VUOSIKERTOMUS 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. TOIMIALAT Kansalaistoiminta Työllistymistä ja kotoutumista tukeva toiminta

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. TOIMIALAT 2.1. Kansalaistoiminta Kansalaistoiminnan kehittäminen ja järjestöyhteistyö Kohtaamispaikka Vapaaehtois- ja tukihenkilötoiminta 2.2. Työllistymistä ja kotoutumista tukeva toiminta TyöPolku -hanke Kuntouttava työtoiminta Työhaku-, ura- ja työhönvalmennukset 2.3. Kehittämishankkeet Tavoittamistyö Ikääntyvien toiminta 3. TIEDOTUS JA YHTEISTYÖ 4. RESURSSIT 4.1 Hallinto ja henkilöstö 4.2 Toimitilat 5. SEURANTA JA ARVIOINTI 1

2 1. JOHDANTO Hämeen Setlementti ry (nimenmuutos Hämeenlinnan seudun Setlementistä tuli voimaan alkuvuonna 2016) on 1997 perustettu Hämeenlinnan seudulla toimiva monialajärjestö, jonka tehtävänä on osallisuuden tukeminen, toimintamahdollisuuksien luominen, sekä yhteiskuntaan vaikuttaminen. Hämeen Setlementin tehtävän toteuttamisessa näkyy monikulttuurinen työote, vapaaehtoistoiminta ja kansalaistoiminnan kehittäminen. -ajatus: lisätä erilaisten ihmisten, yhteisöjen ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa kehittää ihmisten arjen tarpeista lähteviä ja kansalaistoimintaan pohjautuvia uusia työmuotoja elämänkaaren eri vaiheisiin yhdistää toiminnassa ammatillinen osaaminen ja vapaaehtoistoiminta sekä osallistujien oma kokemustieto ja vertaistuki Vuonna 2015 järjestön toiminnassa painottuivat: Laajasti Kumppanuustalon yhteistyön vahvistaminen mm. SILTA verkoston kautta Vapaaehtoistoimintojen vahvistaminen (mm. uudet muodot kuten Omakamu) ja Tukihenkilötoiminnan käynnistäminen yhteistyössä kaupungin kanssa TyöPolku hankkeen laajentaminen Lahteen ja siihen liittyvä yhteistyö Harjulan Setlementin kanssa Kuntouttavan työtoiminnan vakiinnuttaminen pysyväksi osaksi yhdistyksen toimintaa 2. TOIMIALAT Hämeen Setlementin toiminta jakaantuu toimialoiksi. Kaikki toimialat toteuttavat järjestön perustehtävää ja jokaisen toimialan toiminnassa näkyy vahvasti toiminnan taustalla oleva arvopohja. Toimialat pitävät sisällään hankkeita, jotka vastaavat toiminnan toteuttamisesta. Hämeen Setlementin toimialat tekevät tiiviisti keskenään yhteistyötä ja toimialat ovat linkittyneet toisiinsa työryhmätyöskentelyn kautta Kansalaistoiminta Kansalaistoiminnan kehittäminen ja järjestöyhteistyö Hämeen Setlementti koordinoi kansalais- ja kehittämistoimintaa sekä Hämeenlinnan seudun sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyötä. a toteutetaan yhdessä erilaisten yhteistyöja kehittämisryhmien sekä tapahtumien ympärillä. Vuoden 2015 tärkein kehittämiskohde oli järjestöjen rakenteellisempi ja yli sektorirajojen tapahtuva verkostoituminen sekä Kumppanuustalon toiminnan kehittäminen. Tavoitteet Kumppanuustalon toiminnan kehittäminen Yhdistysten tukeminen ja ohjaus yhteistyön, yhteishankkeiden suunnittelun ja tiedottamisen vahvistamiseksi Kansalaistoiminnan edistäminen tiedottamalla yhdistysten tarjoamista toiminnan mahdollisuuksista ja yhdistysten tuottamista palveluista Edistetään 2014 kehitetyn Hämeenlinnan kaupungin ja yhdistysten yhteistyömallin käyttöönottoa ja toteutusta 2

3 Hämeenlinnan seudun Setlementti ry:n toiminnan kehittäminen osana Kumppanuustaloa Hattulan Järjestötreffien vakiinnuttaminen pysyväksi toimintamuodoksi Kehitetään alueen järjestöjen toiminnanjohtajien verkostotoimintaa ja vertaistukea Vuosi 2015 oli Hämeenlinnan Kumppanuustalon ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Vuoden aikana Kumppanuustalon vuosikello hahmottui ja vuosittain toistuvat tapahtumat on sovittu, lisäksi vuosikelloon on otettu mukaan talon yhteisiä sisäisiä tilaisuuksia, joissa voidaan ehkäistä mahdollisia ristiriitoja ja ratkoa ongelmia, mutta myös lisätä talossa toimivien kesken yhteisöllisyyttä ja virkistäytyä yhdessä mukavan toiminnan ääressä. Alkuvuonna 2015 yhdistysten