Energiasanomat 16/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiasanomat 16/15.12.2011"

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Energiasanomat 16/ ENERGIATEOLLISUUS - Kansallisista EU-asioihin ja päinvastoin ET:n syysseminaarissa - ET:n kevätseminaari Tampereella Pekka Tiusanen eläkkeelle - Nimityksiä Energiateollisuus ry:ssä ENERGIAVUOSI ET:n tiedotustilaisuus VERKOSTO - Taseisiin jääneiden virheiden käsittely taseiden sulkeutumisen jälkeen - Energia-alan esimiesvalmennus kurssisarja käynnistyy jälleen tammikuussa - Verkonrakentamiseen liittyvään sopimuskoulutukseen panostettava - Firenzen foorumi KAUKOLÄMPÖ - Uusia kaukolämpötutkimuksia valmistunut YMPÄRISTÖ - Ympäristölainsäädännön uudistus käynnistyy - Luonnonvarastrategiaa päivitetään PÄÄSTÖT - IE- direktiivi tuo muutoksia lupamenettelyihin UUSIUTUVA ENERGIA - Uusiutuvan energian tukiin muutoksia YDINVOIMA - NucNetin uudet nettisivut EU - Euroopan Komissio pyrkii helpottamaan T&K rahoituksen hakemista kaudella EU:n Energiatiekartta 2050 julkistettiin JOULUTERVEHDYKSET - Energiateollisuuden joulutervehdys - Joulutervehdys Adatosta KOULUTUS JA TAPAHTUMAT - Studia Helsingissä SFS 6002 SÄTKY- koulutus - Energia-alan esimiesvalmennus kurssisarja käynnistyy jälleen tammikuussa - Taseisiin jääneiden virheiden käsittely - alueellinen koulutus - HeadPower -ohjeistojen tehokäyttäjäpäivä - Kärkimieskoulutus - Sähkönjakeluverkkojen kunnonhallinta & Sähkö-Tele-Valo ja AV-messut kv jännitetyöt - AMKA, jakokaapit - Maakaapeliverkon rakentamisen perusteet ja laatuvaatimukset maanrakennusurakoitsijoille - Ilmajohtoverkon saneeraus ja purkutyöt - Ilmajohtoverkostotyöt - Sähköverkon käyttötehtävät ja viankorjaus - TUULIVOIMA - Tuulivoima rakentamisen vaikutukset puolustusvoimien tutkiin voidaan selvittää jatkossa luotettavasti Julkaisija: Energiateollisuus ry Toimitus: Jukka Kortelainen (vastaava), puh. (09) , faksi (09) , J jukka.kortelainen(a)energia.fi Toimitussihteeri: Ekku Stenfors, Adato Energia Oy, puh. (09) , faksi (09) , ekku.stenfors(a)energia.fi

2 ENERGIATEOLLISUUS Kansallisista EU-asioihin ja päinvastoin ET:n syysseminaarissa Energiateollisuus ry:n (ET) syysseminaaria vietettiin liittokokouksen yhteydessä Finlandiatalolla Helsingissä 17. marraskuuta. Tapahtuma, jonka juonsi toimittaja Tuomas Embuske, keräsi noin 230 osanottajaa. Seminaarin aamupäiväosuudessa kuultiin aluksi asiaa energiaomavaraisuudesta ja turpeen asemasta, kun ET:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Virkkunen avauksessaan korosti niiden merkitystä Suomelle. Kotimaisten energialähteiden käyttö erityisesti sähkön ja lämmön tuotannossa on suotavaa mm. siksi, että niiden suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset, verotulot ja muut yhteiskunnalliset hyödyt jäävät Suomeen. Onkin vaikea ymmärtää julkisuudessa esitettyjä tavoitteita, joiden mukaan turpeen käytöstä tulisi luopua energiakäytössä kokonaan, Virkkunen muun muassa totesi. Virkkusen jälkeen esiintynyt Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman puhui mistäs muusta kuin Eurooppaa piinaavasta velkakriisistä. Mitään uusia patenttilääkkeitä Korkmanilta ei kriisin lievittämiseen herunut, vaan ratkaisu hänestä pitää löytyä EU-päätösten pikaisista toimeenpanoista. Johtaja Hanna Ojanen Ulkopoliittisesta Instituutista näki kriisin keskellä myös toivoa paremmasta. Hän muistutti, kuinka monta kertaa EU on selvinnyt kriiseistään ja yleensä lääke on ollut laajentuminen. Tätä hän suositti nytkin, vaikkei suoralta kädeltä olisi itsekään ottamassa Turkkia Unioniin Kroatian kylläkin. Elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen puheen ydin oli puhtaan tekniikan ja energiatehokkuuden innovaatioissa. Häkämiehestä tämän Cleantech-klusterin kehittäminen pitäisi päästövähennyksiin tuijottamisen sijasta nostaa EU:ssa tärkeimmäksi keinoksi ilmastonmuutoksen hillinnässä. Elinkeinoministeri puolusti myös uusiutuvan energian tukiin liittyviä toimiaan toteamalla, että kiinteän tuotantotuen poisto oli symbolinen kysymys verrattuna siihen, että valtio satsaa uusiutuvaan energiaan ensi vuonna enemmän kuin koskaan on tehty. Lounaan jälkeisessä iltapäiväosuudessa keskityttiin EU:n sähkön sisämarkkinoiden kehitysnäkymiin. Aihetta alusti johtaja Olli Sipilä Pöyry Management Consulting Oy:stä ja hänen näkemyksensä oli, että monista ongelmista huolimatta EU:ssa päästään tavoitteeseen, eli avoimesti toimiviin sähkömarkkinoihin muutaman vuoden sisällä. Sipilän alustusta seurasi samaan aiheeseen keskittynyt paneelikeskustelu, johon osallistuivat toimitusjohtaja Päivä Aaltonen Suomen ElFistä, professori Peter Lund Aalto-yliopistosta, toimitusjohtaja Juha Naukkarinen ET:stä, pääekonomisti Simon-Peter Ollus Fortumista ja toimitusjohtaja Rami Vuola EPV Energiasta. Paneelikeskustelua johdatellut Antti Ruuskanen JKL:stä kysyi panelisteilta, mitä ongelmia he näkevät nykyisessä markkinakehityksessä ja miten he korjaisivat niitä. Markkinoiden yhdentymiskehityksen hitaus nähtiin yhteisesti ongelmaksi, mutta oikeastaan vain Juha Naukkarinen nosti konkreettisia uhkia esiin toteamalla, että suurissa jäsenmaissa kansalliset intressit ovat nousseet selvästi esille. Pullonkaulaongelmien poistaminen rakentamalla riittävästi siirtoverkkoja ja markkinoihin liittyvän lainsäädännön nopea toimeenpano eri jäsenmaissa katsottiin parhaiksi keinoiksi edistää markkinaintegraatiota. Kukaan panelisteista ei kuitenkaan vaikuttanut kovin optimistiselta sen suhteen, että energiakomissaari Günther Oettingerin asettama tavoite sähkönsisämarkkinoiden toteutumisesta vuoden 2014 loppuun mennessä toteutuisi.

3 Seminaarin jälkeen pidetty ET:n liittokokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi PVO:n toimitusjohtajan Lauri Virkkusen sekä varapuheenjohtajiksi Timo Pylväsen Savon Voimasta ja Matti Rintasen Pori Energiasta. Kiitokset kaikille seminaariin osallistujille tapahtumarikkaasta päivästä ja nähdään kevätseminaarin merkeissä Tampereella ! Kaikki meille toimitetut ja julkaisuluvan saaneet seminaarien alustukset ovat nähtävissä näillä ET:n sivuilla. Jukka Kortelainen ET:n kevätseminaari Tampereella Energiateollisuus ry:n ensi vuoden kevätseminaari pidetään toukokuuta Tampereella hotelli Scandic Rosendahlissa. Torstaihin sijoittuvat tuttuun tapaan pääseminaari, liittokokous ja iltaohjelma. Perjantaina on taas tarjolla puolipäiväinen teemaseminaari ja ekskursio. Ohjelmiin palataan Energiasanomien kevään 2012 numeroissa ja muissa viesteissä, mutta merkatkaapa aika ja paikka jo nyt ylös, siis Tampereella. Jukka Kortelainen Pekka Tiusanen eläkkeelle Yli 30-vuotisen uran energia-alan järjestöjen viestintätehtävissä tehnyt Pekka Tiusanen jäi hyvin ansaitulle eläkkeelle Pekka aloitti työskentelyn energia-asioiden parissa huhtikuussa 1980 silloisen Sähkölaitosyhdistyksen (SLY) viestintäpäällikkönä. SLY:n muuttuessa Sähköenergialiitoksi 1990-luvun puolivälissä Pekka jatkoi sen viestinnän vetäjänä pari vuotta ennen siirtymistään Energia-alan Keskusliiton Finergyn viestintäpäälliköksi. Energia-alan järjestöjen yhdistyessä Energiateollisuus ry:ksi 2005 alusta Pekasta tuli ET:n viestintäpäällikkö sekä Energiauutisten ja Energiasanomien päätoimittaja. Pekka Tiusasen energia-asioiden syvää tietämystä on arvostettu laajalti eri sidosryhmissä ja ennen kaikkea median puolelta monet toimittajat useasti kääntyivät Pekan puoleen tarvitessaan jotain energiaan liittyvää tietoa. Ja saivat aina vastauksen! Toivotamme Pekalle antoisia eläkepäiviä! Jukka Kortelainen Nimityksiä Energiateollisuus ry:ssä Energiateollisuus ry:n uutena lakimiehenä on aloittanut oikeustieteen kandidaatti Eeva Kurkirinne. Ennen ET:hen siirtymistä Kurkirinne työskenteli Energiamarkkinaviraston markkinavalvontaryhmässä. Sähköntuotannon uutena asiantuntijana on aloittanut energiatekniikan DI Joona Turtiainen vastuualueenaan ilmasto- ja päästökauppa-asiat. Lisäksi hän osallistuu uusiutuvan energian ohjauskeinoihin liittyvään edunvalvontaan. Turtiainen siirtyy ET:hen Fortumin EHStiimistä. Kaukolämpöalan uutena assistenttina on aloittanut YO-merkonomi/HR-assistentti Cathrin "Katri" Aho. Ennen ET:tä Aho työskenteli Siemens Enterprise Communications Oy:ssä.

