ENNUSTE Luottamuksellinen Ennusteen keskeisimpiä muuttujia

Transkriptio

1 Taulukkoliite Taulukko 1 Taulukko 2 Taulukko 2.1 Taulukko 2.2 Taulukko 3 Taulukko 4 Taulukko 5 Taulukko 6 Taulukko 7 Taulukko 8 Taulukko 9 Taulukko 10 Taulukko 11 Taulukko 12 Taulukko 13 Taulukko 14 Taulukko 15 Taulukko 16 Taulukko 17 Taulukko 18 Ennusteen keskeisimpiä muuttujia Kansainvälinen talous Suhdannekehitys, huoltotaseerät Vuosittain Puolivuosittain vuositasolla Huoltotase, määrät Huoltotase, arvot Huoltotase, hinnat Ulkomaankauppa, määrät Kiinteät investoinnit, määrät Kotitalouksien tulot ja kulutus Valtion tulot Valtion menot ja nettoluotonanto Kansantulo Tuotannon määrä sektoreittain Työvoimatase Ansiotaso ja tuottavuus Maksutase Rahoitusjäämät Korot Pankkien tase

2 1 1 EN KESKEISIMPIÄ MUUTTUJIA ===================================================== 1992 e 93 e 94 e 95 e 96 ==================================================== BKT, %muutos Työttömyysaste, % Ansiotaso, %muutos Kuluttajahintaindeksi, Reaaliansiotaso, %muutos Työn tuottavuus, %muutos Tavaraviennin yksikkäarvo, %muutos Tavaratuonnin yksikkäarvo, %muutos Vaihtosuhde, %muutos Hintakilpailukyky (suht.yks.työkust.), %muutos Kotitalouksien nettosäästämisaste,% Valtion nettoluotonanto,% BKT:sta Valtion velka % BKT:sta Kauppatase, mrd. mk Vaihtotase, mrd. mk Ulkom. nettovelka, % BKT:sta Ulkom. nettovelka, % vientituloista Markkinarahan korko Pankkien uusien luottojen korko Verollinen jvkkorko 4.0% % 4.3% 2.3% 3.4% 6.3% 10.5% 3.7% % % 2.9% 2.0% 5.0% 7.7% 15.5% 6.9% % % 2.3% 1.8% 4.2% 4.2% 4.8% 0.6% % % 3.9% 0.4% 3.9% 4.0% 3.6% 0.4% % % 4.2% 1.0% 3.6% 3.1% 3.2% 0.1% ============================================================

3 Luotlam uksellinen 2 2 KANSAINVÄLINEN TALOUS 2.1 KANSAINVÄLINEN SUHDANNEKEHITYS, HUOLTOTASEERÄT, %MUUTOKSET VUOSITTAIN ======================================================= ==================================================================================== YHDYSVALLAT BKT, ~ VIENTI, MMR?) TUONTI, ~ KOTIM.KYS.MAARA KOTIM.KYS.HINTA JAPANI BKT,~ VIENTI, MMR?) TUONTI, MAABb KOTIM.KYS.MAARA KOTIM.KYS HINTA SAKSAN LT BKT,~ VIENTI, MMR?) TUONTI, ~ KOTIM.KYS.MAARA KOTIM.KYS HINTA RANSKA BKT,~ VIENTI, MMR?) TUONTI, MAABb KOTIM.KYS.MAARA KOTIM.KYS. HINTA ISOBRITANNIA BKT,~ VIENTI, MMR?) TUONTI, ~ KOTIM.KYS.MAARA KOTIM.KYS. HINTA RUOTSI BKT, ~ VIENTI, MMR?) TUONTI, ~ KOTIM.KYS.MAARA KOTIM.KYS HINTA ================================================================ OECDMAAT YHT. BKT,~ (6MAATA) (1 ) VIENTI, MMR?) TUONTI, ~ KOTIM.KYS.MAARA KOTIM. KYS. HINTA =================================================================== SVTMAAT BKT,~ VIENTI, MMR?) TUONTI, ~ KOTIM.KYS.MAARA KOTIM. KYS HINTA ============================================================== MUU OECD TUONTI, MÄÄRÄ OPEC KEHITYSMAAT MUU MAAILMA ================================================================== MAAILMANKAUPPA ======================================================== SUOMEN VIENTIMARKKINAT ============================================================== DOLLARIN KURSSI,FIM/USD KK:N EURODOLLARIKORKO ECUKgRIN KORKO (3 KK) RAAKAOLJY USD/TYNNYRI RAAKAAINE HINNAT (PL.ENERGIA), USD, %MUUTOS SUOMI:YKSIKKÖTYÖKUSTANNUKSET, KANS. VAL., %MUUTOS 14 MAATA:YKSIKKÖTYÖKUSTANNUKSET, KANS. VAL. 1. %MUUTOS SUHT.YKS.TYOKUST. 14 MAATA/SUOMI KANS. VAL.,.. %MUUTOS SUHT. YKS.TYOKUST. 14 MAATA/SUOMI YHT. VAL., %MUUTOS ==================================================================================== (1) YHDYSVALLAT, JAPANI, SAKSA, RANSKA, ISOBRITANNIA JA RUOTSI YHTEENSÄ.

4 Luottam uksellinen KANSAINVÄLINEN SUHDANNEKEHITYS, HUOLTOTASEERÄT, %MUUTOKSET PUOLIVUOSITTAIN WOSITASOLLA 1991S1 1991S2 1992S1 1992S2 1993S1 YHDYSVALLAT BKT, MÄÄRÄ VIENTI MÄÄRÄ TUONTI, MÄÄRÄ KOTIM.KYS. MÄÄRÄ KOTIM.KYS. HINTA S2 1994S1 1994S JAPANI BKT, MÄÄRÄ VIENTI, MÄÄRÄ TUONTI, MÄÄRÄ KOTIM.KYS. MÄÄRÄ KOTIM.KYS. HINTA SAKSAN LT BKT, MÄÄRÄ VIENTI, MÄÄRÄ TUONTI, MÄÄRÄ KOTIM.KYS. MÄÄRÄ KOTIM.KYS. HINTA RANSKA BKT, MÄÄRÄ VIENTI, MÄÄRÄ TUONTI, MÄÄRÄ KOTIM.KYS. MÄÄRÄ KOTIM.KYS HINTA ISOBRITANNIA BKT, MÄÄRÄ VIENTI, MÄÄRÄ TUONTI, MÄÄRÄ KOTIM.KYS. MÄÄRÄ KOTIM.KYS.HINTA RUOTSI BKT, MÄÄRÄ VIENTI, MÄÄRÄ TUONTI, MÄÄRÄ KOTIM.KYS. MÄÄRÄ KOTIM.KYS. HINTA OECDMAAT YHT. BKT, MÄÄRÄ (6 MAATA) (1) VIENTI, MÄÄRÄ TUONTI, MÄÄRÄ KOTIM.KYS. MÄÄRÄ KOTIM.KYS HINTA SVTMAAT BKT, MÄÄRÄ VIENTI, MÄÄRÄ TUONTI, MÄÄRÄ KOTIM.KYS. MÄÄRÄ KOTIM.KYS.HINTA MUU OECD TUONTI, MÄÄRÄ OPEC KEHITYSMAAT MUU MAAILMA MAAILMANKAUPPA SUOMEN VIENTIMARKKINAT DOLLARIN KURSSI, FIMlUSD KK:N EURODOLLARIKORKO ECUKORIN KORKO (3 KK) RAAKAÖLJY USD/TYNNYRI RAAKAAINEHINNAT PLo ENERGIA, WOSITASON %MUUTOS (1) YHDYSVALLAT, JAPANI, SAKSA, RANSKA, ISDBRITANNIA JA RUOTSI YHTEENSÄ.

