Yhdenvertaisuussuunnitelma ja suunnitelma syrjintää ja henkistä häirintää vastaan

Transkriptio

1 Yhdenvertaisuussuunnitelma ja suunnitelma syrjintää ja henkistä häirintää vastaan Oxelösundin kunnan D-koulu Päiväys Meidän arvopohjamme Haluamme luoda hyvän ja turvallisen ilmapiirin kaikkien koulumme tiloissa oleskelevien välille. Työmuotomme on demokratia, ja opetamme lapsille, että kaikilla ihmisillä on oma arvo ja he ovat yhdenvertaisia, emmekä erottele heitä kielen, sukupuolen, uskonnon, ihonvärin tms. perusteella. olemme ylpeitä koulustamme ja yhdessä tekemästämme työstä opetamme lasta tuntemaan vastuuta ja kunnioitusta itseään ja ympäristöään kohtaan autamme lapsia tuntemaan yhteenkuuluvuutta, yhteisvastuullisuutta ja vastuuta kaikista - myös siitä lähimmäisestä, joka sattuu juuri olemaan ryhmän ulkopuolella. annamme lapsille ja oppilaille mahdollisuuden kokeilla ja kehittää kykyjään ja kiinnostuksiaan sukupuolesta riippumatta - tavalla jolla me aikuiset kohtelemme koulumme poikia ja tyttöjä on todella merkitystä. Lapsilta vaaditaan ja odotetaan paljon, ja meidän roolimme koulussa on heille tärkeä. Se tarkoittaa että... kenenkään aikuisen tai lapsen ei pidä joutua henkisen häirinnän kohteeksi tai häiritä toisia. Koko henkilökuntamme... on velvollinen vastustamaan aktiivisesti henkistä häirintää huolehtii, että jokainen tukea tarvitseva lapsi myös saa tukea tulee huolehtia, että sekä muut lapset että henkilökunta kohtelevat kunnioittavasti kaikkia lapsia huolehtii, että jokainen lapsi tietää, kenen puoleen kääntyä, jos hän itse tai joku koulutovereista tarvitsee apua tulee kannustaa ja vahvistaa lapsen myötätuntoa ja eläytymistä toisen ihmisen tilanteeseen tekee tietoisesti työtä panostaen henkistä häirintää ja syrjintää vastustavan yhdenvertaisuussuunnitelman noudattamiseen huolehtii siitä, että henkistä häirintää ja syrjintää vastustava suunnitelma on elävä asiakirja tulee aktiivisesti ja tietoisesti edistää poikien ja tyttöjen yhdenvertaisia oikeuksia ja mahdollisuuksia

2 Käsitteiden määrittelyä Yhteistä kaikelle henkiselle häirinnälle on se, että joku tai jotkut loukkaavat kaikille kuuluvaa yhdenvertaisuuden periaatetta. Se voi tarkoittaa henkilön syrjintää, ahdistelua tai muuta henkistä häirintää. Häirintää kokenut henkilö arvioi, millainen kohtelu on loukkaavaa. Jokin häirintä, kuten uhkailu tai pahoinpitely, luokitellaan rikolliseksi toiminnaksi. Syrjintä Syrjintä tarkoittaa sitä, että henkilöä kohdellaan huonommin kuin toisia esimerkiksi hänen sukupuolensa, sukupuoli-identiteettinsä, ikänsä, etnisen alkuperänsä, uskontonsa, seksuaalisen suuntautuneisuutensa tai vammaisuutensa perusteella Ahdistelu Ahdistelu on henkilön arvokkuutta loukkaavaa käyttäytymistä. Ahdistelu voi olla fyysistä (lyömistä, tönimistä), sanallista (uhkailua, kiroilua, nimittelyä), psykososiaalista käyttäytymistä (eristämistä ja elehdintää jne.) ja tekstin ja kuvien kautta tapahtuvaa (sosiaalinen media, graffitit, tekstiviestit). Muu henkinen häirintä Muu henkinen häirintä on henkilön arvokkuutta loukkaavaa käyttäytymistä, johon ei kuitenkaan liity mitään syrjintäperustetta. Se voi ilmetä ärsyttämisenä, huhujen levittämisenä, eristämisenä tai erilaisena hyökkäävänä käyttäytymisenä. Henkiseen häirintään voivat koulussa syyllistyä siinä opettajat ja muu henkilökunta kuin lapsetkin. Kiusaaminen Kiusaamista on, kun yksi tai useampi henkilö loukkaa toista henkilöä toistuvasti pitkällä aikavälillä. Yhdenvertainen kohtelu Yhdenvertainen kohtelu ei tarkoita, että kaikkia lapsia tulisi kohdella samalla tavoin, vaan että lapsia tulee kohdella samalla tavoin heidän omista lähtökohdistaan käsin. ( DO Syrjintäasiain valtuutettu) Nuhteleminen Henkilökunta joutuu joskus nuhtelemaan lasta luodakseen koko lapsiryhmään hyvän ilmapiirin. Perusteltu nuhtelu ei ole lain mielessä loukkaus, vaikka kyseinen lapsi voikin kokea sen henkisenä häirintänä. Edellä mainitun perusteella on hyvin tärkeää, että koulussa keskustellaan yhdenvertaisuusasioista, ja että pyrimme löytämään yhteisen lähestymistavan luodaksemme turvallisuuden tunnetta niin lapsille, henkilökunnalle kuin vanhemmille.

3 D-koulun tavoitteet Tavoitteenamme on yhdenvertaisuus kaikkien lasten välillä, ja pyrimme luomaan kouluumme turvallisen ilmapiirin, jossa ei ole tilaa syrjinnälle, ahdistelulle tai henkiselle häirinnälle. Koulutyön perustana ovat lainsäädäntö ja YK:n yleissopimus lasten oikeuksista YK:n yleissopimus lasten oikeuksista, 2,3,6,12 artiklat Lasta ei saa syrjiä sukupuolen, etnisen alkuperän, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen, vammaisuuden tai muun vastaavan syyn perusteella. Lasta ja nuoria koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu. Lasten ja nuorten on annettava kehittyä omassa tahdissaan ja omista edellytyksistään käsin. Lapsille ja nuorille tulee taata mahdollisuus muodostaa omat näkemyksensä ja ilmaista nämä näkemyksensä heitä koskevissa asioissa. Kaikkien lasten, vanhempien ja henkilökunnan pitää tuntea olonsa turvalliseksi koulussa ja saada kunnioittavaa kohtelua. Lapsen pitää saada tulla nähdyksi, eikä hänen saa tuntea oloaan uhatuksi. Teemme ennakoivaa työtä koulussa tapahtuvan ahdistelun ja häirinnän estämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnitelmamme on elävä asiakirja, jota me noudatamme, ja jonka sisällön tarkastamme vuosittain. Ennakoivia toimenpiteitä ja menetelmiä koulussamme Kehitämme sosiaalista ympäristöämme ehkäistäksemme henkistä häirintää, ja vahvistamme siten turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta. Henkilökunta luo kouluumme hyvän ilmapiirin ja tiiviin yhteistyön kodin ja koulun välille avointa vuoropuhelua varten. Ennaltaehkäisevä työ tapahtuu seuraavasti: Olemme tietoisia tehtävästämme opetussuunnitelmassa. Koulussamme on kummitoimintaa, mikä tarkoittaa, että 5.-luokkalaiset ovat 2.-luokkalaisten kummeja. 4.-luokkalaiset ovat ensiluokkalaisten ja 3.-luokkalaiset esikoululaisten kummeja. Meillä on tunnettu Yhdenvertaisuussuunnitelma, josta vanhemmat ja lapset saavat tietoa opettajien, vanhempaintapaamisten sekä kotisivujemme kautta. Järjestämme kyselyjä, kahvi-iltoja, vanhempaintapaamisia ja kehityskeskusteluja, joissa vanhemmat voivat esittää näkemyksiään ja olla vaikuttamassa toimintaan. Kerran lukukaudessa järjestämme kehityskeskustelun, jossa keskustellaan lapsen tilanteesta ja viihtymisestä koulussa. Koko henkilökunta on vastuussa siitä, että kaikki lapset tulevat nähdyiksi joka päivä ja kokevat saavansa kannustusta. Koko henkilökunta toimii niin, että lapset voivat kehittää myötätuntoaan ja haluaan auttaa toisiaan esim. leikin, teematyöskentelyn ja kokoontumisten kautta. Koko henkilökunta työskentelee tietoisesti normikriittistä pedagogiikkaa soveltaen. Koko henkilökunta on valppaana kaikenlaisen lasten välisen ja aikuisten ja lasten välisen häirinnän suhteen, mikä tarkoittaa, että henkilökunta on läsnä lasten leikeissä ja välituntitoiminnoissa. Koulussa ja luokkahuoneessa on omat sääntönsä. Meillä on luokkaneuvosto, oppilasneuvosto, ruokailuneuvosto ja kaveriryhmiä, joissa lapset voivat harjoitella demokratiaa ja osallistumista ja olla mukana vaikuttamassa.

4 Meillä on oppilaiden terveystiimi, johon osallistuvat rehtori, apulaisrehtori/erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, kuraattori ja joka toisella tapaamisella logopedi. Nämä kokoontuvat viikoittain. Lukuvuoden 16/17 tavoitteet Turvallinen koulu ja työrauha, tehokas oppilaiden terveydenhuoltojärjestelmä. Se toteutuu edistämällä oppilaiden terveyttä ja hyvinvointia, mm. kokeilemalla uutta apulaisrehtorinvirkaa. Apulaisrehtori ottaa vastuulleen oppilaiden terveysasiat. Edistää integraatiota ja lisätä kaikille mahdollisuuksia avoimuuteen ja vaikuttamiseen. Käännämme kaiken tärkeän tiedon seitsemälle kielelle. Kehitämme kotisivuistamme elävän viestintäfoorumin. Lisätä henkilökunnan tietoa neuropsykiatrisista diagnooseista ja suhtautumisesta niihin. Se tarkoittaa, että koko henkilökuntamme tutustuu aiheeseen erityisopetuksesta vastaavan viranomaisen tarjoaman opintomateriaalin välityksellä.

5 Miten toimitaan, kun henkistä häirintää esiintyy jossakin muodossa D-koululla on erityinen viiden askeleen kaavio henkiseen häirintään puuttumista varten. liite 2 JOS jotakin seuraavista tapahtuu: Lasta häiritään: 1. Toimimme koulumme viiden askeleen kaavion mukaan Aikuinen häiritsee lasta: 1. Rehtori puhuttelee kyseistä työntekijää välittömästi, kun oppilas tai vanhemmat katsovat häirintää tapahtuneen. Tarvittaessa pyydämme paikalle asiantuntija-apua. 2. Rehtori kutsuu koolle oppilaan, vanhemmat ja kyseisen työntekijän. 3. Tapaamisessa sovitaan seuranta sopivan ajanjakson päähän. 4. Rehtori vastaa mahdollisesta jatkokäsittelystä, mikäli häirintä jatkuu. Lapsi häiritsee aikuista: 1. Aikuinen ilmaisee selkeästi nuhtelemalla, että häirintä ei ole hyväksyttävää. 2. Mikäli häirintä toistuu, eikä oppilaan puhuttelu johda tuloksiin, vanhemmat kutsutaan keskusteluun. Asiasta tiedotetaan rehtorille ja työsuojeluedustajalle. 3. Mikäli häirintä jatkuu, rehtori kutsuu oppilaan ja huoltajan oppilasneuvoston kokoukseen. 4. Rehtori vastaa mahdollisesta jatkokäsittelystä, mikäli häirintä jatkuu. Aikuinen häiritsee aikuista: 1. Mikäli häirintä tapahtuu työtovereiden tai muiden koululla käyvien aikuisten (esim. vanhempien) kesken, otetaan yhteyttä rehtoriin ja työsuojeluedustajaan. 2. Mikäli häirintä tapahtuu esimiehen ja työntekijän välillä, otetaan yhteyttä koulutoimenjohtajaan. 3. Kummassakin tapauksessa tarvitaan ulkopuolista asiantuntemusta. Asiakirja-aineisto ja ilmoitusvelvollisuus: Ilmoitusvelvollisuus esimiehelle astuu voimaan heti, kun häirintä on tullut tietoon. Häirintää tutkiva taho vastaa asian merkitsemisestä asiakirjoihin.