4 Sähköntuotannon toisena uutena asiantuntijana aloittaa tuotantotalouden DI Jukka Makkonen vastuualueenaan voimalaitosten päästöjen hallintaan liittyvä lainsäädäntö ja bioenergian edunvalvonta. Makkonen siirtyy ET:hen Työtehoseurasta. Oikeustieteen kandidaatti Jaakko Jokela aloittaa työmarkkinajuristina Hän siirtyy ET:hen esittelijän toimesta eläkekassojen ja -säätiöiden palveluyhtiössä Porasto Oy:ssä. Leena Nummila ENERGIAVUOSI 2011 ET:n tiedotustilaisuus Energiateollisuus järjestää perinteisen ENERGIAVUOSI-tiedotustilaisuuden Helsingissä torstaina 19. tammikuuta klo 10. Kerromme tilaisuudessa vuoden 2011 sähkön ja kaukolämmön tuotantoa, kulutusta ja hintakehitystä koskevat keskeiset luvut sekä kommentit niistä ja alkuvuoden tilanteesta. Eräät energiayhtiöt julkistavat samaan aikaan omat energiavuositietonsa. Energiavuosiaineistot tiedote ja Power Point kalvosarjat ovat koko vuoden -sivujemme eniten ladattuja aineistoja. Jukka Kortelainen VERKOSTO Taseisiin jääneiden virheiden käsittely taseiden sulkeutumisen jälkeen Sähköverkko- ja sähkökauppavaliokunnat ovat kokouksessaan hyväksyneet uuden mallin taseisiin jääneiden virheiden käsittelemiseksi taseiden sulkeutumisen jälkeen. Malli poikkeaa nykyisten sopimusehtojen mukaisesta toimintatavasta. Uudessa mallissa asiakkaan sähkön myyjä korjaa virheellistä asiakaslaskutusta sähköenergian osalta oman asiakassuhteensa ajalta. Verkonhaltija korjaa asiakaslaskutusta siirron osalta. Toimijoiden välillä korjaukset sähköenergian osalta hyvitetään rahassa asiakkaan myyjän ja verkkoalueen toimitusvelvollisen myyjän välillä. Tarkka mallikuvaus on lähetetty sähkön myyjille ja verkonhaltijoille ja se löytyy ET:n nettisivuilta osoitteesta: Uuden mallin mukaista menettelyä taseisiin jääneiden virheiden käsittelemiseksi aletaan noudattaa välittömästi, kuitenkin viimeistään Mallin vaatimat sopimusehtomuutokset toteutetaan myöhemmin ensi vuonna samassa yhteydessä, kun parhaillaan virkamiesvalmistelussa olevat sähkömarkkinalainsäädännön muutokset huomioidaan sopimusehdoissa. Valiokunnat eivät nähneet tätä esteeksi uuden toimintamallin välittömälle käyttöönotolle. Uusi toimintamalli vaatii muutoksia sekä verkonhaltijan että sähkönmyyjän järjestelmiin. Järjestelmämuutokset tulee tilata riittävän ajoissa, jotta uutta toimintamallia voi alkaa noudattaa viimeistään Uudesta toimintamallista ja sen vaatimista muutoksista järjestetään kolme alueellista koulutusta tammi-helmikuun vaihteessa. Lisätietoa koulutuksista ja ilmoittautumiset löytyvät Adaton koulutuskalenterista osoitteesta:

5 Lisätietoja mallista ja sen käyttöönotosta antavat Energiateollisuus ry:n asiantuntijat: Riina Heinimäki, puh. (09) ja Ina Lehto, puh. (09) Ina Lehto Energia-alan esimiesvalmennus kurssisarja käynnistyy jälleen tammikuussa Esimiesvalmennuksen osallistujamäärä on rajoitettu 20 osallistujaan, joten varaa paikkasi mahdollisimman pikaisesti mahtuaksesi mukaan! Energia-alan esimiestehtävissä toimiville tai siirtyville tiimipäälliköille ym. suunnattu ja räätälöity esimiesvalmennus -kurssisarja käynnistyy jälleen tammikuussa Kurssisarja on toteutettu jo useita kertoja ja osallistuvien palautteet valmennuksen sisällöstä ja toteutuksesta ovat olleet erittäin hyvät ja kurssia on pidetty antoisana omien esimiestaitojen kehittämiseen. Esimiesvalmennuksen päätavoitteina on mm. - auttaa osallistujia sisäistämään esimiestyön olemus ja luonne - auttaa ymmärtämään, mitä valmiuksia esimies tarvitsee - auttaa saamaan perusvalmiudet esimiestyön menestykselliselle hoitamiselle - vahvistaa osaamista ja itsetuntoa esimiestehtävien hoidossa. Esimiesvalmennus- kurssisarjan uusinta sisältää edellisen kurssisarjan tapaan kolme kahden päivän jaksoa seuraavasti: 1. jakso Hotelli Rosendahl, Tampere 2. jakso osan paikka sovitaan 1.jaksolla 3. jakso osan paikka sovitaan 2.jaksolla Koko kurssisarjan osallistumismaksu on VAIN 1790 /osallistuja + alv 23 %. Osallistumismaksuun sisältyy valmennuksen ja materiaalien lisäksi lounaat ja kahvit kurssipäivinä sekä illallinen. Majoitukset kukin varaa ja maksaa itse suoraan hotelliin p Majoituskiintiö on varattu konsulttitoimisto Seppo Hoffrenin nimellä. Lisätietoa Adaton koulutuskalenterissa Verkonrakentamiseen liittyvään sopimuskoulutukseen panostettava Käytännössä on osoittautunut suurta tarvetta verkostourakka-asiakirjoja ja sopimuksia koskevalle käytännön läheiselle koulutukselle, jossa käydään läpi myös YSE 1998 sopimusehtojen soveltamista ja niihin tehtäviä poikkeuksia perusteluineen verkonrakennuksessa ja verkostourakoinnissa. Ensi keväänä Adato Energia Oy järjestää mm. alla mainitut käytännönläheiset koulutukset.

6 YSE 1998 SOPIMUSEHDOT JA SOPIMUSASIAKIRJOJEN KÄYTTÖ VERKONRAKENNUSHANKKEISSA hotelli Gustavelund, Tuusula Koulutukseen toivotaan runsasta osanottoa sekä tilaaja- että toimittajapuolelta, jotta jatkossa molempien osapuolten asiakirjojen ja YSE 1998 sopimusehtojen tuntemus paranee ja puhutaan "yhteistä kieltä " keskinäisessä toiminnassa ja parannetaan keskinäistä luottamusta. VERKONRAKENNUKSEN LAITE- JA MATERIAALIHANKINTOJEN SOPIMUKSET, TAKUUT JA VASTUUT Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa Workshop myyjille ja ostajille Millä ehdoilla myyt? Entä millä ehdoilla ostat? Miten ehdot eroavat toisistaan? Miten erojen vaikutukset näkyvät euroissa? Entä jos ehdoista ei ole sovittu, mitä laki sanoo? Mikä laki? Onko yrityksesi toimitusketjun riskikeskittymä? Onko sopimus- ja vastuuketjussa aukkoja? Takuu 2 v mitä se tarkoittaa? Mitä selkeä takuuehto kattaa? Osaatko käyttää sopimuksia ja takuita ennakoivasti? Haluatko selkokielisiä vastauksia? Siinä tapauksessa tämä workshop on Sinulle. Tilaisuudessa ei luennoida sopimusoikeudesta, vaan ratkotaan yritysten välisen sopimuskäytännön kysymyksiä esimerkkitapausten valossa. Workshop-vetäjät ovat kokeneita kaupan ja rakentamisen alan sopimusjuristeja, joiden työn tavoitteena on turhien riitojen torjunta. Ohjelma rakentuu case-harjoituksille, jotka tähtäävät vilkkaaseen keskusteluun ja osanottajien omakohtaisiin oivalluksiin tässä tilaisuudessa et pitkästy. Workshop sopii kaikille toimitusketjun osapuolille, yhtä lailla valmistajille ja tavarantoimittajille kuin urakoitsijoille ja rakennuttajillekin. Tilaisuuden vetäjät: Varatuomari Helena Haapio, Lexpert Oy ja varatuomari Pia Klementjeff, Lexmentor Oy Lisäksi järjestämme HEADPOWER -OHJEISTOJEN TEHOKÄYTTÄJÄPÄIVÄ HeadPower Oy:n ohjeistotuotteet ovat laajasti käytössä sähkönjakeluverkon suunnittelussa, rakennuttamisessa ja rakentamisessa. Muutokset toimialalla ja uuden henkilöstön mukaantulo sekä ohjeistojen jatkuva kehittyminen on luonut tarpeen HeadPower ohjeistotuotteiden tehokäyttäjä-päivälle, joka järjestetään Rantasipi Airport Congress Center, Vantaalla. Tilaisuuden tavoitteena - on päivittää osallistujien tiedot HeadPower ohjeistotuotteista - oppia hyödyntämään paremmin ohjeistotuotteita ja sitä kautta helpottaa ja tehostaa toimintaa - pohtia yhdessä tuotteiden kehittämistä vastaamaan entistä paremmin käyttäjien tarpeita. Tilaisuus on kohdennettu jakeluverkon suunnittelijoille, maastosuunnittelijoille, rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaaville rakennuttajille, urakoinnin esimiehille ja osaamisen kehittämisestä ja koulutuksista vastaaville. Tutustu päivän ohjelmaan Linkki ohjelmaan

