TÄRINÄALTISTUSARVIOINTI JA TÄRINÄNTORJUNTAOHJELMA VALIMOILLE Työsuojelurahaston kehittämishanke
|
|
- Maija-Leena Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teknillisen korkeakoulu, koneenrakennustekniikan laitos Valutuotetekniikan tutkimusryhmä Espoo 2008 TÄRINÄALTISTUSARVIOINTI JA TÄRINÄNTORJUNTAOHJELMA VALIMOILLE Työsuojelurahaston kehittämishanke Tomi Peräsaari
2 Esipuhe Tämän kehittämishankkeen rahoitti Työsuojelurahasto ja hakijana toimi Sulzer Pumps Finland Oy Karhulan Valimo. Hankkeen toteutti Teknillisen korkeakoulun Koneenrakennustekniikan laitoksen valutuotetekniikan tutkimusryhmä. Hakijayrityksestä hankkeessa olivat mukana Timo Korelin, Heli Väänänen ja Matti Haarala. Hankkeen seurantaan osallistuivat seuraavat valimot: Componenta Oy Karkkila, Leinovalu Oy, Metso Lokomo Steels Oy ja Metso Foundries Rautpohjan valimo. Sulzerin, Leinovalun ja Componentan työntekijät antoivat mallisuoritukset tärinäaltistusaikojen arviointia varten. Sosiaali- ja terveysministeriöstä hankkeen yhteyshenkilönä toimi Työsuojeluosaston Ylitarkastaja Helena Kalliolinna, joka tutustui hankkeemme taustoihin, antoi asiantuntevaa palautetta suunnitelmistamme ja vastasi kiperiin kysymyksiin. Kiitokset kaikille hankkeen toteutukseen osallistuneille. Espoossa Tomi Peräsaari
3 Tiivistelmä Tässä kehittämishankkeessa saatettiin käytäntöön aiemmassa hankkeessa Käsiin kohdistuvan tärinän vaikutusten vähentäminen valimotyössä hankittua tietoa käsitärinästä valimoissa. Hankkeen yhteydessä kerättiin altistusaikatietoa valimoiden tyypillisimmästä käsitärinälle altistavasta työvaiheesta eli valujen puhdistuksesta. Saatu tieto helpottaa tärinäaltistusarviointien tekoa. Tärinäaltistusarviointien tekoa helpottaa myös hankkeen yhteydessä laadittu kirjaamismenettely ja sähköinen kaavake, jonka avulla valimot voivat arviointinsa laatia. Menetelmässä on pyritty siihen, että arvioinnin tekeminen ja ylläpito on jatkossa mahdollisimman helppoa, kun tämän hankkeen yhteydessä on tehty kaikkein työläin vaihe. Tärinäaltistusarviointia on tarkoitus ylläpitää muutosten tapahtuessa, jolloin ei tarvitse tehdä säännöllisin väliajoin koko työtä uudelleen. Arviointiin tehdyt muutokset päivittyvät kaikkiin niihin kohtiin joihin ne vaikuttavat. Tärinäntorjuntaohjelmalle laadittiin yksinkertainen lomake, johon menetelmät ja tavoitteet tärinätason alentamiseksi kirjataan. Tärinäntorjuntaohjelma tehdään määräajaksi, jonka jälkeen tavoitteet asetetaan uudelleen. 2
4 Sisällysluettelo 1. Hankkeen tausta Hankkeen tavoitteet Hankkeen esittely viranomaisille Suositukset Tärinää vaimentavat käsineet Tärinää vaimentava hiomalaikka ja laikankiinnitin Siirtymäaikapykälä Kirjaaminen ja raportointi Arvioinnissa vaadittava tarkkuus Käyttöaikasuhteiden määrittäminen Käsitteet ja menetelmät Tulokset Havaintoja tärinäntorjunnan tueksi Laaditut kaavakkeet Tärinäaltistusarvioinnin Excel kaavake Työkaluluettelot Tehtävät Henkilöt Tärinäntorjuntaohjelman lomake Lähteet
5 1. Hankkeen tausta Euroopan unionin tärinädirektiivi 1 ja sen kansallinen johdannainen, valtioneuvoston asetus 2, asettavat rajat työntekijöiden tärinäaltistukselle. Valimot ovat toimineet erittäin aktiivisesti selvittääkseen miten asetettuihin vaatimuksiin vastataan ja työntekijöiden tärinäaltistusta voidaan ehkäistä. Aiheesta on tehty diplomityö ja tätä työtä on jatkettu Työsuojelurahaston tukemana tutkimuksena 3 yhteistyössä Kuopion työterveyslaitoksen kanssa. Työn tuloksena on jo saatu opaskirja 4, jonka avulla valimoissa päästään sujuvasti alkuun lain vaatimissa toimissa tärinätasojen selvittämiseksi. Viimeisin tutkimus antoi lisävalaistusta siihen, mikä on valimoissa käytössä olevan työkalukannan tärinäpäästöarvojen taso tällä hetkellä. Myös vaihtoehtoisista menetelmistä tärinätasojen alentamiseksi on hankittu tietoa, sekä käsitelty tuotannollisten tekijöiden vaikutusta tärinäaltistukseen. Yritysten on laadittava tärinäaltistusarvio, sekä tärinätasojen ylittäessä tärinäaltistuksen toimintarajan myös tärinäntorjuntaohjelma. Tärinäntorjuntaohjelma on suunnitelma, jota noudattamalla yritys pyrkii vähentämään työntekijöiden tärinäaltistuksen mahdollisimman alhaiselle tasolle. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole tiedossa mitään mallia, jonka mukaisesti tärinäaltistusarvio tai tärinäntorjuntaohjelma tulee laatia. Tiedossa ei myöskään ole yleisesti hyväksyttyä linjaa tarkkuudesta, jolla selvitykset vaaditaan tehtäviksi. Tällä hankkeella on tarkoitus korjata mainittu puute. 2. Hankkeen tavoitteet Tärinäaltistusarviointien ja tärinäntorjuntaohjelmien laadintaan tulisi saada yhtenäinen linja ja formaatti, joille saadaan myös valvovan viranomaisen hyväksyntä. Tavoitteen saavuttamiseksi tässä hankkeessa laaditaan valimoille soveltuva tärinäaltistusarvioinnin ja tärinäntorjuntaohjelman formaatti. Eräs tärkeimmistä selvitettävistä seikoista on vaadittava tarkkuus arviointien toteutuksessa. Periaatteessa arvioinnit vaaditaan suoritettavaksi mahdollisimman suurella tarkkuudella. Kuitenkin on tiedossa, että valmistajien ilmoittamien tärinäpäästöarvojen ja työpaikoilla tehtävien mittausten tarkkuus on varsin karkea, poikkeamat saattavat olla kymmeniä prosentteja, joten tärinäaltistusarviointien suorittaminen tarpeettoman suurella tarkkuudella ei tuo mitään lisäarvoa. Tähän haluttiin hakea yhdessä viranomaisten kanssa molempien osapuolten hyväksymä järkevä linjaus. Työn tavoitteena oli laatia formaatti, jota noudattamalla yritykset voivat tehdä tärinäaltistusarviot ja tärinäntorjuntaohjelmat, jotka noudattavat myös viranomaisten hyväksymää linjaa. Tästä on suuri hyöty sekä dokumentteja laativille yrityksille, että niitä tarkastavalle viranomaiselle. Yhteinen linjaus takaa myös sen, että eri työsuojelupiireissä käytäntö muotoutuu yhteneväiseksi. Formaatin keskeisenä osana oli kehittää valimoympäristöön soveltuvat lomakkeet helpottamaan tärinäaltistusarvioinnin ja tärinäntorjuntaohjelman laatimista ja ylläpitoa. Lisäksi haluttiin selvittää yhdessä viranomaisten kanssa, millä tarkkuudella arviointi tulee tehdä, sekä miten suhtaudutaan esimerkiksi erilaisiin tärinää vaimentaviin apulaitteisiin. Hankkeen tavoitteena oli soveltaa käytäntöön aiemmassa hankkeessa Käsiin kohdistuvan tärinän vaikutusten vähentäminen valimotyössä 3 hankittuja tietoja. Hankkeen hakijavalimolle laaditaan tärinäaltistusarvio ja tärinäntorjuntaohjelma. 4