yhteiset nettisivut poistettiin käytöstä ja tilalle tehtiin Kumppanuustalon sivut Näille sivuille siirrettiin myös alueen sote-yhdistysten yhteystietoja ja tietoa järjestöyhteistyöstä. Kumppanuustalon tapahtumista ja toiminnasta on aktiivisesti tiedotettu sähköpostitse, Facebookissa ja nettisivuilla. Kumppanuustalo on saanut hyvin näkyvyyttä omilla tapahtumillaan, mutta myös talossa tapahtuvan toiminnan kautta. Talon toimijoista ja talossa tapahtuvasta toiminnasta on tehty useita lehti- ja nettijuttuja vuonna 2015, sekä myös radiojuttuja. Yhteisen organisaation luomista ei nähty ajankohtaiseksi, joten organisaatiovaihtoehtoja ei ole kartoitettu vuonna Asiaan palataan, kun yhteinen organisaatio koetaan tarpeelliseksi. Kumppanuustalon päätöksenteossa on rakenne, joka nähdään toimivaksi ja jossa eri toimijat saavat äänensä kuuluviin. Kumppanuustalon toiminnasta laadittiin laaja arviointi vuoden 2015 aikana yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin kehittämisyksikön kanssa. Vuoden 2015 aikana toteutettiin kyselyjä ja haastatteluja talon käyttäjille, talossa kokoontuville yhdistyksille, kaupungin virkahenkilöille ja talon toimijoille. Vuoden aikana kerättiin myös tilastoja talon kävijöistä ja toimijoilta työtoiminnasta ja harjoittelijoista jne. Kävijätietojen perusteella talon työntekijöiden, kuntoutujien, työkokeilijoiden ja harjoittelijoiden lisäksi talossa kirjataan viikoittain n. 700 osallistumiskertaa - kaikkiaan n osallistumiskertaa vuodessa. Jatkossakin kerätään talon kävijöistä ja työtoiminnasta vuosittain tilastoja ja lisäksi toteutetaan ajoittain arviointikyselyjä eri käyttäjäryhmille ja yhteistyökumppaneille. Yhdistysten tiedotustoimintaa on tuettu tiedottamalla aktiivisesti niiden toiminnasta, ryhmistä ja tilaisuuksista Kumppanuustalon nettisivujen, sähköpostilistojen sekä Facebookin kautta. Järjestöyhteistyöstä ja tilaisuuksista on tiedotettu aktiivisesti myös muille kuin sote-sektorille. Yhdistysten toimintaa tuettiin tarjoamalla Kumppanuustalon kokoontumistiloja, joita vuoden 2015 aikana käytti vakitoimintaan tai kertaluonteisesti 75 eri yhdistystä tai yhteisöä (talon toimijoiden lisäksi). Kokoontumistilojen käyttöasteet ovat korkeita ja talo on löydetty hyvin kokoontumispaikkana yhdistystoiminnassa. Kumppanuustalon toimintaa kehitetään jatkossa arvioinnista nousseissa kehittämiskohteissa. Talosta tarjotaan myös säilytystiloja yhdistyksille, niin lokeroita jatkuvaan käyttöön kuin varastotilaa ullakolta. Säilytystiloja käyttää 10 yhdistystä. Lisäksi syksystä 2015 on tarjottu kopiointipalvelua ja tätä mahdollisuutta on käyttänyt 5 yhdistystä. Kumppanuustaloon hankittiin myös esitetelineitä alakerran aulatiloihin - yhdistykset voivat tuoda telineisiin esitteitään. Yhdistysten syksyllä 2014 aloitettua rakenteellisempaa verkostoitumista jatkettiin keväällä 2015 kutsumalla koolle eri yhdistysryhmiä Kumppanuustaloon. Toukokuun lopussa kokoontui Yhteistyöverkoston yhteistyöryhmä ensimmäisen kerran niin, että uudet alaverkostot olivat edustettuina kokouksessa. Yhteistyöryhmälle valittiin puheenjohtajaksi Johanna Henttinen, joka 3

4 edustaa ryhmässä kylä- ja kotiseutuyhdistyksiä. Syyskuussa 2015 järjestettiin Yhdistysten työpaja, jossa määriteltiin yhdessä verkoston tärkeimmät tehtävä ja tavoitteet: tiedonkulun parantaminen yhdistysten välillä ja kaupungin kanssa yhdistysten tarjolla olevien palveluiden ja toimintojen kuvaaminen ja kartoittaminen liittyminen kaupungin strategiseen työhön yhteistyön kehittäminen yhdistysten välillä ja kaupungin kanssa yhdistystoiminnan vaikutusten arvioiminen ja toiminnan näkyväksi tekeminen hiljaisten signaalien käsitteleminen -ennalta ehkäisevä työ Lisäksi työpajassa verkostolle valittiin nimeksi SILTA -yhteistyöverkosto. Verkostoon kuuluu 9 alaverkostoa ja yhdistysryhmää ja lisäksi Hämeenlinnan kaupungin edustus. Vuonna 2015 Hattulan järjestöryhmä