RAAHEN SATAMAN LAPALUODON SATA- MANOSAN KAAVA-ALUEEN RAKENNETTA- VUUSSELVITYS, Raahe

Transkriptio

1 Raahen kaupunki Tekninen palvelukeskus Ruskatie Pattijoki RAAHEN SATAMAN LAPALUODON SATA- MANOSAN KAAVA-ALUEEN RAKENNETTA- VUUSSELVITYS, Raahe

2 SaL, EiN SISÄLLYS 1. JOHDANTO Toimeksianto 1 2. TEHDYT TUTKIMUKSET Maastotutkimukset Laboratoriotutkimukset 2 3. MAASTO - JA YMPÄRISTÖOLOSUHTEET TUTKIMUSALUEELLA Pinnanmuodostus ja nykyiset rakennukset Putkijohdot, kaapelit ja ilmajohdot Yleiskuivanapito 3 4. POHJASUHTEET TUTKIMUSALUEELLA 4 5. RAKENNETTAVUUS Yleiskuvaus tutkimusalueesta Yleisohjeet perustamisesta Alue I Alue II Alue III Routasuojaus ja salaojitus Piha - ja liikennealueet Kunnallistekniikka Kuivatus POHJARAKENNUSTYÖN SUORITUSOHJEET Maarakennustyöt Paalutustyöt YHTEENVETO JA JATKOTOIMET 13

3 SaL, EiN SATAMAN RAKENNETTAVUUSSELVITYS, Raahe 1. JOHDANTO 1.1. Toimeksianto Raahen kaupungin teknisen palvelukeskuksen toimeksiannosta Pöyry Finland Oy on tehnyt Raahen sataman Lapaluodon satamanosan kaava-alueen maaperätutkimukset ja rakennettavuusselvityksen. Maastotutkimukset tehtiin helmikuussa Tutkimuspaikka sijaitsee Raahen kaupungissa, Lapaluodossa, rautatien, Lapaluodontien sekä Aittalahden väliin jäävällä alueella. Tutkimusalueelle suunnitellaan kaava-aluetta, johon rakennetaan teollisuusrakennuksia ja varastorakennuksia. Pohjatutkimukset tehtiin kaavaluonnoksen perusteella koko alueelle. Tutkimuspisteväli on noin 100 m. Rakennettavuusselvityksen tavoitteena oli tutkia yleispiirteisesti tutkimusalueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleisohjeet perustamisesta.

4 SaL, EiN TEHDYT TUTKIMUKSET 2.1. Maastotutkimukset Maastotutkimuksina tutkimuskohteessa on tehty - tutkimuspisteiden paikalleen mittaus ja vaaitus, - painokairauksia yhteensä 29 tutkimuspisteessä, - häiriintyneiden maanäytteiden otto yhteensä 5 tutkimuspisteestä, - pohjavesihavainnointi 3 tutkimuspisteessä. Tutkimuspisteet on sidottu koordinaattijärjestelmään KKJ24. Korkeusjärjestelmä on N60. Tutkimusalue ja tutkimuspisteiden sijainti on esitetty pohjatutkimuskartassa /1. Pohjatutkimustulokset on esitetty pohjatutkimusleikkauksissa / Laboratoriotutkimukset Häiriintyneitä maanäytteitä on otettu 5 tutkimuspisteestä yhteensä 26 kpl. Häiriintyneille maanäytteille on määritetty vesipitoisuus ja näytteet on tulkittu silmämääräisesti. Suunnittelijan valitsemille kolmelletoista (13) näytteelle on tehty rakeisuusmääritys maalajien ja maakerrosjaon selvittämiseksi. Laboratoriotutkimusten tulokset on esitetty pohjatutkimusleikkauksissa /2 9.