6 Laitteiden tärinätasoista on jo saatu melko kattava kuva. Tärinäaltistusarviointia varten tarvitaan lisäksi myös täriseviä työvälineitä käyttävien henkilöiden altistusajat, joten hanke aloitettaisiin niiden selvittämisellä. Tärinäaltistuksen ja altistusaikojen arviointiin on useita tapoja joiden toimivuutta valimoympäristössä arvioidaan jo hankkeen alkuvaiheessa. Altistusaikoja arvioitaessa saataisiin myös hyvää käytännön kokemusta tärinäaltistusarvioinnin teosta arviointiformaatin tueksi. Työn tavoitteena on formaatti, jonka mukaan valimot voivat jatkossa laatia tärinäaltistusarviot ja tärinäntorjuntaohjelmat, jotka noudattavat viranomaisten hyväksymää linjaa. 3. Hankkeen esittely viranomaisille Suunnitelma tärinäaltistusarviointitavasta ja sähköisestä kaavakkeesta, sekä suositukset tärinää vaimentavien menetelmien vaimennuskertoimista haluttiin antaa kommentoitavaksi viranomaisille etukäteen. STM:n taholta hankkeellemme nimettiin yhteyshenkilö 5, jolle hankkeen suunnitelmat ja suositukset esiteltiin. Yhteyshenkilön kautta suunnitelmat on esitetty myös lainsäädännön valmistelussa mukana olleelle henkilölle, ja siitä on laadittu muistio tiedoksi tarkastajille. Seuraavassa kuvataan niitä toimintatapasuosituksia, jotka on muotoiltu STM:n yhteyshenkilön kommenttien pohjalta Suositukset Tärinää vaimentavat käsineet Tärinää vaimentavien käsineiden vaimennustehokkuutta selvitettiin lähdetietojen pohjalta aiemmassa hankkeessa. 3 Saatujen tulosten ja ministeriön kommenttien perusteella tärinää vaimentavien käsineiden vaimennustehokkuutena, mikäli niitä on käytössä, suositellaan käytettäväksi iskeville laitteille 10% ja kaikille hiomakoneille 30%, kunnes muuta tietoa on aiheesta saatavilla. Erityisen alhaisella taajuudella tärisevien hiomakoneiden kohdalla voi olla tarpeen harkita pienemmän vaimennuksen käyttöä Tärinää vaimentava hiomalaikka ja laikankiinnitin Koska tämän kaltaisten tuotteiden osalta ei ole laajalti luotettavaa tietoa vaimennustehokkuudesta, päädyttiin suosittelemaan käytettävänä vaimennustehokkuutena ensisijaisesti 10%. Kuitenkin, mikäli valmistajalla on luotettavaa tietoa korkeammasta vaimennustehokkuudesta, voidaan myös korkeampaa arvoa käyttää Siirtymäaikapykälä Valtioneuvoston asetuksen 48/2005 pykälässä 21 sanotaan seuraavaa: Sellaisiin ennen 6 päivää heinäkuuta 2007 käyttöönotettuihin työvälineisiin, joiden osalta ei voida noudattaa altistuksen rajaarvoja tekniikan viimeisimmästä kehityksestä eikä töiden järjestelystä huolimatta, asetuksen 16 :ää sovelletaan 6 päivästä heinäkuuta 2010 lukien. Pykälä 16 määrää, että työnantajan on 5
7 viipymättä ryhdyttävä toimiin tärinäaltistuksen alentamiseksi alle raja-arvon, mikäli se ylittyy. Tämän pykälän osalta tiedusteltiin missä tilanteessa sitä voidaan soveltaa. Linjaus on, että poikkeussääntöä sovelletaan vain silloin, kun kaikki muut keinot tärinäaltistuksen vähentämiseksi on jo käytetty. Valimotyössä tätä pykälää ei siis ilman erityisen painavia perusteita voida soveltaa Kirjaaminen ja raportointi Hankkeen yhteydessä laaditun sähköisen tärinäaltistusarviointilomakkeen suunnitelma ja kirjaamismenettelyt esiteltiin STM:n yhteyshenkilölle. Lomakkeen tarkempi kuvaus on kappaleessa 5. Lomakkeelle kirjataan omaan osioonsa tehtäväkohtaiset tärinäaltistusarviot. Työvälineiden tärinäpäästöarvoina käytetään Työterveyslaitoksen suositusten mukaisesti työkalutyypeittäin luokiteltuja tärinäpäästöarvojen keskiarvoja. Kun uusia laitteita hankitaan, täydennetään niiden tärinäpäästöarvot arviointilomakkeen työkaluluetteloon. Tämä tieto päivittyy lomakkeessa kaikkiin arviointeihin. Viimeisenä vaiheena lomakkeella on sivu, jossa on luettelo tärinälle altistuvista henkilöistä, sekä heille liitetyn tehtävän mukainen tärinäaltistusarvo A(8). Lisäksi luettelossa näkyy tärinäaltistusarvon mukaan määräytyvä riskiarvioinnin tulos. Edellä esitetty malli täyttää asetuksen 48/2005 vaatimukset Arvioinnissa vaadittava tarkkuus Työnantajan on selvitettävä työntekijöiden tärinäaltistus. Sana selvitettävä on aiheuttanut hämmennystä, sillä muutoin puhutaan tärinäaltistuksen arvioinnista. Saatujen kommenttien mukaan tuolla sanalla kuitenkin vain viitataan arvioinnin järjestelmällisyyteen ja arvioinnin dokumentointiin, ei vaadittuun tarkkuuteen. Valimotyössä täsmällisen tärinäaltistusarvioinnin tekeminen on hankalaa, sillä esimerkiksi puhdistamossa kappaleet vaihtuvat jatkuvasti. Tärinäaltistusarviointi voidaan tehdä riittävällä tarkkuudella käyttäen useilla eri valukappaleilla tehtävittäin ja työkalutyypeittäin määritettyjä taulukoituja käyttöaikasuhteita (kappale 4) ja niillä määritettyjä tärinäaltistuksia, jotka eivät todennäköisesti ylity. Erityisesti runsaalle tärinälle altistuville on arviointiin hyvä yhdistää myös jatkuva tärinäoireiden seuranta. 4. Käyttöaikasuhteiden määrittäminen 4.1. Käsitteet ja menetelmät Käyttöaikasuhteella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä prosenttiosuutta todellisesta tärinälle altistavasta työajasta, jolloin laitteen liipaisin on pohjassa ja laite tekee työtä. Eli jos esimerkiksi työtä tarkkaillaan taukojen välisenä aikana 30 minuuttia ja tästä ajasta kulmahiomakoneen liipaisuaika on 5 minuuttia, suorahiomakoneen 3 minuuttia ja talttavasaran 1 minuutti, ovat käyttöaikasuhteet seuraavat: Kulmahiomakone (5/30)*100=16,7%, suorahiomakone 6
8 (3/30)*100=10% ja talttavasara (1/30)*100=3,3%. Kokonaiskäyttöaikasuhde on tällöin 30%. Kun nämä luvut kerrotaan työajan pituudella, saadaan päivittäiset liipaisuajat. Käyttöaikasuhteen määrityksessä ovat mukana kappaleen kääntelyt ja vaihdot, sekä muut oleellisesti työhön liittyvät pienet katkot, mutta varsinaiset tauot eivät. Käyttöaikasuhteen käyttöön päädyttiin siksi, että eri työtehtävissä ja työpaikoilla todellisen tärinälle altistavan työn kesto vaihtelee. Esimerkiksi senkan puhdistus voi kestää päivittäin 20 minuuttia, kun taas valujen puhdistustyötä tehdään koko työpäivä vähennettynä ruokatunnin, taukojen ja tärinättömien työvaiheiden, kuten työpisteen siivoamisen kestot. Käytännössä kahdeksan tunnin työpäivästä varsinaista työskentelyaikaa on selvästi alle 7 tuntia. Käyttöaikasuhteita selvitettiin kolmen valimon osalta. Näistä yksi on teräsvalimo, yksi rautavalimo ja yhdessä valetaan sekä terästä, että rautaa. Työskentelyä tallennettiin videokameralla, ja työntekijöitä pyydettiin työskentelemään normaaliin tapaan. Työkohteita kuvattiin pisimmillään noin 50 minuuttia ja lyhimmillään noin 15 minuuttia. Lyhimmät kuvausajat ovat kohteissa, joissa on ollut nopeasti havaittavissa työn toistuvuus. Kuvausta pyrittiin jatkamaan niin pitkään, että useita kappaleita tulee käsiteltyä. Tämä ei ole kuitenkaan kaikkien kappaleiden kohdalla mahdollista, sillä suurimpien yksittäisten kappaleiden puhdistus kestää useita päiviä. Kuvauksen maksimi kesto rajattiin pisimpään mahdolliseen tauottomaan työjaksoon. Työskentelyajaksi ei kuitenkaan laskettu työtä valmistelevia toimia ennen puhdistustyön aloittamista. Liipaisuajat on määritetty videotallenteesta niin suurella tarkkuudella kuin mahdollista. Ajanoton virheeksi arvioitiin tarkistusajanottojen avulla alle 5%. Taltioinnin yhteydessä tarkkailtiin myös työskentelyä työpisteissä, joita ei kuvattu. Havainto oli, että kuvattavana