kokoontui kerran, koska syksyn tapaaminen peruttiin vähäisten ilmoittautumisten vuoksi. Hattulan yhdistyksille tehtiin syksyllä 2015 kysely yhteistyön tarpeista. Kyselyn vastauksissa yhteistyöstä oltiin kiinnostuneita ja sitä toivottiin enemmän konkreettiseen yhteiseen toimintaan. Vuonna 2015 sosiaali- ja terveysalan yhdistysten toiminnanjohtajien ja puheenjohtajien maakunnallinen verkostoituminen aloitettiin kutsumalla yhteistyössä Soste ry:n kanssa ne koolle. Näin muodostui Kanta-Hämeen Alueverkosto, joka kokoontui vuonna 2015 myös syksyllä ja jatkossa kaksi kertaa vuodessa. Sote-uudistus on tärkeä osa verkostoitumista ja tulevaa yhteistyötä. Vuonna 2015 järjestettiin 12 tapahtumaa, joihin osallistumiskertoja kertyi yhteensä Yhteistyöryhmiä ja projektiryhmiä toimi vuoden 2015 aikana 13 eri ryhmää ja alaverkostoa ja niihin osallistui 162 henkilöä. Kaiken kaikkiaan toimintaan osallistui 1677 eri henkilöä 92 eri yhdistyksestä ja järjestöstä. Osallistumiskertoja kertyi vuoden 2015 aikana yhteensä Järjestöpäällikkö Osa-aikainen järjestöavustaja Osa-aikainen toiminnanjohtaja Kohtaamispaikka Kohtaamispaikka Hämeen Setlementti toteuttaa matalan kynnyksen palveluohjausta, joka mahdollistaa erityisesti maahanmuuttajataustaisille henkilöille ja perheille asioiden hoitamisen joustavasti ilman ajanvarausta, muiden samassa tilanteessa olevien kohtaamisen sekä suomen kielen puhumisen ja kielitaidon vahvistamisen. Matalan kynnyksen kohtaamispaikassa jokainen voi tuoda omia ideoitaan ja toteuttaa niitä yhdessä muiden kanssa jolloin ihmisten oma aktiivisuus saadaan esille. Vuoden aikana sekä opiskelijoita että työkokeilijoita on ohjattu ja heidän osaamistaan vahvistettu ja hyödynnetty mm. suomen kielen kerhojen ohjaamisen avustamisessa sekä kohtaamispaikan arkisten töiden tekemisessä. 4

5 Tavoitteet Kohtaamispaikka: Vuoden 2015 tavoitteena oli tehdä uusi kohtaamispaikka Kumppanuustalossa tunnetuksi. Lisäksi tavoitteena oli: Matalan kynnyksen toiminnan säilymisestä huolehtiminen Suomen kielen kerhotoiminnan kehittäminen, mm. SetleChatClub toiminta Tapahtumien ja toiminnan kehittäminen yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa Kävijöiden omaehtoisen toiminnan tukeminen Verkostoituminen Kumppanuustalon sisällä muiden toimijoiden kanssa ja erilaisten yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen Miestoiminnan käynnistäminen Suomen kielen kerhotoiminta: Suomen kielen alkeet kerhot pyörivät vuonna 2015 tiistai ja torstai aamupäivisin. Kerhoissa oli osallistujia keskimäärin Tiistai-iltaisin kokoontui puhutaan ja kirjoitetaan suomeksi kerho, joka on tarkoitettu jo jonkin verran suomea hallitseville maahanmuuttajille. Kerhossa oli osallistujia keskimäärin Keskiviikkoisin kokoontui suomen kielen alkeet kerho Janakkalassa, Turengissa. Kerhossa oli osallistujia Suomen kielen keskustelukerho, eli SetleChatClub, kokoontui maanantaista torstaihin neljänä päivänä viikossa elokuusta joulukuuhun. Kerhon tavoite oli kannustaa suomen kielen puhumiseen vaihtuvilla aiheilla. Keskustelukerhon osallistujamäärä vaihteli muutamasta henkilöstä pariin kymmeneen. Matalan kynnyksen neuvonta ja ohjaus Neuvonta- ja ohjauspiste pidettiin avoinna viitenä päivänä viikossa. Tukea ja ohjausta haettiin erilaisiin elämäntilanteisiin kuten oleskelulupahakemukset, toimeentulohakemukset, suomen kieleen liittyvät ongelmat tai opiskelu jne. Neuvonta- ja ohjauspisteeseen voi tulla ilman ajanvarausta, mutta kohtaamispaikan ohjaajalta voi myös varata ajan. Vuonna 2015 päivystys jalkautui myös Vanajaveden opistoon, jonka tarkoituksena oli tarjota neuvontaa ja tiedotusta myös koto-opiskelijoille, jotka eivät ehdi koulupäivän päätteeksi Kumppanuustaloon. Kävijöitä oli yhteensä vuoden aikana 4635 ja neuvontaa (kasvotusten, s-posti ja puhelin) annettiin yhteensä 5540 kertaa ja 2003 tuntia. Omakieliset vertaisohjaajat Kohtaamispaikassa