KOMISSION TIEDONANTO

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2013) 490 final KOMISSION TIEDONANTO Euroalueen jäsenvalioiden alusavien alousarviosuunnielmien ja valionvelan liikkeeseenlaskua koskevien raporien yhdenmukaiseu kehys FI FI

2 1. JOHDANTO Alusavien alousarviosuunnielmien seuranaa ja arvioinia sekä euroalueen jäsenvalioiden liiallisen alijäämän ilaneen korjaamisen varmisamisa koskevisa yheisisä säännöksisä anneu Euroopan parlamenin ja neuvoson aseus (EU) N:o 473/2013 (EUVL L 140, ) uli voimaan 30. oukokuua Se ukeuuu vakaus- ja kasvusopimukseen, joka on julkisen alouden EU:n ason valvonakehys, ja äydenää siä euroalueella. Aseuksella vahviseaan kaikkiin euroalueen jäsenvalioihin sovelleavia valvonamekanismeja konkreeisesi ja määräieoisesi. Aseuksesa (EU) N:o 473/2013 johuva euroalueen jäsenvalioiden uudenlainen julkisen alouden valvona merkisee julkisa aloua koskevien pääösen läpinäkyvyyden lisäänymisä ja niiden välisen koordinoinnin vahvisamisa vuoden 2014 budjeikierroksesa lähien. Uusiin yheisiin alousarviosäännöksiin sisälyy uusi koordinoiu valvonameneely, joka oeueaan vuosiain syksyllä. Kaikkien euroalueen jäsenvalioiden on joka syksy viimeisään 15. lokakuua esieävä ulevaa vuoa koskeva alusava alousarviosuunnielmansa. Komissio anaa kunkin euroalueen jäsenvalion alusavasa alousarviosuunnielmasa lausunnon ennen kyseisen kansallisen alousarvion hyväksymisä. Jos komissio havaisee poikkeusapauksissa, eä kyseessä on eriyisen vakava vakaus- ja kasvusopimuksessa vahviseujen finanssipoliiikan velvoieiden noudaamaa jääminen, komissio pyyää arkiseua alusavaa suunnielmaa asianomaisa jäsenvalioa kuuluaan. Tällä uudella alousarvioaikaaululla helpoeaan poliiikan koordinoinia euroalueen jäsenvalioiden keskuudessa ja varmiseaan, eä neuvoson ja komission suosiukse oeaan asianmukaisesi huomioon jäsenvalioiden alousarviomeneelyssä. Kuen aseuksen (EU) N:o 473/ ariklan 5 kohdassa odeaan, alusavan alousarviosuunnielman arkka sisälö esieään komission yheisyössä jäsenvalioiden kanssa vahvisamassa yhdenmukaiseussa kehyksessä. Tässä iedonannossa esieään yhdenmukaiseu kehys, jonka mukaisesi euroalueen jäsenvalioiden on esieävä alusava alousarviosuunnielmansa. Liieessä on malleja, joka kaava aseuksessa (EU) N:o 473/2013 edellyey ulevan vuoden alousarvioa ja makroaloua koskeva keskeise iedo. Aseuksella (EU) N:o 473/2013 paranneaan myös valionvelan liikkeeseenlaskua koskevien suunnielmien koordinoinia aseamalla kaikille euroalueen jäsenvalioille raporoinivelvollisuus. Euroalueen jäsenvalioiden on raporoiava hyvissä ajoin eukäeen valionvelan liikkeeseenlaskua koskevisa suunnielmisaan. Nämä iedo paranava enisesään mahdollisuuksia seuraa riiäväsi euroalueen velkakehiysä ja paranava valionvelan liikkeeseenlaskupääösen koordinoinia. Aseuksen 8 ariklan mukaan komissio vahvisaa yheisyössä jäsenvalioiden kanssa näiden raporien yhdenmukaiseun muodon ja sisällön. Näin ollen ässä iedonannossa esieään yhdenmukaiseu muoo ja sisälö myös euroalueen jäsenvalioiden raporoinnille valionvelan liikkeeseenlaskua koskevisa suunnielmisa. 2. ALUSTAVIEN TALOUSARVIOSUUNNITELMIEN MUOTO JA SISÄLTÖ Jäljempänä esieävä suunaviiva on arkoieu meneelyohjeiksi ja arkisuslisaksi jäsenvalioiden käyöön, kun ne laaiva alusavia alousarviosuunnielmiaan. Jäsenvalioiden odoeaan noudaavan suunaviivoja, ja niiden on peruselava poikkeaminen niisä.

