Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sl (7) Finn-Medi 2, 7. krs, Syke-koulutustila, Biokatu 8, Tampere

Transkriptio

1 Toimialue 1/HO/sl (7) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika klo Paikka Finn-Medi 2, 7. krs, Syke-koulutustila, Biokatu 8, Tampere Osallistujat Piispa Juha Pihkala puheenjohtaja Terveydenhuoltoneuvos Eila Häihälä Tampereen kaupunkilähetys ry:n toiminnanjohtaja Päivi Karjalainen Mummon kammarin toiminnanjohtaja Maarit Tammisto Mänttä-Vilppulan johtava lääkäri Pekka Nokso-Koivisto Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry:n toiminnanjohtaja Oili Huhtala Johtava hoitaja (eläk.) Maisa Vehkalahti Pirkanmaan shp:n hallituksen jäsen Tuula Petäkoski-Hult Asiantuntijaylilääkäri Rainer Zeitlin Lääkintöneuvos Heikki Oksa sihteeri Ylilääkäri Jussi Karjalainen, Tays asia 3 Erikoislääkäri Minna Joki-Erkkilä, Tays asia 4 Apulaisylilääkäri Mika Martiskainen, Tays asia 4 Sairaalasielunhoidon johtaja Mika Kallunki, Tampereen ev.lut.seurakunnat asiat 5 ja 6 Asiat: 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Hoitoeettisen neuvottelukunnan edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 3. Kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan hoito Huono sisäilma sekä kosteus ja homevauriot ovat olleet viime vuosina näkyvästi esillä julkisuudessa. Suuri joukko ihmisiä on havainnut, että ne aiheuttaisivat hengitystieoireita, kuten astmaa, yskää tai hengenahdistusta. Myös väsymys, päänsärky, hengitystietulehdukset ja ihottuma on liitetty niihin. Monet näistä oireista kärsivistä ovat olleet tyytymättömiä terveydenhuollosta saamaansa apuun. Terveydenhuollon henkilökunnalla on myös ollut epätietoisuutta siitä, miten kosteusvauriot, home ja huono sisäilma liittyvät sairauksiin. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on asettanut työryhmän laatimaan Käypä hoito -suosituksen Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Työryhmän puheenjohtajana on ollut Taysin allergiakeskuksen ylilääkäri, dosentti Jussi Karjalainen. Hän kertoi Käypä hoito-suosituksen kannanotoista sekä kyseisten potilaiden tutkimisesta ja hoidosta käytännössä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Teiskontie 35 / PL 2000, TAMPERE Puh. (03) Faksi (03)

2 Toimialue 1/HO/sl (7) Maailman terveysjärjestö julkaisi vuonna 2009 asiantuntijaraportin rakennusten kosteus- ja homevaurioiden yhteydestä hengitystieoireisiin ja sairauksiin. Siinä kosteusvauriolla katsottiin olevan yhteyttä astmaan, ylähengitystieoireisiin, yskään, hengityksen vinkunaan, hengenahdistukseen ja hengitystieinfektioihin. Käypä hoito -suositus Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas valmistui vuonna Suosituksen valmistumisen jälkeen ilmeni, että Saksassa ja Itävallassa oli ollut meneillään vastaavanlaisen hoitosuosituksen laadinta. Saksan ja Itävallan hoitosuosituksissa päädyttiin samoihin johtopäätöksiin ja suosituksiin kuin Suomen Käypä hoito -suosituksessa. Käypä hoito -suosituksessa käytiin läpi tutkimusnäyttö rakennusten kosteusvaurioiden yhteydestä tauteihin ja oireisiin. Suosituksen laatinut työryhmä katsoi, että on kohtalainen näyttö siitä, että rakennusten kosteusvaurio on yhteydessä astmaa sairastavien hengitystieoireisiin, ylähengitystieoireisiin, yskään, hengityksen vinkunaan, hengenahdistukseen ja astman kehittymiseen. Karjalainen kertoi myös, että huono sisäilma voi johtua liian heikosta ilmanvaihdosta ilman kosteus- ja homevaurioita. Huono ilmanvaihto on liittynyt tutkimusten mukaan koululaisten lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin sekä oppimistulosten heikkenemiseen. Käypä hoito -suosituksessa on lähdetty siitä, että potilasta haastattelemalla pyritään tunnistamaan epäily mahdollisesta