5 SaL, EiN MAASTO - JA YMPÄRISTÖOLOSUHTEET TUTKIMUSALUEELLA 3.1. Pinnanmuodostus ja nykyiset rakennukset Tutkimusalue rajautuu luoteessa Raahen sataman rautatiehen, koillisessa Lapaluodontiehen ja kaakossa Aittalahteen. Tutkimusalueen eteläpuolella on öljysatama ja Raahe Steelin masuunikuonan käsittelyalue (läjitysalue). Tutkimusalueen länsi- ja etelälaidalla kasvaa havupuustoa. Tutkimusalueen pohjoisosassa on läjitysaluetta, itäosastaan tutkimusalue on vesijättömaata. Tutkimusalueen eteläosassa on Finnsementti Oy:n toimi- ja tuotantotiloja. Ristikarinkatu on Finnsementin tulotie Öljysatamatieltä. Maanpinta sijaitsee rautatien vierellä tasossa +1,90 3,50 ja laskee länteen Aittalahteen päin tasovälille +0,3 +0,9. Tutkimusalueen eteläosassa, nykyisen Finnsementti Oy:n rakennuksen lähistöllä maanpinta sijaitsee tasovälillä +4,0 5,3. Tutkimusalueen keskiosassa on suurehko itä-länsisuuntainen avo-oja. Radan kohdalla ojassa on rumpu. Öljysatamankadun kohdalla on silta Putkijohdot, kaapelit ja ilmajohdot Tutkimusten yhteydessä ei ole määritetty kaapeleiden eikä putkijohtojen tarkkaa sijaintia. Putkijohtojen ja kaapeleiden sijainti selvitetään ja tarvittavat siirrot sekä uudet linjaukset suunnitellaan kunnallisteknisen suunnittelun yhteydessä kaavoituksen edetessä Yleiskuivanapito Tutkimusalueen pintavesien kuivatus tapahtuu pintavesivaluntana avo-ojiin ja Aittalahteen päin sekä osittain myös imeytymällä vajovedeksi pohjamaahan. Pohjavesivirtaus tutkimusalueella tapahtuu tutkimusalueen keskivaiheilla sijaitsevan suurehkon ojan suuntaan. Oja laskee edelleen Someronlahteen. Tutkimusaikana pohjavedenpinnan taso oli tutkimusalueen pohjoisosassa +0,34 ja eteläosassa +0,47 eli noin 2,5 m maanpinnasta. Tontin keskivaiheilla pohjavedenpinta oli tasossa +0,16 eli 0,6 m maanpinnasta. Merivesipinta vaihtelee noin tasovälillä N60-1,58 (alivesi NW) N60 +1,33 (ylivesi HW). Meriveden keskivesi MW on noin tasossa N60-0,29.

6 SaL, EiN POHJASUHTEET TUTKIMUSALUEELLA Maanpinta sijaitsee länsiosassa rautatien vierellä tasossa +1,90 +3,50 ja laskee itään Aittalahteen päin tasoon +0,3 +0,9. Tutkimusalueen eteläosassa, nykyisen Finnsementti Oy:n alueella maanpinta kohoaa tasoon +4,0 +5,3. Tutkimusalueen lounais- ja länsipuolella sijaitsee moreeniharjanne. Moreeniharjanteen länsipuolella on veteen kerrostuneita pehmeitä sulfidisilttikerrostumia ja löyhää hiekkaa. Maakerrosjako on tutkimusalueella yleispiirteissään seuraava: - Läjitysalueella täyttömaita 0 3,0 m - pintamaakerrokset; humus ja tutkimusaikana routaantunut pintamaa ~0,5 m paksuna kerroksena. - löyhä silttinen hiekka ja hiekkainen siltti; kerrospaksuus kasvaa Aittolahteen päin 1,5 5,0 metriin ja tutkimusalueen keskivaiheilla paksuimmillaan noin 10 metriin. - löyhien maakerrosten alla esiintyy paikoitellen löyhä-keskitiivis silttinen hiekka ja hiekkainen siltti, - tiivis silttinen hiekkamoreeni ja hiekkainen silttimoreeni (pohjamuodostuma). Tutkimusalueella maanäytetutkimusten perusteella maakerrokset ovat routivia tai erittäin routivia. Pohjoisosaan läjitetyt maakerrokset ovat routivia moreeneja ja osittain routivaa hiekkaista silttiä. Pohjavesivirtaus tutkimusalueella tapahtuu tutkimusalueen keskivaiheilla sijaitsevan suurehkon ojan suuntaan. Oja laskee edelleen Someronlahteen. Tutkimusaikana pohjavedenpinnan taso oli tutkimusalueen pohjoisosassa +0,34 ja eteläosassa +0,47 eli noin 2,5 m maanpinnasta. Tontin keskivaiheilla pohjavedenpinta oli tasossa +0,16 eli 0,6 m maanpinnasta. Pohjatutkimustulokset ja niiden perusteella tulkitut maakerrosrajat on esitetty pohjatutkimusleikkauksissa /2...9.