7 Firenzen foorumi Firenzen foorumi kokoontui Firenzessä. Foorumi on keskusteluareena, jonka tavoitteena on edistää sähkön sisämarkkinoita Euroopassa. Sen tehtäviä ovat esimerkiksi maiden välisen sähkönsiirron hinnoittelua ja siirtokapasiteetin hallintaa koskevien päätösten ja ehdotusten valmistelu ja edistäminen sekä eri osapuolten saattaminen yhteen. Joulukuun foorumin asialistalla olivat 3. sisämarkkinapaketin mukaisten sähkömarkkinasääntöjen valmistelu, Euroopan sähkömarkkinoiden integraatio, siirtoverkkojen rakentaminen Euroopassa ja sähkömarkkinoiden valvonta. Foorumin päätöslauselmassa todetaan sääntövalmistelun, komission esityksen infrastruktuuripaketiksi ja voimaan tulevan REMIT-asetuksen olevan tervetulleita edistysaskeleita kohti eurooppalaista sähkömarkkinaa. Foorumi keskusteli myös Day-Ahead-markkinan ja Intra-Day-markkinan järjestelyistä. Tavoitteena on, että NWE-alueella (North West Europe) olisi vuoden 2012 loppuun mennessä yhteinen markkinamekanismi hallinnoida hinta-alueiden välistä sähkön siirtoa. Muut Euroopan maat liittyisivät tähän alueeseen niiden ollessa valmiita, kuitenkin 2014 mennessä. NWEalueeseen kuuluvat Pohjola, Ranska, Saksa ja Benelux-maat sekä Iso-Britannia. Firenzen foorumissa pidetyt esitykset ja foorumin päätöslauselmat ovat saatavissa komission internet-sivuilla, Petteri Haveri KAUKOLÄMPÖ Uusia kaukolämpötutkimuksia valmistunut Seuraavat uudet kaukolämmön tutkimushankkeet ovat valmistuneet Älykäs kaukolämpöjärjestelmä ja sen mahdollisuudet Selvityksessä tuodaan esille, mitä älykäs kaukolämpö tarkoittaa, mitkä ovat sen ominaispiirteet, missä kaukolämpöjärjestelmän eri osissa älykkyyttä voidaan lisätä ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa kaukolämpöyhtiöille ja muille järjestelmän osapuolille. Lisäksi arvioidaan järjestelmän potentiaalia teknisestä, taloudellisesta ja ilmastollisesta näkökulmasta sekä älykkään kaukolämmön tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita. Näin selvitys osaltaan tukee kaukolämpöyhtiöiden tavoitetta tarjota asiakkailleen entistä vaivattomampaa, vähähiilisempää ja kilpailukykyisempää lämpöä. Aurinkolämmön mahdollisuudet kaukolämpöjärjestelmässä Aurinkolämmön yhdistäminen kaukolämpöön on perinteisesti ollut eri syistä ongelmallista. Tutkimuksessa on selvitetty aurinkolämmön eri tuotantoteknologioiden soveltuvuus osaksi kaukolämpöjärjestelmää Suomen olosuhteissa sekä määritetty tyypilliset aurinkolämmön kytkentävaihtoehdot osana kaukolämpöjärjestelmää vahvuuksineen ja heikkouksineen. Aurinkolämmön kannattavuutta on arvioitu suorittamalla laskelmia muutamassa tyypillisessä aurinkolämpöä hyödyntävässä ratkaisuvaihtoehdossa. Pitkällä tähtäimellä ratkaisut voivat parantaa kaukolämmön kilpailukykyä ja kiinnostavuutta asiakkaiden keskuudessa. Lämmönjakokeskuksen lämmönsiirrinten tukkeutumisen syiden selvittäminen Tutkimuksessa kartoitettiin, kuinka yleistä lämmönjakokeskusten lämmönsiirtimien tukkeutuminen tai muu lämmönsiirron rajoittuminen lämmönsiirtimissä on sekä pyrittiin selvittämään tukkeutumisten syitä. Tutkimuksessa ei löytynyt viitteitä siitä, että

8 lämmönsiirrinten tukkeutumiset olisivat yleistyneet viimeisten vuosien aikana. Tukkeutumiset ovat yksittäistapauksia. Ongelmat näyttävät useimmiten liittyvän putkistojen käyttöönotossa tapahtuneisiin virheisiin, joista yleisin on putkistojen huuhtelun laiminlyönti tai huono puhdistustyön laatu. Kaukolämmön lämmönjakokeskusten kytkennät ja lämmönsiirtimien mitoituslämpötilat Hankkeessa kehitettiin ja analysoitiin erilaisia kaukolämmön asiakaslaitteiden kytkentämalleja ja mitoituslämpötiloja. Kytkennöissä selvitettiin mm. käyttöveden varaaja- ja tasaussäiliökytkentöjä, lämpöpumppujen ja aurinkolämmön käyttämistä kaukolämmön rinnalla sekä sulanapitolämmitystä. Lisäksi tarkasteltiin uusien energiamääräysten valossa mm. mitoituslämpötiloja ja kiertovesijohdon lämpöhäviöitä. Hankkeen tuloksia hyödynnetään ET:n julkaisun Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet uusinnassa. Kaukolämpöverkkojen prosessitiedon mallinnustutkimus ja soveltuvuusselvitys automaattisen vuodonvaroitus- ja ilmaisinjärjestelmän kehitystyötä varten Hankkeen tarkoituksena oli analysoida kaukolämpöverkoista nykytasolla kerättyä prosessidataa matemaattisin menetelmin ja arvioida mallinnuksen mahdollisuuksia kaukolämpöverkkojen vuotojen ennakoinnin, varhaista havaitsemisen ja paikallistamisen järjestelmäkehitystä silmälläpitäen. Toisena tavoitteena oli tutkia Kuopiossa kymmenkunta vuotta käytössä olleen paineenmuutosten mittauksiin perustuvan vuodonilmaisinjärjestelmän päivitystä nykyteknologiaan soveltuvaksi, käytettävyydeltään paremmaksi ja yleiskäyttöisemmäksi. Tutkimusraportit ja niistä tehdyt lyhyet tiedotteet löytyvät pdf-tiedostona ET:n internet-sivuilla http//: Veli-Pekka Sirola ja Mirja Tiitinen YMPÄRISTÖ Ympäristölainsäädännön uudistus käynnistyy Vuoden 2011 lopussa ympäristöministeriössä aloitetaan ympäristösuojelulain uudistus. Lakiuudistuksessa saatetaan teollisuuspäästödirektiivi (IED) osaksi kansallista lainsäädäntöä ja uudistetaan lupamenettelyjä. Hanke on energiainvestointien näkökulmasta erittäin keskeinen sillä laki määrittelee lupaehdot teolliselle toiminnalle Suomessa. Tavoitteena on, että Hallituksen esitys IE -direktiivin kansallisesta implementoinnista, on voimassa vuoden 2014 aikana. Hanke on organisoitu ympäristöministeriössä neljään projektityöryhmään, jotka etenevät eri aikataululla. Lakimuutosten eri alueet on jaettu näihin projektityöryhmiin. Kaikilla projekteilla on yhteinen korkeatasoinen johtoryhmä. Hankkeen johtoryhmä tekee merkittävimmät linjaukset ja toimii uudistuksen täytäntöönpanon tuki- ja taustaryhmänä. Projektissa 1 valmistellaan hallituksen esitystä, jossa keskeinen tavoite on saattaa teollisuuspäästödirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Hallituksen esitystä kaavaillaan eduskunnalle viimeistään kevätistuntokaudella 2013, mutta aikataulu on erittäin haasteellinen. Projektissa 2 valmistellaan valvontaan liittyviä kysymyksiä, kuten valvonnan maksullisuuden toteuttamista.