olevan henkilön työskentely oli intensiivisempää. Koska videokamera ja tarkkailija saavat työntekijän tehostamaan työskentelyään, ovat tällä tavoin saadut käyttöaikasuhteet todennäköisesti korkeampia kuin käytännössä toteutuvat, mikä tuo näin tehtyyn arviointiin sopivasti varmuuskerrointa Tulokset Hitsauksessa oli havaittavissa käyttöaikasuhteessa suurimmat poikkeamat työtavoista ja työntekijästä riippuen. Talttavasaran käyttöaikasuhde hitsauksen yhteydessä vaihteli välillä 2,2-17,7%. Pienin taltan käyttöaikasuhde, pois lukien TIG hitsaus jossa talttaa ei käytetty lainkaan, saatiin tilanteessa, jossa kokenut hitsari käytti puikkohitsausta. Suurin käyttöaikasuhde saavutettiin ydintäytelangalla tilanteessa, jossa vaadittiin useiden päällekkäisten palkojen hitsaamista ja kuonan huolellista poistoa. Suuren vaihtelun vuoksi hitsauksen yhteydessä tapahtuvalle kuonahakun käytölle kannattaa arviointi tehdä mieluiten tapauskohtaisesti. Valurautaisten kappaleiden puhdistustyö on nopeatempoisempaa, kuin teräskappaleiden. Rautakappaleiden läpäisyaika on siis lyhyempi, ja useammin tapahtuva kappaleen vaihto ja kääntely näkyy myös pienempänä käyttöaikasuhteena. Kaikkein suurimmat käyttöaikasuhteet hiomakoneiden osalta saavutetaan tehtävissä, joissa käytetään vain yhtä työkalua laajojen pintojen viimeistelyyn. Pienimmät käyttöaikasuhteet taas saavutettiin teräsvalujen yhdistetyssä hitsauksessa ja puhdistuksessa. Niissä tehtävissä, joissa puhdistuksen yhteydessä ei kappaleita hitsattu, vaihteli kokonaiskäyttöaikasuhde välillä 36,5-73,5%. Rautakappaleiden puhdistustyössä kokonaiskäyttöaikasuhteet ovat keskimäärin alhaisemmat kuin teräskappaleiden puhdistuksessa. Rautakappaleista korkein kokonaiskäyttöaikasuhde 66,8% ilmeni tilanteessa, jossa kappaleessa on 7
9 kohta, josta joudutaan hiomaan melko paljon materiaalia suorahiomakoneella. Tätä lukuun ottamatta rautakappaleiden kokonaiskäyttöaikasuhde vaihteli välillä 36,5-59,9%. Selkeä enemmistö rautakappaleiden käyttöaikasuhteista osuu välille 42-48%. (Kuva 1) Kaikkein suurimmissa rautakappaleiden käyttöaikasuhteissa korostui melko runsas suorahiomakoneen käyttö. Käyttöaikasuhde % Rautakappaleiden käyttöaikasuhteet 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Kappale Talttavasara Suorahiomakone Kulmahiomakone Kuva 1. Rautakappaleiden puhdistustyössä esiintyneet käyttöaikasuhteet Teräskappaleilla kokonaiskäyttöaikasuhteet vaihtelevat välillä 56,4-64,5%, lukuun ottamatta yhtä poikkeusta jossa käyttöaikasuhde oli 73,5. (Kuva 2) Tämän voidaankin katsoa edustavan suurinta saavutettavissa olevaa käyttöaikasuhdetta hiontatyössä, sillä videoinnin jälkeen työntekijä kertoi tehneensä työtä kovemmin kuin koskaan ja ettei olisi jaksanut samalla tahdilla enää hetkeäkään. Teräskappaleiden puhdistuksen osalta suurin käytännössä toteutuva kokonaiskäyttöaikasuhde lienee siis noin 65%. Talttavasaraa ei käytetty niiden teräsvalukappaleiden kohdalla, joita ei hitsattu. Käyttöaikasuhde % Teräskappaleiden käyttöaikasuhteet 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Kappale Suorahiomakone Kulmahiomakone Kuva 2. Teräskappaleiden puhdistuksessa esiintyneet käyttöaikasuhteet Otanta ei sisältänyt sellaisia teräskappaleita, joiden läpäisyaika on hyvin nopea. Sellaisten kappaleiden kohdalla kokonaiskäyttöaikasuhde lienee pienempi, kuin nyt havainnoitu pienin arvo. 8
10 Teräskappaleiden kohdalla kokonaiskäyttöaikasuhteen alkuoletus voidaan tehdä taulukon mukaan. (Taulukko 1) Taulukko 1. Teräskappaleiden puhdistuksen kokonaiskäyttöaikasuhteet Kun teräskappaleiden puhdistustyö sisältää myös hitsausta, jäävät kokonaiskäyttöaikasuhteet melko alhaisiksi. (Kuva 3) Suurin tällaisessa tehtävässä todettu kokonaiskäyttöaikasuhde oli noin 36%. Käyttöaikasuhteet teräskappaleilla, joita myös hitsataan Käyttöaikasuhde % 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Kappale Talttavasara Suorahiomakone Kulmahiomakone Kuva 3. Teräskappaleiden yhdistetyssä hitsauksessa ja puhdistuksessa esiintyneet käyttöaikasuhteet Kiillotuksessa työ etenee hiontaa rauhallisemmin. Koska työ on hidastempoisempaa, on asennon vaihtoja ja työkalun vaihtoja harvoin. Tästä johtuen kiillotuksessa käyttöaikasuhde on hionnan arvoa korkeampi. Teräskappaleiden kiillotuksessa hyvä lähtökohta kokonaiskäyttöaikasuhteelle on noin 75%. Rautakappaleiden kohdalla kokonaiskäyttöaikasuhteelle alkuoletus voidaan tehdä taulukon mukaan. (Taulukko 2) Käyttöaikasuhde voi olla hiukan keskimääräistä suurempi, mikäli kappaleessa on kohtia, joista on poistettava materiaalia erityisen paljon, tai suorahiomakoneella viimeisteltäviä kappaleen sisämuotoja on paljon. Käyttöaikasuhde voi olla alhaisempi, mikäli kappaleen työstö on erityisen nopeaa tai kääntely hankalaa, jolloin kappaleen vaihtoihin ja asemointiin kuluu isompi osuus työajasta. Toisin sanoen, hyvin lyhyt, luokkaa parin kolmen minuutin mittainen läpäisyaika 9
11 puhdistuksessa tarkoittaa käytännössä sitä, että tehtävän kokonaiskäyttöaikasuhde on melko alhainen. Läpäisyajan kasvaessa kappaleen ominaisuuksien merkitys kasvaa. Taulukko 2. Rautakappaleiden puhdistuksen kokonaiskäyttöaikasuhteet Talttavasaran käyttö oli puhdistustyössä vähäisempää kuin ennalta odotettiin. Vain neljän rautakappaleen puhdistuksessa käytettiin talttavasaraa. Erityisen hiekkaisen kappaleen kohdalla käyttöaikasuhde talttavasaralle oli 22,3% ja pienimmillään 4,7%. Otos on niin pieni, että tapauskohtainen arviointi on suositeltavaa. Jos kappaleissa on hiekkaa yksittäisissä pienissä kohdissa, on 15% melko hyvä oletus käyttöaikasuhteeksi. Käyttöaikasuhteiden osalta tehtiin kaksi vertailua, joissa tarkkailtiin saman kappaleen puhdistusta kahden puhdistajan toimesta. Näitä tuloksia ei voi yleistää, mutta ne ovat suuntaa antavia. Vertailu 1 Vertailtiin puhdistusta kahden samanlaisen kappaleen osalta erilaisella puhdistusmenetelmällä kahden eri työntekijän välillä. Kyseessä oli pienehkö, käsin liikuteltavissa oleva rautakappale, jossa oli pieniä määriä hiekkaa samoissa kohdissa kaikissa kappaleissa. Toinen puhdistajista poisti hiekan taltalla ja toinen hiomalla, pääosin suorahiomakoneella. Mitään ohjeistusta ei annettu, vaan työntekijät käyttivät itse valitsemiaan työtapoja. Erot laitteiden käyttöaikasuhteissa näkyvät taulukossa. (Taulukko 3) Taulukko 3. Vertailu valunpuhdistuksessa kahden työtavan kesken. Ylemmässä hiekka poistettu talttavasaralla, alemmassa hiomalla. Hiekka irtoaa taltalla nopeammin, mutta käytännössä säästynyt aika kuluu työvälineiden vaihtoihin. Ero kappaleiden läpimenoajassa on lopulta yllättävän pieni, käytännössä olematon. Vertailu 2 Tässä kohteessa oli tarkoitus vertailla käyttöaikasuhteiden hajontaa kahden samanlaisen kappaleen puhdistuksessa samalla menetelmällä. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, sillä arviointikohteiden kesken kappaleiden hiekkaisuudessa oli huomattava ero. Sen sijaan tästä vertailusta saatiin siis viitteellistä tietoa siitä, miten hiekan määrä kappaleissa vaikuttaa laitteiden käyttöaikasuhteisiin. 10