oireiden taustalla olevasta sairaudesta ja sairautta tai oiretta pahentavat tekijät. Potilaalta kysytään hänen omia havaintojaan kosteus- ja homevaurioista koti- tai työympäristössään. Samalla selvitetään oireiston ajallista yhteyttä rakennuksessa oleskeluun. Jos rakennuksessa epäillään kosteusvaurioita, siellä tulee tehdä asianmukaiset rakennustekniset tutkimukset. Suosituksen mukaan käytössä ei ole sellaisia laboratoriotutkimuksia, joilla kosteus- ja homevaurio voidaan yhdistää potilaan kokemiin oireisiin tai sairauksiin. Hengitysteiden osalta oireilevien potilaiden tutkimisessa on usein tarpeellista selvittää, onko heillä atooppinen allergiataipumus. Tällöin riittää yleensä yleisten allergeenien testaaminen. Kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan diagnostiikka ja hoito voidaan yleensä toteuttaa perusterveydenhuollossa. On myös hyvä pitää mielessä, että jotkut henkilöt saavat erilaisia oireita ympäristöissä, jotka eivät suurimmalle osalle ihmisistä aiheuta oireita. Yleisimpiä oireiden aiheuttajia ovat hajut, kemikaalit ja sähkömagneettiset kentät. Ympäristöherkkyydestä kärsiviä on alle yksi prosentti väestöstä. Hoitoeettisen neuvottelukunnan käymässä keskustelussa oltiin tyytyväisiä siihen, että Käypä hoito -suositus on valmistunut ja on ohjaamassa oireista kärsivien potilaiden tutkimista ja hoitoa aikaisempaa yhdenmukaisemmaksi mikä on myös eettiseltä kannalta arvokas asia. 4. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn tutkiminen Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tehdään lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn tutkimuksia yhteistyössä poliisiviranomaisten kanssa. Tutkimus sisältää oikeuspsykologisen haastattelun sekä lapsen somaattisen tutkimuksen. Toiminta on valtion rahoittamaa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Teiskontie 35 / PL 2000, TAMPERE Puh. (03) Faksi (03)

3 Toimialue 1/HO/sl (7) LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Minna Joki-Erkkilä kertoi lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn tutkimiskäytännöistä Taysissa. Hänen mukaansa maassamme on ollut vuosittain noin 1500 rikosta, joissa kysymyksessä on ollut lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö (noin 1200 tapausta) tai törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö (noin 250 tapausta). Tutkinta tapahtuu usean viranomaistahon yhteistyönä. Terveydenhuolto huolehtii somaattisesta tutkimuksesta, lapsen oikeuspsykologisesta haastattelusta sekä haitan arvioinnista. Poliisin vastuulla on taktinen ja tekninen tutkinta sekä rikoslaboratorio. Sosiaalitoimi on mukana lapsen turvaamisessa, mahdollisessa huostaanotossa tai kiireellisen sijoituksen järjestelyissä. Syyttäjä tekee syyteharkinnan ja syyttämisen tai syyttämättä jättämispäätöksen. Jos asia etenee syyttämiseen, mukaan tulevat tuomioistuimen eri asteet. Laki lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä vuodelta 2008 velvoittaa erikoissairaanhoitoa järjestämään palvelut. Lain mukaan erikoissairaanhoidon on varattava toimintaan tarvittava henkilöstö sekä tilat ja laitteet. Tutkimus on lain mukaan käynnistettävä ja tehtävä ilman aiheetonta viivästystä. Somaattinen tutkimus edellyttää suostumusta eli lupaa huoltajalta tai edunvalvojalta. Lapsi ja saattaja haastatellaan erikseen. Lapsen kertomus videoidaan. Seksuaalirikosnäytteet taltioidaan ja vammat dokumentoidaan. Vammojen tutkimisessa voidaan käyttää erityismenetelmiä kuten ultraviolettivaloa. Tarvittavia laboratoriotutkimuksia, kuten sukupuolitautinäytteet ja raskaustesti, voidaan myös ottaa. Joki-Erkkilän väitöstutkimuksen mukaan lapsen luotettava kertomus on tärkein todiste. Somaattisilla johtopäätöksillä on myös merkittävä