9 Projekti 3 on energia-alan kannalta erittäin merkittävä, siinä laaditaan säädösmuodossa ehdotus IED:n suuria polttolaitoksia koskevien IED III luvun ja liitteen V velvoitteiden saattamiseksi osaksi ympäristönsuojelulakia. Energiateollisuus ry on myös mukana tässä työryhmässä. Projektin neljä tehtävä on arvioida YSL:län ja muun keskeisen ympäristölainsäädännön vaikuttavuutta erityisesti lakien samanaikaisissa soveltamistilanteissa. Merkittävä tehtävä työryhmällä on myös tarkastella luontoarvojen huomioon ottamista ympäristölupamenettelyssä. Miia Wallén Luonnonvarastrategiaa päivitetään Energiateollisuuden ympäristötoimikunta järjesti keskustelutilaisuuden luonnonvarastrategian päivityksestä kotimaisten polttoaineiden näkökulmasta. Keskustelutilaisuuteen osallistui sidosryhmiä valtionhallinnosta, etujärjestöistä ja energiayrityksistä. Luonnonvarastrategiaa käsittelevän tilaisuuden alustukset oli pyydetty Työ- ja elinkeinoministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä sekä ympäristöministeriöstä. Tilaisuuden aikana keskusteltiin luonnonvarastrategian päivityksestä, kotimaisten polttoaineiden merkityksestä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä tulevasta EU:n resurssitiekartasta. Uusi luonnonvaraselonteko on tarkoitus päivittää vuoden 2013 syksyyn mennessä. Ensin päivitettäneen kuitenkin ilmasto- ja energiastrategia ja luonnonvarastrategia pyritään sen jälkeen integroimaan energia- ja ilmastopolitiikkaan paremmin. Tavoitteena onkin koota kokonaisuus, joka ohjaa molempia strategioiden tulevaisuutta yhteen suuntaan. Nykyisen selonteon toimenpiteistä on tarkoitus raportoida eduskunnan talousvaliokuntaan keväällä Kysymyksiä keskusteluissa heräsi mm. siitä kuka luonnonvarat omistaa, ja mikäli näiden käyttöön tulee rajoituksia, niin kenelle se tulee korvata. Lisäksi keskustelua käydään siitä, mikä on aineettoman luonnonvaran arvo ja kuka sen määrittäisi. Tulevaisuuden merkittävänä haasteena on luonnonvarjojen kestävä käyttö. Keskustelussa sivuttiin bioenergian kestävyyskriteereitä, RES direktiivin kehittymistä, resurssitehokkuutta sekä yleistä hyväksyttävyyttä. Samalla todettiin, että luonnonvarapolitiikka on hyvin monitahoinen kysymys ja sen kokonaiskuvan hahmottaminen on termeineen haastavaa. Energiateollisuus kaipaakin kansallisten kipupisteiden hahmottamista ja toisaalta alan erityispiirteiden huomioimista. Jatkossa keskustelua tulee käydä avoimesti ja eri sidosryhmien aloitteesta tulee keskustella hyvissä ajoin. Seminaarissa nousi selkeästi esiin se, että jatkossa on painetta uusiutuvien luonnonvarojen käytön kasvuun ja sillä taasen on vaikutuksia luontoon. Energia-ala tarvitseekin selkeitä suuntaviivoja siitä, mihin suuntaan investointeja Suomessa voi jatkossa kehittää. Muutokset nykytilanteeseen tapahtuvat hitaasti, joten valtionhallinnon ohjauksen on oltava pitkäjänteistä. Mikäli luonnonvarojen käyttö alettaisiin säädellä ja/tai rajoittaa, tulee ajoissa tietää selkeästi sen vaikutukset eri teollisuuden aloihin. Miia Wallén

10 PÄÄSTÖT IE- direktiivi tuo muutoksia lupamenettelyihin Merkittävin muutos, jota sovellettaneen IED:n voimaansaattamisen jälkeen myönnettävissä ympäristöluvissa, on lupamääräysten peruste. Ympäristöluvassa on vahvistettava päästörajaarvot, jotka eivät ylitä parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan (BAT) liittyviä päästötasoja (BAT AEL). Päästötasot on vahvistettu BAT-tekniikkaa koskevista päätelmistä tehdyissä päätöksissä. Päästöraja-arvot on ilmoitettava samalta tai lyhyemmältä ajanjaksolta ja samoissa vertailuolosuhteissa kuin BAT päästötasot. Syksyllä 2011 on käynnistynyt myös suuria polttolaitoksia koskeva parhaan tekniikan vertailuasiakirja (LCP Bref) on valmistelu. Se on tarkoitus saattaa valmiiksi 2014 lopulla. LCPbref asiakirjasta tulevat käyttöön uudet todennäköisesti tiukemmat BAT AEL päästötasot energia-alalle. Päästöraja-arvot energialaitoksissa eivät kuitenkaan saa ylittää liitteessä V VIII vahvistettuja raja-arvoja. IE-direktiivin liitteen V mukaiset päästörajat tulevat direktiivin mukaan voimaan vuonna Aikataulullisesti nämä prosessit ovat energia-alalla erittäin haasteellisia. Direktiivin vähittäisvaatimuksiin pääsy saattaa vaatia voimalaitoksilla investointeja. On kuitenkin mahdollista, että samoihin aikoihin tai vähän myöhemmin laitoksille asetetaan ympäristölupamenettelyssä uudet BAT-vaatimuksiin perustuvat päästörajat. Jos päästörajat poikkeavat toisistaan, saattavat tarvittavat investoinnitkin olla erilaiset. Pahimmillaan direktiivin liitteen V raja-arvojen saavuttamiseksi tehdyt investoinnit menevät hukkaan. Tätä ongelmaa on tarkasteltu tarkemmin Petri Vesan tekemässä selvityksessä, joka on saatavissa Miia Wallénilta. Miia Wallén UUSIUTUVA ENERGIA Uusiutuvan energian tukiin muutoksia Vuoden alkupuolella voimaan tulleeseen lakiin uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010) on tulossa muutoksia. Lakiin liittyvä kiinteä tuotantotuki poistuu vuoden 2012 alusta. Näin ollen tuki ehtii olla voimassa vain vajaan vuoden. Kiinteän tuen järjestelmällä tuettiin pienvesivoimalla, ennen vuotta 2009 käyttöön otetulla tuulivoimalla ja osin metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantoa. Metsähakkeen käyttäjät voivat siirtyä samassa laissa olevaan syöttötariffijärjestelmään, jossa tukea maksetaan nk. muuttuvana tuotantotukena. On kuitenkin huomioitava, että syöttötariffiin liittyy huomattavasti raskaampi seuranta- ja raportointivelvoite, joten kaikille vähän metsähaketta käyttäville laitoksille siirtyminen uuteen järjestelmään ei välttämättä kannata. Pienvesivoima ja ennen vuotta 2009 käyttöön otettu tuulivoima jäävät ilman tuotantotukea. Tukea maksetaan enää vuoden 2011 tuotannosta. Useat kiinteään tukeen oikeutetut tuottajat eivät ole vielä rekisteröityneet EMV:n järjestelmään, mikä on edellytyksenä tuen saamiselle tämän vuoden osalta. Järjestelmään on liityttävä huhtikuun 2012 loppuun mennessä.

11 Tämän lisäksi TEM valmistelee metsähakkeen syöttötariffin eli edellä mainitun muuttuvan tuotantotuen merkittävää alentamista. Alentaminen liittyy turpeen veronkorotukseen, joka tehdään vuoden 2013 alusta ja edelleen vuonna Muuttuva tuotantotuki on hyväksytetty komissiolla ainoastaan kompensoimaan turpeen ja metsähakkeen kustannuseroa. Kun turpeen kustannus nousee, tukitarve tämän mukaan alenee. Metsähakkeen tuki alenisi portaittain vuosien 2013 ja 2015 alusta. Alenema on syytä ottaa huomioon polttoainesopimuksia tehtäessä, laitosten käyttötaloutta suunniteltaessa ja pohdittaessa mahdollista siirtymistä päättyvästä kiinteästä tuotantotuesta syöttötariffiin. TEM valmistelee lisäksi mahdollista uutta muuttuvaa tuotantotukea kivihiilen korvaamiseksi metsäjalosteilla sähkön ja lämmön yhteistuotannon pölypolttokattiloissa. Metsäjalosteilla, joita olisivat esimerkiksi pelletit, biohiili ja -kaasu, tuotetulle sähkölle maksettaisiin korkeampaa syöttötariffia. Tariffilla kompensoitaisiin kivihiilen ja metsäjalosteiden kustannuseroa. Tämä tuki tulisi voimaan aikaisintaan vuonna 2013 eikä sen käyttöönotosta ole vielä poliittisia päätöksiä. Lisäksi on mahdollista, että ensi vuonna supistetaan energiatukien myöntövaltuuksia. Käytännössä se tarkoittaisi, että uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden edistämiseen liittyviä investointitukia olisi käytettävissä kaavailtua vähemmän. Pia Oesch TUULIVOIMA Tuulivoima rakentamisen vaikutukset puolustusvoimien tutkiin voidaan selvittää jatkossa luotettavasti VTT on kehittänyt tuulivoimarakentamisen tutkavaikutusten arviointiin tehokkaan laskentatyökalun, jolla voidaan arvioida tuulivoimaloiden vaikutukset puolustusvoimien lakisääteisessä aluevalvontatehtävässä käytettäviin valvontasensoreihin. Sen avulla varmistetaan, ettei tuulivoimarakentaminen heikennä puolustusvoimien valvontajärjestelmien suorituskykyä. Uuden tiedon avulla voidaan perustellusti pienentää tapauskohtaisesti alueita, joille ei voi rakentaa tuulivoimaloita. Työ- ja elinkeinoministeriön, Metsähallituksen ja tuulivoimayritysten rahoittama tutkimusprojekti on luovuttanut puolustusvoimien käyttöön vaikutusten laskennan työkaluohjelmistot. Hankkeen sopimusosapuolet olivat Energiateollisuus ry, puolustusvoimat ja VTT. Puolustusvoimat on edellyttänyt tuulivoimahankkeista antamissaan lausunnoissaan, että tuulivoiman rakentamisessa otetaan huomioon puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttamisedellytykset normaalioloissa, niiden häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Laskentatyökalu selventää tilannetta tuulivoimahankkeiden tutkavaikutusten selvittämisen kannalta. Tuulivoimarakentamista suunnitteleva yritys voi kääntyä pääesikunnan puoleen saadakseen lausunnon hankkeensa hyväksyttävyydestä maanpuolustuksen kannalta. Osassa tapauksissa voidaan edellyttää, että yritys tilaa VTT:ltä selvityksen hankkeensa vaikutuksista tutkajärjestelmiin. VTT tekee tällöin selvityksen uutta työkalua käyttäen. Selvitys on maksullista konsultointitoimintaa. Tulokset toimitetaan puolustusvoimille, joka tekee lausuntonsa niiden pohjalta. Hankkeeseen luotiin lisenssimenettely, joka kannusti alan toimijoita mukaan rahoittamaan työkalun kehittämistä. Lisenssejä myy Energiateollisuus ry. Ne tulevat myyntiin vähintään kolme kertaa vuodessa. Lisenssin hankkimalla selvityksiä voivat tilata myös ne yritykset, jotka eivät ole rahoittaneet työkalun kehittämistä.