3 Alusavassa alousarviosuunnielmassa olisi lähinnä päivieävä joiakin vakausohjelmien vakiomuooisia aulukoia ja äydenneävä niiä yksiyiskohaisilla iedoilla alusavassa alousarviosuunnielmassa esieävisä oimenpieisä. Kuen vakaus- ja lähenymisohjelmia koskevissa suunaviivoissakin käsieiden olisi vasaava Euroopan asolla, ja eriyisesi Euroopan kansanalouden ilinpiojärjeselmässä (EKT), vahviseuja sandardeja. Alusavan alousarviosuunnielman peruseella piäisi pysyä oeamaan mahdollise poikkeama viimeisimmässä vakausohjelmassa esieysä julkisen alouden sraegiasa. Täsä syysä suunnielmaan olisi niiden ieojen lisäksi, joka koskeva ulevaa vuoa eli vuoa, joksi alousarvio laadiaan (liieen vakiomuooisissa aulukoissa vuosi ), sisällyeävä vasaava arvio kuluvala vuodela (liieen vakiomuooisissa aulukoissa vuosi ) ja edellisen vuoden oeuuma (liieen vakiomuooisissa aulukoissa vuosi 1). Tieojen olisi vasaava liiallisia alijäämiä koskevassa meneelyssä ilmoieuja ieoja. A. Riippumaoma makroalouden ennusee ja oleukse Arvio alousarviooimien vaikuuksisa alouskasvuun Alusavien alousarviosuunnielmien olisi perusuava riippumaomiin makroalouden ennuseisiin, kuen aseuksen (EU) N:o 473/ ariklan 3 kohdassa säädeään. Liieessä olevissa alusavan alousarviosuunnielman aulukoissa 1.a, 1.b, 1.c ja 1.d esieään keskeise oleukse alouden arvioidusa kehiyksesä sekä merkiävisä aloudellisisa muuujisa, joia alusavan alousarviosuunnielman laaimisessa on käyey. Esimerkiksi aulukossa 1.a on iedo vuonna 1 havaiusa reaalisen BKT:n muuoksesa ja vuosiksi ja ennuseusa reaalisen BKT:n muuoksesa. Alusavassa alousarviosuunnielmassa esieävä arvio alousarviooimien vaikuuksisa alouskasvuun olisi oeava huomioon näissä vuosiksi ja ennuseuissa kasvuluvuissa. Näin ollen suosiellaan, eä aseuksen (EU) N:o 473/ ariklan 3 kohdan g alakohaa noudaaen arvio alousarviooimien vaikuuksisa alouskasvuun esieään aulukossa 1.a ai seloseaan muulla avoin meneelmiä koskevassa liieessä. Perusoleukse, joihin makroalouden ennusee perusuva, olisi esieävä liieen aulukossa 0.i. Muu keskeise oleukse, joilla on yleensä merkiysä makroalouden ennuseiden laaimisessa, esieään aulukossa 0.ii. Jäsenvalioiden voi olla hyödyllisä käyää viimeksi mainiua ehdessään yheenveoa oleuksisa, joihin makroalouden ennusee perusuva. Jäsenvalioiden olisi myös mainiava erikseen, ovako riippumaoma makroalouden ja julkisen alouden ennusee riippumaoman elimen laaimia ai vahvisamia. B. Julkisen alouden avoiee Julkisyheisöjen rahoiusasemaa koskeva julkisen alouden avoiee olisi esieävä vasaavissa liieen aulukoissa jaoeluina julkisyheisöjen alasekoreihin (valio, osavalio ai aluehallino, jos kyseessä liiovalio ai hyvin hajaueusi hallinnoiu valio, paikallishallino ja sosiaaliurvarahaso). Aseuksen (EU) N:o 473/ ariklan 2 kohdan mukaan komission olisi arvioiava, noudaeaanko alusavassa alousarviosuunnielmassa vakaus- ja kasvusopimuksessa vahviseuja finanssipoliiikan velvoieia. Joa arvioini olisi mahdollisa, myös rakeneellise julkisen alouden avoiee ja keraluoneise ja muu väliaikaise oimenpiee kuuluva ässä osiossa edellyeäviin ieoihin. Velan verailuarvon noudaamisen arvioimisessa käyeään velkakehiysieoja, joiden olisi vasaava aiemmin esieyjä julkisen alouden avoieia ja makroalouden ennuseia. Näiä liieen aulukoissa 3

4 2.a, 2.b ja 2.c edellyeäviä ieoja voidaan äydenää iedoilla ehdollisisa sioumuksisa, joka voiva vaikuaa julkisyheisöjen velka-asemaan keskipikällä aikavälillä. Joa julkisen alouden rahoiusasemasa ja yleensä julkisen alouden sraegiasa saaaisiin kaava kuva, olisi anneava ieoja ulo- ja menoavoieisa ja niiden keskeisisä osaekijöisä. Nämä iedo sisälyvä liieen aulukkoon 4.a. Oaen huomioon ne ehdo ja krieeri, joiden mukaan aseuksen (EY) N:o 1466/97 (jossa määriellään menoja koskeva verailuarvo) 5 ariklan 1 kohdan mukaisesi arvioiava menojen kasvu määrieään, alusavassa alousarviosuunnielmassa esieään myös niiden julkisen menojen suunnielu kasvuvauhi, joka saava eriyiskohelun menojen kasvulle aseeua verailuarvoa laskeaessa. Tulo- ja menoavoieia koskeviin liieen aulukoihin sisälyy julkisen alouden menojen jakauuminen ehäviäin. Jäsenvalioia kehoeaan anamaan nämä iedo jaoeluina, jos mahdollisa, julkisyheisöjen ehäväluokiuksen (COFOG) luokkiin. Aseuksen (EU) N:o 473/ ariklan 3 kohdan d alakohdan mukaan merkiyksellise iedo julkisen alouden kouluus-, erveydenhuolo- ja yöllisyysmenoisa on joka apauksessa anneava, joko ehdoeussa aulukossa ai alusavassa alousarviosuunnielmassa muulla avoin yksiyiskohaisesi seloseuna. C. Julkise ulo ja meno, jos oleeaan poliiikan pysyvän muuumaomana, ja pääösperäise julkisen alouden oimenpiee Kunkin jäsenvalion olisi asianmukaisesi määrielävä ulevalle vuodelle uloja ja menoja koskeva skenaario, joka perusuu oleukseen, eä poliiikka pysyy muuumaomana (eli esibudjei, jossa ei oea huomioon uusia oimenpieiä, joia alousarviomeneelyn yheydessä on ehdoeu), ja julkiseava siihen liiyvä oleukse, meneelmä ja parameri. Oleus poliiikan muuumaomuudesa arkoiaa, eä ulo- ja menokehiys eksrapoloidaan ennen kuin lisäään ulevan vuoden alousarviomeneelyn yheydessä pääeyjen pääösperäisen julkisen alouden oimenpieiden vaikuus. Muuumaomaan poliiikkaan perusuva ulo- ja menopuolen kehiysarvioiden ulokse esieään liieen aulukossa 3, ja yheenveo pääösperäisisä oimenpieisä, joia eri alasekoreiden on arkoius oeuaa julkisen alouden avoieiden saavuamiseksi, esieään aulukoissa 5.a, 5.b ja 5.c. Näissä kolmessa aulukossa olisi esieävä kaava ekninen kuvaus oimenpieisä, joia eri alasekori oeuava, sekä iedo oimenpieen peruseluisa, muodosa ja äyänöönpanosa. Myös julkisen alouden oimenpieen avoie olisi mainiava EKT-nimikkein ja mainiava, onko kyseessä pääösperäinen ulo- vai menooimenpide. Lisäksi olisi määrieävä, mihin ulo- ai menopuolen erään pääösperäinen oimenpide arkkaan oaen kohdisuu. Näin on mahdollisa verraa avoieia ja muuumaomaan poliiikkaan perusuvia uloksia. Toisin sanoen: Tulopuolella on odeava, onko kyse oimenpieesä, joka kohdisuu johonkin seuraavisa: o Tuoannon ja uonnin vero (EKT-koodi D.2) o Tulo-, varallisuus- ym. juokseva vero (EKT-koodi D.5) o Pääomavero (EKT-koodi D.91) o Sosiaaliurvamaksu (EKT-koodi D.61) o Omaisuusulo (EKT-koodi D.4) 4