7 SaL, EiN RAKENNETTAVUUS 5.1. Yleiskuvaus tutkimusalueesta Tutkimusalueen lounais- ja länsipuolella sijaitsee moreeniharjanne, jossa sijaitsee mm. Raahen sataman rautatie. Moreeniharjanteen länsipuolella on alavahkoa vesijättömaata ja veteen kerrostuneita pehmeitä sulfidisilttikerrostumia ja löyhää hiekkaa. Tutkimusalue on alavahkoa merenrannan läheisyydessä olevaa aluetta. Jos tulvarajana pidetään tasoa HW+1 m (=N60+2,33), sijaitsee suuri osa tutkimusalueesta tulva-alueella. Lisäksi alueella on tehty maanläjitystä, joka on rakentamisen kannalta riskialuetta ja edellyttää aina täyttömaakerrosten laadun tutkimista (myös likaantuneisuusselvitys) ja sen selvittämistä, onko vanhat humusmaat ym. pintamaat jätetty täytön alle. Tutkimusalueella maanäytetutkimusten perusteella maalajit ovat routivia tai erittäin routivia. Tuulen tai aallokon vaikutuksesta lajittuneita rantamuodostuman hiekkoja ei ole havaittu. Tutkimustulosten perusteella tutkimusalue voidaan jakaa rakennettavuuden kannalta kolmeen erilaiseen osa-alueeseen, jotka on esitetty tutkimuskartassa /1: Alue I tutkimusalueen lounaisosa - on rakentamiseen hyvin soveltuva alue. Pohjamaa on pääosin tiivistä moreenia. Alue II tutkimusalueen luoteisosa - on rakentamiseen kohtalaisesti soveltuva alue. Alueella on pintaosissa löyhiä maakerroksia, jotka voidaan tarvittaessa poistaa massanvaihtokaivuna. Alue III tutkimusalueen keski- ja länsiosa on rakentamiseen huonosti soveltuva alue. Alue on pääosin tulva-aluetta ja alueella esiintyy täyttömaakerroksia ja alueella on voimakkaasti kokoonpuristuvia silttisiä maakerroksia.

8 SaL, EiN Yleisohjeet perustamisesta Alue I Alue I on rakentamiseen hyvin soveltuva alue. Alue sijoittuu pääosin moreenisen harjanteen alueelle. Maanpinnan korkeus on tason HW+1 m yläpuolella. Luonnonmaakerrokset alueella ovat routivia hiekka- ja silttimoreeneja. Alueella ei esiinny löyhiä silttisiä maakerroksia. Alueella I rakennusten ja rakenteiden perustaminen voidaan tehdä maanvaraisesti anturaperustuksilla. Maanvaraisesti perustettaessa anturaperustusten sallittuna pohjapaineena voidaan alustavasti käyttää psall=200 kpa, kun perustussyvyys on vähintään 0,6 m ja psall=300 kpa, kun perustussyvyys on vähintään 1,2 m. Perustamistapa varmistetaan hankekohtaisesti tehtävien täydentävien pohjatutkimusten tulosten perusteella ja valinnan tekee aina ao. hankkeen pohjarakennussuunnittelija. Kaikki humuspitoiset pintamaat poistetaan rakennusten ja perustusten alueelta sekä liikennealueilta. Perustusten alle tehdään 0,3 0,5 m paksu pohjaveden kapillaarisen nousun katkaiseva alustäyttö. Lattiatason alueella I tulee sijaita vähintään noin 0,5 m nykyisen maanpinnan yläpuolella. Minimilattiataso on vähintään HW +1,5 m eli noin taso +3,0. Pohjasuhteiden ja pohjavesiolosuhteiden perusteella rakennuksiin voidaan tehdä maanalaisia tiloja, mutta maanalaisten tilojen rakentaminen vaatii pysyvän pohjaveden alennuksen salaojituksella. Tulvimisvaaran vuoksi maanalaisten tilojen rakentaminen ei ole välttämättä taloudellista, jos lattiataso joudutaan sijoittamaan tason +1,5 alapuolelle. Lisäpohjatutkimukset Alueella on tehtävä aina hankekohtaiset täydentävät pohjatutkimukset ja perustustavan päättää ao. hankkeen pohjarakennussuunnittelija.