12 Lisätietoja tutkaselvityksistä, lisenssien ostosta ja sovituista käyttöjärjestyksestä saa sähköpostitse osoitteesta Miia Wallén YDINVOIMA NucNetin uudet nettisivut Ydinvoimaviestinnän kansainvälinen verkosto NucNet (The Communications Network for Nuclear Energy and Ionising Radiation) avaa lähiaikoina uudet nettisivunsa. Uusi nettisivusto on jo testikäytössä. Siinä uutisten otsikot ja alkulauseet ovat kaikkien nähtävistä, myös ei-asiakkaat näkevät. Tämän uskotaan lisäävän potentiaalisten asiakkaiden kiinnostusta tilata palvelu. Uutinen avataan Read more painikkeesta ja se edellyttää kirjautumista järjestelmään. Brysselissä Foratomin kanssa samoissa tiloissa toimiva NucNet seuraa maailman ydinvoimatapahtumia ja välittää todennetut tapahtumat taustoittavina ja mahdollisimman luotettavina uutisina NucNetin jäsenten edustajille ja tilaaville asiakkailleen kautta maailman. Nyt siis kaikki pääsevät maistelemaan NucNetin uutistarjontaa. NucNet on toiminut vuodesta 1991 lähtien. NucNetin nettisivuilla on asiakkaiden käytössä ydinvoimauutisen tietokanta. Nettiuudistuksessa NucNet pitää jonkin aikaa vanhat nettisivunsa avoinna uusien sivujen kanssa samaan aikaan. Jatkossa vanhalta sivulta ohjataan automaattisesti uusille sivuille. Yksi syy uuden nettiosoitteen käyttöönottoon on Wolrd Nuclear Associationin nettiosoite jossa on vain väliviivan ero NucNetin vanhaan osoitteeseen. NucNet otti oman nettiosoitteensa käyttöön ennen WNA:ta, mutta Lontoossa toimiva lobbausjärjestö otti silti omaksi osoitteekseen vain eroavan osoitteen. NucNet lähettää nykyisin merkittävistä tapahtumista ennakkovaroituksena asiakkailleen tekstiviestin. Esimerkiksi allekirjoittanut sai ensimmäisen kerran tiedon Fukushimasta juuri NucNetin lähettämästä tekstiviestistä. Pekka Tiusanen EU Euroopan Komissio pyrkii helpottamaan T&K rahoituksen hakemista kaudella Valtaosa EU:n tutkimus- ja kehitystyön rahoituksesta ohjataan puiteohjelmien kautta. Tutkimuksen 7. puiteohjelma päättyy vuonna 2013 ja seuraavan tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelman valmistelu etenee. Komissio julkaisi vuonna 2014 käynnistyvästä uudesta Horisontti tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmasta ehdotuksensa Aiemmin julkaistun vihreän kirjan mukaisesti Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma (CIP) tulevat osaksi uutta puiteohjelmaa.

13 Komissio on ehdotuksessaan pyrkinyt yksinkertaistamaan rahoituksen hakua aiempiin puiteohjelmiin verrattuna. Kaiken tyyppisille osallistujille on nyt samat säännöt lähes poikkeuksetta. Tämän toivotaan lisäävän myös yritysten osallistumishalukuutta. Puiteohjelman ehdotettu kokonaisrahoitus on 80 Mrd, joka jakautuu kolmen yhtä tärkeäksi ilmoitetun strategisen tavoitteen kesken seuraavasti: 1. Excellent Science base 24,6 Mrd 2. Industrial leadership and competitive frameworks 17,9 Mrd 3. Tackling societal Challenges 31,7 Mrd Näiden lisäksi EIT + Joint Research Centre saavat yhteensä 4,8 Mrd ja Euratom-sopimuksesta rahoitetaan ydinturvallisuustutkimusta 1 Mrd. Energiatutkimus (otsikolla secure, clean and efficient energy) sijoittuu 3. strategisen tavoitteen alle ja sen rahoitusosuus on 5,8 Mrd. Tässä osiossa on kattavasti huomioitu SET-plan ja sen roolia energiatutkimusta ohjaavana strategiana korostetaan. Muiden otsikoiden alla on lisäksi monia energia-alaan liittyviä ja poikkitieteellisiä aiheita kuten sähköinen liikenne, materiaalitehokkuus, nano- ja materiaalitekniikka, tulevaisuuden teknologiat. Rahoituksen osalta on huomioitava, että summat oletettavasti muuttuvat vielä EU:n rahoituskehyksestä sovittaessa. Kati Takala EU:n Energiatiekartta 2050 julkistettiin Euroopan komissio julkisti 15. joulukuuta Energiatiekartan Siinä tavoitellaan kaikelle energian tuotannolle ja käytölle vähintään 85 prosentin hiilidioksidipäästöjen vähennystä vuoden 1990 tasosta 2050 mennessä. Tarkastellut sektorit ovat sähkön tuotanto, rakennukset, teollisuus ja liikenne. Kaikissa niissä päästöt vähentyvät murto-osaan nykyisestä. Kuitenkin sähkön tuotanto kantaa suurimman vastuun vähennyksestä ja siinä tavoitellaan lähes 100 prosentin päästöjen vähennystä. Tiekartan keinovalikoimalla päästötavoitteeseen pyritään siten, että Euroopan kilpailukyky, kansalaisten hyvinvointi ja energiaturvallisuus olisivat mahdollisimman korkealla tasolla. Energia-asioista vastaava komissaari Günther Oettinger totesi julkistamistilaisuudessa: "Ainoastaan uudenlainen energiamalli voi taata järjestelmämme turvallisuuden, kilpailukyvyn ja kestävyyden pitkällä aikavälillä. Nyt meillä on eurooppalaiset puitteet tarvittavien poliittisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, jotta voidaan varmistaa oikeat investoinnit." Tiekartta pohjautuu 7 skenaarioon, joista viisi tuottaa tulokseksi 85 prosentin päästövähennyksen. Kaksi muuta skenaariota ovat nykypolitiikan mukaisia referenssiskenaarioita. Skenaarioissa yhdistellään eri tavoilla neljä tärkeintä keinoa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi: energiatehokkuus, uusiutuvat energialähteet, ydinvoima sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. Yksikään skenaarioista ei käytännössä toteudu sellaisenaan, mutta ne osoittavat että on olemassa polkuja haluttuun päästötasoon. Tiekartan keskeisiä loppupäätelmiä sähkön tuotannon näkökulmasta ovat: - Sähkön osuus loppuenergiasta nousee lähes 40 prosenttiin nykyisestä runsaasta 20 prosentista. Vaikka primäärienergian käyttö tehostuu prosenttia, lisääntyy sähkön käyttö laskelmien mukaan prosentilla. Sähkön rooli on siten aivan keskeinen tavoiteltaessa päästöjen vähentämistä taloudellisesti kestävällä tavalla. - Suurempi energiatehokkuus ja uusiutuvien energialähteiden osuuden merkittävä lisääminen ovat vuoden 2050 hiilidioksidipäästöjä koskevien tavoitteiden saavuttamisen ehdoton

14 edellytys. Myös kaasu, kivihiili ja ydinvoima ovat eri suhteissa mukana kaikissa skenaarioissa tarjoten jäsenmaille vaihtoehtoja. - Tiekartta tunnistaa hyvin sähkömarkkinoiden toimivuuteen liittyvät ongelmat ja etenkin uusiutuvan energian lisääntyvästä käytöstä aiheutuvan valtavan investointitarpeen sähköverkkoihin. Sähkömarkkinoiden toimivuus ja hyvät siirtoyhteydet ovat edellytys tavoitteeseen pääsylle. Varhaisessa vaiheessa tehdyt investoinnit maksavat vähemmän. Vuoteen 2030 ulottuvat infrastruktuuriin liittyvät investointipäätökset on tehtävä nyt. - Vuonna 2050 sähkön keskimääräisen hinnan koko EU:ssa arvioidaan olevan noin 1,5- kertainen nykyhintaan verrattuna ja korkean uusiutuvan skenaariossa lähes 2-kertainen. ET:n arvion mukaan eri skenaarioiden välinen kustannusero olisi siten mrd. euroa ja Suomessakin 6-7 mrd. euroa. Tiekartan taustalla on oletus, että päästään globaaliin sopimukseen päästöjen vähentämiseksi. Olisi ollut hyvä, jos olisi myös tarkasteltu tilannetta jos tällaista sopimusta ei ole laajasti tehty ja Eurooppa toimii yksin. Sähkö ja lämmön yhteistuotannon merkitys on jäänyt tiekartassa taka-alalle. Uusiutuvan energian tukijärjestelmien harmonisointiin ja asteittaiseen luopumiseen niistä ei myöskään ole kiinnitetty riittävästä huomiota. Kaikkiaan tiekartta on tervetullut avaus komissiolta: Se lisää varmuutta tulevasta EU:n energiapolitiikasta vuoden 2020 jälkeen ja luo siten edellytyksiä investoinneille. Linkki tiekarttaan: Linkki ET:n tiedotteeseen: Pertti Salminen JOULUTERVEHDYKSET Energiateollisuuden joulutervehdys Energiateollisuus ry kiittää jäsenyrityksiään ja yhteistyökumppaneitaan hyvästä yhteistyöstä liiton toimintavuonna 2011 sekä toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta Energiateollisuuden väki Joulutervehdys Adatosta Kiitämme lämpimästi kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta Joulutervehdyksiin tarkoitetuilla varoilla olemme tänä vuonna osallistuneet Mannerheimin lastensuojeluliiton Hyvä Joulumieli keräykseen. Adatolaiset

