttamisvelvollisuus Suurten verenvuotojen tyrehdyttäminen Murtumien ja nyrjähdysten tyrehdyttäminen Haavojen ensiapu Kuljetuksen järjestäminen, kuljetusasennot Palo- ja paleltumien ensiapu ja hoito Äkillisten sairauskohtauksien ensiapu Myrkytysten ja syövytysvammojen ensiapu 94

96 9. LUOKKA Sisältö Sähkötapaturmien ensiapu Hypotermia Kallovammat ja niiden ensiapu Silmävammat ja niiden ensiapu Toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa Voimavarat ja selviytymistaidot Tavoitteet Oppilas tunnistaa tavallisimpia nuorten vaivoja, osaa ennaltaehkäistä ja hoitaa niitä. tietää tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, tunnistaa erilaiset oireet ja hoitomahdollisuudet. tietää kansantaudit ja ymmärtää kansanterveystyön tärkeyden. tietää kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset ja kriisit, niiden käsittely ja toimintavaihtoehdot sekä selviytymisen taidot. tietää sosiaalisen kanssakäymisen tavat ja perinteet Suomessa ja eri kulttuureissa. osaa suhtautua kriittisesti erilaisiin terveystiedon tiedonhankintalähteisiin. 7. LUOKKA Sisältö Tavallisimmat nuorten vaivat ja ennaltaehkäisy Päänsärky Vatsavaivat Kuukautiskivut Flunssa Influenssa 8. LUOKKA Sisältö Niska- ja selkäkivut Allergiat ja astma Diabetes Epilepsia ja epileptiset kohtaukset 9. LUOKKA Sisältö Suomalaisten kansantaudit, oireet ja ennaltaehkäisy Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Sydän- ja verisuonisairaudet 95

97 Syöpä Mielenterveyden ongelmat Puutos- ja tartuntataudit Kriisien kohtaaminen ja niistä selviytyminen Hyvän käytöksen tavat Suomessa ja eri kulttuureissa Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas tuntee eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta. osaa selittää miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin ja osaa valita terveyden kannalta tasapainoista ja monipuolista ravintoa sekä tunnistaa syömishäiriöiden oireet. tietää liikunnan terveysvaikutukset ja osaa soveltaa näitä tietoja arkitilanteessa. tietää miten hyviä ihmissuhteita solmitaan ja pidetään yllä ja osaa niihin liittyviä vuorovaikutuksen taitoja. osaa tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata tai ilmaista esimerkein, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla. tietää seksuaaliterveyden perusteet ja tuntee raskauden ehkäisyn. tietää oikeutensa ja vastuunsa yksilöllisessä kasvussa, kehityksessä ja seksuaalisuudessa. osaa arvioida arvojen ja erilaisuuden kunnioittamisen perusteita. tietää fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden perusteet ja osaa väkivallattomaan kommunikaatioon liittyviä taitoja. osaa käyttäytyä ja pukeutua tilanteen mukaisesti ja esimerkkejä eri kulttuurien tavoista ja perinteistä. osaa kehitysvaiheensa mukaisesti hoitaa itseään ja terveyttään, tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja ymmärtää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön. osaa seurata kuntoaan ja terveyttään itse laatimansa suunnitelman pohjalta. osaa pääpiirteissään selittää ympäristön ja terveyden välisiä yhteyksiä ja antaa esimerkkejä ympäristön terveyden, turvallisuuden ja viihtyisyyden edistämisestä. osaa kuvata päihde- ja vaikuteaineiden vaikutuksia terveyteen ja selittää mielihyväkäyttäytymiseen ja riippuvuuteen liittyviä perusasioita. osaa perustella esimerkein elämäntapaansa liittyviä arkielämän valintoja. tietää nuorten oikeuksiin ja vastuuseen liittyvän lainsäädännön ja niihin liittyvät seuraamukset. osaa pohtia ja eritellä ongelmatilanteen syitä ja seurauksia sekä laatia mahdollisia ratkaisuja ongelmiin ja tietää mistä voi saada apua erilaisiin kriisi- ja ongelmatilanteisiin. tietää tavallisimpia tartuntatauteja ja muita sairauksia, osaa kuvat ja niiden ehkäisyä, niihin liittyviä oireita ja hoitomahdollisuuksia pääpiirteissään. tietää, miten toimitaan erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa ja osaa ensiavun perusteet ja yleisväestön toimintaohjeet poikkeusolojen varalle. tietää liikenneturvallisuuden ja onnettomuuksien ehkäisyn pääperiaatteet. tietää oman kunnan terveys- ja hyvinvointipalvelut. tietää, osaa käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä. 96