9 SaL, EiN Alue II Alue II on rakentamiseen kohtalaisesti soveltuva alue. Alue sijoittuu pääosin moreenisen harjanteen alueelle, jossa moreenin päällä esiintyy löyhiä ja keskitiiviitä silttisiä maakerroksia ja osittain täyttömaakerroksia. Luonnonmaakerrokset sekä alueen pohjoisosaan läjitetyt massat ovat routivia. Alueella II rakennusten ja rakenteiden perustaminen voidaan tehdä seuraavilla vaihtoehtoisilla perustustavoilla: - perustaminen maanvaraisesti anturaperustuksilla massanvaihdon varaan. - perustaminen anturaperustuksilla maanvaraisesti esikuormitusta käyttäen. Maanvaraisesti perustettaessa massanvaihtoa käyttäen anturaperustusten sallittuna pohjapaineena voidaan alustavasti käyttää psall=200 kpa, kun perustussyvyys on vähintään 0,6 m ja psall=300 kpa, kun perustussyvyys on vähintään 1,2 m. Raskaiden rakenteiden sekä painumille arkojen rakenteiden yhteydessä on selvitettävä, onko tarvetta perustaa paaluille. Perustamistapa valitaan hankekohtaisesti tehtävien täydentävien pohjatutkimusten tulosten perusteella ja valinnan tekee aina ao. hankkeen pohjarakennussuunnittelija. Kaikki humuspitoiset pintamaat sekä täyttömaat poistetaan rakennusten ja perustusten alueelta sekä liikennealueilta. Perustusten alueelta poistetaan löyhät silttimaat ja perustusten alle tehdään vähintään 0,5 m paksu pohjaveden kapillaarisen nousun katkaiseva alustäyttö kalliomurskeesta tms.. Lattiatason alueella II tulee sijaita vähintään noin 0,5 m nykyisen maanpinnan yläpuolella. Minimilattiataso on vähintään HW +1,5 m eli noin taso +3,0. Pohjasuhteiden ja pohjavesiolosuhteiden perusteella rakennuksiin voidaan tehdä maanalaisia tiloja, mutta maanalaisten tilojen rakentaminen vaatii pysyvän pohjaveden alennuksen salaojituksella. Tulvimisvaaran vuoksi maanalaisten tilojen rakentaminen ei ole välttämättä taloudellista, jos lattiataso joudutaan sijoittamaan tason +1,50 alapuolelle. Lisäpohjatutkimukset Alueella on tehtävä aina hankekohtaiset täydentävät pohjatutkimukset ja perustustavan päättää ao. hankkeen pohjarakennussuunnittelija.