5 4 3 HUOLTOTASE 1990mrd. mk, määrät ja %muutokset ================================================== 1992 e 93 e 94 e 95 e 96 ============================================================== Bruttokansantuote mh Tavaroiden ja palvelusten tuonti KOKONAISTARJONTA % % 3.0% Tavaroiden ja palvelusten vienti % Kulutus % Yksityinen kulutus % Julkinen kulutus % Kiinteät investoinnit % Yksityiset kiinteät investoinnit % Julkiset kiinteät investoinnit % varastojen muutos ja tilastovirhe % Var.muutos+til.v % ed.v.kok.kysynnästä 0.8 KOKONAISKYSYNTÄ 3.0% KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNTÄ 5.9% % % 2.5% % % % % % % % % % 7.3% % % 1.1% % % % % % % % % % 2.1% % % 3.5% % % % % % % % % % 1.9% % % 4.5% % % % % % % % % 0.7 ====================================================== 4.5% 3.2% 4 HUOLTOTASE, käypiin hintoihin, mrd. mk ja %muutokset 1992 e 93 e 94 e 95 e 96 =============================================================== Bruttokansantuote mh Tavaroiden ja palvelusten tuonti % % % % % % 7.8% 4.9% 6.9% 9.3% KOKONAISTARJONTA Tavaroiden ja palvelusten vienti Kulutus Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investoinnit Yksityiset kiinteät investoinnit Julkiset kiinteät investoinnit varastojen muutos ja tilastovirhe 0.8% % % % % % % % % 0.4% % % % % % % % % 2.0% % % % % % % % % 6.3% % % % % % % % % 8.4% % % % % % % % % KOKONAISKYSYNTÄ 0.8% 0.4% 2.0% 6.3% 8.4% KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNTÄ 4.7% 5.7% 2.7% 3.9% 6.9% ==========================================================

6 5 5 HUOLTOTASE, HINNAT ============================================================================= TAULUKKO %MUUTOKSISTA 1992 e 93 e 94 e 95 e 96 =========================================================== Bruttokansantuote mh Tavaroiden ja palvelusten tuonti KOKONAISTARJONTA = KOKONAISKYSYNTÄ 1.1% 7.2% 2.3% 1.2% 10.2% 3.0% 0.0% 4.4% 0.9% 2.5% 3.4% 2.7% 3.8% 2.9% 3.7% Tavaroiden ja palvelusten vienti Kulutus Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investoinnit Yksityiset kiinteät investoinnit Julkiset kiinteät investoinnit 6.6% 3.6% 4.3% 1.9% 3.9% 3.7% 4.6% 7.0% 2.3% 2.9% 1.1% 0.9% 0.9% 0.6% 4.2% 1.2% 2.3% 1.2% 2.0% 1.4% 4.8% 3.7% 3.1% 3.9% 0.7% 3.1% 2.7% 5.6% 3.4% 4.1% 4.2% 3.6% 4.0% 4.2% 3.6% KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNTÄ 1.3% 1. 7% 0.6% 2.1% 3.6% ================================================================== 6 ULKOMAANKAUPPA, MÄÄRÄT ============================================================= TAULUKKO %MUUTOKSISTA 1992 e 93 e 94 e 95 e 96 ================================================================== VIENNIN MÄÄRÄ, 1985Mmk TAVAROIDEN VmNTI (SNA) Palvelusten vienti (SNA) TAV. JA PALVo VIENTI (SNA) TUONNIN MÄÄRÄ, 1985 Mmk Raakaaineet R.öljy,polttoja voit.ain. Investointitavarat Kulutustavarat TAVAROIDEN TUONTI (SNA) palvelusten tuonti (SNA) TAV. JA PALVo TUONTI (SNA) 9.1% 11.5% 9.5% 5.6% 1.9% 16.8% 7.5% 1.5% 0.3% 1.2% 15.2% 14.3% 15.1% 3.7% 5.4% 6.8% 11.1% 2.3% 1.9% 2.2% 10.5% 12.3% 10.8% 10.9% 3.0% 13.2% 7.1% 2.2% 8.0% 0.4% 8.1% 6.6% 7.8% 6.0% 6.1% 2.5% 1.8% 3.4% 3.4% 3.4% 8.9% 2.6% 7.9% 6.9% 0.5% 8.4% 3.3% 5.6% 9.5% ============================================================ SVTmaiden tuonnin määrä, %muutos Hintakilpailukyky, suhteelliset vientihinnat, %muutos 3.4% 3.1% 1.0% 6.9% 2.5% 1.6% 3.5% 0.4% 6.2% 4.5% 0.6% ============================================================

7 6 7 KIINTEÄT INVESTOINNIT, MÄÄRÄT, 1990mrd. mk ========================================================== 1992 e 93 e 94 e 95 e 96 =============================================================== Yksityiset investoinnit % 21.0% 0.5% 8.3% 10.3% Yksityiset tuotannolliset investoinnit 21.0% 19.2% 0.7% 9.1% 11.6% teollisuus % 19.8% 18.2% 26.3% 24.9% palvelukset ym % 19.0% 7.0% 1.3% 4.8% Asuinrakennusinvestoinnit % 24.6% 3.1% 6.5% 7.3% Julkiset investoinnit % 14.5% 9.9% 9.9% 0.0% Valtion investointimenot % 6.6% 10.0% 10.0% 0.0% Kuntien investointimenot % 20.0% 10.0% 10.0% 0.0% KIINTEÄT INVESTOINNIT % 19.8% 2.3% 5.1% 8.7% 8 KOTITALOUKSIEN TULOT JA KULUTUS, mrd. mk ============================================================= 1992 e 93 e 94 e 95 e 96 =================================================================== Palkat % 6.7% 2.5% 5.4% 7.3% Työnantajain sosiaalivakuutusmaksut % 2.6% 1.0% 8.0% 8.5% Tulot toimintaylijäämästä % 1.7% 3.9% 6.1% 8.3% MUut omaisuustulot, netto % 12.0% 12.7% 1.1% 32.8% Tulonsiirrot muilta sektoreilta, netto 36.6% 16.4% 26.6% 1.6% 27.4% KOTITALOUKSIEN(sis.VTY:t) Käytettävissä oleva tulo % 4.1% 3.4% 7.2% 4.6% Käyt. oleva reaalitulo, %muutos 3.9% 6.8% 5.5% 3.1% 0.4% Säästämisaste, % Yksityinen kulutus,määrän muutos,% % 5.6% 5.0% 1.5% 1.7% ====================================::::================================

8 Luottam uksellinen 7 9 VALTION TULOT, mrd. mk ====================================================================== 1992 e 93 e 94 e 95 e 96 =================================================================== Välittömät verot Välilliset verot % 27.9% % 0.2% % % % % % % Muut tulot % 1.0% 5.1% 3.0% 3.8% =============================================================== VALTION TULOT % 8.3% 3.7% 2.5% 11.0% ===================================================================== 10 VALTION MENOT JA NETTOLUOTONANTO, mrd. mk ========================================================== 1992 e 93 e 94 e 95 e 96 ============================================================== Kulutusmenot % 5.9% 3.6% 2.5% 0.2% TUkipalkkiot % 5.1% 5.8% 11.4% 8.6% TUlonsiirrot kotitalouksille % 2.2% 12.2% 1.4% 1. 7% TUlonsiirrot kunnille % 0.5% 9.6% 0.6% 0.9% TUlonsiirrot Kelalle % 3.7% 16.6% 7.1% 3.8% TUlonsiirrot muille soturah.:lle % 55.9% 16.9% 3.9% 7.5% TUlonsiirrot rahoituslait.:lle % 6.7% 1.8% 4.2% 4.3% TUlonsiirrot ulkomaille % 21.3% 8.2% 13.3% 0.0% Investointimenot % 6.9% 5.7% 4.8% 3.6% Korkan.enot % 123.8% 21.5% 15.0% 10.3% Muut menot % 25.8% 14.9% 24.5% 19.3% ============================================================== VALTION MENOT % % % % % =================================================== VALTION NETTOLUOTONANTO, mrd. mk ============================================================