5 o Muu (EKT-koodi P.11 + P.12 + P D.39 + D.7 + D.9 {muu kuin D.91}) Menopuolella on odeava, onko kyse oimenpieesä, joka kohdisuu johonkin seuraavisa: o Palkansaajakorvaukse (EKT-koodi D.1) o Väliuoekäyö (EKT-koodi P.2) o Sosiaalimaksu (sosiaalieuude ja markkinauoajien oimiama luonoismuooise sosiaalise ulonsiirro, EKT-koodi D.62, D.6311, D.63121, D.63131), joisa olisi soveluvin osin ilmoieava myös rahamääräise yöömyyseuude (D.621 ja D.624) ja yöömyyseuuksiin liiyvä luonoismuooise euude (D.6311, D , D.63131). o Korkomeno (EKT-koodi EDP D.41) o Tukipalkkio (EKT-koodi D.3) o Kiineän pääoman bruomuodosus (EKT-koodi P.51) o Pääomansiirro (EKT-koodi D.9) o Muu (EKT-koodi D.29 + D.4 {muu kuin D.41} + D.5 + D.7 + P.52 + P.53 + K.2 + D.8) Toimenpieiden ajoius olisi määrieävä, joa voidaan eroaa oisisaan oimenpiee, joiden vaikuus julkiseen aloueen on väliaikainen ja joka eivä johda pysyvään muuokseen julkisen alouden pikän aikavälin rahoiusasemassa (eli pysyvässä ulojen ai menojen määrässä), ja oimenpiee, joiden vaikuus julkiseen aloueen on pysyvä ja joka johava pysyvään muuokseen julkisen alouden pikän aikavälin rahoiusasemassa (eli pysyvässä ulojen ai menojen määrässä). Aseuksen (EU) N:o 473/2013 mukaan oimenpiee, joiden alousarviovaikuuksen arvioidaan olevan yli 0,1 prosenia, olisi kuvailava yksiyiskohaisesi, ja oimenpiee, joiden alousarviovaikuuksen arvioidaan jäävän ämän raja-arvon alle, on määrieävä ja ilmoieava niiden yheenlaskeu alousarviovaikuus. Pienempiä oimenpieiä, joka vaikuava samaan ulo- ai menoluokkaan, voidaan yhdisää järkeväsi ryhmiksi siinä määrin kuin se on mahdollisa. Jäsenvalio ova kuienkin alous- ja rahoiuskomiean puieissa sopinee, eä pääösperäisiä verooimenpieiä koskevaa raporoinia paranneaan edelleen, ja siouunee siihen, eä kaikki pääösperäise verooimenpiee, joiden alousarviovaikuukse ova vähinään 0,05 prosenia kuvaillaan yksiyiskohaisesi. Näin ollen, joa raporoinivaaimusen yhdenmukaisuua voiaisiin paranaa, olisi suosielavaa, eä jäsenvalio anaisiva alusavien alousarviosuunnielmien yheydessä yksiyiskohaise iedo kaikisa pääösperäisisä julkisen alouden oimenpieisä, joiden alousarviovaikuuksen arvioidaan olevan yli 0,05 prosenia. Alusavissa alousarviosuunnielmissa olisi olava myös liieen aulukoihin 5.a, 5.b ja 5.c sisälyvä iedo pääösperäisen oimenpieiden arvioidusa alousarviovaikuuksesa kunkin alasekorin asolla. Kaikkien oimenpieiden alousarviovaikuus on kirjaava rajavaikuuksena edellisen vuoden perusennuseeseen verrauna sen sijaan, eä alousarviovaikuus kirjaaisiin määrällisesi. Tämä arkoiaa, eä yksinkeraisen pysyvien oimenpieiden vaikuukseksi olisi kirjaava +/ X sinä vuonna, jona se (ai niinä vuosina, joina ne) oeaan käyöön, ja muina vuosina nolla eli kokonaisvaikuusa ulojen ai menojen määrään ei saa kumoa. Jos oimenpieen vaikuus muuuu ajan myöä, aulukkoon olisi 5

