Renessanssi. ital. Renascita, myöh. rinascita, syntyä uudelleen, lat. renascor

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Renessanssi. ital. Renascita, myöh. rinascita, syntyä uudelleen, lat. renascor"

Heli Heino
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Renessanssi ital. Renascita, myöh. rinascita, syntyä uudelleen, lat. renascor

2 Renessanssi: 1300-luvun lopulta 1500-luvulle Merkitsi (eräästä näkökulmasta) elpymistä Antiikin kirjallinen perinne palasi länsimaisten keskuuteen Dante, Boccaccio ja Chaucer loivat pohjan uudelle eurooppalaiselle kirjallisuudelle, joka saattoi olla myös kansankielistä

3 Giorgio Vasari käytti käsitettä 1500-luvulla tarkoittaen taiteiden uudelleen syntymistä gotiikan barbarian jälkeen (Vasari: Le Vite, Taiteilijaelämäkertoja, 1550 ja 1568) Nykyisessä merkityksessä sanan otti käyttöön 1855 ranskalainen historioitsija Jules Michelet teoksessaan La renaissance

4 Humanismi ( Petrarcan ja Erasmuksen välinen aika, 1300-luvulta vuoteen 1536) Syntyi uusi sivistyneen ihmisen ihanne, renessanssi-ihminen tai mies, uomo universale universaali-ihminen Luonnontieteelliset teoriat (Kopernikus, Kepler), keksinnöt (mikroskooppi, kaukoputki yms.), löytöretket Keskiössä kaupunkivaltioiden vaurastuminen, joka mahdollistaa uudet innovaatiot ja ideat

5 Platon

6 Guttenberg (n ) ja kirjapainotaito: ns. painetun sanan kulttuurikausi alkoi (engl. Print culture).

7 Uskonpuhdistus, reformaatio: Martti Luther ( ): raamatunkäännökset (Uusi Testamentti 1522, Raamattu 1534) Ulrich Zwingli ( ) Jean Calvin ( ): Institutio religionis Christianae (1536) Vastauskonpuhdistus, katolinen reformaatio: Edelsi: Heinrich Kramer (t. Institoris) & (mahd.) Jakob Sprenger: Malleus maleficarum (saks. Der Hexenhammer, 1487) Trenton kirkolliskokous ja orastava tieteellinen vallankumous

8 Italia: Renessanssin alkuperäinen keskus Taiteiden ja myös luonnontieteiden keskus ja 1400-luvuilla Kaupunkivaltioiden varallisuus ja yhteiskunnallinen edistyneisyys

9 Ranska: Sai ensimmäisen kirjapainonsa 1470 ja nousi 1500-luvun humanismin uudeksi keskukseksi Sotaretket Italiaan ja Italian ryöstö Plejadit (La Pléiade, Seitsentähtiryhmä), mm. Joachim Du Bellayn Ranskan kielen puolustus ja kaunistus

10 Espanja: Espanjassa myöhäiskeskiaikainen lyriikan perinne väistyi hitaasti renessanssin taideaatteen edeltä 1. Ritariromaani oli edelleen voimissaan 2. Pastoraali- eli paimenromaani kukoisti pitkään 3. Pikareski- eli veijariromaani

11 Miguel de Cervantes Saavedra ( ): El ingenioso hidalgo Don Quijote de la Mancha (suom. Mielevä hidalgo Don Quijote manchalainen)

12 Don Quijote: Miquel de Cervantes Saavedran ( ) Don Quijote ( ). Suomennettiin 1877 nimellä Mielevä hidalgo Don Quijote Manchalainen (teoksen ensimmäisen osan nimen mukaan). Vallitsevan käsityksen mukaan eurooppalaisen romaanin alku. Nykyään on vakiintunut ajatus pitää Don Quijotea yksilön ihanteitten ja reaalisen todellisuuden ristiriitaa koskevana romaanina. Aiemmin teosta luettiin parin vuosisadan ajan koomisen ja satiirisen romaanin klassikkona. Käsitys muuttui saksalaisessa romantiikassa 1700-luvun lopulla Friedrich Schlegelin johdolla. Hän nosti teoksen esille ja katsoi sen toteuttaneen romanttisen romaanin idean.