9 8 11 KANSANTULO, käypiin hintoihin, mrd. mk ===================================================== 1992 e 93 e 94 e 95 e 96 ========================================================= Palkat kot:imaasta % 6.7% 2.5% 5.4% 7.3% Työnantajain sosiaalivakuutusmaksut % 2.6% 1.0% 8.0% 8.5% Palkat ja sos.vak.m. ulkom., netto Työtulot yhteensä % 4.7% 2.1% 6.0% 7.6% omaisuusja yrittäjätulot,netto % 11.5% 49.1% 16.6% 24.8% Välilliset verot miinus tukip % 1.2% 0.6% 12.8% 10.1% KANSANTULO % 4.6% 3.6% 8.6% 10.7% Tulonsiirrot ulkomailta, netto % 22.7% 15.4% 19.0% 0.1% KANSANTALOUDEN KÄYT.OL.TULO % 4.4% 3.8% 8.6% 10.8% Kotitaloudet ja VTY:t % 4.1% 3.4% 7.2% 4.6% yritykset % 32.9% 105.3% 788.7% 109.1% Rahoituslaitokset % 72.9% 57.6% 3.3% 18.7% Julkinen sektori % 16.6% 3.0% 3.6% 19.7% ======================================================= 12 TUOTANNON MÄÄRÄ SEKTOREITTAIN (ARVONLISÄYS ), 1990mrd. mk ================================================================================= 1992 e 93 e 94 e 95 e 96 ============================================================== Maatalous % 3.4% 1.5% 0.5% 2.1% Metsätalous % 4.0% 13.4% 9.8% 10.4% Teollisuus % 4.6% 5.8% 7.4% 7.8% Palvelukset ym., % 4.9% 1.9% 4.3% 4.1% Julkinen toiminta % 4.3% 4.7% 3.0% 1.0% BRUTTOKANSANTUOTE, TH Välilliset verot miinus tukipalkkiot BRUTTOKANSANTUOTE, MH % % % % % % % % % % % % % % % ==========================================================

10 9 13 TYÖVOIMATASE, 1000 henkeä, %muutos ============================================================== 1992 e 93 e 94 e 95 e 96 ============================================================ (työvoimatiedustelun mukainen) Työlliset Työttömät % % % % % % % % % % Työvoima Työikäinen väestö % % % % % % % % % % Työvoimaosuus, % Työttömyysaste, % ======================================================================= ANSIOTASO JA TUOTTAVUUS TAULUKKO %MUUTOKSISTA 1992 e 93 e 94 e 95 e 96 ================================================================== Ansiotasoindeksi sopimuspalkat,yksit. Reaaliansiotaso Koko talouden ansiotaso keskipalkka yksikkötyökustannukset työajan yksikköhinta Teollisuuden ansiotaso keskipalkka yksikkötyökustannukset työajan yksikköhinta Työn tuottavuus koko taloudessa teollisuudessa muussa taloudessa Keskipalkka maatalous palvelukset ym. metsätalous julkinen 1.9% 0.8% 2.3% 1.9% 0.8% 1.6% 1.2% 2.4% 3.2% 8.3% 3.0% 3.4% 12.3% 0.9% 3.9% 0.4% 6.4% 1.8% 0.8% 0.0% 2.0% 0.8% 0.1% 2.2% 2.2% 1.6% 1.5% 4.2% 4.4% 5.0% 9.0% 3.3% 5.8% 1.0% 1.2% 1.0% 0.5% 0.4% 1.8% 0.5% 0.2% 3.4% 0.1% 2.0% 3.2% 2.4% 3.6% 4.2% 6.1% 3.3% 4.1% 1.3% 0.7% 4.4% 4.4% 2.7% 0.4% 4.4% 5.5% 2.4% 6.1% 5.4% 6.7% 1.9% 7.1% 3.9% 5.1% 3.1% 9.2% 5.9% 4.4% 3.0% 5.3% 3.7% 1.0% 5.3% 6.4% 3.3% 6.7% 5.5% 6.8% 2.5% 7.2% 3.6% 4.5% 2.8% 9.9% 7.4% 4.8% 3.6% ===========================================================

11 10 15 MAKSUTASE, mrd. mk ==================================================== 1992 e 93 e 94 e 95 e 96 =============================================================== Tavaroiden vienti Tavaroiden tuonti KAUPPATASE (TULLI) KAUPPATASE (SNA) Palvelusten vienti (SNA) Palvelusten tuonti (SNA) Palvelusten tase (SNA) TAVAROIDEN JA PALVELUSTEN TASE (SNA) Tt.tulot ja tulonsiirrot, netto ==================================================================== VAIHTOTASE Pitkäaikaisen pääoman tase Yksit. pitkäaik. po:n nettotuonti Valtion ulkom. lainanotto,netto SP:n ulkom.nettoerien muutos(pl.val. var.) ======================================================== PERUSTASE Lyhytaikaisen pääoman tase ym ========================================================== SP:N VALUUTTAVARANNON MUUTOS ============================================================== 16 RAHOITUSJÄÄMÄT, mrd. mk ja % bkt:sta ========================================================= 1992 e 93 e 94 e 95 e 96 ================================================ Yksityinen sektori Julkinen sektori Vaihtotase Rahoitusjäämät, % bkt:sta yksityinen sektori julkinen sektori VAIHTOTASE =======================================================

12 11 17 KOROT, % ===================================================================~=========== 1992 e 93 e 94 e 95 e 96 ================================================================= 3 kk korikorko (1) Markkinarahan korko (3 KK HELIBOR) JVKkorko (2) Pankkien keskim. antolainauskorko Talletuspankkien uusien luottojen keskikorko (1) 4 valuutan, kesäkuusta 1991 lähtien ecun korikorko (2) verollisten kiinteäkorkoisten JVK:iden pörssituotto ============================================================================= PANKKIEN TASE, mrd. mk ===================================================================== 1992 e 93 e 94 e 95 e 96 ================================================================= LUOTOT YHTEENSÄ Markkaantolainaus yleisölle %muutos Valuuttaluotot yleisölle %muutos Joukkovelkakirjaluotot %muutos YLEISÖN TALLETUKSET Markkatalletukset %muutos Valuuttatalletukset %muutos MUUT VELAT, NETTO ===============================================================================

13 Kuvioliite Kuvio 1 Kuvio 2 Kuvio 3 Kuvio 4 Kuvio 5 Kuvio 6 Kuvio 7 Kuvio 8 Kuvio 9 Kuvio 10 Kuvio 11 Kuvio 12 Kuvio 13 Kuvio 14 Kansainvälinen talous ja Suomen vienti markkinat Kansainvälinen talous ja Suomi Kysyntä ja tarjonta Viennin ja tuonnin määrä Valuuttakurssi ja ulkomaankauppahinnat Vaihtosuhde Kiinteät investoinnit sektoreittain Investointiaste toimialoittain Kotitaloussektorin tulot ja tulonkäyttö Valtiontalous Työllisten määrä ja työttömyysaste Kustannukset ja hinnat Työkustannukset ja ansiotaso Ulkoinen tasapaino Ulkomainen nettovelka Kansantalouden säästämis ja investointiaste Yksityisen ja julkisen sektorin rahoitusjäämä Pankkikorkoja Pankkien markkamääräinen anto ja ottolainaus

