Till riksdagens talman

Transkriptio

1 SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 182/2012 rd Ett fibernätsandelslags rätt att dra av mervärdesskatt Till riksdagens talman Regeringsprogrammet föreskriver att utbudet på och användningen av supersnabba bredband kommer att förbättras så att Finland blir ett ledande bredbandsland i Europa. Man främjar ibruktagandet av snabba bredbandsförbindelser i hela landet och påskyndar spridningen av fria trådlösa nätverk. Hushållens möjligheter att till ett skäligt pris kunna ansluta sig till och använda en snabb bredbandsförbindelse ska tryggas. De lokala fibernätsandelslagen och andra mindre aktörer har en mycket viktig roll i utvecklingen av ett heltäckande nationellt bredbandsnät. Dessa andelslag konkurrerar med övriga bredbandsleverantörer och deras verksamhet kan även i övrigt anses vara rörelsemässig. Med tanke på att andelslagens verksamhet är rörelsemässig, är det överraskande att skattemyndigheterna nu börjat skicka ut förfrågningar till fibernätsandelslagen gällande rätten att dra av mervärdesskatt. Skattemyndigheterna har enligt uppgift hänvisat till Högsta förvaltningsdomstolens avgörande 3585/2011. I detta avgörande har HFD ansett att ett andelslag, vars verksamhetsområde var att bygga, upprätthålla och sköta ett avloppsverk samt erbjuda avloppsnät service åt sina medlemmar, inte hade rätt att dra av mervärdesskatten. Mervärdesskatt får dras av ifall verksamheten är rörelsemässig. Enligt gällande praxis är verksamheten rörelsemässig ifall den görs i förvärvssyfte, är fortlöpande, utåtriktad och självständig och är samtidigt förknippad med en sedvanlig företagsrisk. Begreppet bör ges en vid tolkning. Ifall det till salu varande varorna och tjänsterna konkurrerar med andra motsvarande nyttigheter på den allmänna marknaden, anses försäljningen enligt gällande praxis vara rörelsemässig. Fibernätsandelslagen fyller dessa kriterier för rörelsemässighet och borde därför ha rätt att dra av mervärdesskatt. Med tanke på regeringsprogrammets målsättningar är det oklara rättsläget gällande fibernätandelslagens möjlighet att dra av mervärdesskatten problematiskt. Ifall andelslagen inte har rätt att dra av mervärdesskatt, skulle detta inverka särskilt negativt på viljan att grunda nya fibernätsandelslag. Det här kan inte anses vara förenligt med målet att Finland blir ett ledande bredbandsland i Europa. Version 2.0

2 Med hänvisning till det som anförs ovan får jag i den ordning 27 riksdagens arbetsordning föreskriver ställa följande spörsmål till den minister som saken gäller: Har regeringen för avsikt att se till att fibernätsandelslagen även i fortsättningen kan dra av mervärdesskatt? Helsingfors den 14 mars 2012 Mats Nylund /sv 2