15 KOULUTUS JA TAPAHTUMAT Studia Helsingissä Energia-ala esillä Studia-messuilla Suomen suurin jatkokoulutustapahtuma Studia-messut järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa. Toisen asteen (mm. lukio ja ammatilliset oppilaitokset) opiskelijoille suunnatut messut tarjosivat nuorille tietoa eri ammateista ja koulutusmahdollisuuksista. Kahden päivän messut keräsivät lähes messuvierasta. Energia-ala oli näkyvillä Sähkössä on Poweria yhteisosastolla, jossa kerrottiin nuorille sähkö- ja energia-alan monipuolisista koulutus- ja työllistymisvaihtoehdoista. Osastolla oli Energiateollisuus ry:n lisäksi mukana Sähköinsinööriliitto ry, Sähkösuunnittelijat NSS ry, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry sekä Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry. Messuille osallistumisen tavoitteena oli tehdä sähkö- ja energia-alaa tutuksi ammatinvalintaikäiselle nuorisolle sekä alanvaihtajille. Messuvieraita houkuteltiin osastolle muun muassa polkemaan sähköpyörää, eli kuntopyörää, joka kertoi, paljonko sähköä polkija tuottaa ja mitä laitetta kyseisellä sähkömäärällä voisi käyttää. Sähköpyörä ja sen myötä osasto keräsikin suurta mielenkiintoa nuorten keskuudessa. Minna Rautajoki SFS 6002 SÄTKY- koulutus Ilmailumuseo, Vantaa hotelli Lappee, Lappeenranta Cumulus Seinäjoki Onko sähkötyöturvallisuuskortti tai Sätky-kortti vanhenemassa? SFS 6002 SÄTKY- koulutus antaa suurjännitelaitteistoissa työskenteleville kohdennetun KÄYTÄNNÖNLÄHEISEN koulutuksen ja täyttää työnantajalle kuuluvan työturvallisuuslain (738/2002) 14 :n mukaisen koulutusvelvoitteen. SFS 6002 SÄTKY -koulutus sisältää kirjallisen testin ja hyväksytystä suorituksesta annetaan sähkötyöturvallisuuskortti, joka on voimassa viisi vuotta. Energia-alan esimiesvalmennus kurssisarja käynnistyy jälleen tammikuussa Energia-alan esimiestehtävissä toimiville tai siirtyville tiimipäälliköille ym. suunnattu ja räätälöity esimiesvalmennus -kurssisarja uusitaan tammikuussa Kurssisarja on toteutettu jo useita kertoja ja osallistuvien palautteet valmennuksen sisällöstä ja toteutuksesta ovat olleet erittäin hyvät ja kurssia on pidetty antoisana omien esimiestaitojen kehittämiseen. Esimiesvalmennuksen päätavoitteina on mm. - auttaa osallistujia sisäistämään esimiestyön olemus ja luonne - auttaa ymmärtämään, mitä valmiuksia esimies tarvitsee

16 - auttaa saamaan perusvalmiudet esimiestyön menestykselliselle hoitamiselle - vahvistaa osaamista ja itsetuntoa esimiestehtävien hoidossa. Esimiesvalmennus- kurssisarjan uusinta sisältää edellisen kurssisarjan tapaan kolme kahden päivän jaksoa seuraavasti: 1. jakso Tampere 2. jakso osan paikka sovitaan 1.jaksolla 3. jakso osan paikka sovitaan 2.jaksolla Koko kurssisarjan osallistumismaksu on VAIN 1790 /osallistuja + alv 22 %. Osallistumismaksuun sisältyy valmennuksen ja materiaalien lisäksi lounaat ja kahvit kurssipäivinä sekä illallinen. HUOM! Esimiesvalmennuksen osallistujamäärä on rajoitettu 20 osallistujaan, joten varaa paikkasi mahdollisimman pikaisesti! Taseisiin jääneiden virheiden käsittely - alueellinen koulutus Energiateollisuus ry:ssä on tämän vuoden aikana työskennellyt työryhmä, joka on miettinyt uudet toimintatavat taseisiin jääneiden virheiden korjaamiseksi. Lisätietoa toisaalla näissä Energiasanomissa. Uusista menettelyistä kerrotaan tarkemmin kolmessa tammi-helmikuun 2012 aikana järjestettävässä samansisältöisessä alueellisessa koulutustilaisuudessa Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä (pvm muuttunut aiemmasta Scandic Oulu Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa HeadPower -ohjeistojen tehokäyttäjäpäivä Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa HeadPower Oy:n ohjeistotuotteet ovat laajasti käytössä sähkönjakeluverkon suunnittelussa, rakennuttamisessa ja rakentamisessa. Muutokset toimialalla ja uuden henkilöstön mukaantulo sekä ohjeistojen jatkuva kehittyminen on luonut tarpeen HeadPower ohjeistotuotteiden tehokäyttäjä-päivälle. Tilaisuuden tavoitteena - on päivittää osallistujien tiedot HeadPower ohjeistotuotteista - oppia hyödyntämään paremmin ohjeistotuotteita ja sitä kautta helpottaa ja tehostaa toimintaa - pohtia yhdessä tuotteiden kehittämistä vastaamaan entistä paremmin käyttäjien tarpeita. Tilaisuus on kohdennettu jakeluverkon suunnittelijoille, maastosuunnittelijoille, rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaaville rakennuttajille, urakoinnin esimiehille ja osaamisen kehittämisestä ja koulutuksista vastaaville. Ennakkokysymykset: Tehostaaksemme oppimista osallistujilla on mahdollisuus etukäteen lähettää kysymyksiä HeadPowerin ohjeistotuotteista ja niiden käytöstä. Kysymykset ja vastaukset käydään päivän aikana tuoteasiantuntijoiden toimesta läpi. Ennakkokysymyksiä voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen heikki.juhola@headpower.fi

17 Kärkimieskoulutus WinNova, Laitila Uusi valtioneuvoston asetus VNa 205/2009 rakennustyön turvallisuudesta edellyttää mm. työhön liittyvien riskien arviointia. Selvittelemme, miten uuden VNa 205/2009 asetuksen määrittelemä turvallisuuskoordinaattori liittyy työn turvalliseen tekemiseen. Koulutuksen tavoitteena on selventää arkipäivän kärkimiestyötä verkko-, verkonrakennus- ja urakointiyhtiöissä sähköturvallisuudesta vastaavan näkökulmasta. Lisäksi keskustelemme yhteistyöstä ja vastuujaosta sekä kirkastamme kärkimiesten käsitystä siitä, kuinka työmaa toteutetaan turvallisesti käytännön muuttuvissa tilanteissa. Tavoitteena on myös selventää johtajuuden arkipäivän olemusta keskustellen siitä roolihahmojen ja todellisten käytännön esimerkkien avulla. Työskentelytapana on asioiden teoreettinen käsittely ja havainnollistavat videot sekä yhteinen, avoin kokemusten jakaminen ja niistä oppiminen. Koulutuksen lopputuloksena jokaisella osallistujalla on henkilökohtainen suunnitelma oman kärkimiestyönsä kehittämiseksi. Kohderyhmä Kärkimiehet, työnjohtajat, esimiehet ja suunnittelijat. Koulutuksen antia lisää, kun yhtiöistä em. tulevat yhdessä valmennukseen tapaamaan kollegoita muista yhtiöistä, keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia päivien aiheista ja kehittämään omaa yhteistoimintaansa päivien aiheiden parissa. Sähkönjakeluverkkojen kunnonhallinta & Sähkö-Tele-Valo ja AV-messut Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa & Jyväskylän Paviljonki Sähköturvallisuuslaki- ja asetus sekä työ- ja elinkeinoministeriön päätökset vaativat sähköverkkoyhtiöitä huolehtimaan sähkönjakeluverkon kunnosta ja kunnossapidosta sekä tekemään sähköverkolleen kunnossapitotarkastuksia riittävän usein. Yhä useammat verkkoyhtiöt ostavat kuntotarkastukset ulkopuoliselta tarkastuksia tekevältä yritykseltä ja vaativat koulutettujen tarkastajien käyttöä ja näin tarkastusten laadun valvonnan merkitys korostuu. Tarkastusten tilaajan on perehdytettävä tarkastajat tarkastusvaatimuksiin ja yhtiön toimintaan ennen tarkastusten aloittamista. Palveluntuottaja on aina tilaajan edustaja kohdatessaan asiakkaita ja näin kentällä liikkuvat asentajat ja palveluntuottajat esim. kuntotarkastajat on tarpeen perehdyttää myös asiakkaan kohtaamiseen. Kunnonhallintapäivät on suunnattu verkonhaltija - ja palveluntuotantoyhtiöissä sähkönjakeluverkon kunnossapidon suunnittelijoille, kunnossapito- ja tarkastustehtäviä käytännössä suorittaville, kunnossapitovälineitä ja -järjestelmiä toimittaville ym. kunnonhallinnan parissa työskenteleville. Päiviltä saat arvokasta ja käytännönläheistä kokemusperäistä tietoa ja opiksi ottavia vinkkejä muilta sähkönjakeluverkon kunnossapidon parissa toimivilta. Päivien yhteydessä tutustutaan Suomen suurimpaan perinteikkääseen sähköalan tapahtumaan