14 1 Kuvio 1 Kansainvälinen talous ja Suomen vientimarkkinat OECDmaiden BKT:n määrä, muutos puolivuosittain vuositasolla 4~~+~~~~~ O~86~~88L~90~~92~~9~40 Suomen vientimarkkinat, markkinamaiden tuonnin määrä puolivuosittain vuositasolla KAIKKI ALUEET SUOMEN VIENNILLE rark~åt LÅNSIMAAT %r,r~,~%, 10~~~~+_~_4~

15 Kansantalouden Osasto 2 Kuvio 2 Kansainvälinen talous ja Suomi Ind'~MÄ'ÄRÄ.INDEKSI1986=100~~~Ind.,. 180 KILPAILIJAMAIDEN TUONTI,. TAVARAVIENTI (1) 120~4~~~~~r~++~ % % KULUTTAJAHINNAT. %MUUTOS OECDMAAT 8 SUOMI 6, ;' 2 0 Ind ~SUHTEELLISET YKSIKKnTYOKusTANNUKSE~ 14 MAATA/SUOMI.82=10~ : SAMASSA VALUUTASSA.: KANSALLISISSA VALUUTOISSA ~ V / / /. /,.,..,. I I I I I } V LÄNSIVIENTI Ind

16 3 Kuvio 3 Kysyntä ja tarjonta Määrän muutos, % % % = VIENTI = YKSITYISET INVESTOINNIT = / = = 1/ \ = /"' I \ / =, \ / = \ / ~ L. \ I l' = = ~ \ I / =~ J = \ \ I ~ / I = v \ I = = = o , I, l' = = ~ ~ \... I 20 = 20 ~ \ '" r : ~ : 25 "" 25 ~ JULKINEN KYSYNIÅ : ~ YKSITYINEN KULUTUS : ~ : ~ : 5.,.. 5 ~/ :... ~ o :... X' " ~ "",: "'.. 0 ~ //: ~ :... I 5 5 ~ ~ : ~ 10 = r 10 : ~ VARASTOJEN MUUTOS : 5 5 ~ : ~ : o 0 ~ : ~ : 5 r 5 r BKT ~ TUONTI ffi = ffi ~ : ~ = 10 ~,, ~ / _\. 5 ' : ~~ ~ " 5..L. o,.,r : ~ 1... ~ ~ ~~ ~ 0 : ~ I~ ~ 'vi : ~ \ I : ~ \ ~ I I I = : 10 I I :

17 4 Kuvio 4 Viennin ja tuonnin määrä Muutos edellisen vuoden vastaavasta jaksosta 1) VIENTI TUONTI %~~~.~..% I \ I 1 \ 1 \ 1 O~~~~r~~~~~~~T+~7\~~+~O.. \ I \ I ", 10~++~+4~L++~ 1) KAHDEN NELJANNEKSEN LIUKUVA K.A. Valuuttakurssi ja ulkomaankauppahinnat 1991Q3 = 100 EFEKTIIVINEN VALUUTTAKURSSIINDEKSI TAVARAVIENNIN YKSIKKDARVDINDEKSI IND. TAVARATUONNIN YKSIKKDARVOINDEKSI IND. ~rrr++~=+~140 ~rr~~~~~+~120 ~~~~~~~r+~+~~~100 80~~19~9~O~~19~9~1~~1~9~92~~~1~993~~~1~994~~~19~95~~19~9~680

18 5 Kuvio 5 Vaihtosuhde 1980 = 100 1) IND. IND ) TAVARAKAUPAN YKSIKKÖARVOINDEKSE:ISTA

19 6 Kuvio 6 Kiinteät investoinnit sektoreittain VoLind = 100 TEOlLISUUS YKSIT. KOTIMARKKINASEKTORI PL. ASIJNIT ASUNTOINVESTOINNIT JlLKISET PALvauT IND. r r l', r J''~ ~,. \ r ~~,..,:~ / \.' 1 /,'/ 'IW 80 :.:.:.,,;:Y. r \ 'l \ r \~ " 1 \~,, 60 ~ 1 \~.~ ,,,' 40...,. ;...,.~ ~4 ';(" ~//~ ~\~ \ I I I Investointiaste toimialoittain % BKT:sta (1990hinnoin) PALVELUKSET ASUINRAKENNUKSET TEHDAS TEOLLISUUS JULKISET INVESTOINNIT MAA JA METSÄTALOUS I IND ,,/ "" 60 ~ 40...:;. I %~~~~,~~%,.; ; 10~4~4~~~~~10, '..... " ' ' "', ~+4+~~.. ~~5 O~~~~~~~~~~~~~O

20 7 Luottam uksellinen Kuvio 7 Kotitaloussektorin tulot ja tulonkäyttö KÄYTETrAvIsgA OLEVA REAALITULO (NETTO), XMUUTOS % % 6 6 1) ~~~~i~~~rri~4 ~~~~~~~~~~~~~~~2 o~~~~~~~~~~~~~~~~~~b%~o ~~~~~~~~~~~~2 8~ L L L ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~~ KULUTU~~ENOT. ~ÄA~ÅN %MUUTOS %~~~UM~~~ ~ ~====~% ASUNTO INVESTOINNIT. MÄÅ~ÅN %MUUTOS %~~~~r~r,~% ~~~~~~~r++~ ) "VERONPALAUTUSTEN SIIRTY~~VAIKUTUS KORJATTU VUOSIEN 1986 JA 1987 LUKUIHIN. VUONNA 1988 MAKSETUT KATOKORVAUKSET sisxltriat KO. VUODEN TULOIHIN

21 Luottam uksellinen 8 Kuvio 8 40 r I Valtiontalous TULOT MENOT ',... (1), prosenttia BKT: sta (1), prosenttia BKT:sta / I I I..,y... ~ L... ~ t _... ~... "'" r r r....., "'" I I I / / / /, ~... ~ '" I 94,,,,, ' I RAHOITUSJÄÅ~Å (1), prosenttia BKT:sta NETTORAHOITUSTARVE (2), prosenttia BKT:sta 5~~r~r~, O~~~~~+~++r~ 5~+~~~~r~~5 10~r~~,~r~~~~ ~~~~~~~~~~~~~ ) Kansantalouden tilinpidon mukaan. 2) Valtiontalouden kassalukujen mukaan.

22 9 Kuvio 9 Työllisten määrä ja työttömyysaste 1000 H ; ; ; ; ; ; ; % r r r r B r f 4 r r r r o 1986 TYOLLISTEN MÄÄRÄ TYÖTTÖMYYSASTE I l'... I ,., I / '" ~ '" "'" / I / / I I I H % o

23 10 Kuvio 10 Kustannukset ja hinnat Muutos edellisen vuoden vastaavasta jaksosta, % % 10. TUONTIHINNAT % % ~+~~~~o % % %~~~ 1E+~~~~~

24 11 Kuvio 11 Työkustannukset ja ansiotaso %muutos edellisestä vuodesta % TYÖAJAN HINTA ANSIOTASO SOPIMUSPALKKOJEN OSUUS PALKKALIUKUMAN OSUUS REAALIANSIÖTASO. %MUUTOS :... i :... 5 o 5 i,,... " '" " '~ ~ ~ """... '... WO ~ r " " ~ 'll'h '///. \ \ '/.1"/ ", I '" / RE ALI ANSIOTASO. VUOSIMUUTOS. S I I J I ,. 10 '///.t. ~/h 5 1 o,/ I

25 Luottam uksellinen 12 Kuvio 12 Ulkoinen tasapaino 1) KAUPPATASE / BKT VAIHTOTASE / BKT %.,,,,,,% 10~+ ++ +~~~10.,.,., 5~++++~~+~.,45 O~+~~~~±~+~ _ 5~+ +~~~a_~~+_~5 10~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ ) NELJÄN NELJANNEKSEN LIUKUVA SUMMA Ulkomainen nettovelka NETTOVELKA / VIENTITUlOT. I (vasen asteikko) %~.~~O~VELKA~~~/~BK~~~I~w~i~ke~a~as~t~e=1k~k~O)~_,~ ~% 150~+++T~~+~~~~40,,, 100~+ ~4~~+~~~r~20 50~~~~~~~~L~~~O