rooli. Somaattinen löydös tai sen puuttuminen ei sinänsä yksin tue tai poissulje seksuaalisen hyväksikäytön mahdollisuutta. Rikosoikeudellisessa prosessissa lääkärinlausunnon johtopäätöksiä käytettiin lapsen kertomuksen luotettavuuden arvion vahvistamisessa. Joki-Erkkilä toi lopuksi esiin eettisesti huomioon otettavia seikkoja. Asia sinänsä on arkaluontoinen, kuten myös tutkimus. Lapsi on haavoittuvassa iässä. Keskeistä on lapsen etu. Lapsen ja myös epäilyn oikeusturvan on täytyttävä. Erityistä huolta Joki-Erkkilä kantoi siitä, että seksuaalisen hyväksikäytön jälkeen lapsen seuranta on hajanaista. Tampereelta puuttuu sosiaalipediatrian poliklinikka, joka voisi huolehtia seurannasta. Hoitoeettisen neuvottelukunnan käymässä keskustelussa pidettiin tärkeänä, että lapsen seksuaalisen hyväksikäytön uhreilla olisi mahdollisuus jatkoseurantaan sosiaalipediatrian poliklinikalla, mistä toiminnasta maassamme muualla on saatu hyviä kokemuksia. Apulaisylilääkäri Mika Martiskainen kertoi, että sosiaalipediatriaan perehtynyttä lääkäriä yritettiin rekrytoida, mutta siinä ei ole onnistuttu. Keskustelussa nousi myös esiin huoli siitä, onko terveydenhuoltohenkilöstöllä riittävästi osaamista tunnistaa mahdollisia hyväksikäyttötapauksia. Tampereella onkin järjestetty vuosittain aiheeseen liittyvää koulutusta. On tärkeää, että seksuaalisen hyväksikäytön tapaukset tulevat mahdollisimman varhain Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Teiskontie 35 / PL 2000, TAMPERE Puh. (03) Faksi (03)

4 Toimialue 1/HO/sl (7) 5. Sairaalasielunhoitotoiminnan eettisyys selvitetyksi ja hoitoon. Piiloon jäädessään ne aiheuttavat vaikeita pitkäaikaisia ongelmia uhreilleen. Hoitoeettinen neuvottelukunta piti lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn tutkimuskäytäntöjä eettiseltä kannalta korkeatasoisina ja lapsen edun ja aseman huomioon ottavina. Neuvottelukunta toivoo, että seksuaalisen hyväksikäytön uhrien jatkoseuranta saadaan Pirkanmaalla järjestettyä. On yleisesti hyväksytty, että potilaan kokonaisvaltaiseen hoitoon kuuluu henkisiin, hengellisiin ja eksistentiaalisiin tarpeisiin ja toiveisiin vastaaminen. Suomessa sairaalasielunhoitajat eli sairaalapapit ovat paikallisen evankelisluterilaisen seurakunnan henkilökuntaa, mutta toimivat sairaaloissa, terveydenhuollon yksiköissä ja kehitysvammatyössä. Sairaalasielunhoitotyössä toimivat papit ovat saaneet tehtävään erikoistumiskoulutuksen. Sairaalapapit toimivat paitsi potilaiden myös omaisten ja henkilökunnan kanssa. Tampereella sairaalasielunhoitotoiminta alkoi vuonna Sairaalasielunhoidon johtaja Mika Kallunki kertoi sairaalasielunhoitotyöstä Tampereella ja sen ympäristössä. Sairaalasielunhoidon arvopohja perustuu potilaan ihmisarvon, vakaumuksen ja koskemattomuuden kunnioittamiseen riippumatta tämän taustasta ja elämänkatsomuksesta. Sielunhoitosuhde on luottamuksellinen. On tärkeä selvittää, mikä on potilaan oma tahto ja sopia hänen kanssaan mahdollisen yhteistyön käytännöistä, tavoitteista ja periaatteista. Sielunhoitaja on tarvittaessa yhteydessä muihin kirkkoihin tai uskonnollisiin yhteisöihin ja hankkii potilaalle tämän toivomaa sielunhoidollista apua. Sairaalapappi on hoitoyhteisössä sivullinen. Hän ei näe potilasasiakirjoja. Pappi ei myöskään kerro potilaan kanssa käymästään keskustelusta sairaalahenkilökunnalle. Sairaalasielunhoitajan erityiskoulutus on laajuudeltaan 60 op ja kesto on kolme (3) vuotta. Ennen koulutukseen pääsyä on todettava soveltuvuus alalle. Monella sairaalapapilla on myös lisäkoulutusta kuten työnohjaajakoulutus tai psykoterapiakoulutus. Sairaalapapeilla on oma työnohjaus. Monet sairaalapapit ovat myös mukana kriisityössä. Tampereen seurankuntayhtymässä työskentelee sairaalasielunhoidon johtajan