12 (Taulukko 4) Kappaleen suurin dimensio on noin 70cm, eikä kappaletta pysty kääntelemään ilman apuvälineitä. Taulukko 4. Kappaleen hiekkaisuuden vaikutus käyttöaikasuhteisiin. Alempi kappale huomattavasti hiekkaisempi Vähäiset hiekkamäärät voidaan helposti poistaa suorahiomakoneella, kun paksumman hiekkakerroksen poistoon on luontevampaa käyttää talttavasaraa. Tämä näkyy selvästi myös taulukon käyttöaikasuhteissa. Yhteenlasketussa käyttöaikasuhteessa ero on pienempi, kuin kappaleen läpimenoajassa. Kappaleiden hiekkaisuus ei siis näytä vaikuttavan kovin voimakkaasti kokonaiskäyttöaikasuhteeseen, vaan ainoastaan talttavasaran käytön osuus kasvaa ja hiomakoneiden vähenee. Tärinäaltistusarvioinnissa voidaan siis lähteä liikkeelle siitä, että valitaan lähtökohdaksi joko rauta tai teräskappaleen kokonaiskäyttöaikasuhde. Seuraavaksi arvioidaan iskevien laitteiden käyttöä. Tärinäaltistusarvioinnissa merkittävintä tärinäaltistusarvioinnin oikeellisuuden kannalta on se, että suurimman tärinäpäästöarvon omaavien laitteiden, eli käytännössä iskevien työvälineiden käyttöaikasuhteet ovat mahdollisimman lähellä oikeaa. Mikäli tehtävässä ei iskeviä laitteita käytetä, ei raja-arvon ylittyminen tavanomaisin välinein ole todennäköistä. Silloin riittävän tarkka arviointi voidaan tehdä näitä lähtötietoja käyttäen. Mikäli iskeviä laitteita on käytössä, on suositeltavaa arvioida niiden käyttöaikasuhde erikseen, varsinkin jos käytössä on tärinävaimentamattomia laitteita joiden tärinäpäästöarvo on korkea Havaintoja tärinäntorjunnan tueksi Kuonahakun käyttötavoissa hitsauksen yhteydessä on havaittavissa suuria eroja. Tältä osin koulutuksella ja opastuksella, sekä valitulla hitsausmenetelmällä voi olla merkittävä vaikutus tärinäaltistukseen. Osa työntekijöistä käytti samanlaisen hitsisauman kuonanpoistoon noin sekunnin, kun toinen saattoi käyttää yli 20 sekuntia. Osa työntekijöistä käytti myös perinteistä käsikäyttöistä kuonahakkua, joka näytti monessa tilanteessa jopa selvästi paineilmakäyttöistä kuonahakkua toimivammalta. Suurikokoisten valukappaleiden hionnassa ja kiillotuksessa katkeamattomat tärinäaltistukset ovat huomattavan pitkiä. On suositeltavaa, että työstettävää kohtaa ja työasentoa vaihdetaan säännöllisin väliajoin. Pienikokoisten valukappaleiden puhdistuksessa oli paikoin havaittavissa, että kappaleiden tuentaa ei aina tehdä huolellisesti, vaikka siihen olisi välineiden puolesta mahdollisuus. Tästä seuraa, että työkaluilla ei voida käyttää täyttä syöttövoimaa, jolloin altistusajat pitenevät merkittävästi. Hyvässä järjestyksessä käden ulottuvilla olevia työvälineitä kohdellaan selvästi hienovaraisemmin. Sellaisissa työpisteissä, joissa työvälineitä säilytetään melko alhaalla olevalla pöydällä, oli havaittavissa työvälineiden käsittelyn olevan kaikkein ronskeinta. Tällöin varsinkin kevyempiä suorahiomakoneita saatettiin heittää tai pudottaa pöydälle. Tällöin myös edelleen pyörivä hiomakivi voi osua muihin laitteisiin. Lisäksi toisiinsa sotkeutuvat paineilmaletkut aiheuttivat toisinaan työvälineiden putoamisia pöydältä. Myös suurten valukappaleiden työstössä oli havaittavissa sama 11
13 ongelma, kun työvälineitä laskettiin valukappaleen päälle, sillä työkalujen säilytyspaikka saattaa olla melko kaukana. Tällaiset kolhut saattavat vioittaa paitsi käytössä olevia hiomakiviä, myös itse laitteita, jolloin tärinätaso voi kasvaa. Työvälineiden käsittelyn suhteen paras tilanne oli työpisteissä, joissa laitteilla oli omat selkeät paikat työntekijän käden ulottuvilla. Varsinkin isojen valukappaleiden kohdalla liikuteltava työkaluteline voisi olla hyvä apu. 5. Laaditut kaavakkeet 5.1. Tärinäaltistusarvioinnin Excel kaavake Tärinäaltistusarvioinnin työkaluksi laadittiin Excel kaavake, jossa on omat sivut työkaluluetteloille, tärinäaltistusarvioinnille henkilöluettelolle, sekä ohjeille. Kun kaavake on kerran täytetty, riittää että siihen täydennetään muutokset tehtävissä työkalukannassa ja henkilöstössä. Kaikki muutokset päivittyvät muille sivuille. Selvyyden vuoksi muokattavaksi tarkoitetut solut ovat valkoisia, ja muut värillisiä. Muut kuin muokattavaksi tarkoitetut solut on virheiden välttämiseksi lukittu Työkaluluettelot Työkaluluetteloissa on tilaa 100 erilaiselle työkalulle. (Kuva 4) Työkalut voidaan ryhmitellä viiteen eri ryhmään, jotka voidaan nimetä halutulla tavalla. Työkaluista merkitään merkki, malli ja haluttaessa työkalunumero. Tärinäpäästöarvoksi merkitään joko työpaikalla mitattu arvo sellaisenaan, 8662-x standardin mukainen ilmoitettu arvo kertoimella korjattuna tai kolmiakselinen ilmoitettu arvo sellaisenaan x standardin mukaisten arvojen kertoimina käytetään pyöriville laitteille 1,5 ja iskeville 2,0. Työkaluryhmän tärinäpäästöarvon keskiarvo näkyy automaattisesti tehtävät sivulla. Mikäli on havaittavissa, että työkalukannassa suorahiomakoneiden ja kulmahiomakoneiden tärinäpäästöarvot ovat hyvin lähellä toisiaan, mikä on tilanne hyvin uusien laitteiden kohdalla, voidaan nämä arvioinnin yksinkertaistamiseksi haluttaessa yhdistää samaan ryhmään. 12
14 Kuva 4. Näkymä arviointikaavakkeen työkalut sivulta Taulukon ylälaidassa on ruutu, johon voidaan merkitä tärinänvaimennuskerroin. Tärinää vaimentaville käsineille kerroin on hiomakoneiden osalta 0,7 ja iskeville laitteille 0,9. Muiden mahdollisten tärinää vaimentavien apulaitteiden vaikutus voidaan tarvittaessa huomioida suoraan laitteen tärinäpäästöarvossa tai tehtäväkohtaisessa tärinäpäästöarvossa Tehtävät Tehtävät sivulla on tilaa viidelletoista eri tehtävälle. (Kuva 5) Vasempaan yläkulmaan voidaan antaa kaksi tehtävää kuvaavaa määritettä, jotka voivat olla esimerkiksi osasto ja tehtävä tai kappale. Ylälaidan keskelle merkitään todellinen päivittäinen tärinälle altistava työaika, eli työaika, josta on vähennetty tauot ruokatunti sekä sellainen työaika josta ei tule tärinäaltistusta. Tärinättömiä työvaiheita ovat esimerkiksi työpisteen siivous ja huoltotoimet. Kunkin tehtäväruudun keskellä on sarake Käyttöaikasuhde. Tähän merkitään työkalutyypeittäin se osuus todellisesta työajasta jolloin liipaisin on pohjassa ja työkalu tekee työtä. Nämä käyttöaikasuhteet voidaan selvittää seuraamalla työntekoa tai tavanomaisiin tehtäviin taulukoiduista tyypillisistä arvoista. 13