26 13 Kuvio 13 Kansantalouden säästämis ja investointiaste % BKT:sta ~~~~~~~ VAIH OTASEEN A IJAÄ~A 30r~+~~~+~~30 INVES OINNIT ~~+~~+~~~~20 SÄÄSTO Yksityisen ja julkisen sektorin rahoitusjäämä % BKT:sta YKSITYINEN SEKTORI JULKINEN SEKTORI 2or,r.~T_~ 20 r~r+~+~~~"~

27 14 Kuvio 14 Pankkikorkoja ANTOLAINAUKSEN KESKIKORKO UUSIEN LUOTTOJEN KORKO UUSIEN LUOTTOJEN KORKO REAALISENA 1) ~ \ f I~' ~ " A.1 \ f. y y~ I f ,/. ~, ~., 01 '...,.' 10 J.... r \....:~ '...,, f_.... '....., f... '.... ~..... '..'. r..!....! 1'"'", I,, I, I, I,, I, I, I,, I, I, I, I I I o 19B6 BB ) Deflatoitu kuluttajahintaindeksillä '.'. ' I, Pankkien markkamääräinen anto ja ottolainaus MARKKA TALLETUKSET. %MUUTOS MARKKALUOTOT. %MUUTOS %~~~~~~~~%

28 1 Kansainvälinen talous vuosina Kansainvälisen talouden kasvu odotettua heikompaa vuoden alkupuoliskolla 2. Yhteenveto lähiajan näkymistä 3. Euroopan rahoitusmarkkinat paineessa ERM:in vaihteluvälien laajennus Korkojen lasku toistaiseksi vähäistä ja kurssimuutokset pieniä ERM:ssä Mutta markkinat odottavat korkotason laskevan Pitkien korkojen merkitys suuri Saksan korkopäätöksille Korkeat reaalikorot ongelmana 4. Julkisen talouden velkantuminen kasvun esteenä 5. Kansainvälinen inflaatio pysyy vaimeana Liite Taulukot 6 OECDMAIDEN BKT:N TRENDIPOIKKEAMA.X 1= 1 4 ~ 2 o 1 V\ I h L 1 1="") \, 1/ ~ b. L ~ ~/ r 2.~ V ~ EUROKOROT.3 KK I 80 ~ \, 82 L 1'" V, 84 USO,, ~ ~ \,, = = = = o "::::= ,= ~~+r~~+~~~+r;+~15 KULUTTAJAHINNAT, OECDMAAT, XM. ED. VUODESTA 20 r 20 r r r 15 r / \ /' 1 ' l 1 V '.. "' I \ i.. 1' """ 5 r! ~.; r o r I I L i i 1..l i " v' '

29 2 Kansainvälinen talous vuosina Kansainvälisen talouden kasvu odotettua heikompaa vuoden alkupuoliskolla Yhdysvaltojen talouden elpyminen laantui kuluvan vuoden alkupuoliskolla ja kokonaistuotanto kasvoi vain 2 prosentin vuosivauhtia. Tiedot kesäkuukausilta osoittavat nousun olevan edelleen verkkaista. Kasvun pysymiseen heikkona ovat vaikuttaneet mm. presidentti Clintonin elvytysohjelman peruuntuminen, julkisten menojen vähentäminen, kuluttajien luottamuksen pysyminen heikkona, yhä korkea velkaantuneisuus sekä tulvien aiheuttamat häiriöt. Euroopassa taloudellinen kehitys on ollut viime vuoden jälkipuoliskolta saakka odotettua heikompaa. Saksan kireä rahapolitiikka ja valuuttamarkkinoiden häiriöt ovat heijastuneet etenkin Saksaan ja niihin talouksiin, jotka ovat pyrkineet pitämään valuuttansa kurssin vakaana. Saksassa teollisuustuotanto supistui viime syksyn valuuttakriisin jälkeen voimakkaasti, mutta viime kuukausina lasku on pysähtynyt. Vain Englannissa talous on hitaasti elpynyt. Saksan keskuspankki on alentanut virallisia korkoja muutamaan otteeseen, ja muut maat sen mukana, mutta korkotaso on yhä monessa maassa korkea ja esteenä kysynnän elpymiselle. ERM:in vaihtelualueen laajentamisen myötä odotukset korkotason nopeammasta laskusta Saksan ulkopuolella ovat kasvaneet, samalla kun Saksa voi entistä riippumattomammin hoitaa inflaatioongelmaansa. Japanissa talouden sopeuttaminen finanssikuplan seurauksiin on jatkunut. Viime syksynä ja keväällä ilmoitetut finanssipoliittiset toimet eivät ole kääntäneet taloutta nousuun ja jenin vahvistuminen uhkaa pitkittää taantumaa edelleen. OECDmaiden kokonaistuotanto kasvoi vain 0.5 prosentin vuosivauhtia vuoden alkupuoliskolla. Suomen viennille tärkeissä maissa tuotanto supistui 1.5 prosentin vuosivauhtia ja Suomen vientimarkkinat (markkinamaiden tuonti) eivät kasvaneet lainkaan. Odotettua heikomman taloudellisen aktiviteetin vuoksi raakaaineiden ja öljyn maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet kuluvan vuoden ajan ja myös kuluttajahintojen nousuvauhti on hidastunut teollisuusmaissa.

30 ' 3 BRUTTOKANSANTUOTE %MUUTOS ED. VUODEN VAST. NELJÄNNEKSESIÄ SUOMI OECD % SUOMEN IARKEIMtfAT VIENTIMAAT 5~~r+~~+~~+~ USA JAPANI., % SAKSA _._ % 5 0 5, ' % ENGLANTI RUOTSI 5 0 r+r+~~+~~~5

31 4 2. Yhteenveto lähiajan näkymistä Rahapolitiikka kevenee teollisuusmaissa ennustejaksolla. USA:ssa ja Japanissa lyhyet korot säilyvät alhaalla, sillä inflaatioodotukset pysyvät vaimeina. Euroopassa Saksan tasapainottomuuksien väheneminen sekä palkkojen ja hintojen vakautuminen antavat keskuspankeille tilaa keventämiselle. Lyhyiden korkojen oletetaan painuvan Euroopassa lähelle 5 prosenttia ensi vuoden lopulla. Pitkät korot laskevat 6 prosentin tuntumaan, Saksassa jopa sen alle. Finanssipolitiikan puolella ei juuri ole liikkumavaraa muualla kuin Japanissa. Rakenteelliset julkisen talouden alijäämät ovat nousseet poikkeuksellisen suuriksi. USA:ssa budjettialijäämää supistetaan pitkän tähtäyksen ohjelman mukaisesti. Lähes kaikissa Euroopan maissa on kasvaneesta työttömyydestä huolimatta meneillään säästöjen etsiminen ja/tai uusien tulolähteiden hakeminen julkisen talouden saattamiseksi kestävälle pohjalle. Rahapolitiikan asteittaisesta kevenemisestä huolimatta kansainvälisen talouden kasvu pysyy hyvin alhaisena tänä vuonna ja elpyy vain hitaasti ensi vuonna. Kuluvana vuonna elpyminen jatkuu hitaana Yhdysvalloissa ja Englannissa. Japanissa talouden kasvu elvytystoimista huolimatta pysähtyy jenin vahvistumisen seurauksena. Saksassa ja Ranskassa, kuten myös Ruotsissa, tuotanto supistuu selvästi. OECDmaiden bruttokansantuote kasvaa vain 1 prosenttia tänä vuonna ja Suomen vientimarkkinat eivät kasva lainkaan. Euroopan korkotason laskun ja Japanin elvytystoimenpiteiden myötä edellytykset kasvun elpymiselle vuonna 1994 paranevat. OECDmaiden bruttokansantuotteen ennustetaan tällöin kasvavan 2 1/4 prosenttia ja Suomen vientimarkkinoiden 2 3/4 prosenttia. OECDmaiden ulkopuolinen kauppa kasvaa edelleen teollisuusmaiden kauppaa nopeammin. Kansainvälinen inflaatio vaimenee edelleen. OECDmaiden kuluttajahintojen nousu hidastuu viime vuoden 3.2 prosentista 2.8 prosenttiin tänä vuonna ja edelleen hieman ensi vuonna. Riskeinä nykytilanteessa on paitsi taantuman edelleen syveneminen rahapolitiikan keventämisestä huolimatta myös suuret pääomanliikkeet, jotka voivat johtaa yllättäviin ja suuriin valuuttakurssien muutoksiin. Kurssimuutokset tuottavat ongelmia vakaisiin kursseihin sopeutuneille yrityksille. Pääomien hermostunut liikkuminen valuutasta ja maasta toiseen aiheuttaa häiriöitä investoinneille sekä vaikeuksia keskuspankeille ja hallituksille.