6 kirjaava ainoasaan rajavaikuus 1. Keraluoneise oimenpiee olisi aina kirjaava niin, eä niiden vaikuus on ensimmäisenä alousarviovaikuusvuoena +/ X ja seuraavana vuoena /+X, eli uloihin ai menoihin kohdisuvan kokonaisvaikuuksen on kahena peräkkäisenä vuoena olava nolla 2. Jäsenvalio voiva mukauaa näiä kolmea aulukkoa niin, eä niissä on niin mona sarakea kuin kunkin yksiäisen oimenpieen alousarviovaikuuksen esiäminen koko ajala edellyää. Alusavassa alousarviosuunnielmassa olisi kuvailava myös kunkin oimenpieen alousarviovaikuuksen arvioinnissa käyey ausaoleukse (esim. jouso ai veropohjan kehiys). Lisäksi niissä olisi mainiava raporoinnissa noudaeu kirjanpioperiaae. Oleusarvona on suorieperuseinen raporoini, mua jos se ei ole mahdollisa, olisi erikseen mainiava, eä ilmoieu arvo on raporoiu kassaperuseisesi. D. Unionin kasvu- ja yöllisyyssraegian avoiee ja maakohaise suosiukse Liieen aulukoissa 6.a ja 6.b esieään yksiyiskohaise iedo siiä, mien hyväksyy oimenpiee vasaava maakohaisiin suosiuksiin ai unionin kasvu- ja yöllisyyssraegian mukaisiin kansallisiin avoieisiin. E. Tiedo ärkeimpien ulo- ja menopuolen oimenpieiden odoeujen vaikuusen jakauumisesa Alusavissa alousarviosuunnielmissa olisi aseuksen (EU) N:o 473/ ariklan 3 kohdan d alakohdan mukaan anneava ieoja myös ärkeimpien meno- ja ulopuolen oimenpieiden oleeusa jakaumavaikuuksesa. Suurin osa jäsenvalioisa sisällyääkin jo alousarvioihinsa finanssipoliiisen oimenpieiden jakaumavaikuusa koskevia laadullisia näkökohia, mua määrällise arvio eivä ole yhä yleisiä. Julkisen alouden oimenpieiden jakaumavaikuuksen määrällinen arvioini on varmasi haaseellinen ehävä. Siksi liieessä ei olekaan siä koskevaa vakiomuooisa aulukkoa, vaan jäsenvalioiden olisi siinä määrin kuin se on mahdollisa esieävä julkisen alouden oimenpieiden jakaumavaikuuksia koskeva laadullise iedo ja määrällise arvio kyseisen oimenpieiden ja käyeävissä olevien analyysivälineiden kannala parhaien soveluvalla avalla. F. Viimeisimmän alusavan alousarviosuunnielman ja viimeisimmän vakausohjelman verailu Liieen 7 aulukossa veraillaan alusavaan alousarviosuunnielmaan sisälyviä julkisen alouden avoieia ja muuumaoman poliiikan oleamukseen perusuvia ennuseia uoreimman vakausohjelman avoieisiin ja ennuseisiin. Aiempien ja ennakoiujen ieojen mahdollinen poikkeaminen vakausohjelman iedoisa on selieävä asianmukaisesi. G. Meneelmiä koskeva liie Alusavaan alousarviosuunnielmaan olisi sisällyeävä liieen aulukko 8, joka sisälää ieoa meneelmisä. Taulukossa olisi esieävä iedo alousarviomeneelyssä sovelleavisa 1 Esim. Vuoden heinäkuussa voimaan ulevan oimenpieen kokonaisvaikuus on ensimmäisenä vuoena 100 ja seuraavina vuosina 200. Raporoiniaulukkoihin olisi kirjaava +100 vuonna ja samaen +100 (rajavaikuus) vuonna. Toimenpieen kokonaisvaikuus ieynä vuoena saadaan laskemalla kumulaiivinen rajavaikuus käyöönoosa lukien. 2 Keraluoneise oimenpiee, joka koskeva useampaa kuin yhä vuoa (esim. veroarmahdus, joka uoaa uloja kahena peräkkäisenä vuoena), olisi kirjaava kahdeksi erilliseksi oimenpieeksi, joisa ensimmäisen vaikuus alkaa vuonna ja oisen vuonna. 6

7 arvioiniekniikoisa, niiden keskeisisä ominaispiireisä ja käyeyisä oleuksisa. Jos arvioia alousarviooimien vaikuuksisa alouskasvuun ei ole ilmoieu aulukossa 1.a, ne olisi esieävä ässä liieessä. 7

8 3. VALTIONVELAN LIIKKEESEENLASKUA KOSKEVIEN RAPORTTIEN MUOTO JA SISÄLTÖ Tässä jaksossa vahviseaan aseuksen (EU) N:o 473/ ariklan 2 kohdan mukaisesi yhdenmukaiseu muoo ja sisälö euroalueen jäsenvalioiden raporoinnille valionvelan liikkeeseenlaskua koskevisa suunnielmisaan. Joa valionvelan liikkeeseenlaskua koskeva suunnielma voidaan sijoiaa julkisen alouden valvonakehykseen, niiden rinnalla olisi esieävä yleisiä ieoja valion alousarvion kokonaisrahoiusarpeisa. Sen vuoksi on oimieava kaksi raporia: vuosirapori ja neljännesvuosirapori. Koska muuuva markkinaolosuhee edellyävä jousavuua, näissä raporeissa esieäviä ulevaisuua koskevia ieoja pideään suunaa-anavina ja markkinaolosuheisa riippuvaisina. Periaaeena on, eä raporeja ei ieojen arkaluoneisuuden vuoksi annea julkisuueen. 1. raporissa olisi olava yleisä ieoa valion alousarvion kokonaisrahoiusarpeisa, kuen i) sellaisen arvopapereiden lunasukse, joiden alkuperäinen maurieei on vähinään yksi vuosi; ii) arvopaperi, joiden alkuperäinen maurieei on lyhyempi kuin yksi vuosi; iii) neomääräinen käeisrahoius; iv) käeisalijäämä ja v) rahoiusvarojen neohankina, ilman neomääräisä käeisrahoiusa, liikkeeseenlaskua koskeva suunnielma seuraavala vuodela ja jaoelu lyhyaikaisiin ja keskipikiin/pikäaikaisiin arvopapereihin seuraavan mallin mukaisesi: Taulukko III Malli velan liikkeeseenlaskua koskevia vuosiraporeja varen 3 Rahoiusarve yheensä (miljoonaa euroa) Rahoiussuunnielma (miljoonaa euroa) Sellaisen arvopapereiden lunasukse, joiden alkuperäinen maurieei on vähinään yksi vuosi (1) Lyhyaikaise valion velkasioumukse ja rahoiusmarkkinavelkakirja edellisen vuoden lopussa (2) Neomääräinen käeisrahoius (3) Jälleenrahoiusarpee yheensä (4 = ) Käeisalijäämä/ ylijäämä (5) Rahoiusvarojen neohankina ilman neomääräisä käeisrahoiusa (6) Muu (7) Yheensä (8 = ) Lyhyaikaisen arvopaperien (valion velka- sioumuk- se ja rahoiusmarkkinavelkakirja) muuos (9) Keskipikä ja pikäaikaise arvopaperi (10) Muu (11) Yheensä (12 = ) Rapori olisi oimieava komissiolle vähinään viikkoa ennen kalenerivuoden pääymisä. 3 Lihavoiuja muuujia koskeva iedo ova pakollisia. Muia muuujia koskevien ieojen esiäminen on vapaaehoisa, mua eriäin suoavaa. 8