15 Kuva 5. Näkymä arviointikaavakkeen tehtävät sivulta Tehtävittäin voidaan työvälineille antaa tehtäväkohtainen tärinäpäästöarvo Ahv. Tällainen on tarpeen, mikäli esimerkiksi käytetään hiomakonetta kiillotukseen, jolloin tärinäpäästöarvo on pienempi kuin hionnassa. Samoin, mikäli johonkin tiettyyn työhön on hankittu tärinävaimennetut välineen, voidaan niiden arvo merkitä tähän. Näiden arvojen avulla ruutuun tulee näkyviin oikeaan alakulmaan tehtävän tärinäaltistusarvo ja riskiarvio tärinää vaimentavilla käsineillä ja ilman. Saatujen arvojen perusteella voidaan päättää käytetäänkö kyseisessä tehtävässä tärinää vaimentavia käsineitä. Valinta tehdään oikean yläkulman valintaruudulla. Valinnan mukainen altistusarvo ja riskiarvio näkyvät vasemmassa alakulmassa. Riskiarvio on vähäinen ja näkyy vihreänä, mikäli toiminta-arvo 2,5m/s 2 ei ylity. Mikäli tämä ylittyy, mutta pysytään raja-arvon alapuolella, on riskiarvio kohtalainen ja näkyy keltaisena. Tällöin on tärinäntorjuntaohjelma laadittava. Raja-arvon ylittyessä on riskiarvio merkittävä, ja se näkyy punaisena. Tässä tapauksessa tarvitaan välittömiä toimia tärinätason alentamiseksi, sillä raja-arvon ylittäminen ei ole sallittua Henkilöt Henkilöt sivulla näkyy kooste tehtävien tärinäaltistusarvoista ja riskiarvioista. (Kuva 6) Työssään tärinälle altistuvat henkilöt voidaan syöttää suoraan nimisarakkeeseen, ja tämän jälkeen merkitä heille oikea tehtävä työnumero sarakkeeseen. Tämän jälkeen luettelo voidaan aakkostaa 14
16 Lisää/aakkosta painikkeella. Listaan voidaan myös lisätä henkilöitä yksitellen kirjoittamalla henkilön nimi ja työnumero Lisää/aakkosta painikkeen yläpuolella olevaan kenttään. Nappia painamalla nimi lisätään luetteloon. Nimiluettelosta voidaan poistaa henkilö tyhjentämällä tämän nimi- ja työnumeroruudut. Tämän jälkeen painetaan painiketta, jolloin tyhjät rivit poistuvat luettelosta. Kuva 6. Näkymä arviointikaavakkeen henkilöt sivulta Työkaluluetteloihin ja tehtävät sivulle tehdyt muutokset päivittyvät automaattisesti henkilöt sivulle Tärinäntorjuntaohjelman lomake Tärinäntorjuntaohjelma on vapaamuotoinen, ja siihen kirjataan kunkin yrityksen parhaaksi katsomat menetelmät tärinäaltistuksen vähentämiseksi mahdollisimman alhaiselle tasolle. Lomakkeen pääasiallinen tarkoitus on toimia laadinnan viitekehyksenä ja muistuttaa huomioitavista seikoista, mutta ei millään muotoa rajoittaa hyvien menetelmien ideointia. Tärinäntorjuntaohjelmaan kirjattavia asioita Tärinäntorjuntaohjelmassa on valtioneuvoston asetuksen 48/2005 mukaan kiinnitettävä huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin: 1 Vaihtoehtoisiin työmenetelmiin. 15
17 2 Ergonomialtaan sellaisten työvälineiden valintaan, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän tärinää kyseinen työ huomioon ottaen. 3 Tärinälle altistumista tehokkaasti vähentävien lisälaitteiden kuten istuinten ja kädensijojen käyttämiseen. 4 Työpaikan rakenteiden, kulkureittien ja työpaikalla käytettävien työvälineiden kunnossapitosuunnitelmiin. 5 Työpisteiden ja työskentelypaikkojen suunnitteluun ja sijoitteluun. 6 Työntekijöiden opastamiseen työvälineiden oikeaan ja turvalliseen käyttöön tärinälle altistumisen vähentämiseksi mahdollisimman alhaiselle tasolle. 7 Altistuksen keston ja tärinän voimakkuuden rajoittamiseen. 8 Työn suunnitteluun siten, että riittävät lepojaksot huomioon ottaen tärinä mahdollisuuksien mukaan aika ajoin vähenee tai keskeytyy. 9 Kylmyydeltä ja kosteudelta suojaavan vaatetuksen antamiseen tärinälle altistuvien työntekijöiden käyttöön. Kohta 1 voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi sellaisen hitsausmenetelmän käyttöä, jossa kuonaa ei tarvitse poistaa paineilmakäyttöisellä kuonahakulla, tai kappaleen mekaanisen kiillotuksen korvaamista elektrolyyttisellä kiillotuksella. Vaihtoehtoinen työmenetelmä voi koskea muutakin kuin tärinälle altistavaa työvaihetta. Kaikki sellaiset toimet tuotannossa, jotka helpottavat valukappaleiden puhdistustyötä, voidaan mainita tärinäntorjuntaohjelmassa. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitkä syyt aiheuttavat tarvetta talttavasaran käytölle valujen puhdistuksessa. Usein vaihtoehtoisia työmenetelmiä ei ole tarjolla, joten tärinäntorjunnassa merkittävään rooliin nousevat kohtien 2 ja 3 ja 4 mukaisesti vähemmän tärinää aiheuttavat laitteet, sekä niiden kunnossapito. Kohta 4 pitää sisällään myös trukkien kulkureiteillä olevien epätasaisuuksien poistamisen joka vaikuttaa kehotärinään. Hankkeen aikana tehtyjen havaintojen perusteella kohdan 5 mukainen työpisteen hyvä suunnittelu vaikuttaa paitsi ergonomiaan, myös työvälineiden kolhiintumiseen. Mikäli työvälineet eivät ole hyvin käden ulottuvilla saattavat ne kerääntyä työpöydälle tai työstettävän kappaleen päälle, missä ne ovat alttiita putoamaan tai kolhimaan toisia työvälineitä. Tärinä tehostaa huonon ergonomian aiheuttamia haittoja, joten ergonomia kannattaa ottaa tärinäntorjuntaohjelmassa huomioon, vaikkei se varsinaisesti tärinäaltistustasoon vaikutakaan. Työntekijöiden perehdytys ja säännöllinen koulutus auttavat pitämään oikeat työtavat mielessä. Työvälineiden oikean käyttötavan lisäksi työntekijöitä voidaan esimerkiksi opastaa tekemään työtään siten, etteivät yhtäjaksoiset tärinäaltistukset muodostu liian pitkiksi. Varsinkin suurikokoisten kappaleiden puhdistustyössä kannattaa työstettävää kohtaa vaihtaa säännöllisin väliajoin. 16
18 6. Lähteet 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/44/EY, , terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (tärinä) aiheutuville riskeille. 2 Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta, / Peräsaari, T. Orkas, J. Käsiinkohdistuvan tärinän vaikutusten vähentäminen valimotyössä. Teknillinen korkeakoulu, Koneenrakennustekniikan laitos; TKK-K-1/2008. Helsinki s. ISBN Peräsaari, T. Orkas, J. Uuden tärinädirektiivin vaikutus valimotyöhön. Teknillisen korkeakoulun Valimotekniikan laboratorion julkaisuja; 1/2007. Helsinki s. ISBN Helena Kalliolinna, Ylitarkastaja. Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto. 17
Insteam Consulting Oy
2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763
LisätiedotKEHAPA2-Projektin tulokset
KEHAPA2-Projektin tulokset www.tärinäntorjunta.fi www.vibsolas.com Sisältö KEHAPA-projekti Projektin 1. vaihe Tulokset ja johtopäätökset Projektin 2. vaihe Tavoitteet Suoritus Tulokset ja johtopäätökset
LisätiedotTärinäntorjuntaohjelman laatiminen
Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen Tärinäntorjuntaohjelma on vapaamuotoinen asiakirja, jossa selvitetään syyt toiminta-arvojen ylittymiseen ja asetetaan tavoitteet sen aiheuttamien vaarojen poistamiseksi
LisätiedotTyösuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työmelu ja -tärinä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2 Työmelu ja -tärinä SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2003 4 ISBN 952-00-1297-4 ISSN 1456 257X 2. uudistettu painos Pk-Paino Oy, Tampere 2003 Työpaikkamelu
LisätiedotKäsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä
Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä - Loppuraportti Suomen Tärinäntorjunta 1 Sisällysluettelo Tausta...
LisätiedotTärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle
Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita
LisätiedotSähkö- ja magneettikentät työpaikoilla
1 2 Alustuksen aiheet Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin 2004/40/EY voimaansaattaminen Suomessa alustus perustuu valmisteltavana olevan asetuksen luonnokseen
LisätiedotTärinä ja sen torjunta työssä
Työsuojeluoppaita- ja ohjeita 43 Tärinä ja sen torjunta työssä TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2007 ISBN 958-952-479-047-5 ISSN 1456 257X Tärinäasetus Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta tärinästä
LisätiedotValtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta
Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 26.1.2006/85 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään
LisätiedotELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0
1/10 Ramentor Oy ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu Versio 1.0 2/10 SISÄLTÖ 1 Kuvaus... 3 2 Kriittisyysluokittelu ELMAS-ohjelmistolla... 4 2.1 Kohteen mallinnus... 4 2.2 Kriittisyystekijöiden painoarvojen
LisätiedotTärinäntorjuntaohjelma -
Tärinäntorjuntaohjelma - Lentokenttien ruohonleikkaukseen käytetyn työkonekaluston tärinän aiheuttamat terveysriskit Finavia Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Alkusanat... 3 Johdanto... 4 Käsitteet...
LisätiedotGREDDY PROFEC B SPEC II säätäminen
GREDDY PROFEC B SPEC II säätäminen Päätin tehdä tällaisen ohjeen, koska jotkut ovat sitä kyselleet suomeksi. Tämä on vapaa käännös eräästä ohjeesta, joka on suunnattu Evoille (joka on koettu toimivaksi
LisätiedotValukappaleen ja valimoprosessin suunnittelu työsuojelun näkökulmasta. 6.2.2015 Jorma Aronen Metso Minerals Oy Tampereen valimo (Tevo Lokomo)
Valukappaleen ja valimoprosessin suunnittelu työsuojelun näkökulmasta 6.2.2015 Jorma Aronen Metso Minerals Oy Tampereen valimo (Tevo Lokomo) Metson vähimmäisturvallisuusvaatimusten kattamat aiheet INTERNAL
LisätiedotTYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA
TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus
LisätiedotKÄSIIN KOHDISTUVAN TÄRINÄN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN VALIMOTYÖSSÄ
Teknillinen korkeakoulu, koneenrakennustekniikan laitos Helsinki University of Technology, Department of Engineering Design and Production Espoo 2008 TKK-K-1/2008 KÄSIIN KOHDISTUVAN TÄRINÄN VAIKUTUSTEN
LisätiedotCABAS. Release Notes 5.4. Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely
Release Notes 5.4 CABAS Uusi kuvien ja dokumenttien käsittely Olemme päivittäneet ja nykyaikaistaneet CABASin kuvien ja dokumenttien käsittelyn. Nyt kuvia voi vetää hiiren osoittimella ja pudottaa ne kuvaluetteloon.
LisätiedotHenkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin
Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke
LisätiedotErgonomia työterveyden edistäjänä
Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen
LisätiedotOppilaan pikaopas. Project 2013 käyttöliittymä ja näkymät
1 Oppilaan pikaopas Project 2013 käyttöliittymä ja näkymät Kun avaat Project 2013 -ohjelman, näet ensimmäisenä pelkistetyn näkymän. Uusi Project 2013 voi auttaa projektinhallinnassa kuten esim. projektitietojen
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi
ATEX-direktiivit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX direktiivit ATEX-laitedirektiivi (Euroopan yhteisön direktiivi 94/9/EY) Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1
LisätiedotEUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA
EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA 2010-2011 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10. - 11.6.2010 Folkhälsan, Helsinki Hannu Stålhammar ylitarkastaja Teema Kunnossapitotyöntekijöiden
Lisätiedot1. ASIAKKAAN OHJEET... 2. 1.1 Varauksen tekeminen... 2. 1.2 Käyttäjätunnuksen luominen... 4. 1.3 Varauksen peruminen... 4
1. ASIAKKAAN OHJEET... 2 1.1 Varauksen tekeminen... 2 1.2 Käyttäjätunnuksen luominen... 4 1.3 Varauksen peruminen... 4 1.4 Omien tietojen muokkaaminen... 5 1.5 Salasanan muuttaminen... 5 2. TYÖNTEKIJÄN
LisätiedotKortinhaltijat joilla on maksukeskeytys Maksuryhmään liitettyjen kortinhaltijoiden lukumäärä, joiden maksut ovat tilapäisesti keskeytetty.
1(6) MAKSURYHMÄN HALLINTA Maksuryhmäkohtaiselle sivulle pääset klikkaamalla yksittäisen maksuryhmän nimeä verkkopalvelun etusivulla tai valitsemalla ryhmän Maksuryhmät - osion listalta. Sivun tiedot ja
LisätiedotLABORATORION LASKENTASOVELLUKSEN OHJE
LABORATORION LASKENTASOVELLUKSEN OHJE YLEISKUVAUS FFC:n laboratorion laskenta ja tietojen hallintasovelluksilla voit tehostaa ja varmistaa laboratoriosi tietojen käsittelyn. Sovellukset voidaan muokata
LisätiedotKlara Net laskentaohjelman käytön aloittaminen
Klara Net laskentaohjelman käytön aloittaminen Tässä pikaohjeessa kerrotaan miten Klara Netin käytön voi aloittaa kahdella eri tavalla: 1. Puhtaalta pöydältä ilman mallipohjaa 2. Käyttämällä oman hankkeen
LisätiedotRiittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4.
Riittävän hyvä - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä Helsinki 7.4.2016 Markku Rautio, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
LisätiedotTärinäntorjuntaohjelma -
Tärinäntorjuntaohjelma - Lentokenttien talvikunnossapitoon käytetyn työkonekaluston tärinän aiheuttamat terveysriskit Finavia Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Alkusanat... 3 Johdanto... 4 Käsitteet...
LisätiedotTärinäntorjuntaohjelma -
Tärinäntorjuntaohjelma - Rajavartiointiin käytettyjen moottorikelkkojen tärinän vaikutusten arviointi Rajavartiolaitos Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Alkusanat... 3 Johdanto... 4 Käsitteet... 4
LisätiedotPölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa
Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"
LisätiedotRiskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne
Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia
LisätiedotPaperiteollisuuden perustutkinto
Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin
LisätiedotLääkärin Terveyskansio Lähettävän lääkärin ohje
Lääkärin Terveyskansio Lähettävän lääkärin ohje Versio 1.0 / Cityterveys Oy Sisällysluettelo 1. Sisäänkirjautuminen... 3 1.1 Käyttäjätunnus ja salasana... 3 1.2 Kirjautuminen... 3 2. Lähetteen teko...