18 1 kv jännitetyöt - AMKA, jakokaapit Rovakaira Oy, Napapiirin toimipiste, Rovaniemi Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 mukaan jännitetyötä pienjännite- ja suurjännitelaitteistoissa saa tehdä ainoastaan ammattihenkilö, joka on saanut kyseiseen jännitetyöhön vaadittavan koulutuksen, johon tulee sisältyä myös käytännön harjoittelu. Koulutus pitää uusia riittävän usein. Jännitetyötä pitää yleensä tehdä työryhmässä, johon kuuluu vähintään kaksi jännitetyökoulutuksen saanutta sähköalan ammattihenkilöä, joista yksi on nimetty sähköturvallisuustoimien valvojaksi. Jännitetyössä on käytettävä hyväksyttyjä ja asianomaiseen jännitetyöhön sopivia työ- ja suojavälineitä. Esim. AMKA-johdon jännitteettömyyden toteamiseksi ei ole luotettavaa hyväksyttävää menetelmää, joten on turvallisempaa tehdä AMKA-työt jännitetyönä. Jokainen sähkölaitosasentaja joutuu työssään tehtäviin, joissa jännitetöitä koskevien määräysten tunteminen on välttämätöntä. Koulutuksen tavoitteena on antaa seuraavat jännitetyöpätevyydet: - Standardin SFS 6002 mukainen koulutus - AMKAn eristyksen läpäisevät liittimet - Jännitetyöjakokaapit - Työharjoituksin syvennetään määräysten ymmärtämistä ja opetetaan töissä tarvittavat työmenetelmät (verkostosuositukset TJ2:03 "AMKA - johtojen jännitetyöohjeet eristyksen lävistäville liittimille", TJ3:96 Jännitetyöohje AMKA -johdon liittämiseksi pienjänniteavojohtoverkkoon, TK1:03 "Jännitetyöohje kaapelijakokaapeille") Kohderyhmä Kurssi on tarkoitettu verkko- ja verkostourakointiyhtiöiden asentajille ja työnjohdolle. Maakaapeliverkon rakentamisen perusteet ja laatuvaatimukset maanrakennusurakoitsijoille Sokos Hotel Lappee, Lappeenranta Maanrakennustyöt ovat näkyvä osa sähköverkoston rakennusprojektia, jonka merkitys on kasvanut ja vaikutus lopulliseen työn laatuun on merkittävä. Maanrakennustyöt ovat päätoteuttajan vastuulla ja siksi yhteiset pelisäännöt ja vastuukysymykset on oltava aukottomia. Maanrakennustyöt ovat kaikkien arvosteltavina ja myös mahdolliset virheelliset asennukset peittyvät maamassojen alle tilaajalta piiloon. Tästäkin syystä on erityisesti osattava kaapeleiden oikeaoppinen käsittely ja tilaajan laatuvaatimukset. Näin vältytään turhilta ja kalliiksi tulevilta kaapelivikojen korjauksilta. Koulutuksen tavoitteena on - käydä läpi maanrakennuksen perusasiat sähköverkkotöissä - erityisesti opastaa, miten kaapeleita on käsiteltävä työmailla - parantaa kuljettajan kykyä selviytyä turvallisesti työstään - edistää kuljettajan vaarojen arviointikykyä ja auttaa häntä ennakoimaan paremmin - mahdolliset tapaturmat itselle ja muille - käydä läpi yhteisellä työmaalla noudatettavat yhdenmukaisemmat pelisäännöt, joita on helpompi noudattaa laadukkailla ja turvallisilla työtavoilla.

19 Koulutuksessa käydään läpi maanrakentamiseen liittyvät kohdat mahdollisimman käytännönläheisesti ja aitojen esimerkkien, valokuvien ym. avulla. Turvallisuus, taloudellisuus, asiakaspalvelu ja kerralla valmiiksi tehty laadukas lopputulos on yhteisenä tavoitteena. Kohderyhmä Koulutus on tarkoitettu maanrakennusurakoitsijoille, ammattikuljettajille ja heidän alihankkijoilleen. Koulutus soveltuu myös tilaajan edustajille/valvojille sekä verkonrakennustöistä vastaaville esimiehille. Ilmajohtoverkon saneeraus ja purkutyöt Holiday Club Tampereen kylpylä Valtioneuvoston asetus VNa 205/2009 rakennustyön turvallisuudesta edellyttää ilmajohtoverkon purkutöiden suunnittelua etukäteen. Ennen purkutyön aloittamista on suoritettava työhön liittyvien riskien arviointi. Uuden asetuksen mukaan turvallisuuskoordinaattorin tulee ennen työn aloittamista varmistua siitä, että turvallisuus on huomioitu suunnittelua tilattaessa ja suunnittelussa. Hänen tulee varmistua siitä, että suunnittelulla on tarvittavat tilaajan toimittamat johdon rakenteiden kuntotiedot ja siitä, että niitä hyödynnetään suunnittelussa sekä varmistuttava siitä, että suunnittelija antaa aktiivisesti tietoa rakennuttajalle/rakentajalle turvallisuuteen vaikuttavista asioista. Purkutyö tulee suorittaa aina ennakkoon tehdyn työsuunnitelman ja yhtiössä hyväksytyn purkutyöohjeen mukaan. Nykyisessä tilaaja-toimittajamallissa on tärkeää ennalta selvittää verkkoyhtiön ja verkostourakoitsijan keskinäiset vastuut ennen purkutöiden suunnittelua ja toteutusta. Ilmajohtojen purkutöiden määrä verkostotöissä lisääntyy lähivuosina merkittävästi. Purkutöihin liittyvät riskit ovat erilaisia kuin rakentamistyössä, mutta siitä huolimatta purkutyö on jätetty usein kokonaan suunnittelematta. Koulutuksen tavoite - Koulutuksen tavoitteena on verkostosuosituksen pohjalta keskustella yhdessä työkokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon otettavista asioista, jotta työn suunnittelu tukisi parhaiten turvallista ja tehokasta työsuoritusta. - Työskentelytapana on asioiden teoreettinen käsittely ja havainnollistavat esimerkit sekä yhteinen, avoin keskustelu, kokemusten jakaminen ja niistä oppiminen. Koulutuksen aikana osallistujat tekevät kaikki työvaiheet ryhmissä luokkahuoneessa paperilla. Kohderyhmä Kurssi on tarkoitettu ilmajohtoverkkojen rakennuttamiseen ja rakentamiseen osallistuville suunnittelijoille, verkostoasentajille, työnjohtajille, tiimipäälliköille sekä työturvallisuusasioista vastaaville Ilmajohtoverkostotyöt Seinäjoki Verkostotöitä rakennutetaan yhä enemmän verkonrakennukseen erikoistuneilla urakoitsijoilla tai oman yhtiön urakointiyksiköllä. Verkonhaltijan oma henkilöstö suorittaa monissa yhtiöissä lähinnä verkoston kunnossapito-, huolto-, ja viankorjaustöitä sekä pienehköjen liittymisjohtojen rakentamista. Kilpailun myötä verkostotyön laatu ja verkostoasentajien ammattitaito korostuu, joten ammattitaidon ylläpitoon ja kehittämiseen kannattaa panostaa.

20 Ilmajohtoverkostotyöt -kurssi on tarkoitettu verkko- ja verkostourakointiyhtiöissä työskenteleville esimiehille, työnjohtajille, verkostoasentajille ja verkoston rakentamistehtäviin siirtyville verkko- ja urakointiyhtiöiden henkilöille ym. Ensimmäinen päivä soveltuu erityisesti myös verkonrakentamiseen liittyviä maanrakennustöitä, kuten pylväiden pystytystä, tekeville urakoitsijoille. Kurssin tavoitteena on - luoda katsaus ilmajohtoverkoston rakentamisen nykytilaan ja tulevaisuuteen - luoda käsitys rakentamistyön laadun merkityksestä ilmajohtoverkoston käyttöiälle - käydä läpi ilmajohtotekniikan peruskäsitteitä - selvittää verkoston rakentamisen perusteita rakennustöiden valmistelusta käyttöönotto- ja vastaanottotarkastuksiin - oppia noudattamaan asennus- ja työpiirustuksia ja ohjeita sekä oppia oikeita asennustapoja - koota sähkönjakeluverkon rakentamisen ja urakoinnin parissa toimivia sekä omien tilaajien, omien rakennusyksiköiden, urakoitsijoiden verkostoasentajia ym. verkostorakentamisen parissa toimivia tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan verkostorakentamiseen liittyvistä asioista. Sähköverkon käyttötehtävät ja viankorjaus Hotelli Cumulus, Pori Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkeli Sähkön laatu on tärkeä asia sähkönkäyttäjille ja samalla verkonhaltijat joutuvat miettimään ja varautumaan laajoihinkin sähköhäiriöihin. Sähkönjakeluhäiriöt johtuvat ilmastollisista olosuhteista, kuten tuulesta, ukkosista ja kovista pakkasista. Suuri osa häiriöistä johtuu myös ulkopuolisten varomattomasta työskentelystä sähköjohtojen läheisyydessä. Korjaustyöt joudutaan yleensä tekemään vaikeissa keli- ja sääolosuhteissa ja aina ei tiedetä korjaustyön alussa miten pitkään korjaustyöt kestävät. Tärkeintä korjaustöissä on muistaa henkilöturvallisuus, vaikka kiire tuntuu painavan ja näitä töitä ei ole ennalta suunniteltu. Korjaustyön tekijät maastossa sekä vastuuhenkilöt valvomossa joutuvat tekemään kovan paineen ja väsymyksenkin kanssa vaativia tehtäviä. Samalla vikatilanteiden turvallisuusriskit kasvavat. Tämän takia vikatöiden hoito vaatii ehdotonta oikein tekemistä ja turvallisuusohjeiden täsmällistä noudattamista. Koulutus on tarkoitettu Sinulle, joka työskentelet - viankorjaustöissä asentajana - esimiehenä, varallaolijana, valvomotyöntekijänä - käytön-, tai sähkötöiden johtajana - käyttötoiminnoista vastaavana verkonhaltijana Jos haluat varmistaa ja kehittää oman organisaatiosi valmiutta toimia vikatilanteissa turvallisesti ja tehokkaasti, tule mukaan koulutuspäivään! Tiiviin ja vuorovaikutteisen koulutuspäivän sisältöannin lisäksi on aina kehittävää tavata ja jututtaa kollegoita, jotka ovat samojen haasteiden keskellä Em. koulutusten tarkemmat ohjelmat Adaton koulutuskalenterissa