9 2. Neljännesvuosiraporissa olisi esieävä liikkeeseenlaskusuunnielma vuosineljännesä kohi (ei-kumulaiivisesi) ja jakauuminen lyhyaikaisiin ja keskipikiin/pikäaikaisiin arvopapereihin. Tulevia vuosineljänneksiä koskeviin liikkeeseenlaskusuunnielmiin olisi liieävä rapori edellisen vuosineljänneksellä oeuuneisa liikkeeseenlaskuisa sekä arvio kuluvan vuosineljänneksen liikkeeseenlaskuisa jäljempänä olevaa mallia käyäen. Vaikka liikkeeseenlaskusuunnielma olisi avanomaisissa markkinaolosuheissa periaaeessa ilmoieava useia vuosineljänneksiä eukäeen, nykyisissä markkinaolosuheissa ällaisen liikkeeseenlaskuennuseiden ekeminen voi olla vaikeaa ai niiden informaaioarvo voi olla vähäinen. Näin ollen ehdoeaan, eä raporoini koskee ainoasaan väliömäsi seuraavaa vuosineljännesä. Taulukko IV Malli velan liikkeeseenlaskua koskevia neljännesvuosiraporeja varen 4, 5 Rahoiussuunnielma (miljoonaa euroa) q 1 (edellinen vuosineljännes, odellise iedo) q (nykyinen vuosineljännes, arvio) q + 1 (seuraava vuosineljännes, suunnielma) Lyhyaikaise (valion velkasioumukse + rahoiusmarkkinavelkakirja)* (1) Keskipikä ja pikäaikaise (2) Muu (3) Yheensä (4 = ) odellise iedo odellise iedo odellise iedo odellise iedo arvio arvio arvio arvio suunnielma suunnielma suunnielma suunnielma * Ilmoieaan odellise liikkeeseenlasku eli yhden kuukauden velkasioumusen uusinna laskeaan useampaan keraan Rapori olisi oimieava komissiolle vähinään viikkoa ennen seuraavan vuosineljänneksen alkua. Velan liikkeeseenlaskua koskevan neljännesvuosiaisen raporoinnin kasoaan oisaala lisäävän rahoiussuunnielmien läpinäkyvyyä ja oisaala jäävän riiäväsi jousavuua liikkeeseenlaskupoliiikkojen ja -meneelyjen suheen. Kaikki määrä on ilmoieava miljoonina euroina. Olisi suosielavaa, eä jäsenvalio oimiava vasaava kansallisia virasoja ja alue- ai paikallishallinoa koskeva iedo samaa mallia noudaaen, jos iedo ova saaavilla. 4 Lihavoiuja muuujia koskeva iedo ova pakollisia. Muia muuujia koskevien ieojen esiäminen on vapaaehoisa, mua eriäin suoavaa. 5 Raporoinijakson piuueen palaaan, kun Euroopan valionvelkamarkkinoiden olosuhee vakauuva. 9

10 LIITE. ALUSTAVIEN TALOUSARVIOSUUNNITELMIEN MALLI JA NIIHIN SISÄLLYTETTÄVÄT TAULUKOT 6 A. ALUSTAVIEN TALOUSARVIOSUUNNITELMIEN RAKENTEEN MALLI 1. Makroalouden ennusee. 2. Julkisen alouden avoiee. 3. Tulo- ja menoennusee, joissa poliiikan oleeaan pysyvän muuumaomana. 4. Tulo- ja menoavoiee. Julkisyheisöjen meno ehäviäin. 5. Talousarvioesiykseen sisälyvä pääösperäise oimenpiee. 6. Alusavan alousarviosuunnielman mahdollise yheyde unionin kasvu- ja yöllisyyssraegiassa aseeuihin avoieisiin ja maakohaisiin suosiuksiin. 7. Verailu viimeisimpään vakausohjelmaan. 8. Tärkeimpien meno- ja ulopuolen oimenpieiden jakaumavaikuus. Liie: Meneelmiä koskeva iedo, mukaan lukien arvio alousarviooimien vaikuuksisa alouskasvuun. 6 Lihavoiuja muuujia koskeva iedo ova pakollisia. Muia muuujia koskevien ieojen esiäminen on vapaaehoisa, mua eriäin suoavaa. 10

11 B. ALUSTAVIIN TALOUSARVIOSUUNNITELMIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TAULUKOT 1. Makroalouden ennusee Taulukko 0.i) Perusoleukse Lyhy korko 1 (vuoden keskiarvo) Pikä korko (vuoden keskiarvo) Yhdysvalain dollarin ja euron vaihokurssi (vuoden keskiarvo) Nimellinen efekiivinen valuuakurssi Maailman BKT:n kasvu ilman EU:a EU:n BKT:n kasvu Merkiyksellisen ulkomaan markkinoiden kasvu Maailman uonnin volyymi ilman EU:a Öljyn hina (Bren, Yhdysvalain dollaria/barreli) 1 Tarviaessa puhaasi eknise oleukse. 1 Taulukko 0.ii) Keskeise oleukse. Lueelo ei ole yhjenävä. (Vasaava iedo voidaan oimiaa muussakin muodossa.) 1. Ulkoinen ympärisö a. Raaka-aineiden hinna b. Hinaero Saksan joukkolainoihin 1 2. Finanssipoliiikka a. Julkisyheisöjen neoluoonano/ neoluoonoo b. Julkisyheisöjen bruovelka 3. Rahapoliiikka / Rahoiussekori /Korkoja koskeva oleukse a. Koro: i. Euribor ii. Talleuskoro iii. Lainojen koro iv. Valion 10 vuoden joukkolainojen kokonaisuooproseni b. Talleuskehiys c. Lainakehiys d. Järjesämäömien lainojen kehiys 4. Väesönkehiys a. Työikäisen väesön kehiys b. Huolosuhde 5. Rakennepoliiika 11

12 Taulukko 1.a Makroalouden näkymä EKT-koodi Reaalinen BKT B1*g josa 1.1. Talousarviooimien arvioidu vaikuukse alouskasvuun 1 2. Poeniaalinen BKT Seuraavien osuus: yöpanos pääoma kokonaisuoavuus 3. Nimellinen BKT B1*g Reaalisen BKT:n komponeni 4. Yksiyise kuluusmeno P.3 Määrä Muuos Muuos Muuos Julkise kuluusmeno P.3 6. Kiineän pääoman P.51 bruomuodosus 7. Varasojen muuokse ja arvoesineiden neohankinna ( P.52 + P.53 ) 8. Tavaroiden ja palvelujen vieni P.6 9. Tavaroiden ja palvelujen P.7 uoni Vaikuus reaalisen BKT:n kasvuun 10. Koimainen loppukysynä Varasojen muuokse ja - arvoesineiden neohankinna P.52 + P Tavaroiden ja palveluiden - B.11 ase 1/ Tässä ilmoieaan alusavaan alousarviosuunnielmaan sisälyvien julkisen alouden oimenpieiden arvioiu vaikuus reaalisen BKT:n kasvuun. Taulukko 1.b Hinojen kehiys EKT-koodi 1 1 Määrä Muuos Muuos Muuos 1. BKT-deflaaori 2. Yksiyisen kuluuksen deflaaori 3. YKHI 4. Julkisen kuluuksen deflaaori 5. Invesoinien deflaaori 6. Vienihinojen deflaaori (avara ja palvelu) 7. Tuonihinojen deflaaori (avara ja palvelu) 12

13 Taulukko 1.c Työmarkkinoiden kehiys EKTkoodi 1 1 Määrä Muuos Muuos Muuos 1. Työllisyys, henkilöä 1 2. Työllisyys, ehdy yöunni 2 3. Työömyysase () 3 4. Työn uoavuus henkilöä kohi 4 5. Työn uoavuus yöunia kohi 6. Palkansaajakorvaukse D.1 7. Työvoimakusannukse yönekijää kohi - 1/ Työssä käyvä, kansallinen käsie, kansanalouden ilinpidon määrielmän mukaisesi. 2/ Kansanalouden ilinpidon määrielmän mukaisesi. 3/ Yhdenmukaiseu määrielmä, Eurosa; määrä. 4/ Reaalinen BKT yönekijää kohi. 5/ Reaalinen BKT yöunia kohi. - Taulukko 1.d Sekorikohaise rahoiusasema EKTkoodi 1. Neoluoonano ulkomaille / neoluoonoo ulkomaila josa: - Tavaroiden ja palveluiden ase - Ensiulojen ja ulonsiirojen ase - Pääomaase 2. Yksiyisen sekorin neoluoonano/neoluoonoo 3. Julkisyheisöjen neoluoonano/neoluoonoo 4. Tilasollinen ero B.9 B.9 B

14 2. Julkisen alouden avoiee Taulukko 2.a Julkisen alouden avoiee jaoeluina alasekoreiain EKTkoodi Neoluoonano (+) / neoluoonoo ( ) (B.9) alasekoreiain 1. Julkisyheisö S Valionhallino S Osavaliohallino S Paikallishallino S Sosiaaliurvarahaso S Korkomeno D Perusjäämä 2 8. Keraluoneise ja muu väliaikaise oimenpiee 3 9. Reaalisen BKT:n kasvu () (= Taulukko 1.a, koha 1) 10. Poeniaalisen BKT:n kasvu () (= Taulukko 1.a, koha 2) Seuraavien osuus: - yövoima - pääoma - kokonaisuoavuus 11. Tuoanokuilu ( poeniaaliseen ) 12. Julkiseen aloueen vaikuava suhdanneekijä ( poeniaaliseen ) 13. Suhdannekorjau rahoiusasema (1 12) ( poeniaaliseen ) 14. Suhdannekorjau perusjäämä (13 + 6) ( poeniaaliseen ) 15. Rakeneellinen rahoiusasema (13 8) ( poeniaaliseen ) 1/ Kokonaisulo (TR) kokonaismeno (TE) = B.9. 2/ Perusjäämän laskukaava: (B.9, erä 8) plus (D.41, erä 9). 3/ Plusmerkki arkoiaa alijäämää supisavia keraluoneisia oimenpieiä. 14

15 Taulukko 2.b Julkisyheisöjen velan kehiys 1. Bruovelka 1 EKT-koodi 2. Bruovelkasuheen muuos Bruovelan muuoksiin vaikuava ekijä 3. Perusjäämä (= Taulukko 2.a.i, koha 10) 4. Korkomeno (= Taulukko 2.a.i, koha 9) 5. Velkakannan korjauserä D.41 josa: - Ero kassaperuseisen ja suorieperuseisen ilinpidon välillä 2 - Rahoiusvarojen neokerymä 3 josa: - yksiyisämisulo - Arvosusvaikuukse ja muu 4 p.m. Velan implisiiinen korko 5 Muu merkiyksellise muuuja 6. Likvidi rahoiusvara 6 7. Neorahoiusvelka (7 = 1 6) 8. Velkojen kuoleukse (liikkeessä oleva joukkolaina) edellisen vuoden lopusa lukien 9. Ulkomaan valuuan määräisen velan proseniosuus 10. Keskimääräinen eräänymisaika 1/ Aseuksen (EY) N:o 479/2009 määrielmän mukaisesi. 2/ Korkomenoja, muia menoja ja uloja koskeva ero voidaan mainia, jos niillä on merkiysä ai jos velka on viiearvon yläpuolella. 3/ Likvidi vara (käeisraha), valion arvopaperi, kolmansissa maissa oleva vara, valion määräysvallassa oleva yriykse ja noeeraujen ja noeeraamaomien omaisuuserien ero voidaan mainia, jos niillä on merkiysä ai jos velka on viiearvon yläpuolella.. 4/ Valuuakurssien vaihelusa johuva muuokse ja oimina jälkimarkkinoilla voidaan mainia, jos niillä on merkiysä ai jos velka on viiearvon yläpuolella. 5/ Saadaan jakamalla korkomeno edellisen vuoden velan määrällä. 6/ Likvideihin varoihin lueaan ässä AF.1, AF.2, AF.3 (julkisyheisö sulaueuna eli ilman julkisyheisöjen yksiköiden välisiä eriä), AF.511, AF.52 (ainoasaan jos noeerau pörssissä). Taulukko 2.c Ehdollise vela Julkise akaukse joisa: rahoiussekoriin liiyvä 15