10 SaL, EiN Alue III Alue III on rakentamiseen huonosti soveltuva alue. Alue on pääosin tulvaaluetta (maanpinnan korkeus <HW+1 m), alueella esiintyy täyttömaakerroksia ja alueella on voimakkaasti kokoonpuristuvia silttisiä maakerroksia. Täyttömaakerrokset ja luonnonmaakerrokset alueella ovat routivia. Alueella III rakentaminen sekä rakennusten ja rakenteiden perustaminen voidaan tehdä seuraavilla vaihtoehtoisilla perustustavoilla: - rakennus- ja piha-alueilla tehdään esirakentaminen siten, että täyttömaat ja humusmaat sekä osalla aluetta löyhät silttimaat massanvaihtokaivuna poistetaan ja korvataan kerroksittain tiivistetyllä kitkamaalla. - varataan painuma-aikaa vähintään noin 0,5-1 vuosi ennen rakentamista - perustaminen maanvaraisesti anturaperustuksilla esikuormitusta ja/tai massanvaihtoa käyttäen - raskaat ja/tai painumille arat rakenteet perustetaan pääsääntöisesti lyöntipaaluilla. Maanvaraisesti perustettaessa esikuormitusta ja osalla aluetta massanvaihtoa käytettäessä anturaperustusten sallittuna pohjapaineena voidaan alustavasti käyttää psall= kpa. Perustussyvyys tulee olla keveissä rakenteissa ja pientalotyyppisissä rakennuksissa vähintään 0,6 m ja raskaammissa rakenteissa vähintään 1 m. Paaluperustukset suunnitella Lyöntipaalutusohjeiden RIL ( LPO- 2005) paalutusluokan II mukaan. Paalupituus on alustavasti L=6 15 m. Perustamistapa valitaan hankekohtaisesti tehtävien täydentävien pohjatutkimusten tulosten perusteella ja valinnan tekee aina ao. hankkeen pohjarakennussuunnittelija. Kaikki humuspitoiset pintamaat ja täyttömaat poistetaan rakennusten ja perustusten alueelta sekä liikennealueilta. Perustusten alle tehdään vähintään 0,5 m paksu pohjaveden kapillaarisen nousun katkaiseva alustäyttö kalliomurskeesta tms.. Lattiatason alueella III tulee sijaita vähintään tasossa HW +1,5 m eli noin tasossa +3,0. Pohjasuhteiden ja pohjavesiolosuhteiden perusteella rakennuksiin ei ole taloudellista tehdä maanalaisia tiloja, jos lattiataso joudutaan sijoittamaan tason +1,5 alapuolelle. Lisäpohjatutkimukset Alueella on tehtävä aina hankekohtaiset täydentävät pohjatutkimukset ja perustustavan päättää ao. hankkeen pohjarakennussuunnittelija.

11 SaL, EiN Routasuojaus ja salaojitus Routasuojaus Tutkimusalueella maakerrokset ovat routivia. Routimisolosuhteet tutkimusalueella ovat pääsääntöisesti keskivaikeat. Rakennukset ja rakenteet sekä rakennusten sisäänkäyntien portaat yms. suositetaan routaeristettäväksi, ellei niitä perusteta roudattomaan syvyyteen. Routasuojaus mitoitetaan VTT:n geotekniikan laboratorion julkaisun "Talonrakennuksen routasuojausohjeet" mukaan. Mitoittavana pakkasmääränä käytetään kerran 50 vuodessa toistuvaa pakkasmäärää, joka on alueella F50 = Kh. Mitoittavaa pakkasmäärää vastaava routimaton perustussyvyys on lämpimille rakennuksille seinälinjoilla 1,6 m ja nurkka-alueilla 2,1 m, ryömintätilojen yhteydessä seinälinjalla 1,9 m ja nurkissa 2,3 m. Kylmien rakennuksien routimaton perustussyvyys on 2,3 m. Välittömästi sisäänkäynteihin liittyvät portaat yms. routaeristetään. Routaeristys ulotetaan 1,5 m...2 m eristettävän rakenteen ulkopuolelle. Routaeristeenä käytetään eristettä, jonka puristuslujuus on vähintään 100 kn/m 2, ja jonka vedenimeytyminen on 2-tilavuus- %. Mikäli routaeristys sijoittuu liikennealueelle, tulee eristeen puristuslujuuden olla suurempi (vähintään 300 kn/m 2 ). Routaeristys mitoitetaan VTT:n julkaisun Talonrakennuksen routaeristysohjeet mukaisesti. Kylmissä, matalaan perustettavissa rakennuksissa ja rakenteissa routaeristys sijoitetaan yhtenäisenä koko rakennuksen alle. Siirtymäkiilasyvyys on 1,9 m ja siirtymäkiilakaltevuus 1:10. Liikennealueiden yhteyteen tehtävien kevytrakenteisten autokatosten routasuojausta voidaan keventää siten, että autokatoksen ja ympäröivän asfalttialueen routanousuero pienenee. Mikäli autokatoksille hyväksytään routanousuja, on perustuksiin tehtävä liikuntasaumoja rakenteellisten vaurioiden ehkäisemiseksi. Eristeiden alle tehdään vähintään 0,3 m paksu pohjaveden kapillaarisen nousun katkaiseva täyttö hiekasta tms., jonka kapillaarinen nousukorkeus on < 0,3 m. Salaojitus Rakennukset ja rakenteet suositetaan salaojitettavan, mikäli pohjavedenpinnan etäisyys lattiatasosta on < 2 m. Kaikki maanalaiset tilat salaojitetaan ja maan-paineseinien ulkopintaan asennetaan pato/salaojalevyt.