lisäksi seitsemän (7) sairaalapastoria sekä kehitysvammatyön pastori. Tays keskussairaalassa heitä on kolme (3), Hatanpään sairaalassa kaksi (2) ja yksi (1) Pitkäniemen sairaalassa ja yksi (1) Rauhaniemen sairaalassa. Kehitysvammatyön pastori työskentelee Pirkanmaan alueen seurakunnissa sekä kehitysvammatyön yksikössä. Kallunki toi lopuksi esiin sairaalasielunhoitotyön eettisiä haasteita. Eräs sellainen on sielunhoidon käsitteen selkeä määrittely. Toiminnan luottamuksellisuus, keskustelujen rippisalaisuus ja vaitiolovelvollisuus saattavat joskus vaikeuttaa yhteistyötä hoitohenkilökunnan kanssa. Potilaan vakaumusta on kunnioitettava, vaikka elämänkatsomus ja hengellinen vakaumus eroaisivat omista. Itsemääräämisoikeuden toteutuminen voi olla välillä haasteellista, jos läheiset pyrkivät vaikuttamaan sairaalapapin ja potilaan tapaamisiin. Haasteellista voi olla myös ihmisarvon säilyttäminen elämän ja kuoleman rajalla. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Teiskontie 35 / PL 2000, TAMPERE Puh. (03) Faksi (03)

5 Toimialue 1/HO/sl (7) Hoitoeettisen neuvottelukunnan käymässä keskustelussa nousi esille kysymys, miten sairaalapapin tavoittaa. Parhaiten toive sairaalapapin tapaamisesta menee eteenpäin henkilökunnan kautta. Yksiköiden ilmoitustauluilla on sairaalapapin yhteystietoja. Keskustelussa tuli myös esiin, että Pirkanmaan hoitokodissa on oma sairaalapappi aiemmin mainittujen seurakunnan palkkaamien sairaalapappien lisäksi. Sairaalapapit ovat perinteisesti toimineet pääosin sairaalaympäristössä. Keskustelussa tuotiin esiin kasvava sielunhoidon tarve ympärivuorokautisissa hoivayksiköissä. Hoitoeettinen neuvottelukunta toivoo, että tähän löytyy ratkaisu. Hoitoeettinen neuvottelukunta näki sairaalasielunhoidon eettisesti korkeatasoisena potilaan itsemääräämisoikeutta, elämänkatsomusta ja toiveita kunnioittavana toimintana. 6. Sairaalasielunhoidon eettisyyttä käsittelevä seminaari Hoitoeettinen neuvottelukunta on edellisessä kokouksessaan suhtautunut myönteisesti siihen, että järjestettäisiin sairaalasielunhoitotoiminnan kanssa yhteinen seminaari syksyllä Ajankohdaksi on nyt varmistunut tiistai klo Neuvottelukunnan puheenjohtaja ja sihteeri ovat valmistelleet ohjelmaa yhdessä sairaalasielunhoidon johtajan Mika Kallungin kanssa. Lisäksi sairaalapapit ovat olleet mukana ideoimassa ohjelmaa kokouksissaan. Seminaarin työnimenä on ollut: Perimmäisten kysymysten äärellä. Sairaalasielunhoidon etiikka ja käytäntö Seminaarin puheenjohtajana toimisi hoitoeettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Juha Pihkala. Seminaari koostuisi seuraavista esityksistä: - Sairaalasielunhoidon periaatteet (Mika Kallunki) - Eksistentiaaliset elämänkysymykset (Suvi Saarelainen) - Pastoraalipsykologia (Peppi Sievers) - Paneelikeskustelu ja yhteenveto (keskustelun puheenjohtaja Teemu Paarlahti) Neuvottelukunta piti ehdotusta hyvänä ja toteuttamiskelpoisena ja valtuutti valmistelevan ryhmän vievän sitä eteenpäin. 7. Pirkanmaan terveydenhuollon etiikan edistämisrahastosta myönnettävä palkinto Pirkanmaan terveydenhuollon etiikan edistämisrahastosta palkitaan henkilöitä tai hankkeita, joiden voidaan katsoa edistäneen erityisesti eettisten näkökulmien esille tuomista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella ja Pirkanmaan väestön terveydenhuollossa. Rahastosta myönnettävästä palkinnosta päättää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus Pirkanmaan hoitoeettisen neuvottelukunnan esityksen perusteella. Palkinnon suuruus on euroa. Palkinto on myönnetty vuosittain. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Teiskontie 35 / PL 2000, TAMPERE Puh. (03) Faksi (03)