98 OPPILAANOHJAUS Tavoitteet Oppilaanohjauksella edistetään valinnaisuuden, joustavuuden, sukupuolten tasa-arvoisuuden ja monimuotoisuuden toteuttamista koulussa. Opinto-ohjaaja toimii ohjauksen asiantuntijana yhteistyössä opettajien ja oppilashuollon kanssa. Hän pitää yhteyksiä muiden peruskoulujen opinto-ohjaajiin, kouluviranomaisiin, nuorisoasteen oppilaitoksiin, työvoimatoimistoon ja työelämään sekä huolehtii oppilaiden tutustuttamisesta työelämään ja toisen asteen koulutukseen. Opinto-ohjaaja tiedottaa oppilaille ja heidän vanhemmilleen opiskelusta 7-9 luokilla, valinnaisainevalinnoista sekä yhteisvalinnasta ja jatkokoulutusmahdollisuuksista. Opinto-ohjaaja seuraa oppilaiden ainevalintoja ja opintomenestystä 7-9 luokilla sekä heidän hakeutumistaan ja pääsyään jatko-opintoihin. Oppilaanohjauksen tavoitteena on kehittää oppilaan itsetuntemusta, tukea, auttaa ja ohjata oppilaita siten, että jokainen oppilas selviää mahdollisimman hyvin opiskelusta peruskoulussa sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä tarkoituksenmukaisia ja hänelle soveltuvia koulutus- ja uranvalintaratkaisuja kansainvälistyvässä maailmassa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan oman paikkakuntansa elinkeinorakenteen sekä koulutusmahdollisuudet. oppilas kehittää tiedonhankintataitojaan monipuolisesti sekä vertailee, valikoi ja hyödyntää hankkimaansa tietoa selvitellessään tarjolla olevia ammatti- ja koulutusvaihtoehtoja käyttäen apuna mm. nykyteknologian suomia mahdollisuuksia. oppilas tiedostaa yrittäjyyden eräänä ammatillisena vaihtoehtona. oppilas oppii ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme ja oppii toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. oppilas oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi tutustuessaan työelämään ja tehdessään ammatinvalintaratkaisuja. oppilas ymmärtää nykyteknologian merkityksen elämässään. Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien ohjaus järjestetään siten, että se tarjoaa oppilaalle kokonaisuuden, joka muodostuu luokkamuotoisesta ohjauksesta, yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta, sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta sekä työelämään tutustuttamisesta. 7. LUOKKA, 0,6 KURSSIA Sisältö Kouluyhteisö ja koulutyö Koulun toimintatapoihin tutustuminen (yhdessä luokanvalvojan kanssa) Koulun arvoperusta, toiminta-ajatus ja painotukset Motivoituminen koulutyöhön: ihmisen elämänkaari; opiskelu ja työ ihmisen kehityksen eri vaiheissa 97

99 Opiskelun taidot Omien tavoitteiden asettaminen eri oppiaineissa sekä oman koulumenestyksen seuranta Valinnaisaineiden valinta yhdessä valinnaisaineiden opettajien kanssa Koulun sisäinen työelämään tutustuttaminen, 2 päivää Arviointi Oman työn sekä oppilaan edistymisen arviointi toteutetaan jatkuvana vuorovaikutustapahtumana oppilaan, huoltajan, opettajan tai työpaikalla työskentelyä ohjaavan henkilön kanssa. Kurssi arvioidaan hyväksytty / hylätty. Hyväksytty arvosana edellyttää oppilaan säännölllistä työskentelyä oppilaanohjaustunneilla. 8. LUOKKA, 0,4 KURSSIA Sisältö Uranvalinta ja itsetuntemus Perustietoa työelämästä, ammattialoista, oman paikkakunnan elinkeinorakenteesta sekä koulutusmahdollisuuksista Työelämään tutustuttaminen, 2 päivää Arviointi Oman työn sekä oppilaan edistymisen arviointi toteutetaan jatkuvana vuorovaikutustapahtumana oppilaan, huoltajan, opettajan tai työpaikalla työskentelyä ohjaavan henkilön kanssa. Kurssi arvioidaan hyväksytty / hylätty. Hyväksytty arvosana edellyttää oppilaan säännöllistä työskentelyä oppilaanohjaustunneilla. 9. LUOKKA, 1 KURSSI Sisältö Itsetuntemus ja ammatillinen suuntautuminen Työelämätietous ja työelämään tutustuttaminen, 5 päivää Suomen koulutusjärjestelmä Päätöksenteon periaatteet ja omaan kouluratkaisuun kypsyminen Tutustuminen kotiseudun koulutustarjontaan Jatko-opiskelu mahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatko-opintoihin Ohjaus-tiedotus- ja neuvontapalvelut Opiskelu ja työskentely ulkomailla Arviointi Oman työn sekä oppilaan edistymisen arviointi toteutetaan jatkuvana vuorovaikutustapahtumana oppilaan, huoltajan, opettajan tai työpaikalla työskentelyä ohjaavan henkilön kanssa. Kurssi arvioidaan hyväksytty / hylätty. Hyväksytty arvosana edellyttää oppilaan säännöllistä työskentelyä oppilaanohjaustunneilla. 98

100 ERITYISOPETUS Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat voivat saada laaja-alaisen erityisopettajan tukea opintoihinsa. Lisäksi Langinkosken koulun erityisopetusta järjestetään luokkamuotoisena pienryhmänä. Siellä autetaan ja tuetaan oppimis- ja sopeutumisvaikeuksien takia sinne siirrettyjen oppilaiden mahdollisuuksia suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti. Erityisluokalla on myös niiden oppilaiden mahdollista saada opetusta, joilla on omassa luokassaan oppimisvaikeuksia yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Heidän opiskelunsa kestää ennalta sovitun ajanjakson. Oppilaiden arviointi suoritetaan perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaisesti, jonka lisäksi erityisopetukseen siirretylle laaditaan hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jonka tarkoituksena on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia sekä peruskoulussa että jatko-opiskelussa. 99