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotRAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO
1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 1. Arvioijat Tutkinnon
LisätiedotTIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO
TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO JOUNI HUOTARI 2005-2010 OLAP-OHJETEKSTIT KOPIOITU MICROSOFTIN OHJATUN OLAP-KUUTION TEKO-OHJEESTA ESIMERKIN KUVAUS JA OLAP-MÄÄRITELMÄ
LisätiedotSeuratiedote 2/09 LIITE 4
CSA-järjestelmä Johdantoa USGAn Course Rating -järjestelmässä todetaan: USGAn Course Ratingin ja Slope Ratingin määritysten tulee vastata olosuhteita kauden aikana, jolloin suurin osa kierroksista pelataan.
LisätiedotJouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta. Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä
OLAP-kuution teko Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä Tavoitteena on luoda OLAP-kuutio Northwind-tietokannan tilaustiedoista
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0386/168. Tarkistus. Helga Stevens ECR-ryhmän puolesta
15.4.2019 A8-0386/168 168 Johdanto-osan 10 kappale (10) On tarvetta varmistaa rajatyöntekijöiden ja muiden toisessa jäsenvaltiossa työskentelevien yhdenvertainen kohtelu varmistamalla, että rajatyöntekijät
LisätiedotAMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013
AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu
LisätiedotSisällys. 2 Aloittaminen. 4 Ominaisuudet esimiehet esimerkissä. 5 Työajan mobiilikirjaus
Sisällys 2 Aloittaminen 2 Ominaisuudet tuotantotyöntekijä esimerkissä 3 Ominaisuudet toimistotyöntekijä esimerkissä 4 Ominaisuudet esimiehet esimerkissä 5 Ominaisuudet pääkäyttäjänä 5 Työajan mobiilikirjaus
LisätiedotRAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO
1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 2 1. Arvioijat Tutkinnon
LisätiedotEMO. Espoon musiikkiopisto EMO EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA
EMO Espoon musiikkiopisto EMO EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA Tiivistelmä Yleistä MTO on tehty meluasetuksen VNA85/2006 perusteella ja
LisätiedotJärvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi
Tilastotiedettä Tilastotieteessä kerätään tietoja yksittäisistä asioista, ominaisuuksista tai tapahtumista. Näin saatua tietoa käsitellään tilastotieteen menetelmin ja saatuja tuloksia voidaan käyttää
Lisätiedoteage maisterivalinnan hakukohteen akateemisen arvioijan koulutus
eage maisterivalinnan hakukohteen akateemisen arvioijan koulutus Page 1 Mari Riihiaho 16.3.2011 Kirjautuminen ja käyttöoikeudet Järjestelmään kirjaudutaan Aalto tunnuksella (käyttäjätunnus ja salasana)
LisätiedotKVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA
11.4.2014 Sivu 1/6 Tilaaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230 13101 Hämeenlinna Hanke: Mustiala Uusi Navetta KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230,
LisätiedotAutokunto-ohjelmiston käyttöohjeet
Autokunto-ohjelmiston käyttöohjeet Koskilinjat Oy Panu Toropainen SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...I 1. TÖIHIN SISÄÄN JA ULOS KIRJAUTUMINEN...1 1.1. Työlle kirjautuminen...2 1.2. Vikailmoituksen tekeminen...5
LisätiedotTik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu KÄYTTÖOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOHJE LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001
LisätiedotKemialliset tekijät työpaikoilla
Kemialliset tekijät työpaikoilla Jyväskylä 4.10.2018 1 Viranomainen valvoo sekä ohjaa ja neuvoo Työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta Kemiallisten altisteiden hallinta on osa työolojen
LisätiedotBLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ
BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN
LisätiedotAlkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,
LisätiedotYHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015
YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä
LisätiedotTyöhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi
Työhön perehdyttäminen Sari Anetjärvi Perehdyttämisen lähtökohta Työhön perehdyttäminen on tärkeä osa rekrytointiprosessia. Perehdyttämisen avulla turvataan organisaation toiminnan sujuvuus ja laadukkuus
LisätiedotLUONNOS USEIN ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ KÄSIIN KOHDISTUVASTA TÄRINÄSTÄ SISÄLTÖ 1. TERVEYSHAITAT. Mitä on käsiin kohdistuva tärinä?
1(8) USEIN ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ KÄSIIN KOHDISTUVASTA TÄRINÄSTÄ SISÄLTÖ 1. TERVEYSHAITAT... 1 Mitä on käsiin kohdistuva tärinä?... 1 Mitä terveysvaikutuksia tärinä voi aiheuttaa?... 1 Mitä vaikutuksia
LisätiedotG. Teräsvalukappaleen korjaus
G. Teräsvalukappaleen korjaus Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kuva 247. Teräsvalukappaletta korjaushitsataan Tig-menetelmällä Hitsaamiseen teräsvalimossa liittyy monenlaisia hitsausmetallurgisia kysymyksiä,
LisätiedotAsiointipalvelun ohje
Asiointipalvelun ohje Yleistä 1. Kirjautuminen 2. Yhteystiedot 3. Vastaustavan valinta 1. Yleistä 2. Palkkatietojen lataaminen tiedostosta 4. Lomake 1. Yleistä 2. Linkit ja vastaajan tiedot 3. Lomakekäsittely
LisätiedotKuva 104. Kehysten muotoilu. Kuva 105. Kehässä hiekkalistat
10. Kaavauskehykset Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kaavauskehysten päätehtävä on pitää sullottu muotti koossa. Muotin muodostaa useimmiten kaksi päällekkäin olevaa kehystä, joiden
LisätiedotLiveseuranta (1/9) Suomen Palloliiton Tampereen piiri
Liveseuranta (1/9) Kotijoukkue kirjautuu järjestelmään omalla joukkuekoodillaan Joukkue- /seuratunnus -kohdasta. Kirjoita joukkueesi tunnus siihen ja paina Kirjaudu -kohdasta. Tunnukset ovat joukkuekohtaisia
LisätiedotPipfrog AS www.pipfrog.com. Tilausten hallinta
Tilausten hallinta Tilausten hallinta Tilausten hallinnassa on neljän tyyppisiä dokumentteja: Tilaukset, laskut, lähetykset ja hyvityslaskut, Tilaus on ensimmäinen dokumentti, jonka joko ostaja on luonnut
LisätiedotHENKILÖLISTA-PALVELU Käyttöohjeet versio 13.5.2013
HENKILÖLISTA-PALVELU Käyttöohjeet versio 13.5.2013 Henkilölista -palvelu 1 Sisältö 1. Veronumerolaki ja raportointi... 2 2. Henkilölista-palvelun sisältö... 2 2.1. Palvelun käyttötarkoitus ja hyödyt...
LisätiedotYhdessä työtä tehden - hanke. Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011
Yhdessä työtä tehden - hanke Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011 Taustaa Hanke pohjautuu hollantilaiseen tutkimukseen: Kroonisesta epäspesifistä selkäkivusta aiheutuvan työkyvyttömyyden
LisätiedotTYÖNTEKIJÄN KÄYTTÖOHJEET - SOKU
TYÖNTEKIJÄN KÄYTTÖOHJEET - SOKU ETUSIVU Kun tulet SOKU-järjestelmän (SOKU) etusivulle, näet listan avoimista työpaikoista. Yläpalkissa mustalla ympyröitynä on Kirjaudu-nappi Kun klikkaat sitä, pääset kirjautumissivulle.