tuetaan myös omaehtoista toimintaa, syksyllä 2015 koulutettiin Pakolaisavun kautta 12 omakielistä vertaisohjaajaa. Vertaisohjaajien tukena olivat kohtaamispaikan ohjaajat sekä vapaaehtoisia kantasuomalaisia. Syksyn aikana perustettiin 6 vertaisryhmää sekä naisille että miehille. Osa toiminnasta tapahtui Kumppanuustalolla ja osa vastaanottokeskuksissa. Miestoiminta Setlementin miestentoiminta käynnistettiin maaliskuussa 2015 ensin Miestenklubina ja pian Hemmot -toimintana. Ryhmiä on useita ja toiminnan perusperiaatteena on yhdessä tekeminen ja kokeminen, ryhmien aiheina olivat mm. Suomen historia ja yhteiskunta tietous, musiikin 5

6 soittaminen ja näyttelemisen harjoitteleminen. Hemmot toiminta on avointa toimintaa kaikille miehille ja ryhmissä käy miehiä eri kulttuuritaustoista. Ryhmien keskimääräinen kävijämäärä oli 13 henkilöä. Vuonna 2015 kävijöitä oli yhteensä 144. Tapahtumia Ystävänpäivä tapahtuma Kumppanuustalossa Naistenpäivä tapahtuma Rasismin vastainen viikko Yrittäjyysilta Mental Health Art Week yhteistyössä mielenterveysseuran ja FinFamin kanssa Keskikesän juhla Ämy Rock Elomessut Taiteiden yö Joulumyyjäiset Monikulttuurinen joulujuhla Yhteistyö Vuoden aikana tehtiin laajaa yhteistyötä mm. seuraavien tahojen kanssa: Monikulttuurisentyön verkosto Hämeenlinnassa, monikulttuuriset aamukahvit Hämeenlinnan kaupungin maahanmuuttajapalvelut, sosiaalipalvelu ja lähiökeskukset Te-toimisto Vanajaveden Opisto Ammattiopisto Tavastia Hämeenlinnan seudun mielenterveysseura Lammin ja Mainiemen vastaanottokeskukset Janakkalan maahanmuuttopalvelut Rikosuhripäivystys Sininauhan velkaneuvonta Uusyrityskeskus Suomen Pakolaisapu Kasvokkain-hanke ja Järjestöhautomo SPR Hämeenlinnan seudun mielenterveysseura Omalla Polulla -hanke Paikka auki (RAY) rahoitus nuoren palkkaamiseksi oli saatu vuodelle 2014 ja työntekijä oli töissä vuonna 2015 vain kesän aikana kaksi kuukautta. Sinä aikana hän toteutti kohtaamispaikan kesätoimintaa. Kaksi ohjaajaa, joista toinen osa-aikainen Omalla Polulla -hankkeen työntekijä (kesäkuu-heinäkuu) Osa-aikainen yhteisötyöntekijä 6

7 Vapaaehtois- ja tukihenkilötoiminta Vapaaehtoistoiminta Yhdistyksen vapaaehtoistoimintaa koordinoitiin RAY:n kohdennetulla Ak -avustuksella. Koordinoinnista ja toiminnan kehittämisestä vastasi vapaaehtoistoiminnan koordinaattori. Vapaaehtoistoiminnalla vastataan vapaaehtoisten, oman yhdistyksen sekä yhteistyötahojen tarpeeseen toiminnasta, jota toteutetaan vapaaehtoisten ohjaamana. Vapaaehtoistoiminta Hämeen Setlementissä lähtee jokaisen omasta osaamisesta ja voimavaroista. Toiminnassa on keskeistä yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys sekä eri-ikäisten ja eri taustoista tulevien ihmisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen ja tukeminen. Toiminnan koordinoinnilla mahdollistetaan vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille ja vapaaehtoiseksi lähteville tarpeellinen perehdytys, koulutus, mahdollisuus tuoda omia ideoita sekä säännöllinen tuki. Tavoitteet Vuoden 2015 tavoitteita olivat yhdistyksen sisäisten vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksien kartoittaminen, tiedottamisen parantaminen ja selkeyttäminen vapaaehtoisten suuntaan, yhteistyökumppaneiden aktiivinen etsiminen sekä yhteistyöverkoston luominen ja vapaaehtoistoiminnan koulutuksen kehittäminen yhteistyössä verkoston kanssa Vuoden aikana jatkettiin aikaisemmin mallinnetun toiminnan ylläpitämistä sekä kehitettiin uutta: Uusien vapaaehtoisten haastattelu / tapaaminen, koulutus lokakuussa 2015 sekä vapaaehtoisten ohjaaminen ja tukeminen (henkilökohtaiset tapaamiset + kuukausittaiset vapaaehtoisten vertaistapaamiset) Uusien vapaaehtoistoimintojen aloittaminen ja vanhojen jatkaminen / toiminnot joissa vapaaehtoiset mukana apuohjaajina o Mama s cafe o Läksykerho Seminaarin koululla o Kielikahvila o Suomen kielen kerhotoiminta o Yhdistyksen eri tapahtumat o Somalinaisten uintiryhmässä avustaminen Vapaaehtoistoiminnan kentällä toimivien tahojen yhteistyön tiivistäminen käynnistämällä Hämeenlinnan alueen vapaaehtoistoiminnan verkosto, jossa yhteisenä tavoitteena on yhteisten tapahtumien järjestäminen, peruskoulutuksen yhtenäistäminen sekä koulutusvastuun jakaminen Setlementtiliiton Yhdessä mukana -hankkeen toimintojen juurruttamisen aloittaminen osaksi yhdistyksen vapaaehtoistoimintaa Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori 107 vapaaehtoista 7