16 3. Tulo- ja menoennusee poliiikan pysyessä muuumaomana 7 Taulukko 3 Muuumaomaan poliiikkaan perusuva ennusee julkisyheisöjen uloisa ja menoisa jaoeluina keskeisiin osaekijöihin. Julkisyheisö (S13) EKT-koodi 1. Tulo yheensä poliiikan pysyessä TR muuumaomana joisa 1.1. Tuoannon ja uonnin vero D Tulo-, varallisuus- ym. juokseva vero D Pääomavero D Sosiaaliurvamaksu D Omaisuusulo D Muu 1 p.m. Verorasius (D.2 + D.5 + D.61 + D.91 D.995) 2 2. Meno yheensä poliiikan pysyessä TE 3 muuumaomana joisa 2.1. Palkansaajakorvaukse D Väliuoekäyö P Sosiaalieuude D.62 1 D.632 joisa Työömyyseuude Korkomeno D Tukipalkkio D Kiineän pääoman bruomuodosus P Pääomansiirro D Muu 5 1/ EKT95:ssä D.6311_D.63121_D.63131vela; EKT2010:ssä D.632vela. 4. Tulo- ja menoavoiee Taulukko 4.a Julkisyheisöjen ulo- ja menoavoiee jaoeluina keskeisiin osaekijöihin. Julkisyheisö (S13) EKT-koodi 1. Tuloavoie yheensä TR josa 1.1. Tuoannon ja uonnin vero D Tulo-, varallisuus- ym. juokseva vero D Pääomavero D Sosiaaliurvamaksu D Omaisuusulo D Muu 1 p.m. Verorasius (D.2 + D.5 + D.61 + D.91 D.995) 2 2. Menoavoie yheensä TE 3 josa 2.1. Palkansaajakorvaukse D Väliuoekäyö P Sosiaalieuude D.62 6, D.632 joisa Työömyyseuude = Taulukko 2.a.9. Korkomeno D Tukipalkkio D Kiineän pääoman bruomuodosus P Pääomansiirro D.9 7 Huom. Muuumaomaan poliiikkaan perusuva skenaario edellyää, eä ulo- ja menokehiys eksrapoloidaan ennen ulevan vuoden alousarvioon sisälyvien oimenpieiden vaikuuksen lisäämisä. 16

17 2.8. Muu 5 1/ P.11 + P.12 + P D.39saamise + D.7saamise + D.9saamise (muu kuin D.91saamise). 2/ Myös EU:n kanama, mukaan lukien mahdollise kanamaa jääneiden verojen ja sosiaaliurvamaksujen oikaisu (D.995). 3/ Kokonaisulo (TR) kokonaismeno (TE) = B.9. 4/ Työömyyseuuksiin liiyvä rahamääräise euude (D.621 ja D.624) ja luonoismuooise euude (D.631, EKT2010:ssä D.632). 5/ D.29vela + D.4vela (muu kuin D.41vela) + D.5vela + D.7vela + P.52 + P.53 + K.2 + D.8. 6/ EKT95:ssä D.6311_D.63121_D.63131vela; EKT2010:ssa D.632vela. Taulukko 4.b Menojen kasvulle aseeusa verailuarvosa pois jäeävä erä EKT-koodi 1 Määrä 1 1. EU:n ohjelmien meno, joka korvaaan äysin EU:n varoisa saaavilla uloilla 2. Suhdaneisa johuva yöömyyseuusmeno 1 3. Pääösperäisen ulopuolen oimenpieiden vaikuus 2 4. Laissa säädey ulojen lisäykse 1/ Mainikaa meneelmä, jolla yöömyyseuusmenojen suhdannekomponeni on laskeu. Perusana olisi käyeävä yöömyyseuusmenoja, joka vasaava julkisyheisöjen ehäväluokiuksen (COFOG) koodia / Laissa säädeyihin ulojen lisäyksiin ei sisällyeä pääösperäisen ulopuolen oimenpieiden vaikuusa: riveillä 3 ja 4 ilmoieujen ieojen olisi olava oisensa poissulkevia. Taulukko 4.c Julkisyheisöjen meno ehäviäin 4.c.i) Julkisyheisöjen kouluus-, erveydenhuolo- ja yöllisyysmeno Kouluus 1 Terveydenhuolo 1 julkisyheisöjen menoisa julkisyheisöjen menoisa Työllisyys 2 1/ Näiden menoluokkien olisi vasaava aulukon 4.c.ii kohia 9 ja 7. 2/ Tähän menoluokkaan olisi kirjaava muun muassa akiiviseen yömarkkinapoliiikkaan ja julkisiin yönväliyspalveluihin liiyvä julkisyheisöjen meno. Julkisen sekorin palkansaajakorvauksia ja ammaikouluusohjelmia ei sen sijaan kirjaa ähän. 4.c.ii) Julkisyheisöjen ehäväluokius Julkisyheisöjen ehävä COFOGkoodi 1. Yleinen julkishallino 1 2. Puolusus 2 3. Yleinen järjesys ja urvallisuus 3 4. Elinkeinoelämään liiyvä asia 4 4. Ympärisönsuojelu 5 6. Asuminen ja yhdyskunapalvelu 6 7. Terveydenhuolo 7 8. Virkisys- ja kuluurioimina sekä 8 uskonnollinen oimina 9. Kouluus Sosiaaliurva Meno yheensä (= Taulukko TE 2.c.i, koha 2) 17