6 Toimialue 1/HO/sl (7) Ehdotuksia palkinnon saajaksi pyydettiin Aamulehdessä olleella ilmoituksella. Ehdotukset pyydettiin jättämään mennessä. Asiasta informoitiin myös kirjeitse tai sähköpostitse terveydenhuoltoa lähellä olevia tahoja, organisaatioita ja potilas- ja kansanterveysjärjestöjä. Ehdotuksia palkinnon saajaksi saatiin yhteensä 12 ja palkinnon saajaksi ehdotettiin kymmentä eri henkilöä tai yhteisöä (ehdottaja suluissa). Professori Jaakko Valvanne (Dekaani Tapio Visakorpi) Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola (Kynnys ry, Tampereen Seudun Invalidit ry, Tampereen vammais- ja terveydenhuollon neuvottelukunta VATENK) Tampereen Seudun vertaisverkko ry (Aivovammaliitto ry, pj. Heikki Harri) Matti Hirvonen (Matti Hirvonen) Väitöskirjatutkija Jari Pirhonen (Marjut Lemivaara) Tampereen Kuulovammaiset ry:n Kuulolähipalvelu (Tampereen kaupungin vammaisneuvosto) Professori Hannu Uusitalo (Tampereen seudun Näkövammaiset ry) Ylöjärven Tiuravuoren palvelukeskuksen toimintamalli Hyvinvointia ja mielekästä elämää ikääntyneille (Geriatrian ylilääkäri Jukka Rönneikkö ja geriatri Marja Varjus) Bioetiikan instituutti (Maija Pajarinen ja Eeva Pääkkönen) Arvokas Vanhuus ry (Lapinniemiseura) Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitoeettinen neuvottelukunta päätti keskustelun jälkeen yksimielisesti esittää sairaanhoitopiirin hallitukselle, että hoitoeettinen palkinto myönnettäisiin Tampereen Seudun vertaisverkko ry:lle. Tampereen Seudun vertaisverkko ry tarjoaa vertaistukea vaikeassa elämäntilanteessa sairauden tai muun syyn takia olevalle ihmiselle. Yhdistyksen toiminta tapahtuu vertaiskeskuksessa, jossa kokoontuu 14 erilaista järjestöä tai ryhmittymää. Säännöllisesti kokoontuvia ryhmiä on tällä hetkellä seuraavista yhdistyksistä: Pirkanmaan Uniyhdistys ry Mielimaasta ry Suomen Kipu ry Uskontojen uhrien tuki ry Miessakit ry Tampereen Seudun yksin- ja yhteishuoltajat ry Totaaliyhärit ry Overeaters Anonymous Finland Tampere ry Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Teiskontie 35 / PL 2000, TAMPERE Puh. (03) Faksi (03)

7 Toimialue 1/HO/sl (7) Aivovammayhdistys ry Narsistien uhrien tuki ry Suomen Migreeniyhdistys ry Suomen Tinnitusyhdistys ry Isät lasten asialla ry Vertaiskeskuksen toiminta perustuu kokonaan vapaaehtoisuuteen. Palkinto luovutetaan Tampereen Seudun Vertaisverkko ry:lle sairaanhoitopiirin valtuuston pidettävän kokouksen yhteydessä. 8. Pirkanmaan SOTE-uudistuksen eettiset ulottuvuudet -seminaarin palautekeskustelu Hoitoeettinen neuvottelukunta ja Pirkanmaan liitto järjestivät seminaarin Pirkanmaan SOTE-uudistuksen eettiset ulottuvuudet. Lyhyt yhteenveto seminaarista ja osa alustuksista löytyy Pirkanmaan liiton sivuilta. Parhaiten materiaalin löytää google-haulla kirjoittamalla hakukenttään etiikkaseminaari itsemääräämisoikeus. Seminaariin osallistui noin 150 henkeä. Seminaarin katsottiin onnistuneen hyvin. 9. Hoitoeettisen neuvottelukunnan toiminnan jatkuminen 10. Seuraava kokous 11. Kokouksen päättäminen Hoitoeettisen neuvottelukunnan toimikausi on päättymässä. Uusi sairaanhoitopiirin hallitus nimennee uuden neuvottelukunnan alkusyksystä Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen on pyytänyt selvittämään, ketkä hoitoeettisen neuvottelukunnan jäsenistä olisivat käytettävissä uudessa nimettävässä hoitoeettisessä neuvottelukunnassa, jonka toimikausi ulottuisi vuoden 2018 loppuun. Tehdään tämä selvitys ja tieto lähetetään sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalaiselle. Seuraava hoitoeettisen neuvottelukunnan kokous päätettiin pitää tiistaina klo Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Juha Pihkala puheenjohtaja Heikki Oksa sihteeri Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Teiskontie 35 / PL 2000, TAMPERE Puh. (03) Faksi (03)