13 Cervantesin ensisijainen tavoite oli piikitellä ritariromaanien kirjoittajia ja parodioida lajia. Don Quijote teos väittää, että kertomus on todenperäinen ja perustuu historioitsijoiden kirjoituksille. Kertomuksen kerrotaan olevan peräisin arabialaiselta historiankirjoittaja Cide Hamette Benengiltä. Näiden lähteiden ei ole tarkoitus harhauttaa lukijaa uskomaan, että kyseessä on tosi historia, vaan päinvastoin niillä halutaan tehdä tällaiset väitteet naurunalaisiksi. Aikakaudella (ja pitkään myöhemminkin) lukijoiden käsitys fiktionaalisen esitystavan luonteesta oli epäselvä. Itsereflektio: kertojan ja kirjailijan suhde Kertoja luo jo esipuheessa persoonallisen suhteen lukijaansa. Tutkijat ovat nähneet tätäkin kautta Don Quijoten nykyaikaisen romaanin suoranaisena esikuvana. (Kayser ja Miller).

14 Tarkemmin tarkasteltaessa kertoja on kuitenkin täysin erilainen kuin Kayserin tarkoittama persoonallinen kertoja. Kayser hakee kartesiolaista itsensä tiedostavaa subjektia joka tietää oman näkökulmansa todellisuuteen olevan vain yksi mahdollinen Don Quijoten kertoja ei tee näin. Teos ritariromaanin satiirina perustuu siihen, että reaalinen todellisuus on sama kaikille, jotka eivät ole hulluja; vain hullu voi nähdä todellisuuden toisenlaisena kuin se todellisuudessa on. Komiikka teoksessa syntyy tästä houreen ja todellisuuden törmäyksestä. Ensimmäisen osan alussa nimihenkilö on pelkkä koomillinen hahmo. Hahmo muuttuu tragikoomilliseksi.

15 Don Quijote on poikkeuksellinen sikäli, että se ei noudata mitään olemassa ollutta traditiota. Se ei myöskään pyri luomaan uutta traditiota, vaan on alkuperäiseltä intentioltaan kriittinen: se pyrkii tekemään tietyn romaanityypin naurettavaksi. Vaikka Don Quijote ei noudata aikalaisromaanin konventioita, se noudattaa aikalaispoetiikan yleisiä periaatteita: pyrkimystä opettamiseen ja huvittamiseen, ja kertomuksen vaihtelevuuden ja yhtenäisyyden vaatimuksia sekä myös todennäköisyyden periaatetta. Vladimir Nabokov on todennut, että Don Quijote on tänä päivänä syvempi ja suurempi hahmo kuin Cervantesin synnyttäessä hänet. Hän on saanut lisää elinvoimaa ja merkitystä vaeltaessaan vuosisatojen läpi.

16 Ensimmäisestä osasta toiseen: 1. osa ilmestyi 1605 Alonso Fernandéz de Avellanedan sepustus 1614 Cervantesin jatko-osa ilmestyi 1615 Ensimmäinen osa on hajanainen, episodimainen Toinen osa rakenteellisesti ehyempi Huumori on loppuosassa hillitympää Toinen osa on yleissävyltään hillitympi J. A. Hollo: teosten sinfoninen luonne Johtoaiheena rakkaus, ja episodit kuvaavat sen erilaisia muunnelmia. (Esim. Miguel de Unamuno: Vida de Don Quijoite y Sancho)

17 Pikareskin romaanin mestariteokset (Malcolm Bradburyn mukaan): Lazarillo de Tormes (1553) Thomas Nache: The Unfortunal Traveller (1594) Mateo Alemán: Guzman de Alfarache ( ) Francisco Lopez de Ubeda: La Picara Justina (1605) Cervantes: Don Quijote ( ) Francisco de Quevedo: La Vida de Buscon (1626) Hans Jacob Christoffel von Grimmelshausen: Simplicissimus (1669) Alain-Réne LeSagre: Gil Blas (1715) Daniel Defoe: Moll Flanders (1722)

Samankaltaiset tiedostot

Jani Tanskanen Jyväskylän Lyseon lukio. Tavoitteeksi kirjattomuus

Jani Tanskanen Jyväskylän Lyseon lukio Tavoitteeksi kirjattomuus Kaikki kirjallisuus on kiellettävä. Pysyvästi. Heti. Emmekö ole nähneet jo aivan tarpeeksi henkilöitä, joiden muuten terveelle mielelle