TUTKA TOISESSA MAAILMANSODASSA

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKA TOISESSA MAAILMANSODASSA"

Maija-Liisa Kinnunen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 TUTKA TOISESSA MAAILMANSODASSA Raijat ja Irjat pelastivat Helsingin helmikuussa 1944 Atomipommi päätti sodan, mutta tutka sen voitti! Ahti Lappi Ahti Lappi

2 TUTKAN ENSIMMÄINEN KEKSIJÄ CHRISTIAN HÜLSMEYER ( ) Esitteli ja sai patentin v radiolaitteelle telemobiloskop, jonka tarkoituksena oli estää laivojen yhteentörmäys. Oli varoituslaite, ulottuvuus 3 km, aallonpituus 50 cm, Hertzin paraboliantenni.

3 TUTKATEKNIIKAN KEHITYS Iso-Britannia Yhdysvallat Saksa Ranska Neuvostoliitto Japani Italia Hollanti Unkari Kanada Australia Etelä-Afrikka Uusi-Seelanti CH SCR-268 Vaijerit Vaijerin kiinnitysmasto Antenni Dipoli Tuuliviiri iv.tutka M/11 (Japani) TPS-3

4 TUTKAT PUOLUSTUKSESSA alkoi myös elektroninen sodankäynti ILMAVALVONTA TULENJOHTO YÖHÄVITTÄJÄT MERIVALVONTA

5 NEUVOSTOLIITON TUTKAT RUS-1 lähetin (1939) NL sai Isosta-Britanniasta yli 2100 tutkaa ja Kanadasta 34+. RUS-2 (1940) SCR-268 (USA)

6 TAISTELU ENGLANNIN ILMANHERRUUDESTA 1940 BRITIT SAIVAT ENNAKKOVAROITUKSEN ILMAHYÖKKÄYKSISTÄ JA KESKITTIVÄT HÄVITTÄJÄT VASTAAN

7 TUTKAT MERI-ILMASODASSA Sukellusveneet havaittiin lentokonetutkilla ja akustisilla poijuilla Avenger + AN/APS-20- tutka (USA) -ensimmäinen AWACS-kone (1944)

8 BOMBER COMMANDIN POMMITUSKOHTEET

9 SAKSALAISTEN ILMAVALVONTATUTKA-ASEMAT 1944 Yli 200 asemaa, yli 600 tutkaa FLAKTURM TIERGARTEN, BERLIN

10 LUFTWAFFEN YÖPOMMITUSTEN TORJUNTAJÄRJESTELMÄ 75, 76, 88, 105, 128 mm IT.TYKKEJÄ Bf 110 G

11 KOKONAIS- TAPPIOT BOMBER COMMANDIN TAPPIOT TAPPIOT % Kokonaistappiot (ohut viiva) Tappiot % (paksu viiva) KONEKANTA (1000) TUHOUTUI 6 KK:N VÄLEIN Bomber Command menetti kaikkiaan konetta.

12 TUTKASOTAA NORMANDIAN MAIHINNOUSUSSA TUTKAHÄIRINNÄN JA -HARHAUTUKSEN ANSIOSTA YKSIKÄÄN SAKSALAINEN TUTKA EI HAVAINNUT LIITTOUTUNEIDEN LAIVOJA EIKÄ LENTOKONEITA

13 MAGNETRONISTA ETU LIITTOUTUNEILLE -senttimetrialueen tutkat- ONTELOMAGNETRONI Tulenjohtotutkilla (3 9 cm) saavutettiin parempi tarkkuus. It:n mm:n heräteammuksilla voitiin torjua V1:t Pommitustutkilla (H2S H2X) voitiin suorittaa sokkopommituksia.

14 V-1:N TORJUNTA ANTWERPENISSA HELMIKUUSSA 1945 Torjuttiin 95 % V1 TJ.TUTKA SCR-584 (USA) +M-9-tulenjohtolaskin 90 mm it.tykki + heräteammukset

15 RADIOLUOTAINHANKINNAN ALOITUS 1942

16 RADIOLUOTAIMIEN HANKINTA SUOMEEN TYYPPI KPL AIKA TAVOITE KPL HUOM. FuMG 40G Freya LZ Raija FuSE 80 Vaillinaisia FuSE 62 D Würzburg Irja 3 (it) 3 (it) (it) 6 FuMG 39 D(T) Yöhävtorj. FuSE 65 Würzburg- Riese Riitta FuG 202 Lichtenstein Liisa Vaillinaisia Ei käytössä FuMO 1 Seetakt Maija 3 1 Jouluk-43 Tammik-44 4 FuMG 39 G (gb) SELITE: FuMG, Funkmessgerät; FuMO, Funkmessortung(gerät); FuSE, Funksende-empfanggerät; FuG, Funkgerät.