32 5 3. Euroopan rahoitusmarkkinat paineessa ERM:in vaihteluvälien laajennus Vaikka alkuvuodesta näytti siltä, että suurin paine ERM:in sisällä olisi viime syksyn valuuttakriisin yhteydessä hellittänyt, joutuivat Irlannin, Espanjan ja Portugalin valuutat keväällä uudestaan paineen kohteeksi ja ne devalvoitiin. Tanskan toisen Maastrichtäänestyksen myönteisen tuloksen jälkeen toukokuussa paineet ERM:in sisällä helpottivat, minkä seurauksena valuutat vahvistuivat Saksan markkaan nähden ja useassa maassa löysättiin hieman rahapolitiikkaa. Ranskan talouden tilan heikkeneminen yhdessä sellaisten uutisten kanssa Saksan taloudesta, jotka näyttivät vähentävän edellytyksiä korkotason laskun jatkumiselle, laukaisivat jälleen heinäkuussa rauhattomuuden markkinoilla. Ranskan frangi, Tanskan kruunu, Belgian frangi, Espanjan peseta ja Portugalin escudo joutuivat hyökkäyksen kohteeksi, mikä nosti korkoja näissä maissa. Keskuspankkien mittavat tukitoimet eivät riittäneet markkinavoimia vastaan ja 2. elokuuta päätettiin leventää valuuttojen vaihteluvälejä 15 prosenttiin. Vanha 2.25 prosentin vaihteluväli jäi ainoastaan Saksan markalle ja Hollannin guldenille. Korkojen lasku toistaiseksi vähäistä ja kurssimuutokset pieniä ERM:ssä Vaihteluvälien laajennuksen jälkeen spekulaation kohteeksi joutuneiden valuuttojen korot ovat lähteneet laskuun, mutta ne eivät ole (pesetaa lukuunottamatta) vielä saavuttaneet kriisiä edeltänyttä tasoa. Myöskin muutokset valuuttakursseissa ovat jääneet pieniksi. Ranskan ja Belgian frangien devalvoituminen suhteessa Saksan markkaan on jäänyt runsaaseen 2 prosenttiin ja muutokset muissa Euroopan valuutoissa ovat olleet lähes yhtä rauhallisia. Dollari vahvistui valuuttakuohunnan aikana Saksan markkaan nähden 9 prosenttia. Dollarin vahvistumista tukivat odotukset korkojen suhteellisesta noususta dollarisijoituksissa. Eniten markkinoilla vahvistui Japanin jeni keskuspankkien interventioista huolimatta (8 prosenttia dollariin nähden). Dollarin ja jenin välinen kurssi läheni elokuussa 100:n ennätystasoa. Keskuspankkien tukiostot taittoivat kuitenkin laskun ja nostivat kurssin 105 tienoille. Jenin efektiivinen nimelliskurssi on vahvistunut vuoden takaisesta noin kolmanneksen, seurauksena lähinnä ylijäämäisestä kauppataseesta ja koronlaskuodotuksista Euroopassa.

33 6 LYHYET KOROT, 3KK: N EUROKORKOJA, ~AIVITrÄIN % % rr ~ _ J, 12 LJ A \. '" _ 12 ~N, '" "\ \ ~~ {\..::.., A ~.\.,. 8 ~.../ J_l J.J y \...., ~ FR ~"...,./ ', F., 1" ~~~... DE /~.1"."" / ~Q 6 ~ 6 f 1 t. ~ v..., US 4 4 '..., r r YE R III VI IX t 2 LYHYET KOROT, 3KK: N EUROKORKOJA, KK % % I 14~~~~~~~444~14 4~~~~~4~=~ 4~

34 7 Luottam uksellinen PITKÄT KOROT. P~IVIT1AIN %, r I!! ~ I! ' 10 L ~rl! i_..._j uj f I I I 1, I. ~ I I I I I t I ' I! : 1. B!~~r~~~±:;1~:4J::'+~~l+G "Bt 6 i V I t j.. 1. I i p... r,. 1 i..~.,. ~,~ i! \.., ~ J FAF 1 ~ ~+I~ ~_). ';~J~ ~~ L. ~.. ~ ~~._~ ~1!~ " ' ~~~1!" ~.~Q~~. _ I 1"'"'" 1 I~ : """'.: """,. ; i! : :! i I! i. ".r US~ : I j i! I I :. ' i I I : YEN 4;. t.. '1. 1 l"' '], 4 r i I! i r I I I I ; 2~~~~~~~~7.V~I~~~~~~~2 i % 10 B PITKÄT KOROT, 10V. VALTION OBLIG., KK

35 8 Mutta markkinat odottavat korkotason laskevan ERM:in vaihteluvälien laajennus tarjoaa periaatteessa mahdollisuuden entistä joustavampaan rahapolitiikkaan Euroopassa. Yhtäältä ERM:iin kuuluvat maat voivat halutessaan poiketa ankkurivaluutan (Saksan) korkotasosta, jos se omista tarpeista lähtien on perusteltua. Toisaalta Saksa voi harjoittaa entistä itsenäisempää rahapolitiikkaa inflaatioongelmansa hoitamiseksi. Käytännössä kuitenkin huoli talouspolitiikan uskottavuudesta, pitkien korkojen laskun turvaamisesta ja inflaation hidastamisesta sekä taustalla oleva EMUtavoite tekevät etenemisen korkojen laskussa varovaiseksi. Uhkana ovat myös jyrkkiä koronmuutoksia todennäköisesti seuraava valuutan arvon nopea heikkeneminen ja kilpailevien devalvaatioiden pelko. Toistaiseksi merkkejä rahapolitiikan olennaisesta keventämisestä ei ole ilmennyt. Ranskan, Belgian ja Tanskan lyhyet korot eivät ole vielä laskeneet ennen heinäkuun spekulaatiota vallinneelle tasolle. Keskuspankit halunnevat säästyä voimakkailta markkinareaktioilta nykyisentasoisilla valuuttavarannoillaan. Euroopan lyhyiden korkojen laskun hitaus on jossain määrin yllättänyt markkinat ja jo alentuneita korkoodotuksia on tarkistettu useaan otteeseen ylöspäin. Nyt markkinoilla odotetaan että korot voivat laskea ilman voimakkaita tai ainakin pitkäaikaisia devalvoitumisia. Heikon talouskehityksen kanssa johdonmukaisen rahapolitiikan noudattaminen lisäisi luottamusta päättäjiin ja tulevaisuudennäkymiin. Liian tiukka rahapolitiikka nykytilanteessa saattaisi puolestaan käynnistää uuden spekulaatiohyökkäyksen. Markkinat odottavat koronlaskupäätösten vauhdittuvan, kun valuuttojen arvot tasaantuvat uusien vaihteluvälien sisällä. Saksan keskuspankin 1/2 prosenttiyksikön koronlasku 9. swskuuta edesauttanee osaltaan tätä kehitystä. Saksan 3 kuukauden koron odotetaan laskevan tasaisesti joulukuussa hieman alle 6 prosentin ja edelleen lähelle 5 prosenttia joulukuussa Ranskan korko alittaa markkinanäkemyksen mukaan Saksan koron maaliskuussa 1994.