LisätiedotLäsnätyön juridiikka
Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0386/189. Tarkistus. David Casa, Sven Schulze PPE-ryhmän puolesta
10.4.2019 A8-0386/189 189 Johdanto-osan 10 kappale (10) On tarvetta varmistaa rajatyöntekijöiden ja muiden toisessa jäsenvaltiossa työskentelevien yhdenvertainen kohtelu varmistamalla, että rajatyöntekijät
LisätiedotLiittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös
Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)
Lisätiedot1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5
LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5
LisätiedotKäyttöasetus potilassiirtojen
Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen
LisätiedotTUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014
Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen
LisätiedotTULOSPALVELUN OTTELUSEURANTA
TULOSPALVELUN OTTELUSEURANTA TULOSPALVELU https://taso.palloliitto.fi/taso/login.php YLEISTÄ - Tilastointi tapahtuu TASO-järjestelmässä - Kirjautuminen TASO-järjestelmään tapahtuu kotijoukkueen omilla
LisätiedotEU-vaatimustenmukaisuusvakuutus, CE-merkintä ja siirtymäaika
EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus, CE-merkintä ja siirtymäaika Pirje Lankinen 1 EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus (Art. 15) vakuutuksessa on ilmoitettava, että liitteessä II olevien sovellettavien olennaisten
LisätiedotProsenttikäsite-pelin ohje
1(5) Prosenttikäsite-pelin ohje Yksi neljäsosa kakkua Tässä pelissä opitaan yhdistämään * murtoluvun kuva ja sanallinen kuvaus sekä murtolukumerkintä * murto- ja desimaali- sekä %-luvun merkinnät. 0,25
LisätiedotKYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
LisätiedotEN 1090-1 Kantavat teräsrakenteet. Hitsauskoordinoijan ohjekirja. Innover. Innovator Network Oy innover@ innover.fi
EN 1090-1 Kantavat teräsrakenteet Hitsauskoordinoijan ohjekirja innover@ innover.fi Innover Alkusanat Tämän dokumenttikokoelman tarkoitus on opastaa yritystäsi CE- merkintäprojektissa laatimamme FPC järjestelmän
LisätiedotJanne Göös Toimitusjohtaja
Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen
LisätiedotKäyttöohje Työturvallisuuskeskus RASSI Riskien arviointi sähköaloille Sisällys Yleistä Liitynnät Sovellusympäristö
Käyttöohje 1 (7) RASSI Riskien arviointi sähköaloille Sisällys Yleistä...1 Liitynnät...1 Sovellusympäristö...1 Rassin käyttö...2 Riskien arviointi...3 Riskitarkastelu, vaaraluettelon teko...4 Riskitarkastelu,
LisätiedotJOYETECH EVIC VT KÄYTTÖOHJE
JOYETECH EVIC VT KÄYTTÖOHJE 1/7 KUINKA KÄYTTÄÄ? Virta päälle/pois Paina käyttökytkintä viisi kertaa nopeassa tahdissa käynnistääksesi laitteen. Paina käyttökytkintä viisi kertaa nopeassa tahdissa sulkeaksesi
LisätiedotUuden työ- tai mittavälineen luominen tietokantaan
Sivu:1(12) Työ- ja mittaväline-tietokanta löytyy serveriltä APPL14.DE.ABB.COM/SRV/ABB Tarvitset read-oikeudet tietokannan tarkasteluun ja editor mainusers-oikeudet tietokannan muokkaukseen. Jos tarkoituksenasi
LisätiedotIrman käyttöohje Tunturisuunnistajille
Irman käyttöohje Tunturisuunnistajille Tämä ohje on tarkoitettu niille suunnistajille joilla ei ole koskaan ollut nk. lisenssiä. Mikäli sinulla on joskus ollut lisenssi, niin ohjeet Irman käyttöön löytyvät
LisätiedotMääräys 1/2011 1/(8) Dnro xxxx/03.00/2010 28.12.2010. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi. Valtuutussäännökset
Määräys 1/2011 1/(8) Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi Valtuutussäännökset Kohderyhmät Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 7 ja 13. Terveydenhuollon
LisätiedotKOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.7.2018 C(2018) 4543 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) /, annettu 18.7.2018, eurooppalaisen luokituksen taitojen, osaamisen ja ammattien luettelon hyväksymisestä ja
LisätiedotMääräys 1/2011 1 (9) Dnro 2026/03.00/2011 18.3.2011. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi. Valtuutussäännökset
Määräys 1/2011 1 (9) Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 7 ja 13. Terveydenhuollon
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta
LisätiedotRyhmäkirjeen hyödyntäminen
Ryhmäkirjeen hyödyntäminen hannele.rajaniemi@jyu.fi konkkola@cc.jyu.fi Sisältö Joukkokirje-toiminnon (Wordin ja Excelin yhteiskäytön) periaatteet Excel tietolähteenä tutuksi (valmis harjoitustiedosto)
LisätiedotOhjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten
Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet riskinarvioinnista ja tietyn tyyppisten strukturoitujen yhteissijoitusyritysten kokonaisriskin laskennasta ESMA/2012/197
LisätiedotCE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA
TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.
LisätiedotElisa Puheratkaisu Vakio Pääkäyttäjän ohjeet
Elisa Puheratkaisu Vakio Pääkäyttäjän ohjeet Oma Elisa -palvelu Vaihderatkaisun hallinta Koska sovellusta kehitetään jatkuvasti, pidättää Elisa Oyj oikeudet muutoksiin. Sovelluksessa saattaa olla toiminteita
LisätiedotValukappaleiden puhdistus
Valukappaleiden puhdistus Lähteet: "Valaminen valmistusmenetelmänä", TKK-VAL 1/2000; Tuomo Tiainen - "Valimotekniikan perusteet" Valukappaleiden puhdistuksella tarkoitetaan työvaiheita, joiden aikana:
LisätiedotTekstinkäsittelystä II. Tekstinkäsittelyohjelmien edistyneempiä piirteitä Tuki ryhmätyölle
Tekstinkäsittelystä II Tekstinkäsittelyohjelmien edistyneempiä piirteitä Tuki ryhmätyölle Edistyneempiä piirteitä Harjoituksen 5 avulla käsitellään o Kieleen liittyvät apuvälineet tekstin tavutus tekstin
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä
LisätiedotTalonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.
TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun
Lisätiedot1 PIKAOHJE... 3 1.1 SELAA AIKOJA... 3 1.2 PALAUTE... 3 1.3 AJANVARAUS... 3 1.4 VARAUKSEN TARKASTELU... 3 1.5 VAHVISTA LÄHTÖÖN OSALLISTUMINEN...
KÄYTTÖOHJE JÄSENET 1 PIKAOHJE... 3 1.1 SELAA AIKOJA... 3 1.2 PALAUTE... 3 1.3 AJANVARAUS... 3 1.4 VARAUKSEN TARKASTELU... 3 1.5 VAHVISTA LÄHTÖÖN OSALLISTUMINEN... 4 1.5.1 Vahvista lähtöön osallistuminen
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotPALAUTUKSEN PERUSTOIMINNALLISUUDEN KUVAUS
PALAUTUKSEN PERUSTOIMINNALLISUUDEN KUVAUS Palautuksen tekemiseen liittyvät seuraavat vaiheet: Sovi asiakkaan kanssa tuotteen palautuksesta haluamallasi tavalla Varmista, että asiakkaan sähköpostiosoite
LisätiedotTietokannan luominen:
Moodle 2 Tietokanta: Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia, linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat,
LisätiedotKAAVAT. Sisällysluettelo
Excel 2013 Kaavat Sisällysluettelo KAAVAT KAAVAT... 1 Kaavan tekeminen... 2 Kaavan tekeminen osoittamalla... 2 Kaavan kopioiminen... 3 Kaavan kirjoittaminen... 3 Summa-funktion lisääminen... 4 Suorat eli
Lisätiedot1. Kalenterin omistajan käyttöohje
1. Kalenterin omistajan käyttöohje 1.1. Kielen vaihtamien Ajanvarausjärjestelmässä kielen vaihtaminen tapahtuu painamalla sivun ylälaidassa olevia lippuja. 1.2. Kirjautuminen Kirjautumissivulla käyttäjä
LisätiedotMeeting Plannerin käyttöohje
Meeting Plannerin käyttöohje Näytteilleasettaja & Yhteistyökumppani Sisällysluettelo Näytteilleasettajat ja yhteistyökumppanit... 2 Sisään kirjautuminen... 2 Järjestelmän etusivu... 2 Peruskäyttäjien näkymät...
LisätiedotPUTOAMISSUOJAUKSEN SUUNNITTELU
PUTOAMISSUOJAUKSEN SUUNNITTELU LAINSÄÄDÄNTÖ - Putoamissuojausta koskeva lainsäädäntö edellyttää työnantajalta toimenpiteitä putoamistapaturmien estämiseksi, jos työntekijä työskentelee yli 2 metrin korkeudella
Lisätiedot