12 SaL, EiN Mikäli perustukset ovat pohjavedenpinnan alapuolella, on kosteuden kapillaarinen nousu ja imeytyminen rakenteisiin estettävä kosteuskatkaisulla tms. Salaojitustason tulee sijaita vähintään 1 m lattiatason alapuolella, maanalaisissa tiloissa vähintään 0,5 m lattiatason alapuolella ja matalaan perustettaessa vähintään 0,1 m perustustason alapuolella. Salaojien ympärille asennetaan salaojitusmateriaalia vähintään 0,2 m. Kattovedet kerätään kattovesijärjestelmällä sadevesiviemäreihin. Pintavedet ohjataan maastokallistuksin pois rakennusten vierustoilta. Pintavesikuivatus järjestetään pintavesiviemäreillä ja kallistuksin kuivatusojiin Piha - ja liikennealueet Pihan ja liikennealueiden rakennekerrosten paksuus määrätään jatkosuunnittelun aikana katu- ja tiesuunnitteluohjeiden mukaisesti, toisaalta kantavuusvaatimusten mukaan ja toisaalta liiallisen routimisen estämiseksi. Tutkimusalueen pintamaa on pääosin routivaa silttistä hiekkaa ja erittäin routivaa hiekkaista silttiä. Ohjeen Tierakenteen suunnittelu (TIEH ) mukaan silttisen hiekan kelpoisuusluokka on H4. Tällöin hiekan routaturpoama t = 12 % (märät olosuhteet) ja E-moduuli 20 MPa. Alusrakenneluokka on uh. Pyrittäessä kantavuusvaatimukseen MN/m2 kantavan kerroksen päältä (katuluokat 4 ja 5) tarvittava kokonaiskerrospaksuus on noin 1,35 m, kun sallittuna routanousun suuruutena käytetään 50 mm. Erittäin routivan hiekkaisen siltin kelpoisuusluokka on U1. Tällöin kuivan siltin routaturpoamakerroin t = 16 % ja E-moduuli 20 MPa. Alusrakenneluokka on ui. Pyrittäessä kantavuusvaatimukseen MN/m2 kantavan kerroksen päältä (katuluokat 4 ja 5) ja tarvittava kokonaiskerrospaksuus on noin 1,60 m, kun sallittuna routanousun suuruutena käytetään 50 mm. Masuunihiekan käyttö tukikerroksessa on suotavaa, koska masuunihiekka parantaa rakenteen kantavuutta ja on hyvä routaeriste. Masuunihiekan käyttö on taloudellista erityisesti Raahen seudulla.

13 SaL, EiN Kunnallistekniikka 5.6. Kuivatus Jätevesiviemärit ja muut putkijohdot perustetaan roudattomaan syvyyteen. Kaivupohja tasataan ja poistetaan tarvittaessa kivet. Mikäli kaivu ulottuu yli 1 m pohjavesipinnan alapuolella, on varottava pohjamaan häiriintymistä ja varauduttava pohjaveden pumppaukseen. Mikäli pohjamaa häiriintyy, on putkijohtojen pohjalle tehtävä tasauskerros hiekasta tai alustäyttö murskeesta, joka erotetaan pohjamaasta suodatinkankaalla. Tarvittaessa on järjestettävä myös pohjaveden alennus. Rummut perustetaan vähintään 0,5 m paksun murskearinan avulla pohjamaan varaan. Murskearinan alle ja sivuille asennetaan suodatinkangas. Rummun viereen tehdään 1:5 siirtymäkiilat arinan alapinnasta tai siirtymäkiilasyvyydestä lähtien routanousujen tasaamiseksi. Silttisiä kaivumaita voidaan käyttää putkijohtokaivantojen täytössä ainoastaan viheralueilla. Talvityönä täyttöjä tehtäessä on varauduttava jälkipainumien korjaamiseen seuraavan kesäkauden jälkeen. Päällystettävien alueiden pintavesikuivatus järjestetään sadevesiviemäröinnillä ja kallistuksin avo-ojiin. Valumavesien poisjohtamiseksi piha-alueella maanpinta kallistetaan rakennuksista poispäin viettäväksi rakennuksen vieressä vähintään 3 m matkalla kaltevuudella 1:20 ja kauempana kaltevuudella 1:50 1:100.

14 SaL, EiN POHJARAKENNUSTYÖN SUORITUSOHJEET 6.1. Maarakennustyöt Humusmaat, pintamaat ja täyttömaat poistetaan rakennus - ja täyttöalueilta. kaivun yhteydessä on varmistuttava, että vanhojen täyttömaiden alla olevat humusmaat poistetaan rakennus- ja liikennealueilta. Rakentamiseen liittyvät kaivut tehdään pohjavesipinnan yläpuolella kaltevuudella 1:1 ja pohjavesipinnan alapuolella kaltevuudella 1:1,5. Kaivantojen kuivanapito tehdään pumppauskuopista pumppaamalla. Kaivun ulottuessa yli 2 m pohjaveden alapuolelle on varauduttava pohjaveden alennukseen. Erityisesti meren rantojen läheisyydessä pohjaveden alapuolista kaivua tulisi välttää. Massanvaihtotäytöt ja rakenteiden alustäytöt tehdään ohjeessa RIL Talonrakennuksen maarakenteet ja ohjeessa InfraRYL 2010 osa 1 Väylät ja alueet esitetyistä materiaaleista ja rakennusvalvontaviraston ohjeita ja määräyksiä noudattaen Paalutustyöt Tutkimusalueella paaluina voidaan käyttää teräsbetonisia lyöntipaaluja. Rakennettavuusselvityksen perusteella paaluja ei tarvitse jatkaa. Paalutustyössä noudatetaan Lyöntipaalutusohjeiden RIL (LPO- 2005) paalutusluokan II vaatimuksia. Paaluille perustaminen, paalujen tavoitetaso ja paalutustyöohjeet selvitetään kussakin hankkeessa pohjarakennussuunnittelijan toimesta.

15 SaL, EiN YHTEENVETO JA JATKOTOIMET Tutkimusalueella on routivia silttisiä täyttömaita, jotka on poistettava rakennus- ja liikennealueilta. Täyttömaiden laatu on selvitettävä tarvittaessa likaantuneisuusmäärityksin. Mikäli tulvarajana pidetään tasoa HW+1 m, on suuri osa tutkimusalueesta tulvarajan alapuolella. Rakentaminen näille alueille edellyttää laajojen täyttöjen tekemistä tonttikohtaisesti. Lopullisen rakentamisen korkeustason määrää rakennusvalvonta. Tutkimusalueella maanäytetutkimusten perusteella luonnonmaakerrokset ovat routivia tai erittäin routivia eikä tuulen tai aallokon vaikutuksesta lajittuneita hiekkoja ole havaittu. Alueella esiintyy voimakkaasti kokoonpuristuvia pehmeitä sulfidisilttikerrostumia. Tutkimuksen perusteena oleva tutkimuspisteväli 100 m on harva. Rakennettavuusselvityksessä annetut ohjeet perustamisesta ja pohjarakennustoimenpiteistä on tarkistettava hankekohtaisesti, kuten raportissa on edellytetty. Viimeistään rakennussuunnitteluvaiheessa on tehtävä täydentävät pohjatutkimukset hankekohtaisesti. Kussakin rakennushankkeessa tulee olla mukana pohjarakennussuunnittelijan. Oulussa 22.pnä maaliskuuta Sakari Lotvonen TkL, suunnittelupäällikkö geo- ja aluetekniikka Eija Nygård Ins. (AMK), suunnittelija geo- ja aluetekniikka Pöyry Finland Oy, Water and Environment Tutkijantie 2 A OULU Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus Tel Fax etunimi.sukunimi@poyry.com

16

17 2

18 3

19 4

20 5

21 6

22 7

23 8

24 9