36 9 ODOTETTU KORKOTASO Prosenttia Futuurinoteeraukset r 7.5 t~i 7 r~~~~i 6.5 ri...c~~~~i 6 r~~~~~i 5.5 r~~i 4.5 &...l._;... J L L L L...J Syyskuu 93 Joulukuu 93 Maaliskuu 94 Kesäkuu 94 Syyskuu 94 Joulukuu 94 _ Saksan markka + Ranskan frangi.ecu Pitkien korkojen merkitys suuri Saksan korkopäätöksille Pitkät korot ovat jatkaneet maltillista laskuaan kuluvan vuoden aikana myönteisiä inflaationäkymiä heijastaen. ERM:in romahdusta seurannut odotus alenevasta korkotasosta Euroopassa laski pitkiä korkoja puolen prosenttiyksikön verran. Keskeisten valuuttojen pitkät korot laskivat siten Euroopassa alle 7 prosentin. Lyhyiden korkojen laskun elvyttävä vaikutus on mahdollinen niissä maissa, joissa investoinnit on sidottu enimmäkseen Iyhyisiin korkoihin, kuten Englannissa. Saksassa ja Ranskassa luotot on sidottu pääasiassa pitkiin korkoihin. Saksan keskuspankin rahapoliittiset päätökset ovat siten pitkälti sidoksissa pitkissä koroissa tapahtuvaan kehitykseen. Aiemmin keväällä Saksan keskuspankki hidasti korkojen laskua pitkien korkojen lähdettyä nousuun. Myös

37 10 Ranskassa on lyhyiden korkojen lasku aiemmin laukaissut pitkien korkojen nousun; seikka jota pidetään yhtenä syynä Ranskan tämänhetkiseen varautuneisuuteen koronlaskussa. Tässä tilanteessa on kuitenkin huomioitava, että pitkät korot reagoivat myös talouden näkymiin. Taloudellisen toiminnan piristyminen pyrkii vahvistamaan valuutan arvoa, mikä antaisi tilaa matalammille pitkille koroille. Korkeat reaalikorot ongelmana Etenkin niissä Euroopan maissa, joita laskusuhdanne eniten koettelee, rahapolitiikan huomio kohdistuu nyt korkeaan reaalikorkotasoon. Lyhyet reaalikorot vaihtelevat Saksan 3 prosentin ja Ranskan 5.5 prosentin välillä. Pitkät reaalikorot ovat olleet laskusuunnassa ja niiden taso vaihtelee Saksan 2.5 prosentin ja Ranskan 5 prosentin välillä; tosin Englannin pitkä reaalikorko on noussut lähelle 7 prosenttia. PITKÄT REAALIKOROT % % 6.. I \,' /' \ Jj\J' "\,~ ~. ".. 1..,...}\. \,, ~.'~.. ~ \.., 'II'... "" :\/./,.. "....~.. \, \. ~'4..., :USD, \,. '~EN DEM ~ 2 0 \ ""\! \ I I 1" I I,.,.1 I I I \ \ GBP

38 11 Erityisesti anglosaksisissa maissa esitettyjen käsitysten mukaan Eurooppa tarvitsee enemmän joustavuutta raha ja valuuttakurssipolitiikkaan. Näkemyksen mukaan Euroopan lama voidaan kääntää nousuun keventämällä selvästi rahapolitiikkaa. Lyhyiden korkojen lasku johtaisi myös pitkien korkojen laskuun, kun inflaatiosta ei ole pelkoa. Korkojen lasku puolestaan käynnistäisi investoinnit ja lisäisi myös kulutusta. Korkojen laskun aikaansaamalla devalvoitumisella olisi myös positiivinen vaikutus kokonaiskysyntään. Manner Euroopassa sekä keskuspankit että hallitukset ovat kuitenkin pitäytyneet 1980luvun jälkipuoliskolta asti vallinneissa käsityksissä, ettei Euroopassa ole enää mahdollisuuksia itsenäisen rahapolitiikan harjoittamiseen hyödykemarkkinoiden integroitumisen vuoksi. Samoin aiempien kokemusten perusteella epäillään, pystyvätkö keskuspankit vaikuttamaan yleensäkään pitkiin korkoihin alentavasti. Ranskan, Belgian ja Tanskan Saksan rahapolitiikkaa myötäilevän linjan tueksi on myös todettu selvästi keveämpään politiikkaan liityvät riskit. Esimerkiksi USA:ssa kesti rahapolitiikan keventämisen jälkeen hyvin pitkään ennen kuin nousu alkoi käynnistyä. Euroopassa lisäksi kilpailevat devalvaatiot saattaisivat johtaa sekä investointien viivästymiseen että kokonaiskaupan volyymin supistumiseen, jolloin kokonaiskysyntä voisi supistua myös devalvoineissa maissa. Lisäksi devalvaatiolla näyttäisi muutoinkin olevan kontraktiivinen vaikutus lyhyellä tähtäimellä lähinnä talouksien erikoistumisen ja ristikkäiskaupan vuoksi. Vakaiden kurssien kannattajien puolesta puhuu myös se, että Euroopan kasvuarvioita on jouduttu tuntuvasti korjaamaan alaspäin viime syksyisen valuuttamylläkän jälkeen. Näillä näkymin näyttää siltä, että Euroopassa pyritään edelleen jatkamaan EMUprosessia, johon vakaat kurssit liittyvät. Siten korkotaso laskenee Euroopassa lähinnä Saksan korkotason mukana, ja mikäli inflaatio pysyy kurissa, myös pitkät korot seuraavat. 4. Julkisen talouden velkaantuminen kasvun esteenä Julkisen sektorin kasvavat alijäämät ja yhä suurempi velkaantuminen on talouspolitiikan keskeisiä ongelmia lähes kaikissa OECDmaissa. Monissa Euroopan maissa budjettialijäämät ovat paisuneet kestämättömälle tasolle. Alijäämät ovat pääosin rakenteellisia, ja niiden korjaantuminen edellyttää joko menojen leikkauksia ja/tai verojen korotuksia. OECD:n arvion mukaan budjettialijäämät

39 12 olisivat tänä vuonna noin 6 prosenttia kokonaistuotannosta OECDEuroopan alueella ja koko OECD:n alueella yli 4 prosenttia (ks. taulukko). Suurimmat alijäämät ovat Ruotsissa (1317 %), Italiassa (9.4 %) ja Englannissa (7.6 %). Rakenteelliset alijäämät ovat syntyneet monista eri syistä. Saksassa yhdistymisen kustannukset ovat osoittautuneet ennakoitua suuremmiksi ja itäisten osien rakentaminen nielee vielä vuosikausia budjettivaroja. Englannissa, Kanadassa ja Ruotsissa eli ns. kuplatalouksissa 1980luvun lopun kiinteistöspekulaation aikaansaama noususuhdanne peitti alleen julkisen talouden tasapainottomuuden. Kuplan puhjetessa verokertymät osoittautuivat näköharhaksi. Joissakin maissa (Italia, Belgia, Hollanti ja USA) puolestaan julkisen sektorin tasapainottomuus on jatkunut ja osin syventynytkin koko viime vuosikymmenen ajan. Näissä maissa tyypillisesti julkisen velan korkomenot vaikeuttavat alijäämän tasapainottamista, vaikka julkisissa menoissa saataisiinkin säästöjä. Suuret julkistalouden alijäämät ovat olleet osaltaan nostamassa pitkiä reaalikorkoja aiempiin vuosikymmeniin verrattuna. Myös lamavuosina reaalikorot ovat pysyneet huomattavan korkeina huolimatta yksityisen sektorin investointien taantumasta ja alhaisesta inflaatiosta. Suurten maiden pitkät reaalikorot ovat keskimäärin edelleen 4 prosentin tuntumassa. Taulukko Julkisen sektorin rahoitusjäämä, % bruttokansantuotteesta USA Japani Saksa Ranska Italia Englanti OECDEurooppa OECD Julkisen sektorin velkaantuminen ja suuret rakenteelliset alijäämät eivät juurikaan anna finanssipolitiikalle liikkumavaraa huolimatta taantumasta ja korkeasta

40 13 JULKISEN SEKTORIN RAHOITUSJÄAMA JA PITKÄ REAALIKORKO RAHOITusJÅÄ~A % BKT:STA. OECDEUROOPPA %~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ 6~~+r~+r~~~ 8~80~~82~~84~~86~~88~~90~~92~~9~48 ECUKORIN PITKA REAALIKORKO %~~~~~~~~~

41 14 työttömyydestä. Ainoastaan Japanissa sekä vaihtotaseen ylijäämä että valtion rahoitusasema ovat antaneet tilaa ekspansiivisemmalle politiikalle. Kuluvana vuonna Japanin budjetti Oulkisen sektorin nettorahoitustarve) on tasapainossa. Muissa maissa sensijaan kamppaillaan erilaisten julkisten menojen säästöohjelmien parissa. OECD:n ja IMF:n arvioiden mukaan julkisen talouden alijäämät supistuvat jo ensi vuonna myös Euroopassa, huolimatta työttömyyden kasvusta ja vaatimattomaksi jäävästä kotimaisesta kysynnästä. Useimmissa maissa julkisten menojen leikkaukset ja toiminnan tehostaminen on jo käynnistetty. Saksa näyttää saavan nopeimmin julkisen taloutensa lähemmäksi tasapainoa. Saksassa ennustettu tasapainottuminen on seurausta sekä menojen leikkauksista että verojen korotuksista. Mm. julkisen sektorin palkkamenot jäädytetään ja työttömyyskorvauksia pienennetään. Polttoaineiden veroja ja sosiaaliturvamaksuja korotetaan. Näiden toimien ansiosta budjettialijäämä supistuu kuluvan vuoden 4.1 :stä 2.6 prosenttiin bruttokansantuotteesta ensi vuonna. Hitaasta kasvusta johtuen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen kasvaa kuitenkin edelleen. Saksan hallituksen suunnitelmien mukaan verorasitus kiristyy edelleen vuonna 1995 itäisten osavaltioiden infrastruktuurin rakentamisen vuoksi. Englannissa budjettialijäämän arvioidaan supistuvan kuluvan vuoden 7.6 prosentista 6.8 prosenttiin ensi vuonna, vaikka kokonaistuotanto kasvaa jo 3 prosenttia. IMF:n arvion mukaan rakenteellista vajetta olisi vielä vuosina noin 4 prosenttia kokonaistuotannosta. Kummatkin arviot perustuvat viime vuonna tehtyihin päätöksiin julkisesta toiminnasta. Syvän rakenteellisen epätasapainon vuoksi yleisesti arvioidaan, että Majorin hallitus syksyn uudessa budjettiesityksessään tiukentaa huomattavasti finanssipoliittista otetta seuraavina vuosina. Muun muassa odotetaan julkisen sektorin palkkasumman jäädyttämistä. Myös Ranskassa julkisen sektorin rakenteelliset ongelmat jatkunevat vuosia menojen kasvettua laman seurauksena. Hitaasta kasvusta johtuen budjettialijäämä jopa hivenen kasvaa kuluvan vuoden 5.7:stä ensi vuoden 5.9 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Ranskan uusi hallitus pyrkii kuitenkin palauttamaan tasapainon ja kotitalouksien tuloja leikataan mm. polttoaineverojen korotuksilla. Osa kotitalouksilta kerätyistä varoista käytetään erilaisiin työllisyyttä ja investointeja tukeviin kiihokkeisiin.

42 15 OECDmaista suurin budjettialijäämä on Ruotsissa, jossa kuluvan vuoden alijäämän arvioidaan olevan 13 prosenttia, mutta budjetin ulkopuolisine työttömyysmenoineen peräti 17 prosenttia bruttokansantuotteesta. Pankki ym. tukien vuoksi Ruotsin valtion bruttorahoitustarve on lähestymässä 20 prosenttia bruttokansantuotteesta. Opposition ja hallituksen viime syksynä sopimista säästöistä vain osa on toteutunut. Kruunun devalvoitumisella on ollut työttömyyttä lisäävä ja verotuloja vähentävä vaikutus, koska kotimarkkinayrityksillä on ollut ulkomaista velkaa ja tuontihintojen nousu on vähentänyt kotitalouksien tuloja. Lähes hallitsematon julkisen talouden velkaantuminen on puolestaan johtanut uudelleen paineisiin valuuttamarkkinoilla. Viime päivinä kruunu on heikentynyt tuntuvasti. USA:ssa Clintonin hallitus on lähtenyt korjaamaan rakenteellista alijäämää sekä tulo että menopuolella. Puolustusmenojen suunnitellut leikkaukset kaventavat alijäämää jo tuntuvasti. Myös Reaganin alentamaa verorasitusta kiristetään uudelleen. Korkein tuloveroaste nostetaan 31 :stä 39 prosenttiin ja yritysten verotusta kiristetään. Sen sijaan polttoaineiden verojen korotuksen tuotto valtiolle jäänee vähäiseksi. IMF arvioi että bruttoveroaste olisi vuosikymmenen loppupuolella noin 34 prosenttia bruttokansantuotteesta eli Reaganin kauden alkupuolen tasolla. Vuonna 1997 USA:n rakenteellinen alijäämä olisi supistunut 2 prosenttiin. Suurista maista ainoastaan Japanin finanssi politiikalla on liikkumavaraa. Siellä budjetti on tänä vuonna suurinpiirtein tasapainossa, tosin valtio antaa huomattavasti lainaa eri instituutioille. Tähänastiset elvytystoimenpiteet ovat pääosin olleet joko julkisten projektien aikaistamista tai lisätty lainanantoa erilaisille rahastoille, jotka rahoittavat sekä pienyritysten että kotitalouksien investointeja subventoidulla korolla ilmoitettiin uudesta 6 tr. jenin lisäpaketista kotimaisen kysynnän vahvistamiseksi. Julkisen sektorin tasapainottuminen teollisuusmaissa lähivuosien aikana saattaa antaa sysäyksen pitkien reaalikorkojen alentumiseen. USA:ssa sekä hidas inflaatio että julkistalouden tasapainottuminen on jo johtanut pitkien korkojen laskuun. Kuluvan vuoden heinäkuun alusta sekä USA:n että Euroopan pitkät korot ovat laskeneet noin 0.5 prosenttia. Pitkien reaalikorkojen laskua ja yksityisten investointien elpymistä ovat Euroopassa lisäksi tukemassa EMUkriteerit, jotka puristavat julkista sektoria tasapainottumaan. Euroopan maissa on odotettavissa jatkossakin erittäin tiukan finanssipolitiikan jatkuminen.