17 SUOMEN TUTKAHANKINNAN AVAINHENKILÖT Ins.kapt, DI JARL SARVAS Ltn, DI OLAVI SALMO Os. Rautvuori (Raija) Os. Paatero Os. Pesonen

18 ILMAVALVONTALUOTAIN FuMG 40 FREYA LZ (RAIJA) Valmistaja: Firma GEMA (Gesellschaft für elektroakustische und mechanische Apparate m.b.h.), Berlin-Köpenick Paino: kg Aallonpituus: 216 cm Mittausetäisyys: km (teoreettinen 200 km) Suuntatarkkuus: +- 2 ⁰ Etäisyystarkkuus: 50 m Ei mitannut lentokorkeutta. Kuninkaansaaren RAIJA Malmin RAIJA oli mittausvalmiina , Kuninkaansaaren RAIJA

19 RADIOLUOTAIN RL 39 T (D) IRJA Fu.SE 62 Würzburg T/D VALMISTAJA: TELEFUNKEN A.G. SAKSA Paino: 1500 kg Aallonpituus: 53,6 cm Mittausetäisyys: km Mittausarvot: sivukulma, korkeuskulma, etäisyys (+lentokorkeus) Suuntatarkkuus: 1/8 ⁰ Etäisyystarkkuus: 10 m

20 88 MM:N JOHTOPATTERIT AVAINASEMASSA 88 It.K/37 RMB 7. Rask.It.Ptri, Santahamina 8. Rask.It.Ptri, Lauttasaari 9. Rask.It.Ptri, Käpylän ravirata Lisäksi 75 mm:n patteri Viikissä IRJA Lambda-tj.kone

21 Saksalaisilla oli useita tutkia Suursaaressa, Tytärsaaressa ja Virossa. RAIJAT ja IRJAT Helsingin ilmapuolustuksessa 1944

POMMIKONEET PAIKANNETTIIN KUULOSUUNTIMILLA Sijainti leikkausmenetelmällä Reitti perättäisillä mittauksilla Lentokorkeuden mittaus epätarkkaa Lyhyt havaintoetäisyys 10+ km Ammunta ja pommitukset

22 POMMIKONEET PAIKANNETTIIN KUULOSUUNTIMILLA Sijainti leikkausmenetelmällä Reitti perättäisillä mittauksilla Lentokorkeuden mittaus epätarkkaa Lyhyt havaintoetäisyys 10+ km Ammunta ja pommitukset häiritsivät mittausta Sulut epätarkkoja! SEURANTA-AMMUNTA VALONHEITTIMIEN AVULLA Maalinosoitus kuulosuuntimilta Ongelmana maalien löytäminen Pilvet, sumu ja sade haittasivat Helmikuun 1944 pommituksissa valonheittimillä saatiin valokeilaan 45 konetta 2007:sta ja niistä 21 (n. 1 %) riittävän kauan

23 Raijat ja Irjat ilmapuolustuksessa RAIJAT (2) -Lisäsivät varoitusaikaa ja antoivat maalinosoituksia ilmatorjunnalle ja hävittäjille. -Tietoja saatiin myös saksalaisten tutkilta. IRJAT (6) -Tekivät tehokkaan yötorjunnan mahdolliseksi Helsingissä ja Kotkassa. -Paransivat ratkaisevasti sulkuammunnan tarkkuutta mittaamalla maalien lentoreitit ja lentokorkeuden. ITR 1:N IRJA -JOHTOPATTERIT (4) Ampuivat 47 % koko laukausmäärästä. Osuus 70 % kaikista tulitetuista maaleista. - seuranta-ammunnalla yli 500 maalia % ammunnoista Irjan avulla. Aiheuttivat pääosan vihollistappioista. TORJUNTAVOITTOA EI OLISI TULLUT ILMAN TUTKIA!

24 YÖHÄVITTÄHANKE JÄI KESKEN Freya 120 km FuSE 65 Riese ( Riitta ) 1.vaiheessa oli suunnitelmissa yöhävittäjätorjunta Me 109 -koneilla Wilde Sau - ja Zahme Saumenetelmillä (valaistujen maalien torjunta). 2.vaiheessa suunniteltiin Blenheimpommikoneiden (6 kpl) muuttamista yöhävittäjiksi. 3.vaiheessa suunniteltiin varsinaisten yöhävittäjien (esim. Me 110) hankkimista. TÄTÄ VARTEN HANKITTIIN RADIOLUOTAIMIA: 4 kpl RIITTA kpl RAIJA kpl LIISA kpl IRJA Kalustossa oli puutteita.

Samankaltaiset tiedostot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918 SISÄLLYS VARHAISINTA TAUSTAA 12 Saksalaisten valmistelut ja englantilaisten vastatoimet 13 Ensimmäinen strateginen pommittaja 14 Englantilaisten puolustusvalmisteluja 16 Zeppeliinit aloittavat toimintansa