3 Suomennos KK 182/2012 vp Mats Nylund /r KIRJALLINEN KYSYMYS 182/2012 vp Kuituverkko-osuuskunnan oikeus vähentää arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Hallitusohjelmassa todetaan, että huippunopean laajakaistan tarjontaa ja käyttöä edistetään, jotta Suomi nousee Euroopan johtavaksi laajakaistamaaksi. Nopeiden laajakaistayhteyksien käyttöönottoa edistetään koko maassa ja vapaan ja langattoman verkon leviämistä nopeutetaan. Kotitalouksille turvataan kohtuuhintainen mahdollisuus nopeaan laajakaistayhteyteen liittymiseen ja käyttöön. Paikallisilla kuituverkko-osuuskunnilla ja muilla pienehköillä toimijoilla on hyvin merkittävä rooli kattavan kansallisen laajakaistaverkon kehittämisessä. Nämä osuuskunnat kilpailevat muiden laajakaistatoimittajien kanssa, ja niiden toiminnan voidaan myös muutoin katsoa tapahtuvan liiketoiminnan muodossa. Kun otetaan huomioon osuuskuntien toiminnan tapahtuvan liiketoiminnan muodossa, onkin yllättävää, että veroviranomaiset ovat nyt alkaneet lähettää kyselyjä kuituverkko-osuuskunnille oikeudesta arvonlisäveron vähentämiseen. Saadun tiedon mukaan veroviranomaiset ovat viitanneet korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun 3584/2011. Tässä ratkaisussa KHO on katsonut, että osuuskunnalla, jonka toimialana oli rakentaa, ylläpitää ja hoitaa viemärilaitosta ja tarjota viemärihuoltopalveluja jäsenilleen, ei ollut oikeutta arvonlisäveron vähentämiseen. Arvonlisäveron saa vähentää, jos toimintaa harjoitetaan liiketoiminnan muodossa. Voimassa olevan käytännön mukaan toimintaa harjoitetaan liiketoiminnan muodossa, jos se on ansiotarkoituksessa tapahtuvaa, jatkuvaa, ulospäin suuntautuvaa ja itsenäistä toimintaa, johon sisältyy tavanomainen yrittäjäriski. Käsitteelle tulee antaa laaja tulkinta. Jos myytävät tavarat tai palvelut kilpailevat muiden vastaavien yleisellä markkinoilla esiintyvien hyödykkeiden kanssa, myynnin katsotaan voimassa olevan käytännön mukaan tapahtuvan liiketoiminnan muodossa. Kuituverkko-osuuskunnat täyttävät nämä liiketoiminnan muodossa tapahtuvalle toiminnalle asetetut kriteerit, ja niillä tulisi tämän vuoksi olla oikeus arvonlisäveron vähentämiseen. Hallitusohjelman tavoitteiden kannalta epäselvä oikeustila koskien kuituverkko-osuuskuntien mahdollisuutta arvonlisäveron vähentämiseen on ongelmallinen. Jos osuuskunnilla ei ole oikeutta arvonlisäveron vähentämiseen, tämä vaikuttaisi kielteisesti haluun perustaa uusia kuituverkko-osuuskuntia. Tämän ei voida katsoa olevan sopusoinnissa tavoitteen kanssa, jonka mukaan Suomi nousee Euroopan johtavaksi laajakaistamaaksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallituksen tarkoituksena huolehtia siitä, että kuituverkko-osuuskunnat voivat myös jatkossa vähentää arvonlisäveron? 3

4 Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2012 Mats Nylund /r 4

5 Ministerin vastaus KK 182/2012 vp Mats Nylund /r Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Matts Nylundin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 182/2012 vp: Onko hallituksen tarkoituksena huolehtia siitä, että kuituverkko-osuuskunnat voivat myös jatkossa vähentää arvonlisäveron? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Arvonlisäverolain (1501/1993) 1 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan arvonlisäveroa suoritetaan valtiolle liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Lain 102 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan verovelvollinen saa vähentää verollista liiketoimintaa varten toiselta verovelvolliselta ostamastaan tavarasta tai palvelusta suoritettavan veron. Arvonlisäverovelvollisuuden edellytyksenä on, että tavaran ja palvelun myynti tapahtuu liiketoiminnan muodossa. Verotuskäytännössä liiketoiminnan muodossa tapahtuvana pidetään ansiotarkoituksessa tapahtuvaa, jatkuvaa, ulospäin suuntautuvaa ja itsenäistä toimintaa, johon sisältyy tavanomainen yrittäjäriski. Arvonlisäverotuksen neutraalisuustavoitteen mukaisesti liiketoiminnan käsitettä on tulkittu laajasti. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun ( /3584) mukaan viemäriosuuskunnan harjoittama toiminta, joka käsitti paitsi viemäriverkoston rakennuttamisen myös sen ylläpidon ja huollon jäsentensä yhteisiä tarpeita varten, ei ollut luonteeltaan arvonlisäverolaissa tarkoitettua liiketoiminnan muodossa harjoitettua liiketoimintaa. Tämän vuoksi osuuskunnalla ei ollut oikeutta vähentää rakennuttamansa viemäriverkoston rakennus- ja muihin kustannuksiin sisältyviä arvonlisäveroja. Kyseessä oleva korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu koskee tiettyä erityistilannetta, eikä sen perusteella voida tehdä laajempia johtopäätöksiä. Kuituverkko-osuuskunnan toiminnan arvonlisäverovelvollisuus määräytyy liiketoiminnan muodossa -käsitteen tulkinnan avulla. Jos toimintaa harjoitetaan liiketoiminnan muodossa, osuuskunnan on suoritettava veroa myymistään palveluista, ja toimintaa varten hankitut tuotantopanokset ovat vähennyskelpoisia. Jos toimintaa ei harjoiteta liiketoiminnan muodossa, osuuskunta ei ole verovelvollinen eivätkä toimintaa varten hankitut tuotantopanokset ole vähennyskelpoisia. Toisaalta toiminnasta saaduista tuloista ei tällöin myöskään ole suoritettava veroa. Verohallinnolta saadun ilmoituksen mukaan tiedossa ei tällä hetkellä ole kuituverkko-osuuskuntia, joiden toiminnan olisi tulkittu tapahtuvan muutoin kuin liiketoiminnan muodossa. Se, milloin toimintaa katsotaan harjoitettavan liiketoiminnan muodossa, ratkaistaan arvonlisäverotuksessa sovellettavien yleisten tulkintaperiaatteiden perusteella. Arvonlisäverolakiin ei voida ottaa tiettyä toimialaa koskevia erityissääntöjä, joilla näistä periaatteista poiketaan. Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2012 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen 5