8 Tukihenkilötoiminta Tukihenkilötoiminta (Tukiverkko-palvelu) toteutui ostopalveluna Hämeen Setlementiltä Hämeenlinnan kaupungille. Tukihenkilötoiminnassa täydennetään Hämeenlinnan kaupungin palvelutarjotinta tarjoamalla tukihenkilöitä niiden tarpeessa oleville perheille tai yksittäisille asiakkaille, joille vapaaehtoistoiminnan kautta toteutettu tuki on sopiva vaihtoehto. malli pyritään vakiinnuttamaan osaksi järjestön toimintaa ja kehittämään toimintamallia vastaamaan sekä palvelun asiakkaiden että tilaajien tarpeita. Tavoitteet Vuoden 2015 tavoitteita olivat Yhteistyön käynnistäminen Hämeenlinnan kaupungin eri yksiköiden kanssa Vapaaehtoisten perehdyttäminen Tukisuhteiden käynnistäminen ja seuraaminen Toiminnan seuranta, kehittäminen ja arviointi Ostopalvelusopimus Tukiverkko-palvelusta solmittiin Hämeenlinnan kaupungin kanssa , määräaikaisena yhdeksi vuodeksi. Tilaajina palvelussa ovat lasten ja nuorten palvelut sekä aikuissosiaalityö. Yhdistyksestä toimintaa koordinoi tukihenkilötoiminnan koordinaattori, jonka tehtävänä on toimia linkkinä eri osapuolten välillä sekä kehittää toimintaa saadun palautteen perusteella. Tukitoiminta on määräaikaista ja tavoitteellista. Toiminnassa hyödynnettiin aikaisempina toimintavuosina kokeiltuja ja kehitettyjä toimintamalleja, ja niitä kehitettiin edelleen saadun palautteen perusteella. Palautetta kerättiin sähköisen kyselyn avulla joulukuussa ja suullisesti sopimuskauden alusta lähtien. Tukisuhteita käynnistettiin syksyn 2015 aikana kahdeksan ja tukihenkilötoiminnasta kiinnostuneita/ tukihenkilön olevia vapaaehtoisia oli toiminnassa mukana 28. Osa-aikainen tukihenkilötoiminnan koordinaattori 9/2015 lähtien Vapaaehtoiset tukihenkilöt Työllistymistä ja kotoutumista tukeva toiminta Hämeen setlementin työllistymistä ja kotoutumista tukevan toiminnan tavoitteet ovat estää vaikeasti työllistyvien syrjäytymistä työelämästä, tarjota matalan kynnyksen palveluja työllistymisen ja kotoutumisen tukemiseen sekä tuoda maahanmuuttajien osaamista näkyväksi työnantajille TyöPolku -hanke TyöPolku -hanke on ELY-keskuksen ja Hämeenlinnan kaupungin rahoittama hanke ( ), joka laajeni vuoden 2016 alusta Lahteen ja jatkuu vuoden 2018 loppuun. Se tarjoaa matalan kynnyksen työllistämispalvelua Hämeenlinnan seudulla asuville maahanmuuttajataustaisille ja suomalaisille henkilöille. Hanke keskittyy tukemaan muiden palveluiden ulkopuolelle jääneitä henkilöitä ja sen kautta ehkäisemään työelämästä syrjäytymistä. 8

9 Tavoitteet Kohderyhmän työelämävalmiuksien kehittyminen Matalan kynnyksen työelämäpalveluiden mallin kehittäminen Yhteistyön kehittäminen TE-toimiston, muiden työllistämishankkeiden ja työnantajien kanssa Hankkeen asiakkaiden sijoittuminen avoimille työmarkkinoille tai koulutuksiin Hankkeessa on keskitytty vuoden 2015 aikana asiakastyöhön ja sen kehittämiseen sekä verkostotyöhön. Toiminnasta on tiedotettu säännöllisesti ja saatujen yhteydenottojen perusteella TyöPolku hanke on tullut tutuksi useille alueen toimijoille. Vuoden keskeisimmät toimenpiteet: Hankkeen toiminnan käynnistäminen, suunnittelu ja aikataulutus Asiakkaiden ohjaus työkokeiluihin, töihin, koulutuksiin ja tarvittaessa muihin palveluihin Työelämään valmistava kurssi hankkeen asiakkaille Yhteistyöverkoston laajentaminen alueella sekä uusien yhteyksien luominen kumppanuustalossa