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Talousvaliokunta Maiju Westergren Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Syysseminaari. 11.11.2008 Helsingin Messukeskus

Syysseminaari. 11.11.2008 Helsingin Messukeskus Syysseminaari 11.11.2008 Helsingin Messukeskus Energiateollisuus ry:n syysseminaari 11.11.2008 Helsingin Messukeskus Energia politisoituu Ilmasto-ongelmat ja energian toimitusvarmuus kytkevät energia-asiat

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Energiasanomat 2/16.2.2012

Energiasanomat 2/16.2.2012 SISÄLTÖ ENERGIATEOLLISUUS - Energiatapaaminen Jyväskylässä 8.3.2012 VERKOSTO - Maanrakennusurakoitsijat perehdytyksessä Lappeenrannassa - Sopimusosaaminen välttämätön taito verkonrakennushankkeessa SÄHKÖMARKKINAT

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Energiasanomat 2/27.1.2011

Energiasanomat 2/27.1.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 2/27.1.2011 ENERGIATEOLLISUUS - Energiateollisuuden stipendirahasto ENERGIAVUOSI 2010 - Lataa Sähkö ja Kaukolämpö 2010 ppt-kalvot netistä YMPÄRISTÖPOOLI - Ympäristöpoolin vuosiseminaarin

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Tuotantotukilain muutokset

Tuotantotukilain muutokset Tuotantotukilain muutokset Anja Liukko hallitusneuvos Syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät 27.11.2012 Tuulivoimarakentamisen tukijärjestelmä Syöttötariffi (= tavoitehinta sähkön 3 kk markkinahinta)

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Suomen Automaatioseura ry Voimalalaitosjaos

Suomen Automaatioseura ry Voimalalaitosjaos ry Voimalalaitosjaos Kevätkokous 26.5.2015 ABB, Pitäjänmäki, Helsinki Esityslista: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan valinta 3. Kokouksen toimihenkilöiden valinta sihteeri, pöytäkirjantarkastajat

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energiasanomat 3/11.2.2011

Energiasanomat 3/11.2.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 3/11.2.2011 ENERGIATEOLLISUUS - Vaaliteemainen energiatapaaminen Kuopiossa 22.3.2011 - Energiateollisuuden stipendirahasto - Uusia jäseniä SÄHKÖMARKKINAT - NorthConnect-kaapeli etenee

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla

Lisätiedot

Yhteenveto varttitase kyselyn vastauksista. Ville Väre

Yhteenveto varttitase kyselyn vastauksista. Ville Väre Yhteenveto varttitase kyselyn vastauksista Ville Väre 20.3.2018 Tasehallinnan suuntaviivat (EU 2017/2195) 62 art 8.Asianomaisen sääntelyviranomaisen on poikkeuspyyntöä arvioidessaan tai ennen kuin se myöntää

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

KOLMANSIEN OSAPUOLIEN PÄÄSY KAUKOLÄMPÖVERKKOIHIN. Kaukolämpöpäivät Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting

KOLMANSIEN OSAPUOLIEN PÄÄSY KAUKOLÄMPÖVERKKOIHIN. Kaukolämpöpäivät Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting KOLMANSIEN OSAPUOLIEN PÄÄSY KAUKOLÄMPÖVERKKOIHIN Kaukolämpöpäivät 23.8.2017 Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.

Lisätiedot

Energiatuki Kati Veijonen

Energiatuki Kati Veijonen Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden

Lisätiedot

Toimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen

Toimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen Toimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen 17.9.2019 Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen Taustoittavia näkökulmia 1. Kestävä kasvu ja ilmastopolitiikka ovat linjassa keskenään

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Ympäristölautakunta Ypv/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Ympäristölautakunta Ypv/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (5) Asia tulisi käsitellä 346 Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston päätökseksi koskien siirtymäsuunnitelmaa rajoittaa tiettyjen yli 50 megawatin polttolaitosten

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Pertti Lindberg Työmarkkinaseminaari 20110915 Energia-alan hankinta ja kilpailutus Energiateollisuus

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Teollisuusneuvos Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Ajankohtaista energia- ja ilmastoasioissa (TEM näkökanta) Energia- ja ilmastostrategia (2020-EU-tavoitteet,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö rahastokaudella Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö rahastokaudella Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö rahastokaudella 2021-27 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2019 EU-valmistelun tilannekatsaus Rahoituskehykset 2021-2027 (MFF) - Esityksessä 2.5.2018 suuri leikkaus

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Kestävä Rakentaminen -klusteri

Kestävä Rakentaminen -klusteri Lumen 3/2017 TEEMA-ARTIKKELI Kestävä Rakentaminen -klusteri Antti Sirkka, insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACE -tutkimusryhmä, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat:

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto

Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät 22.3.2018 Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto Ilmastonmuutoksen tehokas hillintä vaatii globaalia energiavallankumousta

Lisätiedot

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Viesti on selvä nykyinen päästöjenvähennysten taso ei riitä 2 Fossiilisen energian osuus globaalisti yhä n. 85 % 4.3.2019 3 Paine lisätä kunnianhimoa

Lisätiedot

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset Suomen energiaekonomistien ja metsäekonomistiklubin kevätseminaari, Energiavirasto 6.4.2017 Pekka Ripatti ja Olli Mäki Kenen tiedoilla

Lisätiedot

Ref. Ares(2014) /07/2014

Ref. Ares(2014) /07/2014 Ref. Ares(2014)2338517-14/07/2014 EUROOPAN KOMISSIO YRITYS- JA TEOLLISUUSTOIMINNAN PÄÄOSASTO Toimintaohjeet 1 Bryssel 1.2.2010 - Direktiivin 2001/95/EY ja vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä

Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä 23.1.2018 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto-yliopisto Ilmastonmuutoksen tehokas

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta Juhani Tirkkonen Tampere 6.2.2019 EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 EU:n ilmastotavoitteet KHK vähennystavoite vähintään 40 % vuoteen

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Tekesin Tie kestävään talouteen ohjelma Tiina Koljonen VTT Technical Research Centre of Finland 2 Low Carbon Finland 2050 platform

Lisätiedot

Energiasanomat 17/15.12.2010

Energiasanomat 17/15.12.2010 Energiasanomat 17/15.12.2010 SISÄLTÖ ENERGIATEOLLISUUS - Kiitokset vastaajille - ET:n kevätseminaari Lahdessa 19. 20.5.2011 SÄHKÖMARKKINAT - Sähkön johdannaismarkkinat - Komission aloitteet markkinoiden

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto Sisältö Ilmastolain suunnittelujärjestelmä ja sen tavoitteet Kansallinen

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Ian Duncan, Jadwiga Wiśniewska ECR-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Ian Duncan, Jadwiga Wiśniewska ECR-ryhmän puolesta 9.2.2017 A8-0003/151 151 Johdanto osan 11 kappale (11) Olisi perustettava nykyaikaistamisrahasto, johon sijoitetaan 2 prosenttia EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksista, ja nämä päästöoikeudet

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle

Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle Suomen ElFi Oy:n ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry:n esitys talousvaliokunnalle 22.3.2017 Pasi Kuokkanen Suomen ElFi Oy ja Suomen Sähkönkäyttäjät ry Esityksen sisältö 1. Direktiivi: 1. Sähkön fyysiset markkinapaikat

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20130911 TIEKE hanke Sähkönjakeluyhtiöiden ja palveluntuottajayhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuus Energiateollisuus ry hankkeen

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi SÄHKÖVERKKO LAUSUNTO 1(5) Tuomas Maasalo 14.12.2011 Energiamarkkinavirasto virasto@emvi.fi Viite: Lausuntopyyntö 25.11.2011 dnro 963/002/2011 Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan

Lisätiedot

HE 63/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU-ympäristömerkistä annetun lain muuttamisesta

HE 63/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU-ympäristömerkistä annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU-ympäristömerkistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi EU-ympäristömerkistä annettua lakia. Ehdotuksen

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

HE 47/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta

HE 47/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Energiavirastosta annettua lakia siten, että

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan

Lisätiedot

Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät

Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät Esityksen sisältö Bioenergia ry Bioenergian näkymistä Ajankohtaisia aiheita LULUCF REDII Uusiutuvan sähköntuotannon tarjouskilpailu Metsähakkeen tuki Liikenteen päästövähennykset

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 15.6.2016 KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Ranskan senaatin perusteltu lausunto ehdotuksesta

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot