TUHAT UUTTA TYÖPAIKKAA

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriölle viite TEM/763/ /2016 TUHAT UUTTA TYÖPAIKKAA POHJOIS-KARJALAN HAKEMUS TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJEN ALUEELLISEEN KOKEILUUN Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, ELY-keskus, TE-toimisto sekä Pohjois-Karjalan kunnat hakevat yhdessä maakunnalliseen työvoima- ja yrityspalvelujen kokonaisvaltaiseen järjestäjä tuottaja mallin kokeiluun. Kokeiluhakemuksen valmistelussa mukana ja toteuttamiseen sitoutuneita ovat myös maakunnan kehittämisyhtiöt ja vastaavat organisaatiot, yritysjärjestöjen edustajat, kaikki koulutusorganisaatiot sekä kolmas sektori. Kokeiluun osallistuu myös Heinäveden kunta, joka valtioneuvoston päätöksen mukaisesti siirtyy Pohjois-Karjalan maakuntaan vuoden 2019 alussa. Pohjois-Karjala on hallittavissa olevan kokoinen maakunta kokonaisvaltaisen kokeilun alueeksi. Alueella on vahva, jo kasvuun lähtenyt elinkeinoelämä ja myös kansainvälinen liiketoiminta on (varsin) vilkasta. Korkea työttömyys ja toisaalta eräillä aloilla ilmenevä kasvava pula osaavasta työvoimasta kuitenkin tuo haasteita aluetaloudelle. Maakunnassa on vahvaa näyttöä yhteistyön tahtotilasta. Siun sote on aloittanut toimintansa kaikki Pohjois-Karjalan kunnat käsittävänä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymänä. Edelläkävijänä sen luomat toimintamallit ovat sovellettavissa työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisessa kokeiluissa. Työvoiman palvelukeskus sekä nuorten ohjaamo ovat käynnissä maakunnallisena. Samoin seudulliset yrityspalvelut toimivat Yritys-Suomi brändin alla maakunnallisena yhteisönä. Toimijoiden välillä on erittäin tiivis yhteistyö esimerkiksi yritysrahoitusstrategian ja prosessin kehittämisessä. Kolmannella sektorilla on myös maakuntatason aktiivisia toimijoita, joilla vahvaa toimintaa jopa ylimaakunnallisesti. Alueen oppilaitokset toimivat maakunnallisesti toisesta asteesta korkeaan asteen, ja myös maakuntakorkeakoulu on toiminnassa. Maakunnallisilla toimijoilla on vahva halu ja valmius lähteä kokeilemaan tulevan maakuntauudistuksen toimintamallia. Kokeilun tavoitteet ja sisältö Kokeilulla valmistaudutaan vuoden 2019 alusta käynnistyvään maakuntauudistukseen sekä hallituksen kärkihankkeiden Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi sekä Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla toimeenpanoon. Nämä uudistukset muuttavat merkittävästi julkisia työvoima- ja yrityspalveluja vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden sekä palvelujen tuotantorakenteiden osalta. Maakuntauudistuksessa hallitus on linjannut, että kunnat vastaavat jatkossakin nykyisen lainsäädännön periaatteiden mukaisesti työllisyyden hoidosta ja edistämisestä. Uudistuvassa

2 2 lainsäädännössä ja sen toimeenpanossa vuoden 2019 alusta lähtien tullaan korostamaan kuntien roolia elinvoiman kehittämisessä. Näitä keskeisiä linjauksia ajatellen Pohjois-Karjalan kokeilumalli vuosina kuntien kasvavasta ja osallistuvasta toiminnasta on erityisen perusteltu ja alueen kunnat ovat halukkaita lähtemään kokeiluun mukaan. Pohjois-Karjalan kokeilun tavoitteena on vahvistaa maakunnan elinvoimaa luomalla tuhat uutta työpaikkaa, mikä on 1.7 % tämän hetkisestä työpaikkamäärästä. Pääosin työpaikat syntyisivät maakuntaohjelman painopistealoille kuten mm. teknologiateollisuuteen, biotalouteen sekä hyvinvointialalle. Tavoite on haastava, mutta realistinen. Aluetalouden suoria vaikutuksia siitä syntyy n. 150 milj. vuodessa, välilliset mukaan lukien noin 220 milj.. Tuhat uutta työpaikkaa tavoitteeseen pyritään uudentyyppisillä toimintamalleilla ja palveluilla: 1) Uusi maakunnallinen kasvupalvelu helpottamaan pienten yritysten työllistämistä ja kasvuloikkaa 2) Sujuvat siirtymät työmarkkinoilla - työstä työhön 3) Opiskelusta työhön sujuvat siirtymät 4) Tuetun työllistymisen maakunnallinen kokeilu Kokonaisvaltaisessa uudistuksessa haemme määrittelyjä sekä vaikuttavuus- ja laatukriteereitä järjestäjä tuottaja mallille. Kokeilemme soveltuvissa palveluprosesseissa jaettua järjestäjäroolia kuntien kanssa. Tähän liittyy myös toimivaltasiirtoja sekä henkilökunnan työnjohdollisia siirtoja. Palveluja kehitetään asiakashyödyn näkökulmasta ja valittaviin monitoimijaisiin palveluprosesseihin kokeillaan Lean menetelmän työkaluja, joita maakunnan toimijoilla on jo omassa käytössä. Tavoitteena on asiakkaan kannalta nopeat ja sujuvat prosessit riippumatta siitä, missä palvelu tuotetaan. Tällöin päällekkäisyyksiä on purettu ja toimijoiden roolit kirkastettu. Edellytyksenä ovat työkalujen jakaminen sekä yhteiset tietoalustat. Tiedonsiirrot valtion ja kuntien tietojärjestelmien välillä on edellytys digitalisaation hyötyjen tavoittamiseksi. Selvitetään mahdollisuutta Pohjois-Karjalan yhteisen maakuntaverkon, kaikkien kuntien yhteisen Mediatri-ohjelmiston, sekä valtion tietohallinnon yhteisen kokeilun käynnistämiseksi. Asiakkaiden ohjaus monitoimijaisessa palveluverkostossa edellyttää, että tunnistetaan ne keskeiset tiedot, joilla voidaan seurata työllisyyden muutosta yksilötasolla. Selvitetään mahdollisuutta kehittää tiedon louhintaa hyödyntävä tehokas ohjauksen työväline vaikutusten seuraamiseen. Työttömyyden kokonaiskustannusten väheneminen Kokeilun tavoitteeksi on annettu, että työttömyyden aiheuttamat kokonaiskustannukset vähenevät 10 %. Pohjois-Karjalassa se vastaa noin 26 milj.. Säästö koostuisi monista työllisyyden kohentumisen ja toimenpiteiden kautta tulevista tekijöistä. Vuonna 2015 todennettavat kokonaiskustannukset maakunnassa olivat noin 260 milj.. Kokonaiskustannus on suuntaa antava ja siihen on huomioitu työttömyysetuudet, toimeentuloturva, julkiset työvoimapalvelut, kuntouttava työtoiminta sekä kuntien työmarkkinatukimaksut ja muu tuki työllisyyden hoitamiseen. Todellisuudessa summa on vieläkin korkeampi, koska työttömyys aiheuttaa mm. sosiaali- ja terveydenhuoltoon muitakin kustannuksia kuin toimeentulotuki. Myös

3 3 verotulomenetykset ja menetetyn tuotannon arvo ovat merkittäviä, mutta tarkemmalla tasolla vaikeasti laskettavia. Työttömyyden varsinaiset suoranaiset kustannukset alenisivat jo pelkästään työttömyysturvaetuuksien tarpeen vähenemisen myötä varovaisen arvionkin mukaan noin 15 milj. vuodessa. Summa on tietysti riippuvainen maakunnan kokonaistyöpaikkojen nettokehityksestä kokeiluvuosina ja se on huomioitu arviossa. Kuntien kannalta tärkeää on saada työmarkkinatukimaksujen korkeaa määrää alennettua. Niiden taso (14,4 milj. ) vuonna 2015 oli työttömyys huomioiden suhteellisesti maan korkeimpia, esimerkiksi muissa vaikean työttömyyden maakunnissa kuntien maksut olivat alhaisemmalla tasolla. Kuntien yhä laajemmalla mukaan tulolla pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon on realistista saada maksujen taso laskettua koko maan keskimääräiselle tasolle. Tällöin vuositason säästöt pelkästään tästä ovat noin 5 milj. vuositasolla. Säästöt mahdollistavat varojen käyttämisen kunnissa elinvoiman edistämiseen. Em. säästöpotentiaalit huomioiden on todennäköistä, että Pohjois-Karjalan kokeilulla saavutetaan 10 %:n kustannussäästöt. Kustannussäästöjen seurantaan on käytettävissä selvät mittarit, millä voidaan todentaa toteutunut kehitys. Kokeilun toteutus ja seuranta KOKEILUJA YHDISTÄVÄ KEHITTÄMISEN MENETELMÄ Prosessien johtaminen maakunta-kunta-yksityinen -kokonaisuudessa Maakuntien työllisyys- ja yrittäjyyspalvelujen keskeinen haaste on se että resurssit ovat tällä hetkellä hajaantuneet laajalle toimijakentälle ja lukuisiin organisaatioihin. Asiantuntemusta maakunnallisissa verkostoissa on paljon, mutta tällä hetkellä sitä ei saada käyttöön optimaalisesti. Prosessien tehostamisella on mahdollista saada suuria kustannussäästöjä sekä lisätä asiakastyytyväisyyttä ja - vaikuttavuutta. Kokeilussa olisi varsin suositeltavaa kokeilla keskeisimpien prosessien kehittämistä LEANmenetelmällä, jolla prosesseja voitaisiin kehittää yli organisaatiorajojen. Prosessien ja toiminnan kehittämisessä tulisi päästä tiedonvaihtamisesta tavoiteorientoituneeseen yhteistoimintaan. Tähän Pohjois-Karjalan kokeilulla on edellytyksiä, koska Lean-menetelmä on otettu käyttöön mm. TEtoimistossa, Karelia ammattikorkeakoulussa, Siun sotessa ja Joensuun kaupungilla. Kustannustehokkuus toteutuu parhaiten, kun oikeilla ja oikea-aikaisilla palveluilla saadaan nopeammin palveluketjujen läpi kulkevia asiakkuuksia, lisäresurssi saadaan asiakkaalta itseltään ja ennen kaikkea: turhan/ päällekkäisen liikkeen/työn välttämisenä. Asiakkaan tarve määrittää sen, mitä on

4 4 oikea palvelu/toiminto oikeaan aikaan ja oikea määrä Asiakaslähtöinen toiminta tunnistaa ja arvioi tarpeen asiakkaan kanssa ja vastaa vain siihen. Yhteinen kokonaistavoite, mittaamiseen perustuva kehittämiskohteiden ja turhan/päällekkäisen/arvoa tuottamattoman työn tunnistaminen ja sitä kautta prosessien sujuvoittaminen tuottavat kustannustehokkaan ja asiakaslähtöisen lopputuloksen. Lean ajattelu auttaa siirtymään osaoptimoinnista ja osaprosessien siiloutuneesta kehittämisestä asiakaslähtöiseen kokonaiskehittämiseen. Kehittäminen perustuu mitattaviin muutoksiin, jotka vakiinnutetaan pysyväksi toimintaprosesseiksi. Henkilökunta osallistuu vahvasti kehittämiseen ja johto tukee sitä organisaatiorajoja rikkoen. KOKEILU 1. UUSI MAAKUNNALLINEN KASVUPALVELU Pienten yritysten kasvuloikka Tulevaisuuden maakunnan tehtäväksi osoitetaan elinkeinoelämän ja elinkeinojen ja innovaatioympäristön kehittäminen ja rahoittaminen sekä siihen liittyvät yritys- ja neuvontapalvelut. Kunnille kuuluvat paikalliset elinvoimatehtävät. Kokeilussa tulevan maakunnan toimijoiden ja kuntien työnjako on selkeästi määritelty, toiminnallisesti yhteistyö ja tiedonvaihto ovat tiivistä sekä entistä tehokkaampaa ja tuloksekkaampaa. Tavoitteena on luoda ja kehittää uusi asiakaslähtöinen maakunnallinen kasvupalvelu Pohjois- Karjalassa. Kokeilussa määritellään ja luodaan toimivat kytkennät valtakunnallisiin ja kunnallisiin palveluihin (ml. seudulliset elinkeinoyhtiöt). Kokeilussa testataan järjestäjä- tuottajamallia niin, että kasvupalvelun tuottajina voivat kokeilussa olla myös kunnat, kolmas sektori ja yritykset. Kokeilu kytketään vahvasti valtakunnalliseen valmisteluun. Näin pohjoiskarjalaisesta kokeilusta saadaan kokemusperäisiä oppeja ja ratkaisuja valtakunnallisen kasvupalvelu-uudistuksen tueksi. Kokeilussa luodaan, määritellään ja testataan uuden maakunnallisen kasvupalvelun tehtävät, palvelut ja palveluketjut Maakunnan yrityksistä yli puolet on yksinyrittäjiä. Kasvuyritysten määrä on muuta maata vähäisempi. Uuden kasvupalvelumallin avulla tavoite on saada pieniä yrityksiä työllistämään ja kasvun ja kansainvälistymisen uralle. Pienten yritysten työllistämisen kynnystä alennetaan helpottamalla ensimmäisen työntekijän palkkaamista (vrt. hallitusohjelman yrittäjyyspaketti). Yksinyrittäjän täytyy kaksinkertaistaa liikevaihtonsa palkatessa ensimmäisen työntekijän, lisäksi yrittäjä tarvitsee rekrytointi- ja henkilöstöosaamista. Työllistämiskynnyksen ylittämiseksi kokeillaan työllistämisstarttia eli tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, jossa huomioidaan molemmat osa-alueet. Kokeillaan myös työntekijän työajan jakamista useamman yrityksen kesken (työvoimapooli). Uuden yritystoiminnan synnyttämiseksi kokeillaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteisomistusta esimerkiksi sote-, työllisyys- ja yrityspalveluissa. Alkavan yrittäjyyden neuvontapolkua virtaviivaistetaan ja starttirahan saajien ryhmää laajennetaan osa-aikayrittäjiin. Selvitetään maaseuturahaston perustamistuen ja starttirahan järkevää yhteensovittamista. Joustavaa

5 5 mikrorahoitusta, esimerkiksi palvelusetelin tai innovaatiosetelin (vrt. hallitusohjelman yrittäjyyspaketti) muodossa, kokeillaan kunnallisten kehittämisyhtiöiden palveluna. Toimivien yritysten kasvupotentiaalia tuetaan siten, että rohkaistaan yrityksiä sitoutumaan kansainvälisiin arvoverkkoihin osana Team Finland verkostotoimintaa. Työllisyysmäärärahojen käytön joustomahdollisuutta uusyrittäjyyden tukemiseen kokeillaan. Koulutus työllisyysinvestoinniksi Työelämälähtöisiä uusia koulutusmalleja kokeillaan kotoutumisprosessissa (Learning Lab-selvitys käynnissä) sekä Keski-Karjalan koulutustehdaskokeilussa, joka on tarkoitus laajentaa maakunnalliseksi. Osallistujien työnjako ja tehtävät Kehittämisyhtiöt (Josek, KETI, PIKES, Joensuun tiedepuisto), TE-toimisto, yksityiset palveluntuottajat, oppilaitokset, ELY-keskus, Pohjois-Karjalan yrittäjät Mahdollisesti tarvittavat toimivalta- ja säädösmuutokset Yhteinen tietoalusta toimijoiden kesken. Mikrorahoitustyökalu palvelu- ja innovaatioseteliksi. Starttiraha osa-aikayrittäjälle. Starttirahan myöntäminen suoraviivaisemmaksi. Julkisen ja yksityisen yhteisomistajuus. Työajan jakaminen monen työnantajan kesken. Seurattavat indikaattorit Uudet työpaikat, uudet yritykset, yrityksissä koulutettavien määrä, yritysten liikevaihdon kasvu KOKEILU 2. SUJUVAT SIIRTYMÄT TYÖMARKKINOILLA - TYÖSTÄ TYÖHÖN Kokeilun tavoitteena on, että aktiivinen ja yrittäjämäinen työnhakija ja suunnitelmallinen ennakoiva työnantaja kohtaavat toisensa. Ennakkoluuloton kokeileva toimijaverkosto yhdessä tekemisen mallilla tukee työmarkkinoiden toimivuutta. Kokeilu voidaan suunnata irtisanomisvaiheen ja uudelleen työllistymisen tilanteeseen ( Muutosturva 2.0 ). Ratkaisuja työnantajalle Luodaan ratkaisuja ja työkaluja tukemaan osaavan, uudella tavalla motivoituneen työvoiman nopeaa saatavuutta sekä kasvua tukevaa yrittäjyyttä. Autetaan yrityksiä ja työnantajia tunnistamaan ja ennakoimaan tulevaisuuden työvoima- ja osaamistarpeita (ml. piilotyöpaikat) ja uusia työn tekemisen mahdollisuuksia esim. työn joukkoistaminen/pooli-ajattelu ja osa-aikayrittäjyys. Ratkaisuina esimerkiksi mentoroinnit, työnetsijäpalvelut, valmennukset, koulutukset ja työkokeilut.

6 6 Ratkaisuja työnhakijalle Nostetaan työnhakijan oman osaamisen tunnistaminen, oma aktiivisuus toimijana ja oman osaamisen markkinointi uudelle tasolle entistä varhaisemmassa vaiheessa; myös irtisanomisaikana ja opiskelun loppuvaiheessa. Tehostetaan työnhakijan kykyä löytää työntekemisen malleja uudessa työmarkkinatilanteessa; osa-aikaisuus, yrittäjyys, freelancer. Ratkaisuina ovat esimerkiksi osaamiskartoitukset, mestari-kisälli -malli, ura-ohjaukset, valmennukset ja työkokeilut. Ratkaisuja verkostosta Otetaan käyttöön yhteinen malli ennakoivaan työvoimatarpeiden kartoitukseen sekä työnantaja- ja yrityskontaktointiin. Otetaan käyttöön verkostolle kohtaamispaikka, esim. yhteinen verkkoalusta, jossa työnantajilta saatua tieto jaetaan, analysoidaan sekä suunnitellaan tarvittavia toimenpiteitä. Huomioidaan kokeilussa TE-hallinnon tuleva digitaalinen Työmarkkinatori. Kokeilua kohdennetaan rajatulle asiakasryhmälle, esimerkiksi maakuntaohjelman mukaisilta toimialoita: hyvinvointi, biotalous, teknologiateollisuus. Osallistujien tehtävät ja työnjako ELY-keskus, TE-toimisto, oppilaitokset, kunnat, Kauppakamari, henkilöstöpalveluyritykset Mahdollisesti tarvittavat toimivalta- ja säädösmuutokset Tarve yhteiseen tietoalustaan Seurattavat indikaattorit: Uudet työpaikat ja työllistymiset, asiakastyytyväisyys KOKEILU 3. OPISKELUSTA TYÖHÖN SUJUVAT SIIRTYMÄT Kokeillaan työvoima- ja yrityspalvelujen tuottamismallia, jossa kootaan yhteen opinto- ja työelämäohjausta sekä työvoima- ja yrityspalveluja uudella tavalla. Kokeilu lisää oppilaitosten ja työmarkkinoiden vuorovaikutusta mikä turvaa osaavan työvoiman saantia ja yritysten kasvua. Tavoite on, että vastavalmistuneita ei siirry passiivityöttömyyteen tai opiskelijoita syrjäydy opiskelusta. Uraohjaus sekä työhön tai yrittäjyyteen valmennus aloitetaan jo opiskeluvaiheessa ja se jatkuu saumatta esimerkiksi vuoden ajan valmistumisesta. Kokeilussa TE-toimiston ja oppilaitosten osaaminen yhdistyy toisiaan tukevaksi toiminnaksi, eikä valmistumiskohtaan tule opiskelijan näkökulmasta katkosta. Opiskelijat oppivat paremmin tuotteistamaan osaamisensa työelämän tarpeisiin ja saavat valmiuksia toimia uusien työntekemistapojen kanssa. Yritykset ja organisaatiot saavat täsmäosaajia, kun siirtymä työhön alkaa nykyistä selvästi vahvemmin jo opiskeluvaiheessa. Kokeilussa painotetaan alustataloudessa toimimista. Uusien digipalvelujen käyttöä osaamisen markkinoinnin ja työvoiman tarpeen kohtaamisena pilotoidaan. Opiskelijatiimien yritys-, tuote- ja palveluideoiden kehittämisen kannalta suuri tarve on liikeideaa tukevasta mikrorahoituksesta jo ennen yrityksen perustamista (ei vielä Y-tunnusta).

7 7 Kehitetään yhdessä korjaavien palvelujen kanssa yhteinen tunnistamisen ja ohjaamisen malli, jotta putoamisia opiskelusta ei tapahdu. Kokeilu vähentää osaajapulaa kun maakunnan ulkopuolelta ja ulkomailta tulleiden opiskelijoiden työllistymistä tuetaan jo opiskeluvaiheessa. Osallistujien tehtävät ja työnjako Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Karelia ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, TE-toimisto, ELY-keskus, yksityiset palveluntuottajat, henkilöstöpalveluyritykset Mahdollisesti tarvittavat toimivalta- ja säädösmuutokset Mikrorahoitus opiskelija-aikaiseen yritystoimintaan voisi rahoittaa esim. OKM:lle siirtyvästä työllisyysmäärärahasta. Yrittäjyyden tuki (starttiraha) pitäisi olla mahdollinen valmistumisen jälkeen vaikka henkilö perustaisi yrityksen jo opiskeluvaiheessa (rajaten esim. oppilaitoksen ohjauksessa). Tietojen vaihto tai yhdistely TE-järjestelmien, KELAn (mm. opintotukirekisteri) ja oppilaitosten tietojärjestelmien välillä siten että opiskelusta putoamisen vaara tulee varhemmin näkyviin. Seurattavat indikaattorit Vastavalmistuvien työttömyysaste, alle 30-v. starttirahapäätökset. Oppilaitoksista valmistuvat, keskeytymisen väheneminen (OKM:n indikaattorit) Pohjois-Karjalassa toimii Ohjaamo 2.0 hanke, jonka avulla kehitetään maakunnallista mallia nuorten ohjaamopalveluihin. Maakunnallinen ohjaamo-malli sekä tässä esitelty vastavalmistuvien työelämään siirtymisen kokeilu täydentää saumatta toisiaan ja kattaa koko nuorten työllisyys- ja yrityspalvelutarpeen. KOKEILU 4. TUETUN TYÖLLISTYMISEN MAAKUNNALLINEN KOKEILU Työvoimapalveluiden tuottamisesta voi kokeilussa vastata riittävät voimavarat omaavat kunnat, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajat. Kokeilun toimeenpanossa korostetaan kuntien roolia paikallisessa elinvoimatehtävässään (nk. tulevaisuuden kunnan rooli). Kokeilussa on tärkeää ensi vaiheessa määritellä järjestäjä tuottaja mallilla toteutettavat palvelut sekä selkeä työnjako ja uudenlainen tiiviimpi yhteistyö maakunnan ja kuntien välillä niiden toteutuksessa. Näin halutaan hyödyntää ja vahvistaa kuntien osaamista ja potentiaalia alueidensa kasvun ja työllisyyden edistäjinä. Kokeilun tavoitteena on rakentaa yhteinen työvoimapalvelumalli, joka rakentuu maakunnallisen työvoimapalvelukeskuksen, TE-toimiston tuetun työllistymisen palvelujen ja kuntien työllisyystoiminnan pohjalta. Mallia on työstetty Siun soten rajapintatyönä. Kokeilussa testataan toimivaltasiirtoa kunnille. KELAn palvelut ja sote-palvelut integroidaan malliin vahvasti mukaan, samoin järjestöt ja yritykset. Tavoitteena on tuloksekas kuntoutuminen työelämään ja sitä kautta kuntien työmarkkinatukilaskun pienentyminen. Toimivallan siirto tarkoittaa kokeiluaikana esim. työnjohdollisen oikeuden sopimista TE-toimistosta kuntaan tai mahdollisuutta tehdä päätöksiä työllistämistä edistävistä palveluista. Kokeilun edetessä tulisi pystyä ottamaan käyttöön myös uusia toimintatapoja ja rahoitusmalleja valituille kohderyhmille. Myös normien, ohjeiden ja säädösten purkua tulee olla mahdollista esittää kokeilun kuluessa. Kokeiltavassa toimintamallissa painottuu pitkittyvän työttömyyden ennalta ehkäisyn periaate ja työttömän palvelu- ja arviointiprosessin moniportaisuuden poistaminen. Kriteerinä palveluun pääsyyn

8 8 on palvelutarve, ei esim. työttömyyden kesto. Kokeilussa kehitetään yhteinen (ml sote) asiakaskohtainen arviointi-, suunnitelma- ja palautemalli, joka toimii yhteisellä tietoalustalla. Tieto työttömyyden pitkittymisestä tulee saada riittävän ajoissa (viimeistään 200 päivän kohdalla), niin että jää kohtuullinen valmistautuminen toimenpiteisiin (edellyttää KELAn tietoja). Kokeiltavia uusia palveluja Kunnat kehittävät ja tuottavat valmennuspalvelua, joka luetaan aktivointipalveluksi. Palveluun ohjataan kaikki työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 300 päivää (tai mahdollisesti jo ennen) saaneet, joilla ei ole näköpiirissä muuta ratkaisua. Palvelun tarkempi sisältö rakentuisi kokeilun aikana. Selvitetään mahdollisuuksia opinnollistaa työvoimapalveluja. Opinnollistettuja tehtäviä voidaan tehdä kuntouttavana, työkokeiluna tai palkkatukityönä. Kehitetään sosiaalisen kuntoutuksen malli ja rahoitus, jolla tuotetaan osallisuutta lisääviä palveluja ja toimintamahdollisuuksia. Toimeentulona on muu kuin työmarkkinatuki, kytkentä esim. perustulokokeilun yhteyteen. Vastuu kehittämisestä ja kokeilusta voi olla esim. Siun sotella. Mahdollisesti tarvittavat toimivalta- ja säädösmuutokset yhteinen tietojärjestelmä palveluntuottajien kesken, kokeilun aikana esim. TYPPI-järjestelmä palvelujen kriteeriksi vain palvelutarve (ei aikarajat tms). Työmarkkinatukilaskulle tulevista ennakoiva tieto kunnille (esim. 200 pv tmt-tukea saaneet) uusia aktivointipalvelukokeiluja päätösoikeuden delegointia kunnille aktivoiviin työvoimapalveluihin työkokeilun sisältöön muutoksia (tarkentuu myöhemmin) Seurattavat indikaattorit Kuntien työmarkkinatukimaksut, ennalta ehkäisevän, työttömyyden pitkittymisen hoidon kustannussäästöt sosiaali- ja terveydenhuollossa, pitkäaikaistyöttömien määrä HAKEMUKSEN LIITTEET: Liite 1: Kokeilua tukevat hankkeet Liite 2: Kokeilun lähtökohtana oleva hahmotelma nykyisistä valtion työvoima ja yrityspalveluista Liite 3: Hakemuksen valmistelun osallistujat Liite 4: Kuntien sitoumukset kokeiluun osallistumisesta Liite 5: Pohjois-Karjalan Siun Sotesta Meijän maakuntaan esiselvityksen ohjausryhmän kokouspöytäkirjan ote

9 9 LIITE 1 KOKEILUA TUKEVAT HANKKEET - Tuottava Pohjois-Karjala, hankkeen toteuttajana Pohjois-Karjalan ELY-keskus (ESR) o Syksyllä 2016 käynnistyvässä hankkeessa kehitetään elinkeinotoimijoiden yhteinen verkostopohjainen kehittämisalusta, joka mahdollistaa organisaatioiden kasvun uusia toimintatapoja hyödyntämällä. Hanke tukee maakuntauudistusta yhteen sovittamalla kunnan, valtion ja yksityisten elinkeinopalveluita ja kokeilemalla asiakaslähtöisiä prosesseja ja lisäämällä kehittäjäverkostojen osaamista. - Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistarpeiksi (ETKO), hankkeen toteuttajana Pohjois- Karjalan maakuntaliitto ja Itä-Suomen yliopisto (ESR) o Hanke kehittää tehokasta työvoimapalvelujen ja aikuiskoulutuksen kehittämistä palvelevaa yhteistyörakennetta. o Hanke tuottaa ennakointitietoa aikuiskoulutuksen osuvuuden sekä työvoiman kohtaannon parantamiseksi ja muun päätöksenteon tueksi - Osaava Keski-Karjala, hankkeen toteuttaja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy (ESR) o Hankkeessa parannetaan alueen työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa mm. koulutustehdas mallia kehittämällä. Koulutustehdas on mestari-kisälli tyyppinen hyvin työelämälähtöinen ja joustava koulutustuote. Koulutus on myös erinomainen verkostotuote. Keti kartoittaa yritysten tarpeita ja viimeistään työvoimatarpeiden noustessa esille keskusteluun tulee mukaan TE-toimisto sekä palveluntuottaja. Yhdessä työstäen, yritys koko ajan mukana, suunnitellaan koulutuksen sisältö ja etsitään kisällit ja työpaikkaohjaajat. Koulutus toteutetaan työpaikalla. Osa kisälleistä työllistyy heti, osalla myöhemmin tai esimerkiksi jatkoksi tulevan oppisopimuskoulutuksen jälkeen. Keti on saanut kiitosta valintatoimien koordinoinnista mukana olevilta yrityksiltä, joille ei ole erillistä HRhenkilöstöä. Tämä selkeästi alentaa yritysten kynnystä lähteä mukaan prosessiin ja tekee piilotyöpaikoista todellisia työpaikkoja. - Work Smart Älykkäästi töihin, hankkeen toteuttaja Karelia-ammattikorkeakoulu Oy ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (ESR) o Hanke toimii opiskelijoiden ja yritysten rajapinnassa ja kehittää uudenlaista mallia opiskelijoiden työelämävalmiuksien lisäämiseen, opiskelijoiden ja työelämän kohtaamiseen, nopeaan työllistymiseen ja yritysten osaavan työvoiman tarpeisiin. - KoordiPOK Pohjois-Karjalan työvoimapoliittiset toimet, hankkeen toteuttajana Pohjois-Karjalan ELY-keskus (ESR) o Työvoimapalveluiden suunnittelua, hankintaa ja kehittämistä tehdään tiiviissä yhteistyössä hanketoimijoiden, palveluntuottajien, eri verkostojen sekä TE-toimiston kanssa. o Hankintojen kehittäminen; Kaiku hankkeen kanssa yhteistyössä tehdään kilpailutus työelämälähtöisestä suomen kielen valmennuksesta. Tällöin työllistymistä tukevaa valmennusta voidaan tarjota sekä turvanpaikanhakijoille Kaiku-hankkeen kautta että KoordiPOK-hankkeen kautta työvoimakoulutuksena oleskeluluvansaaneille. o KoordiPOK-hankkeen tavoitteena on tukea työllisyyden hoitoon kytkeytyvien verkostojen muodostumista ja yhteistyötä alueen eri toimijoiden välillä. Kehittämistyön tavoitteena on asiakasprosessien ja palveluohjauksen asiakaslähtöinen kehittäminen verkottuneessa asiakastyössä. Tätä varten hankitaan asiakaslähtöinen prosessivalmennus verkostoille. Valmennuksen ja siitä saatavien työkalujen avulla verkostoissa tehtävällä asiakasprosessien kehittämistyöllä parannetaan palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä tehostetaan toimintaa ja käytetään verkostoissa olemassa olevia resursseja viisaammin. Kehittämistyötä on suunniteltu ja pilotoidaan yhdessä Ohjaamo 2.0- ja Kaiku-hankkeiden sekä näiden verkostojen ja TE-toimiston kanssa.

10 10 - Ohjaamo 2.0, hankkeen toteuttajana Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja Joensuun kaupunki (ESR) o Hankkeessa luodaan maakuntaan nuorten ohjaukseen matalan kynnyksen moniammatillinen ohjauspalvelu. Ohjaamotoiminnan myötä voidaan oikein kohdennettuja nuorten ohjauspalveluja järjestää tehokkaasti vähenevistä resursseista huolimatta. Hankkeen tuloksena saadaan pysyvä maakunnallinen ohjauksen toimintamalli sekä nuorisotakuun yhteneväisiä toimintatapoja tukeva palvelusuunnitelma tai sen pohja. Hankkeen kohderyhmää ovat nuoret sekä nuorten parissa toimivat ohjaustoimijat ja verkostot. o Tällä hetkellä moniammatillinen ohjaamotoiminta on käynnistetty lähes kaikissa maakunnan kunnissa. Fyysiset ohjaamotilat on avattu loput kolmessa kunnassa ja lopuissa kunnissa tilat saadaan käyttöön syksyn 2016 ja alkuvuoden 2017 aikana. o - Kaiku, hankkeen toteuttajana Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry (ESR) o Hankkeessa kehitetään järjestöjen osaamista toimia sosiaalisen kuntoutuksen kentällä kunnan kumppanina. Hankkeessa parannetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien työ- ja toimintakykyä sekä tuetaan heidän osallisuuttaan järjestöissä toteutettavien kuntoutus- ja työllisyyspalvelujen keinoin ja niitä kehittämällä. Yhdessä Joensuun kaupungin ja kansalaisjärjestöjen kanssa kehitetään toimintamalliräätälöityjen kuntoutus-, koulutus- ja työllisyyspolkujen rakentamiseksi. o Hankesuunnitelman muutoksen myötä hankkeen kohderyhmäksi tulivat maahanmuuttajat, turvapaikanhakijat sekä oleskeluluvan saaneet, joiden kotoutumista ja työllistymistä nopeutetaan hankkeen tarjoaman työhönvalmennuksen lisäksi kehittämällä palveluita, kuten työelämälähtöistä suomen kielen valmennusta ja yrittäjyysinfoja sekä verkostoitumalla työnantajien ja muiden toimijoiden kanssa. - Siltoja rakentamassa, hankkeen toteuttajana Joensuu kaupunki (EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto) o Hankkeessa kehitetään Joensuun seudun maahanmuuttajapalveluja. o Kehittämistoiminnan tuloksena syntyy seudullinen kotouttamisen toimintamalli ja kotouttamisasioiden keskus, josta alueen kunnat saavat tukea kotouttamiseen liittyvissä asioissa. o Toimintamalli takaa alueen pakolaisille ja jatkossa myös muille maahanmuuttajille yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset palvelut. - LearningLab - inkluusiokiihdyttämö-selvitystyö o Pohjois-Karjalassa on parhaillaan käynnissä maahanmuuttajien nopeampaan kotoutumiseen ja työllistymiseen liittyvä selvitystyö. Siinä tunnistetaan nopeimmat ja tehokkaimmat toimintatavat, jolloin voidaan mm. tehostaan suomen kielen oppimista ja opetuksen järjestämistä, nopeuttaa aiemman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Selvityksessä kuvataan kotoutumisen ekosysteemin kehittämissuunnitelma, jossa yhtenä painopisteenä on turvapaikansaaneiden kotoutumisen tehostaminen. Selvitystyön tulosten pohjalta on suunnitteilla kehittämishanketoimintaa. - Työvoiman liikkuvuus Euroopassa (valtakunnallinen ESR-hanke), toteuttaja Pohjois-Karjalan ELY-keskus o Hankkeen tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuutta ja edistää työvoiman liikkuvuutta Suomesta Eurooppaan ja Euroopasta Suomeen. TE-toimiston tarjoamia julkisia eurooppalaisen työnvälityksen palveluita (EURES) vahvistetaan lisäämällä työnantajille suunnattuja uusia palveluita kuten lähtömaakoulutuksen, työpaikkasuomen/ruotsin, kansainvälisen työyhteisökoulutuksen ja ammattitaidontestauksen.

11 11 LIITE 2 Kokeilun suunnittelussa lähtökohtana olivat alla olevat kaaviot, joissa hahmotetaan nykyiset työvoimaja yrityspalvelut palvelujen järjestämisen näkökulmasta. Kuva 1. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja TE-toimiston palvelut osaavan työvoiman saannin näkökulmasta Nuoret Työstä työhön Korjaava työvoimapalvelu Elinikäinen ohjaus Ennakointi Kotoutuminen Kuntoutuminen (Siun sote, KELA) Osaamisen kehittäminen Rekrytoinnin tuki Osaavan työvoiman saannin turvaaminen Toimivat työmarkkinat Yritysten kasvu Kuva 2. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja TE-toimiston palvelut yritysten kasvun näkökulmasta Alkavat Paikalliset Kasvuyritykset Suuret yritykset Startit Ennakointi Kehittämispalvelut Osaavan työvoiman turvaaminen: työnväl, rekry, täsmä Toimintaympäristön kehittäminen Elinvoima Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen

12 12 LIITE 3 Hakemuksen valmisteluun osallistuneet: Valmisteluryhmä Hannele Mikkanen, Liperi, vara Jere Penttilä, Kontiolahti, Sari Lempiäinen, vara Jari Horttanainen Joensuu, Pekka Kuosmanen, Siun Sote, Markku Vuorenmaa, Lieksan Teollisuuskylä, Risto Hiltunen, Keti, Seppo Tiainen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Riitta Oikarinen POK TE-toimisto, Ulla Mauranen, Reijo Vesakoivu ja Ritva Saarelainen, POK ELY-keskus Yritystoimintaa tukevat kasvupalvelut Annu Ahonen (Polvijärvi), Minna Heikkinen (Pikes), Risto Hiltunen (KETI), Mervi Leminen (Maakuntakorkeakoulu), Pekka Nuutinen (Josek), Kalevi Pölönen (ELY-keskus), Jouko Rautasalo (Joensuun Tiedpuisto), Matti Vuojärvi (P-K yrittäjät), Markku Vuorenmaa (Lieksan Teollisuuskylä), Maarit Siitonen (maakuntaliitto), Antero Kallinen (TE-toimisto), Tapani Mikkonen/Tuomo Hämäläinen; Ulla Mauranen ja Ritva Saarelainen (ELY-keskus) Nuorten palvelut sekä korjaavat työvoimapalvelut: Tarja Husso /Sari Lehikoinen (Joensuu), Tiina Eskelinen (Kitee), Merja Nygren (Outokumpu), Jussi Sallinen (Nurmes), Jatta Herranen (PKKY), Johanna Seppänen/Timo Hartikainen (P-K Sosiaaliturvayhdistys), Tero Vornanen (PKKY), Sanna Iskanius (UEF/Aducate), Janne Nissinen (KELA), Heidi Löppönen (PK yrittäjät), Anu Huotari ja Ritva Rusi (TE-toimisto), Reijo Vesakoivu ja Mari Suhonen (ELY-keskus) Sujuvat siirtymät työmarkkinoilla - työstä työhön Anne Vänskä (Kauppakamari), Riitta Väistö (PKKY), Jarkko Määttänen (Lieksa), Timo Vainikainen (OPTeam), Ulpu Järviluoto ja Miia Hartikainen (ELY-keskus), Taru Asikainen, Marja Savolainen, Taru Asikainen ja Riitta Oikarinen (TE-toimisto) Kuntien yhdyshenkilöt: Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi, Valtimo Lisäksi on kuultu muita sidosryhmiä, kuntayhtymät, koulutusorganisaatiot, järjestöt, yksityinen sektori, valtion viranomaiset (KELA)