18 5. Kuvaus alousarvioesiykseen sisälyvisä pääösperäisisä oimenpieisä Taulukko 5.a Julkisyheisöjen pääösperäise oimenpiee Lueelo oimenpieisä ( 1 ) ( 2 ) Yksiyiskohainen kuvaus 1 Tavoie (ulo-/ menopuolen erä) EKT-koodi Kirjanpio periaae Hyväksymisilanne Talousarviovaikuukse + 2 suheesseesseessa suh- suh- BKT: BKT: BKT: hen hen hen + BKT:- hen YHTEENSÄ 1/ Kuvaillaan yksiyiskohaisemmin, jos kyse merkiävisä finanssipoliiikan uudisussuunnielmisa, joilla voi olla heijasusvaikuuksia muihin euroalueen jäsenvalioihin. Taulukko 5.b Valion pääösperäise oimenpiee Lueelo oimenpieisä ( 1 ) ( 2 ) Yksiyiskohainen kuvaus 1 Tavoie (ulo-/ menopuolen erä) EKT-koodi Kirjanpio periaae Hyväksymisilanne Talousarviovaikuukse + 2 suheesseesseessa suh- suh- BKT: BKT: BKT:- hen hen hen + BKT:- hen YHTEENSÄ 1/ Kuvaillaan yksiyiskohaisemmin, jos kyse merkiävisä finanssipoliiikan uudisussuunnielmisa, joilla voi olla heijasusvaikuuksia muihin euroalueen jäsenvalioihin. Taulukko 5.c Julkisen alouden alasekoreiden pääösperäise oimenpiee 1. Lueelo oimenpieisä Yksiyiskohainen kuvaus 2 Tavoie (ulo- / menopuolen erä) EKT-koodi Kirjanpioperiaae Hyväksymisilanne Talousarviovaikuukse + 2 suheesseesseessa suh- suh- BKT:- BKT:- BKT:- hen hen hen + BKT:- hen ( 1 ) ( 2 ) YHTEENSÄ 1/ Mainiaan, onko kyseessä osavaliohallino, paikallishallino ja/ai sosiaaliurvarahaso. 2/ Kuvaillaan yksiyiskohaisemmin, jos kyse merkiävisä finanssipoliiikan uudisussuunnielmisa, joilla voi olla heijasusvaikuuksia muihin euroalueen jäsenvalioihin. 18

19 6. Tiedo alusavan alousarviosuunnielman oimenpieiden vaikuuksesa maakohaisen suosiusen noudaamiseen ja unionin kasvu- ja yöllisyyssraegiassa aseeujen avoieiden saavuamiseen Taulukko 6.a Maakohaise suosiukse Suosiuksen numero Lueelo oimenpieisä Kuvaus suorasa vaikuuksesa Taulukko 6.b Unionin kasvu- ja yöllisyyssraegiassa aseeu avoiee. Kansallise yleisavoiee vuodeksi 2020 Kansallinen yöllisyysavoie 2020 [ ] Kansallinen T&K-avoie 2020 [...] Kasvihuonekaasupääsöjen vähennysavoie [...] Uusiuuvaa energiaa koskeva avoie [...] Kansallinen energiaehokkuusavoie [...] Kansallinen koulupudokkuuden vähenämisavoie [...] Kansallinen korkea-aseen kouluusavoie [...] Kansallinen köyhyyden vähenämisavoie [...] Lueelo oimenpieisä Kuvaus suorasa vaikuuksesa avoieen saavuamiseen 7. Ero viimeisimpään vakausohjelmaan nähden Taulukko 7 Ero viimeisimpään vakausohjelmaan nähden. EKT-koodi 1 Julkisyheisöjen neoluoonano-/ B.9 neoluoonooavoie Vakausohjelma Alusava alousarviosuunnielma Ero Julkisyheisöjen neoluoonanoennuse poliiikan B.9 pysyessä muuumaomana Vakausohjelma Alusava alousarviosuunnielma Ero 1 1/ Ero voi johua sekä poikkeamisa, joka johuva makroalouden skenaarion muuumisesa, eä poikkeamisa, joka aiheuuva vakausohjelman esiämisen ja alusavan alousarviosuunnielman oimiamisen välisenä aikana oeueujen poliiikkaoimenpieiden vaikuuksisa. Ero ova odoeuja, sillä näiden oiminasäänöjen yheydessä käyeävä muuumaomaan poliiikkaan perusuva skenaario määriellään eri avalla kuin vakausohjelman yheydessä käyeävä. 8. Tärkeimpien meno- ja ulopuolen oimenpieiden jakaumavaikuus Aseuksen (EU) N:o 473/ ariklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesi jäsenvalioiden olisi siinä määrin kuin se on mahdollisa esieävä julkisen alouden oimenpieiden jakaumavaikuuksia koskeva laadullise iedo ja määrällise arvio kyseisen oimenpieiden ja käyeävissä olevien analyysivälineiden kannala parhaien soveluvalla avalla. Julkisen alouden oimenpieiden jakaumavaikuuksen määrällinen arvioini on haaseellinen ehävä. Siksi ässä liieessä ei olekaan siä koskevaa vakiomuooisa aulukkoa. Julkisen alouden oimenpieiden jakaumavaikuuksen määrällisiä arvioia voiaisiin arvioida laskemalla Gini-indeksin odoeu muuokse, S80/S20-indikaaori ai köyhyysasee niiden uloksena. Tämä on yksi mahdollinen oiminaapa muiden joukossa. 19

20 Liie alusavaan alousarviosuunnielmaan: Meneelmä, aloudellise malli ja oleukse, joihin alusavan alousarviosuunnielman iedo perusuva Taulukko 8. Meodologise näkökohda. Arvioiniekniikka Talousarviomeneelyn vaihe, jossa meneelmää käyey 1 Käyeyn mallin/ekniikan ominaispiiree Oleukse Väline n.1 Väline n.2 1/ Mallinnusyökaluja on voiu käyää: - makroennuseia ehäessä - arvioiaessa uloja ja menoja poliiikan muuumaomuueen perusuvan skenaarion peruseella - arvioiaessa keskeisen ulo- ja menopuolen oimenpieiden jakaumavaikuusa - esieäessä alusavaan alousarvioon sisällyeäviä ulo- ja menopuolen oimenpieiä määrällisesi - arvioiaessa, mien alusavaan alousarviosuunnielmaan sisälyvä uudisukse vasaava unionin kasvu- ja yöllisyyssraegiassa vahviseuja avoieia ja maakohaisia suosiuksia. 20