Tiedonkeruu työnantajilta syksyllä 2014 hankkeen palveluiden kehittämiseksi Kaksi työntekijää Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta tarjoaa maahanmuuttajille ja monikulttuurisuudesta kiinnostuneille pitkään työttömänä olleille henkilöille työ- ja toimintakykyä edistävää, sekä elämänhallintaa tukevaa toimintaa. Tavoitteellista toimintaa toteutetaan asiakaslähtöisesti. Monipuoliset toimintasisällöt perustuvat henkilökohtaisiin aktivointisuunnitelmiin. Asiakasohjaus tapahtuu TYP:n, aikuissosiaalityön tai TE-toimiston kautta. Kuntouttavaa työtoimintaa toteutetaan kaupungin ostopalveluna. Tavoitteet Kokonaisvaltainen arjen- ja elämänhallinnan tukeminen Ammattitaidon, sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen sekä vahvistaminen Syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen Jatkopolutuksen tukeminen Suomen kielen vahvistaminen ja suomalaiseen työkulttuuriin tutustuminen Kumppanuustalon yhteistyömahdollisuuksien hyödyntäminen Kuntouttavan työtoiminnan sisältöjen ja arviointimenetelmien kehittäminen Setlementin kuntouttavaa työtoimintaa on kehitetty laadullisesti, sekä pyritty vaikuttamaan positiivisesti kuntouttavan työtoiminnan palvelun profiilin nostamiseen. Lisäksi paikallisen yhteistyöverkoston ja avoimen yhteistyön vahvistaminen ovat olleet keskiössä Kuntouttavaa työtoimintaa toteutettiin asiakaslähtöisesti ja tavoitteellisesti osallistujien henkilökohtaiset voimavarat huomioiden. Työtoimintasisällöt koostuivat merkityksellisistä ja monipuolisista tehtävistä, joita toteutettiin matalan kynnyksen yhteistyönä Kumppanuustalon toimijoiden tai seinättömästi muiden palveluntuottajien kanssa. Jatkopolutuksen tukeminen oli kiinteä osa kuntouttavan työtoiminnan palvelua. Maahanmuuttajataustaiset kuntouttavan 9

10 työtoiminnan asiakkaat saivat mahdollisuuden Suomen kielen opiskeluun ja suomalaiseen työkulttuuriin tutustumiseen. Osallisuutta ja ryhmäytymistä tuettiin esimerkiksi projektityöskentelyn ja retkien muodossa. Kuntouttavan työtoiminnan merkittävämpiä kehitystuloksia olivat Kumppanuustalon työtoimintaryhmän perustaminen uudenlaisena yhteistyönä Hämeenlinnan kaupungin kanssa, OVAT-Terveys ja ruoka selkosuomella-kurssin toteutus , kuukausittaiset POP UP Kirppikset Kumppanuustalolla, välipalakioski HYK:n koululla ja kahdensuuntaista kotoutumista tukeva 103 taideprojekti Hämeenlinnan Taidemuseon kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan palvelu on tarjonnut työkokeilu ja harjoittelupaikkoja. Kuntouttavan työtoiminnan arvioinnissa ja kehitystyössä hyödynnettiin Kompassi-menetelmiä. Lisäksi kehitettiin Selkokieli-kompassi vähän Suomea puhuvien arviointimenetelmäksi. Kaupungin Minipilotti saatiin seinättömän työtoiminnan ja välipala kioskin käynnistämiseen. Vastaava ohjaaja Osa-aikainen ohjaaja Työhaku-, ura- ja työhönvalmennukset Tavoitteet Työhakuvalmennuksen tavoite on parantaa asiakkaan työnhakutaitoja siten, että hän saa valmiudet omatoimiseen työnhakuun Työhönvalmennuksen tavoite on löytää asiakkaalle työpaikka avoimilta työmarkkinoilta ja tukea työssä pysymistä. Lisäksi sen tarkoitus on tuoda maahanmuuttajien työtaidot näkyväksi ja rakentaa siltoja maahanmuuttajien ja työnantajien välillä. Uravalmennus tukee maahanmuuttajataustaista asiakasta ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttämisessä, kehittää työelämävalmiuksia sekä tukee ammatilliseen koulutukseen tai ulkomailla hankittua tutkintoa täydentävään koulutukseen hakeutumista tai työmarkkinoille sijoittumista. Palvelun käyttäjät ohjautuivat palveluun TE- toimiston kautta. Työ-, ura- ja työhönvalmennusten tarpeesta, tavoitteista ja kestosta sovitaan yhdessä TE- toimiston kanssa ja hankintatilausten pohjalta. työvalmentaja 10

11 2.3. Kehittämishankkeet Tavoittamistyö Järjestölähtöisessä ja osallistavassa Yhdessä Lähemmäksi -kumppanuushankkeessa kehitettiin paikallista sosiaali- ja terveysjärjestöjen tavoittamistyötä ja yhteistyötä uusien toimijatahojen kanssa vuosina Tärkeimmät toimenpiteet ja tulokset Yhdessä Lähemmäksi -hanke päätettiin tammi-heinäkuun 2015 aikana. Hankkeen toiminnot pääteltiin loppuvuodesta alkuvuodesta Maaliskuussa 2015 järjestettiin hankkeen päätösseminaari yhdessä Järjestöyhteistyön kanssa. Seminaarin aiheena oli Taivas vain rajana - voimaa yhteistyöstä. Lisäksi hankkeesta koottiin loppujulkaisu Yhdessä Lähemmäksi, Yhdessä Edemmäksi, joka julkaistiin elokuussa Kaksi työntekijää Toteuttajajärjestöt ja heiltä valitut edustajat (Hämeenlinnan Reumayhdistys ry, Hämeenlinnan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Kanta-Hämeen AVH -yhdistys ry, Kanta-Hämeen Erilaiset oppijat ry, Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry, Kanta-Hämeen Luustoyhdistys ry, FinFami Kanta-Hämeen Mielenterveysomaiset ry) Ikääntyvien toiminta Tavoitteet Hämeenlinnan setlementin ikääntyvien toiminnan tavoitteita on ikääntyvien tavoittaminen ja osallistaminen, syrjäytymisen ennaltaehkäisy sekä hyvän arjen edistäminen. Toiminnan lähtökohtana ovat ikäihmisten omat toiveet, niiden lisäksi kokeillaan myös muualla hyväksi havaittuja ja täysin uusia ideoita. Suomen Setlementtiliito toteuttaa valtakunnallista Yhdessä mukana omin voimin, omin ehdoin - ikääntyneiden yhteisöllinen ja turvallinen elinympäristö projektia osana RAY:n Eloisa Ikä ohjelmaa ( ). Hämeenlinna on projektin yksi pilottialue. Syksyllä koulutetut vertaistoimijat aloittivat toiminnan suunnittelun ja toteutuksen projektikoordinaattorin tuella heti alkuvuodesta Vuonna 2015 oli 10 vertaisten tapaamista (1 krt / kk). Toiminnalla tavoitettiin yli 600 hämeenlinnalaista eläkeläistä. Alkuvuoden aikana osaprojektissa kartoitettiin yhteistyöjärjestöjen ikääntyneille järjestämää toimintaa ja osaprojektin toiminnan linkittymistä tähän kokonaisuuteen. Osaprojektin muutto Hämeenlinnan Kumppanuustaloon syksyllä 2014 oli tuonut uusia yhteistyötahoja lähemmän ja kevään aikana etsittiinkin yhteisiä toimintatapoja heidän kanssaan. Tiivis yhteistyö jatkui kevään ajan Vapaaehtoiskeskus Pysäkin kanssa kun toteutettiin näytelmä Unelmakerho. Vertaistoiminnan menetelmänä jatkui Kuvat kamerasta-ryhmä, jossa ikääntyneet opettelivat siirtämään kuvat kamerasta tiekoneelle ja työstämään kuvista kuvakirjoja ja multimediaesityksiä. 11

12 Koko vuoden kokoontui myös ÄLY-ryhmiä, joissa vertaiset vaihtoivat älypuhelinosaamista. Keväällä pilotoitiin Mummoroolipelikerho, jossa osallistujat loivat oman seikkailun ja pelasivat pöytäroolipeliä kahden opiskelijan (HAMK) tuella. Keväällä Hämeenlinnassa aloitettiin myös Kaupunkipuutarhaprojekti osana Setlementtiliiton Taidetta lähellä -hanketta. Puutarhaprojekti keskeytyi tavoitteiden jäätyä saavuttamatta ja osana samaa hanketta pystyttiin syksyllä toteuttamaan vielä Helmiteltta - yhteisötaideteos yhteistyössä Hoivian, Hämeenlinnan vankilan ja Nuokkarin kanssa. Kerran kuussa järjestettävissä Kulttuurikahviloissa käytiin läpi osallistujien merkityksellisiä taide- ja matkakokemuksia. Syksyllä Kulttuurikahvilan tilalla toteutettiin Nojatuolivieras-tapahtumasarja kerran kuukaudessa. Vieraaksi saapui mm. Hämeenlinnan kaupunginjohtaja. Uusi vertaistoiminnan menetelmäkokonaisuus Valokuvat voimavarana pilotoitiin ja koottiin tuotokseksi osana Essi Siljorannan opinnäytetyötä keväällä Syksyn uutena ryhmänä aloitti Nallekerho, jossa valmistettiin perinnenalleja naisporukalla vertaisen tuella. Kevään ja syksyn aikana järjestettiin yhteisölliset päivätanssit. Löytävän vanhustyön menetelmäksi valittiin alkuvuodesta Senioriklovneria. Siljoranta kehitti uuden menetelmän. Löytävä toiminta käynnistyi syksyllä 2015 kun ensimmäiset Senioriklovnit koulutettiin. Toisena kouluttajana oli klovnerian ammattilainen Dan Söderholm. Koulutuksen jälkeen klovnit tekivät kotivierailuja yksin asuvien ikääntyneiden koteihin ja tuettuihin palveluasumisyksiköihin. Marras-joulukuussa järjestettiin Kutsu klovni kylään -kampanja. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen valittiin Senioriklovnikummiksi. Osaprojekti oli mukana useiden tapahtumien järjestämisessä. Vanhusten viikon tapahtumat, Kumppanuustalon 1-vuotisjuhlat ja vapaaehtoisten päivä loivat uusia suhteita ja toivat lisää osallistujia toimintaan. Yhteistyö paikallisen setlementin kanssa vahvistui ja keskustelut toiminnan juurruttamisesta Hämeenlinnan seudun Setlementtiin jatkuivat tiiviinä läpi vuoden. Yhdessä mukana -projektikoordinaattori Koulutetut vertaistoimijat Yhteistyö; Hämeen Setlementti, Vapaaehtoiskeskus Pysäkki, Hoivia /Sisälähetys, Kulttuurikaari ry, järjestöt ja yhdistykset. 3. TIEDOTUS JA YHTEISTYÖ Yhdistyksen sisäistä tiedotusta ja yhteistoimintaa jatkettiin yhdessä sovittujen käytäntöjen ja tiedotussuunnitelman mukaan. Eri työalojen ja projektien välistä yhteistoimintaa ja synergiaetuja hyödynnettiin. Uudet työntekijät ja hallitusten jäsenet perehdytettiin järjestötoimintaan, setlementtityöhön ja sen arvoihin. Ulkoisessa tiedotuksessa käytettiin esitteitä, www-sivuja, sosiaalista mediaa sekä muita tiedotusvälineitä. Järjestön toiminnasta ja tapahtumista kerrottiin erityisesti Hämeen Sanomissa, Kaupunkiuutisissa ja YLE Hämeessä noin 20 kertaa vuoden aikana. Yhdistyksen tiedotuksessa noudatettiin Setlementtiliiton käyttämää visuaalista ilmettä. Hämeenlinnan setlementin edustajia osallistui erilaisiin kuntakohtaisiin ja seudullisiin kehittämistyöryhmiin ja -foorumeihin, joissa erityisesti pyrittiin pitämään esillä ihmisten arjesta nousevia tarpeita ja kansalaisjärjestönäkökulmaa. Yhteistyötä tehtiin Suomen Setlementtiliiton kanssa esim. vanhustyön, kansainvälistymisen ja osallisuuden edistämisen puitteissa. Sote-järjestöjen yhteistyötä tiivistettiin edelleen mm. SILTA yhteistyöverkoston ja sen alaverkostojen kautta. 12

13 4. RESURSSIT 4.1 Hallinto ja henkilöstö Yhdistyksen toiminnan linjauksesta ja kokonaiskuvasta vastasi hallitus, joka koostui puheenjohtajasta sekä kuudesta varsinaisesta ja kolmesta varajäsenestä. Hallituksesta oli myös edustus hankkeiden ohjausryhmissä. Yhdistyksen toiminnanjohtaja toimi työyhteisön esimiehenä ja operatiivisena vastuuhenkilönä taloudesta hallituksen suuntaan. Hänen tukenaan toimi kolmihenkinen johtoryhmä, johon kuului toiminnanjohtajan lisäksi yhdistyksen järjestö- ja kehittämispäällikkö. Yhdistyksen henkilöstö koostui lisäksi hankkeisiin ja muihin toimintoihin palkatuista työntekijöistä. Vuoden aikana yhdistyksessä työskenteli mm. työkokeilijoita ja -toimijoita, työssä oppijoita ja erilaisia harjoittelijoita yhteensä 67 henkilöä. Yhdistyksen jäsenkokoukset toteutuivat sääntömääräisesti keväällä ja syksyllä. Lisäksi pidettiin yksi ylimääräinen jäsenkokous sääntöuudistukseen liittyen. 4.2 Toimitilat Hämeen setlementti vuokrasi vuonna 2015 toimitilansa Linnan Tilapalvelut Oy:ltä Kumppanuustalosta, Kirjastokatu 1, Hämeenlinna. Setlementin toimintaa järjestettiin myös kaupungin nuorisotiloissa ja kouluilla, lähiökeskuksissa, Janakkalan kunnan osoittamissa paikoissa, liikuntapaikoissa, oppilaitoksilla sekä muiden järjestöjen toimitiloissa (Hämeenlinnan seudulla) toiminnan tarpeen mukaan. 5. SEURANTA JA ARVIOINTI a arvioitiin kerran vuodessa rahoittajatahoille ja puolivuosittain Hämeenlinnan kaupungille tehtävän raportoinnin yhteydessä. Järjestön hallitus seurasi yhdistyksen toiminnan toteutusta kokoustensa yhteydessä, joissa oli toimialaesittelyitä sekä käytiin läpi työntekijöiden laatimia raportteja toiminnasta. Jokaisella hankkeella oli erillinen ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli kehittämistyön linkittäminen toimintaympäristöön sekä hanketyön etenemisen seuranta ja arviointi. Yhdistyksen toiminnanjohtaja valvoi ja ohjasi toiminnan toteutusta ja arviointia. 13