6 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 182/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Matts Nylund /sv: Har regeringen för avsikt att se till att fibernätsandelslagen även i fortsättningen kan dra av mervärdesskatt? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 1 1 mom. i mervärdesskattelagen (1501/1993) ska mervärdesskatt betalas till staten på rörelsemässig försäljning av varor och tjänster i Finland. Enligt mom. 1 punkten i lagen får den skattskyldige för skattepliktig rörelse dra av skatten på en vara eller tjänst som han köper av en annan skattskyldig. En förutsättning för mervärdesskattskyldighet är att försäljningen av en vara eller en tjänst är rörelsemässig. Enligt gällande beskattningspraxis anses verksamheten rörelsemässig ifall den görs i förvärvssyfte, är fortlöpande, utåtriktad och självständig och samtidigt är förknippad med en sedvanlig företagsrisk. I överensstämmelse med neutralitetsmålet för mervärdesbeskattningen har begreppet rörelsemässig getts en vid tolkning. Enligt högsta förvaltningsdomstolens avgörande ( /3584) var ett avloppsandelslags verksamhet, som omfattade både att anlägga, upprätthålla och underhålla ett avloppsnät för medlemmarnas gemensamma behov, inte till sin karaktär en sådan rörelsemässig verksamhet som avses i mervärdesskattelagen. Därför hade andelslaget inte rätt att dra av mervärdesskatten som ingick i avloppsnätets anläggnings- och andra kostnader. Detta avgörande av högsta förvaltningsdomstolen gäller ett specifikt fall och lämnar inte rum för mera långtgående slutsatser. Huruvida mervärdesskatt ska betalas för ett fibernätsandelslags verksamhet bestäms av hur begreppet rörelsemässig tolkas. Drivs verksamheten rörelsemässigt ska andelslaget erlägga skatt för de tjänster man säljer, och de produktionsinsatser man skaffar för verksamheten är avdragsgilla. Drivs verksamheten inte rörelsemässigt är andelslaget inte skattskyldigt och de produktionsinsatser man skaffar för verksamheten är inte avdragsgilla. Å andra sidan behöver skatt då inte heller erläggas för verksamhetens intäkter. Enligt uppgift från Skatteförvaltningen känner man för närvarande inte till några fibernätsandelslag vars verksamhet skulle tolkas vara av annan art än rörelsemässig. När en verksamhet ska anses vara rörelsemässig avgörs enligt de allmänna tolkningsprinciper som tillämpas i mervärdesbeskattningen. I mervärdesskattelagen kan inte för en viss bransch intas särskilda bestämmelser som avviker från dessa principer. Helsingfors den 4 april 2012 Finansminister Jutta Urpilainen 6